Jokelan lukion lehtorin Antti Honkasen mielipideosion (HS 21.11.2007) kirjoitus "Nietzscheä ei lukio-opetuksessa välttämättä edes käsitellä" vaatii täsmennyksen. Kirjoituksesta voi saada kuvan, että Nietzschen filosofia oli hänen mielisairautensa tuotosta. Nietzschen mielisairaus ja dementia olivat kuitenkin aivokupan seurausta, ja todennäköisesti Nietzsche menehtyi sairauden tuottamiin aivoverisuonten tulehduksellisiin muutoksiin, tukoksiin ja infarkteihin, lopullisen kuolinsyyn ollessa ehkä sydänkohtaus.
Friedrich Wilhelm N i e t z s c h e (1844–1900) sai ilmeisesti jo 22-vuotiaana (vuonna 1866) sekä kuppa- että tippuritartunnan opiskellessaan Leipzigissä. Jo 24-vuotiaana hänet nimitettiin Baselin yliopiston professoriksi opetusalanaan klassinen filologia. Vuonna 1879 hän luopui professuurista terveydellisten syiden vuoksi. Tämän jälkeen hän kierteli Euroopassa etsien helpotusta vaivoihinsa. Vasta tammikuussa 1889 Torinossa – yli kahdenkymmenen vuoden jälkeen – hän romahti ja tuli psykoottiseksi. Sairaalassa hänen tilansa vaihteli. Toisinaan hän joi virtsaansa tai tuhri seiniä ulosteillaan, mutta usein hän oli niin rauhallinen, että vierailijat epäilivät hänen esittävän dementoitunutta.
1890-luvun puolenvälin tienoissa Nietzsche pääsi kotihoitoon äitinsä luo tämän kuolemaan asti (1897), jonka jälkeen sisko Elisabeth (1846-1935) hoiti häntä.
Paljolti samantyyppinen kohtalo oli ranskalaisella kirjailijalla Guy de Maupassantilla (1850–1893): Varhainen tartunta ja vuosikymmenten kamppailu etenevän sairauden vaihtelevien vaiheiden ja luomiskausien välillä, kunnes tuli lopullinen romahdus. Maupassant'ia hoidettiin Pariisin Salpêtrièressä, jossa puikoissa oli kuuluisa ranskalainen neurologi Jean-Martin Charcot.
Pertti Luukkonen
FL, psykoterapeutti
tietokirjailija
Helsinki
Friedrich Wilhelm N i e t z s c h e (1844–1900) sai ilmeisesti jo 22-vuotiaana (vuonna 1866) sekä kuppa- että tippuritartunnan opiskellessaan Leipzigissä. Jo 24-vuotiaana hänet nimitettiin Baselin yliopiston professoriksi opetusalanaan klassinen filologia. Vuonna 1879 hän luopui professuurista terveydellisten syiden vuoksi. Tämän jälkeen hän kierteli Euroopassa etsien helpotusta vaivoihinsa. Vasta tammikuussa 1889 Torinossa – yli kahdenkymmenen vuoden jälkeen – hän romahti ja tuli psykoottiseksi. Sairaalassa hänen tilansa vaihteli. Toisinaan hän joi virtsaansa tai tuhri seiniä ulosteillaan, mutta usein hän oli niin rauhallinen, että vierailijat epäilivät hänen esittävän dementoitunutta.
1890-luvun puolenvälin tienoissa Nietzsche pääsi kotihoitoon äitinsä luo tämän kuolemaan asti (1897), jonka jälkeen sisko Elisabeth (1846-1935) hoiti häntä.
Paljolti samantyyppinen kohtalo oli ranskalaisella kirjailijalla Guy de Maupassantilla (1850–1893): Varhainen tartunta ja vuosikymmenten kamppailu etenevän sairauden vaihtelevien vaiheiden ja luomiskausien välillä, kunnes tuli lopullinen romahdus. Maupassant'ia hoidettiin Pariisin Salpêtrièressä, jossa puikoissa oli kuuluisa ranskalainen neurologi Jean-Martin Charcot.
Pertti Luukkonen
FL, psykoterapeutti
tietokirjailija
Helsinki
Vastaukset 13
Vanhimmat
Mielenkiintoinen ja hyvä kirjoitus. Itse en lue Hesaria, joten olen myös missannut Honkasen kirjoituksen.
Korjaan sen verran Honkasen juttuja, että eihän Nietzscheä tietenkään virallisesti opeteta, mutta käytännössä kyllä opetetaan. Minusta tuntuu, kuin Honkanen koittaisi pestä koulutuksen käsiä ja puolustautua.
Miksi moista tekisi. Kuuluuhan Nietzsche yleissivistykeen.
Se, jos joku käyttää Nietzscheä erityisellä tavalla, ei ole koulutuksen vika.
Ihmettelen vain, että ainakin itse olen kohdannut kouluissa suoranaista Nietzschen ylistystä. Itselläni on noussut melkoinen vastustus tällaista kohtaan, sillä kun tutustuin kirjoitettuun filosofiaan lukiossa, tein pian oman johtopäätökseni siitä, että Nietzschen filosofia näyttää narsistin ajattelumallilta. Päättelin melko nopeasti, että äijä oli narsisti. Samoin Nietzscheä erityisesti ylistäneet ihmiset tuntuivat ylistävän narsistisia arvoja ja elämänkatsomusta.
Myöhemmin olen toki muuttanut näkemystäni hieman.
On viitteitä etenkin Nietzschen kirjoituksista, että tällä oli melko kuollut elämä naisten suhteen ja joidenkin tutkijoiden mukaan hänellä ei ollut seksisuhteita naisiin.
Kirja "Näin puhui Zarathustra" on kirjoitettu katkeruudessa, kun Nietzschen ihastus ja naisystävä jätti hänet toisen miehen vuoksi, joka oli sekä Nietzschen, että naisen tuttava. Nainen karkasi toiseen kaupunkiin...
Zarathustra sisältää joitain naisia koskevia kommentteja ja keskittyy lähinnä katkeruuden tunteesta kirjoittamiseen.
Papin poikana Nietzsche siteeraa kirjoituksissaan alituiseen Raamattua ja Zarathustra onkin perimätiedon mukaan eräänlainen Jeesuksen prototyyppi, jonka nimen Friedrchi lainasi teokseensa.
Mutta mihin se loppujenlopuksi perustuu? Nietzschen isähän sairastui myös melko nuorella iällä dementiaan/psykoosiin eikä missään tunnu olevan poissuljettua se että kyse olisi jonkinlaisesta perinnöllisestä orgaanisesta vaivasta.
t r i s s e epäilee mm:
"Mutta mihin se loppujenlopuksi perustuu? Nietzschen isähän sairastui myös melko nuorella iällä dementiaan/psykoosiin eikä missään tunnu olevan poissuljettua se että kyse olisi jonkinlaisesta perinnöllisestä orgaanisesta vaivasta."
Lääketieteelliseen tietoon.
Isä Karl Ludwig N i e t z s c h e (1813-1849) sai elokuussa 1848 aivohalvauksen (subaraknoidaalivuoto?) ja kuoli 11 kuukautta myöhemmin.
,
Kirjailijoiden päihteiden käyttö huomioitava.
"For the British romantics--Keats, Byron, Coleridge, Shelley, de Quincey--it was opium. For Proust, Guy de Maupassant and William James, it was anesthetics--either and nitrous oxide. Balzac, Coleridge, Rimbaud, Yeats and the Beats all smoked, ate and drank cannabis. Balzac's speedy writing was fueled by vast quantities of caffeine; Kerouac chewed Benzedrine to hurry his typing. Then there are such famous names as Leary, de Kooning, Bowles, Thompson and, of course, the king of literary druggies, William S. Burroughs, those day trippers who happily wrote while consuming all manner of psychedelics--peyote, mescaline, acid. All this social, literary and pharmaceutical history is considered in a thoughtful but engaging style by Marcus Boon."
"Lääketieteelliseen tietoon. "
Anna viitteitä. Olen toki laiskakin mutten ole tärmännyt vakuuttaviin.
Jos jaksat.
suljekkaan mahdollisuutta, että Nietzschen filosofia saattoi olla aivokupan seurausta, niin en näe tätä oleellisena asiana, millään tavalla.
Nietzsche oli kova jäbä ajattelemaan, taisi hän joskus sitä flunssaisenakin tehdä? Näin olen kuullut.
On outoa seurata opettajien (joidenkin) "takajaloille" nousua filosofian edesmenneitä vaikuttajia vastaan. Nämä vaikuttajien näkemykset ovat klassikoita.
"kritiikki kuuluu oleellisena osana filosofiaan, eikä viimeisimpänä tätä itseään kohtaan"
terveisiä opeille...
.
"Hyvän ja pahan tuolla puolen" (1977), ohjaus Liliana "Yöportieeri" Cavani.
Hieno filmi Nietzschen, Lou Salomén (1861-1937) ja Paul Rée'n suhteista. Nietzsche meni lääpälleen Lou'ista Roomassa 1882 ja olisi mennyt hänen kanssaan naimisiinkin.
Filmissä N. sanoo hevoselle torilla (muistaakseni): Hyvää päivää, herra professori!" (Ainakaan 1882 N. ei ollut noin sekaisin, joten käsikirjoittaja on vissiin ottanut vapauksia.)
.
---
.
On myös PDF-muodossa.
.
.
Leonard S a x:
http://64.233.183.104/search?q=cache:8_-pUNSNLRwJ:home.cfl.rr.com/mpresley1/fn.pdf nietzsche medical records karger&hl=fi&ct=clnk&cd=1&gl=fi&client=firefox-a
.
Deborah H a y d e n:
tp://content.karger.com/ProdukteDB/produkte.asp?Doi=85599
jutusta ei ole vieläkään konsensusta?
.
vain hakee julkisuutta "sensaatiomaisilla väitteillä".
.