Ei mene ihan noin. Jos lavuaarin tulpan pystyy irroittamaan niin, ettei veteen synny mitään liikettä mihinkään suuntaan, määrää maapallon coriolis-ilmiö pyörimissuunnan. Mutta käytännössä se on mahdotonta. Jos samalla hetkellä kuin irroitat tulpan, pyöräytät veden pintaa sormella vähänkin johonkin suuntaa, ylittää se alkusysäys coriolis-ilmiön vaikutuksen, ja veden pyörresuunta määräytyy pelkästään sormesi liikkeen suunnan perusteella.
Jos päiväntasaajalla pystyt eliminoimaan muut vaikutukset (edelleen mahdotonta), ei maapallon coriolis-ilmiö vaikuta, mutta sitten vaikuttaa aurinkokunnan coriolis-ilmiö tai linnunradan coriolis-ilmiö jne. Aina se pyörre syntyy johonkin suuntaan, mutta käytännössä aina myös jonkin muun kuin coriolis-ilmiön vaikutuksesta.
Suurin tekijä siinä, mihin suuntaan pyörre lavuaarissa syntyy on mihin suuntaan se putki lavuaarin alla kääntyy.
Tarpeeksi pitkä suora putki alla ja seuraava tekijä on veden liike lavuaarissa (se liikkuu mm. lämpöerojen ansiosta sisäisesti, vaikka näyttäisi olevan paikoillaan).
Tasalämpöinen ja paikallaan oleva vesi (ja lavuaarin on myös oltava tasalämpöinen, jotta ei synny lämmitystä/jäähdytystä) ja suoraputki, eikä muita tekijöitä ja oletettavasti keino, jolla tulpan saa pois liikuttamatta vettä ja laboratoriossa todellakin pyörteen suunta riippuu maan pyörimissuunnasta (kuten mm. Hurrikaanin ja Syklonin pyörteiden suunnat).
Jos tuollainen laboratorio laitteisto (ja sellaisia ON rakennettu) avattaisiin tasan päiväntasaajalla, voisi olettaa, että laitteiston heikkoudet olisivat ensimmäiset, jotka pettäisivät.
Eli koska tuollainen testilaitteisto nojaa siihen, että se tekee muista vaikuttavista voimista pienempiä kuin coriolis-efektistä, niin Päiväntasaajalla coriolis-voima vähenisi riittävästi, jotta nuo vähentyneet voimat ottaisivat taas vallan ja pyörimisuunta riippuisi muista tekijöistä, kuin coriolisefektistä. Koko aurinkokunnan coriolis-voima on niin pieni, että on mahdotonta poistaa muita vaikuttavia voimia käytännössä siile tasolle, että sitä voisi tarkkailla. Linnunradan coriolis-voiman suhteen tilanne on sama potenssiin X.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Eli pyörre on satunnainen.
Ei mene ihan noin. Jos lavuaarin tulpan pystyy irroittamaan niin, ettei veteen synny mitään liikettä mihinkään suuntaan, määrää maapallon coriolis-ilmiö pyörimissuunnan. Mutta käytännössä se on mahdotonta. Jos samalla hetkellä kuin irroitat tulpan, pyöräytät veden pintaa sormella vähänkin johonkin suuntaa, ylittää se alkusysäys coriolis-ilmiön vaikutuksen, ja veden pyörresuunta määräytyy pelkästään sormesi liikkeen suunnan perusteella.
Jos päiväntasaajalla pystyt eliminoimaan muut vaikutukset (edelleen mahdotonta), ei maapallon coriolis-ilmiö vaikuta, mutta sitten vaikuttaa aurinkokunnan coriolis-ilmiö tai linnunradan coriolis-ilmiö jne. Aina se pyörre syntyy johonkin suuntaan, mutta käytännössä aina myös jonkin muun kuin coriolis-ilmiön vaikutuksesta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Coriolis-ilmiö
Suurin tekijä siinä, mihin suuntaan pyörre lavuaarissa syntyy on mihin suuntaan se putki lavuaarin alla kääntyy.
Tarpeeksi pitkä suora putki alla ja seuraava tekijä on veden liike lavuaarissa (se liikkuu mm. lämpöerojen ansiosta sisäisesti, vaikka näyttäisi olevan paikoillaan).
Tasalämpöinen ja paikallaan oleva vesi (ja lavuaarin on myös oltava tasalämpöinen, jotta ei synny lämmitystä/jäähdytystä) ja suoraputki, eikä muita tekijöitä ja oletettavasti keino, jolla tulpan saa pois liikuttamatta vettä ja laboratoriossa todellakin pyörteen suunta riippuu maan pyörimissuunnasta (kuten mm. Hurrikaanin ja Syklonin pyörteiden suunnat).
Jos tuollainen laboratorio laitteisto (ja sellaisia ON rakennettu) avattaisiin tasan päiväntasaajalla, voisi olettaa, että laitteiston heikkoudet olisivat ensimmäiset, jotka pettäisivät.
Eli koska tuollainen testilaitteisto nojaa siihen, että se tekee muista vaikuttavista voimista pienempiä kuin coriolis-efektistä, niin Päiväntasaajalla coriolis-voima vähenisi riittävästi, jotta nuo vähentyneet voimat ottaisivat taas vallan ja pyörimisuunta riippuisi muista tekijöistä, kuin coriolisefektistä. Koko aurinkokunnan coriolis-voima on niin pieni, että on mahdotonta poistaa muita vaikuttavia voimia käytännössä siile tasolle, että sitä voisi tarkkailla. Linnunradan coriolis-voiman suhteen tilanne on sama potenssiin X.
Kaivelinpa taas arkistoja ja tässä tulos:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4500000000000543&posting=22000000009223176#22000000009223176