Luodin iskuvoima

Auttaisiko kysyjää esim. liikemäärän laskeminen (massa[kg] * nopeus (m/s))? Silloin on helppo vertailla eri massaisia ja nopeuksisia luoteja toisiinsa.
- Esimerkissä liikemäärä p olisi: p = 0,01 kg * 700 m/s = 7 Ns (Newtonsekuntia)
- 7 grammaisella luodilla vastaavasti: 0,007 kg * 700 m/s = 4,9 Ns

Edelliset arvot olisivat tässä tapauksessa myös impulssin (I) arvoja, sillä liikemäärä "iskun" tapahduttua on nolla. I = ∆p (liikemäärän muutos)

Huom! Liikemäärä on siitä huono mittari tähän tarkoitukseen, että se ei kerro paljoa iskun tekemistä vaikutuksista. Ne ovat kuitenkin aina riippuvaisia iskun kohteesta, luodin materiaaleista, muodosta, rakenteesta jne.

Iskuvoima sanana viittaisi siihen, että halutaan tietää kuinka paljon isku vaikuttaa. Ehkä luodin pinta-alan (pituusakselin läpileikkaus) mukaan ottaminen vertailtavaan arvoon auttaisi?

kk3 kirjoitti:

Auttaisiko kysyjää esim. liikemäärän laskeminen (massa[kg] * nopeus (m/s))? Silloin on helppo vertailla eri massaisia ja nopeuksisia luoteja toisiinsa.
- Esimerkissä liikemäärä p olisi: p = 0,01 kg * 700 m/s = 7 Ns (Newtonsekuntia)
- 7 grammaisella luodilla vastaavasti: 0,007 kg * 700 m/s = 4,9 Ns

Edelliset arvot olisivat tässä tapauksessa myös impulssin (I) arvoja, sillä liikemäärä "iskun" tapahduttua on nolla. I = ∆p (liikemäärän muutos)

Huom! Liikemäärä on siitä huono mittari tähän tarkoitukseen, että se ei kerro paljoa iskun tekemistä vaikutuksista. Ne ovat kuitenkin aina riippuvaisia iskun kohteesta, luodin materiaaleista, muodosta, rakenteesta jne.

Iskuvoima sanana viittaisi siihen, että halutaan tietää kuinka paljon isku vaikuttaa. Ehkä luodin pinta-alan (pituusakselin läpileikkaus) mukaan ottaminen vertailtavaan arvoon auttaisi?

Lue lisää

Iskuvoimasta puhutaan myös, kun tarkoitetaan tietyille ase/luotiyhdistelmille _mitattuja_ luokituksia esim. standardissa EN 1522 (luokat FB1-7).

Esimerkiksi 22LR ("piekkari") on luokassa FB1. Näitä käytetään kun puhutaan luodinkestävistä materiaaleista (esim. ovet, ikkunat jne.)

kk3 kirjoitti:

Auttaisiko kysyjää esim. liikemäärän laskeminen (massa[kg] * nopeus (m/s))? Silloin on helppo vertailla eri massaisia ja nopeuksisia luoteja toisiinsa.
- Esimerkissä liikemäärä p olisi: p = 0,01 kg * 700 m/s = 7 Ns (Newtonsekuntia)
- 7 grammaisella luodilla vastaavasti: 0,007 kg * 700 m/s = 4,9 Ns

Edelliset arvot olisivat tässä tapauksessa myös impulssin (I) arvoja, sillä liikemäärä "iskun" tapahduttua on nolla. I = ∆p (liikemäärän muutos)

Huom! Liikemäärä on siitä huono mittari tähän tarkoitukseen, että se ei kerro paljoa iskun tekemistä vaikutuksista. Ne ovat kuitenkin aina riippuvaisia iskun kohteesta, luodin materiaaleista, muodosta, rakenteesta jne.

Iskuvoima sanana viittaisi siihen, että halutaan tietää kuinka paljon isku vaikuttaa. Ehkä luodin pinta-alan (pituusakselin läpileikkaus) mukaan ottaminen vertailtavaan arvoon auttaisi?

Lue lisää

p = 0,01 kg * 700 m/s = 0,1kg * 70m/s
= 0,7kg * 10m/s 700gramman esineen pudotus 4.9m korkeudelta
= 7kg * 1m/s 7kg lekan pudotus 5.1 cm korkeudelta

kiinni kuinka nopeasti luoti kulkee ihmisen läpi, tuottaako lihaskudoksissa shokkiaallon mikä murjoo lihat vituiks, vai hajoaako luoti nopeutensa ja epävakaisuutensa tähden paloiksi tuottaen näin "dum dum" vaikutuksen. jos luoti on helppo, se tekee vain kapean haavakanavan. ja luovuttaa perin vähän energiastaan kohteeseen.

kansainväliset lait, jotka sanoivat että DUM SUM tyylin luodit on kiellettävä, eli se olisi pitänyt pistää enemmän selvään muotoon, ylimääräistä vahinkoa tekevät luodit kiellettävä, nythän esim Jenkit kiertää tuota lakia M61 ja m4 kivääreissään siten, että luoti on kevyt = epävakaa ja nopea, jolloin osuessaan keikahtaa nurin. saksa kehittelee ei symmetrista luotia mikä tosin oli todella tehokas, ja sitten on peräpainoisia luoteja jotka myöskin ovat epävakaita kun osuvat johonkin, ja myös toimivat kuin metsäammukset, luovuttaen koko iskuenergiansa kohteeseen, murjoen osuma alueen aivan tohjoksi.

lait kierretään kun ihminen ei tajua miksi ne aiemmin oli luotu. nyt niitä pidetään vain jonain esteinä jotka saakin kiertää..

on paljolti siitä kirjoitti:

kiinni kuinka nopeasti luoti kulkee ihmisen läpi, tuottaako lihaskudoksissa shokkiaallon mikä murjoo lihat vituiks, vai hajoaako luoti nopeutensa ja epävakaisuutensa tähden paloiksi tuottaen näin "dum dum" vaikutuksen. jos luoti on helppo, se tekee vain kapean haavakanavan. ja luovuttaa perin vähän energiastaan kohteeseen.

kansainväliset lait, jotka sanoivat että DUM SUM tyylin luodit on kiellettävä, eli se olisi pitänyt pistää enemmän selvään muotoon, ylimääräistä vahinkoa tekevät luodit kiellettävä, nythän esim Jenkit kiertää tuota lakia M61 ja m4 kivääreissään siten, että luoti on kevyt = epävakaa ja nopea, jolloin osuessaan keikahtaa nurin. saksa kehittelee ei symmetrista luotia mikä tosin oli todella tehokas, ja sitten on peräpainoisia luoteja jotka myöskin ovat epävakaita kun osuvat johonkin, ja myös toimivat kuin metsäammukset, luovuttaen koko iskuenergiansa kohteeseen, murjoen osuma alueen aivan tohjoksi.

lait kierretään kun ihminen ei tajua miksi ne aiemmin oli luotu. nyt niitä pidetään vain jonain esteinä jotka saakin kiertää..

Lue lisää

Nuokin lait hyödyttävät siis enemmän vain rikkaita ja suurempia valtioita, joilla on varaa panostaa tuollaisten luotien kehittelyyn ja niiden valmistukseen. Ihan sama juttu jalkaväkimiinat kieltävässä sopimuksessa. Miinahan on lähes ainostaan puolustusase, joten eikö vastuu miinojen aiheuttamasta tuhosta tulisi langeta hyökkääjälle, joka on näiden aseiden käyttöön pakottanut?

Muutenkaan noissa laeissa ei ole hirveästi järkeä. Ei siellä taistelukentällä tule tuomari puhaltamaan pilliin ja antamaan punaista korttia jos on lippaassa vääränlaisia ammuksia.

on paljolti siitä kirjoitti:

kiinni kuinka nopeasti luoti kulkee ihmisen läpi, tuottaako lihaskudoksissa shokkiaallon mikä murjoo lihat vituiks, vai hajoaako luoti nopeutensa ja epävakaisuutensa tähden paloiksi tuottaen näin "dum dum" vaikutuksen. jos luoti on helppo, se tekee vain kapean haavakanavan. ja luovuttaa perin vähän energiastaan kohteeseen.

kansainväliset lait, jotka sanoivat että DUM SUM tyylin luodit on kiellettävä, eli se olisi pitänyt pistää enemmän selvään muotoon, ylimääräistä vahinkoa tekevät luodit kiellettävä, nythän esim Jenkit kiertää tuota lakia M61 ja m4 kivääreissään siten, että luoti on kevyt = epävakaa ja nopea, jolloin osuessaan keikahtaa nurin. saksa kehittelee ei symmetrista luotia mikä tosin oli todella tehokas, ja sitten on peräpainoisia luoteja jotka myöskin ovat epävakaita kun osuvat johonkin, ja myös toimivat kuin metsäammukset, luovuttaen koko iskuenergiansa kohteeseen, murjoen osuma alueen aivan tohjoksi.

lait kierretään kun ihminen ei tajua miksi ne aiemmin oli luotu. nyt niitä pidetään vain jonain esteinä jotka saakin kiertää..

Lue lisää

Hypersonisen, kevyen ja hajoavan luodin sokkiaalto leviää ympäristöön, eli ihmiseen tasaisesti, ei sekään saa raatoa lentelemään ympäriinsä osuman menosuuntaan.

Olen nähnyt useita ihmisiä ammuttavan esim. M4-A:lla, eikä se osunutta "potkaise". Uhri vaan vaipuu sisuskalut riekaleina siihen.

Kai sentään tarkoitat

   10 x 700 x 700 /2/1000?

ratkoja kirjoitti:

Kai sentään tarkoitat

   10 x 700 x 700 /2/1000?

Nyt meinaa mennä lausekkeiden kirjoittaminen hieman päin prinkkalaa, sillä esimerkiksi 10/1000/2 on sama kuin (10*2)/1000 eli 20/1000. Tuolla lausekkeella äskeinen henkilö varmaankin tarkoitti lauseketta 10/(1000*2)

tarkistelkaa lausekkeenne aina kunnolla, muuten ihmiset laskevat väärin

kimpelit45 kirjoitti:

Nyt meinaa mennä lausekkeiden kirjoittaminen hieman päin prinkkalaa, sillä esimerkiksi 10/1000/2 on sama kuin (10*2)/1000 eli 20/1000. Tuolla lausekkeella äskeinen henkilö varmaankin tarkoitti lauseketta 10/(1000*2)

tarkistelkaa lausekkeenne aina kunnolla, muuten ihmiset laskevat väärin

Lue lisää

Nyt meinaa mennä lausekkeiden kirjoittaminen hieman päin prinkkalaa, sillä esimerkiksi 10/1000/2 on sama kuin (10*2)/1000 eli 20/1000. Tuolla lausekkeella äskeinen henkilö varmaankin tarkoitti lauseketta 10/(1000*2)

tarkistelkaa lausekkeenne aina kunnolla, muuten ihmiset laskevat väärin

Jos nyt tarkkoja ollaan, niin 10/1000/2=10/2000=0.005 ja 10*2/1000=20/1000=0.02, joten ei noista tuu lähellekään samaa summaan niinkuin väität.

Joten tarkisteleppa itse lausekkeesi, ennen kuin tulet pätemään.

niin, mitä ihmettä kirjoitti:

Nyt meinaa mennä lausekkeiden kirjoittaminen hieman päin prinkkalaa, sillä esimerkiksi 10/1000/2 on sama kuin (10*2)/1000 eli 20/1000. Tuolla lausekkeella äskeinen henkilö varmaankin tarkoitti lauseketta 10/(1000*2)

tarkistelkaa lausekkeenne aina kunnolla, muuten ihmiset laskevat väärin

Jos nyt tarkkoja ollaan, niin 10/1000/2=10/2000=0.005 ja 10*2/1000=20/1000=0.02, joten ei noista tuu lähellekään samaa summaan niinkuin väität.

Joten tarkisteleppa itse lausekkeesi, ennen kuin tulet pätemään.

Lue lisää

10/1000/2 = 0,005, jos lasket suoraan esim. laskimella, mutta "kimpelit45" on siinä täysin oikeassa, että matemaattisesti 10/1000/2 = 10*2/1000 eli 0,020

:)