Luodin iskuvoima

Kuinka lasketaan luodin iskuvoima, jos luodin paino on 10g ja nopeus esim. 700m/s.
1314817
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 13

Vanhimmat

Riippuu, mitä tarkoitat iskuvoimalla...

Pysäyttävä voima riippuu siitä kuinka nopeasti pysähtyy. Impulssiksi kutsutaan suuretta, joka on voima kertaa pysähtymiseen käytetty aika. (tarkemmin ottaen pitäisi integroida, jos voima ei ole vakio, mutta tuo antaa oikeansuuntaisen mielikuvan)

Liike-energiakin pystyy laskemaan, ja jos luoti ei kimpoa tai mene läpi, niin koko energia menee ammuttavan kohteen rikkomiseen, ja siten se antaa hyvän kuvan tuhovoimasta.

Äänestä
  • Auttaisiko kysyjää esim. liikemäärän laskeminen (massa[kg] * nopeus (m/s))? Silloin on helppo vertailla eri massaisia ja nopeuksisia luoteja toisiinsa.
    - Esimerkissä liikemäärä p olisi: p = 0,01 kg * 700 m/s = 7 Ns (Newtonsekuntia)
    - 7 grammaisella luodilla vastaavasti: 0,007 kg * 700 m/s = 4,9 Ns

    Edelliset arvot olisivat tässä tapauksessa myös impulssin (I) arvoja, sillä liikemäärä "iskun" tapahduttua on nolla. I = ∆p (liikemäärän muutos)

    Huom! Liikemäärä on siitä huono mittari tähän tarkoitukseen, että se ei kerro paljoa iskun tekemistä vaikutuksista. Ne ovat kuitenkin aina riippuvaisia iskun kohteesta, luodin materiaaleista, muodosta, rakenteesta jne.

    Iskuvoima sanana viittaisi siihen, että halutaan tietää kuinka paljon isku vaikuttaa. Ehkä luodin pinta-alan (pituusakselin läpileikkaus) mukaan ottaminen vertailtavaan arvoon auttaisi?

    Äänestä

  • kk3 kirjoitti:

    Auttaisiko kysyjää esim. liikemäärän laskeminen (massa[kg] * nopeus (m/s))? Silloin on helppo vertailla eri massaisia ja nopeuksisia luoteja toisiinsa.
    - Esimerkissä liikemäärä p olisi: p = 0,01 kg * 700 m/s = 7 Ns (Newtonsekuntia)
    - 7 grammaisella luodilla vastaavasti: 0,007 kg * 700 m/s = 4,9 Ns

    Edelliset arvot olisivat tässä tapauksessa myös impulssin (I) arvoja, sillä liikemäärä "iskun" tapahduttua on nolla. I = ∆p (liikemäärän muutos)

    Huom! Liikemäärä on siitä huono mittari tähän tarkoitukseen, että se ei kerro paljoa iskun tekemistä vaikutuksista. Ne ovat kuitenkin aina riippuvaisia iskun kohteesta, luodin materiaaleista, muodosta, rakenteesta jne.

    Iskuvoima sanana viittaisi siihen, että halutaan tietää kuinka paljon isku vaikuttaa. Ehkä luodin pinta-alan (pituusakselin läpileikkaus) mukaan ottaminen vertailtavaan arvoon auttaisi?

    Iskuvoimasta puhutaan myös, kun tarkoitetaan tietyille ase/luotiyhdistelmille _mitattuja_ luokituksia esim. standardissa EN 1522 (luokat FB1-7).

    Esimerkiksi 22LR ("piekkari") on luokassa FB1. Näitä käytetään kun puhutaan luodinkestävistä materiaaleista (esim. ovet, ikkunat jne.)

    Äänestä

  • kk3 kirjoitti:

    Auttaisiko kysyjää esim. liikemäärän laskeminen (massa[kg] * nopeus (m/s))? Silloin on helppo vertailla eri massaisia ja nopeuksisia luoteja toisiinsa.
    - Esimerkissä liikemäärä p olisi: p = 0,01 kg * 700 m/s = 7 Ns (Newtonsekuntia)
    - 7 grammaisella luodilla vastaavasti: 0,007 kg * 700 m/s = 4,9 Ns

    Edelliset arvot olisivat tässä tapauksessa myös impulssin (I) arvoja, sillä liikemäärä "iskun" tapahduttua on nolla. I = ∆p (liikemäärän muutos)

    Huom! Liikemäärä on siitä huono mittari tähän tarkoitukseen, että se ei kerro paljoa iskun tekemistä vaikutuksista. Ne ovat kuitenkin aina riippuvaisia iskun kohteesta, luodin materiaaleista, muodosta, rakenteesta jne.

    Iskuvoima sanana viittaisi siihen, että halutaan tietää kuinka paljon isku vaikuttaa. Ehkä luodin pinta-alan (pituusakselin läpileikkaus) mukaan ottaminen vertailtavaan arvoon auttaisi?

    p = 0,01 kg * 700 m/s = 0,1kg * 70m/s
    = 0,7kg * 10m/s 700gramman esineen pudotus 4.9m korkeudelta
    = 7kg * 1m/s 7kg lekan pudotus 5.1 cm korkeudelta

    Äänestä

Luodin purettavissa oleva energia on ½mv². Huomaa, että impulssi on pelkkä mv.

Kohteen sisäisiä rakenteita tuhoava energia on sitten ihan toinen juttu, ja riippuu mm. maalista, maalin tyypistä, luodin rakenteesta yms. Täysivaippaisen sotilaspatruunan luodin mennessä esim. ihmisestä läpi kuin tyhjää vain, ei luodin iskuvaikutusta edes juuri havaitse. Sitä vain kuukahtaa kuolleena siihen.

1Äänestä
  • kiinni kuinka nopeasti luoti kulkee ihmisen läpi, tuottaako lihaskudoksissa shokkiaallon mikä murjoo lihat vituiks, vai hajoaako luoti nopeutensa ja epävakaisuutensa tähden paloiksi tuottaen näin "dum dum" vaikutuksen. jos luoti on helppo, se tekee vain kapean haavakanavan. ja luovuttaa perin vähän energiastaan kohteeseen.

    kansainväliset lait, jotka sanoivat että DUM SUM tyylin luodit on kiellettävä, eli se olisi pitänyt pistää enemmän selvään muotoon, ylimääräistä vahinkoa tekevät luodit kiellettävä, nythän esim Jenkit kiertää tuota lakia M61 ja m4 kivääreissään siten, että luoti on kevyt = epävakaa ja nopea, jolloin osuessaan keikahtaa nurin. saksa kehittelee ei symmetrista luotia mikä tosin oli todella tehokas, ja sitten on peräpainoisia luoteja jotka myöskin ovat epävakaita kun osuvat johonkin, ja myös toimivat kuin metsäammukset, luovuttaen koko iskuenergiansa kohteeseen, murjoen osuma alueen aivan tohjoksi.

    lait kierretään kun ihminen ei tajua miksi ne aiemmin oli luotu. nyt niitä pidetään vain jonain esteinä jotka saakin kiertää..

    Äänestä

  • on paljolti siitä kirjoitti:

    kiinni kuinka nopeasti luoti kulkee ihmisen läpi, tuottaako lihaskudoksissa shokkiaallon mikä murjoo lihat vituiks, vai hajoaako luoti nopeutensa ja epävakaisuutensa tähden paloiksi tuottaen näin "dum dum" vaikutuksen. jos luoti on helppo, se tekee vain kapean haavakanavan. ja luovuttaa perin vähän energiastaan kohteeseen.

    kansainväliset lait, jotka sanoivat että DUM SUM tyylin luodit on kiellettävä, eli se olisi pitänyt pistää enemmän selvään muotoon, ylimääräistä vahinkoa tekevät luodit kiellettävä, nythän esim Jenkit kiertää tuota lakia M61 ja m4 kivääreissään siten, että luoti on kevyt = epävakaa ja nopea, jolloin osuessaan keikahtaa nurin. saksa kehittelee ei symmetrista luotia mikä tosin oli todella tehokas, ja sitten on peräpainoisia luoteja jotka myöskin ovat epävakaita kun osuvat johonkin, ja myös toimivat kuin metsäammukset, luovuttaen koko iskuenergiansa kohteeseen, murjoen osuma alueen aivan tohjoksi.

    lait kierretään kun ihminen ei tajua miksi ne aiemmin oli luotu. nyt niitä pidetään vain jonain esteinä jotka saakin kiertää..

    Nuokin lait hyödyttävät siis enemmän vain rikkaita ja suurempia valtioita, joilla on varaa panostaa tuollaisten luotien kehittelyyn ja niiden valmistukseen. Ihan sama juttu jalkaväkimiinat kieltävässä sopimuksessa. Miinahan on lähes ainostaan puolustusase, joten eikö vastuu miinojen aiheuttamasta tuhosta tulisi langeta hyökkääjälle, joka on näiden aseiden käyttöön pakottanut?

    Muutenkaan noissa laeissa ei ole hirveästi järkeä. Ei siellä taistelukentällä tule tuomari puhaltamaan pilliin ja antamaan punaista korttia jos on lippaassa vääränlaisia ammuksia.

    Äänestä

  • on paljolti siitä kirjoitti:

    kiinni kuinka nopeasti luoti kulkee ihmisen läpi, tuottaako lihaskudoksissa shokkiaallon mikä murjoo lihat vituiks, vai hajoaako luoti nopeutensa ja epävakaisuutensa tähden paloiksi tuottaen näin "dum dum" vaikutuksen. jos luoti on helppo, se tekee vain kapean haavakanavan. ja luovuttaa perin vähän energiastaan kohteeseen.

    kansainväliset lait, jotka sanoivat että DUM SUM tyylin luodit on kiellettävä, eli se olisi pitänyt pistää enemmän selvään muotoon, ylimääräistä vahinkoa tekevät luodit kiellettävä, nythän esim Jenkit kiertää tuota lakia M61 ja m4 kivääreissään siten, että luoti on kevyt = epävakaa ja nopea, jolloin osuessaan keikahtaa nurin. saksa kehittelee ei symmetrista luotia mikä tosin oli todella tehokas, ja sitten on peräpainoisia luoteja jotka myöskin ovat epävakaita kun osuvat johonkin, ja myös toimivat kuin metsäammukset, luovuttaen koko iskuenergiansa kohteeseen, murjoen osuma alueen aivan tohjoksi.

    lait kierretään kun ihminen ei tajua miksi ne aiemmin oli luotu. nyt niitä pidetään vain jonain esteinä jotka saakin kiertää..

    Hypersonisen, kevyen ja hajoavan luodin sokkiaalto leviää ympäristöön, eli ihmiseen tasaisesti, ei sekään saa raatoa lentelemään ympäriinsä osuman menosuuntaan.

    Olen nähnyt useita ihmisiä ammuttavan esim. M4-A:lla, eikä se osunutta "potkaise". Uhri vaan vaipuu sisuskalut riekaleina siihen.

    Äänestä

10 x 700 x 700 /2 x 1000 =2450 joulea

Äänestä
  • Kai sentään tarkoitat

       10 x 700 x 700 /2/1000?

    Äänestä

  • ratkoja kirjoitti:

    Kai sentään tarkoitat

       10 x 700 x 700 /2/1000?

    Nyt meinaa mennä lausekkeiden kirjoittaminen hieman päin prinkkalaa, sillä esimerkiksi 10/1000/2 on sama kuin (10*2)/1000 eli 20/1000. Tuolla lausekkeella äskeinen henkilö varmaankin tarkoitti lauseketta 10/(1000*2)

    tarkistelkaa lausekkeenne aina kunnolla, muuten ihmiset laskevat väärin

    Äänestä

  • kimpelit45 kirjoitti:

    Nyt meinaa mennä lausekkeiden kirjoittaminen hieman päin prinkkalaa, sillä esimerkiksi 10/1000/2 on sama kuin (10*2)/1000 eli 20/1000. Tuolla lausekkeella äskeinen henkilö varmaankin tarkoitti lauseketta 10/(1000*2)

    tarkistelkaa lausekkeenne aina kunnolla, muuten ihmiset laskevat väärin

    Nyt meinaa mennä lausekkeiden kirjoittaminen hieman päin prinkkalaa, sillä esimerkiksi 10/1000/2 on sama kuin (10*2)/1000 eli 20/1000. Tuolla lausekkeella äskeinen henkilö varmaankin tarkoitti lauseketta 10/(1000*2)

    tarkistelkaa lausekkeenne aina kunnolla, muuten ihmiset laskevat väärin

    Jos nyt tarkkoja ollaan, niin 10/1000/2=10/2000=0.005 ja 10*2/1000=20/1000=0.02, joten ei noista tuu lähellekään samaa summaan niinkuin väität.

    Joten tarkisteleppa itse lausekkeesi, ennen kuin tulet pätemään.

    Äänestä

  • niin, mitä ihmettä kirjoitti:

    Nyt meinaa mennä lausekkeiden kirjoittaminen hieman päin prinkkalaa, sillä esimerkiksi 10/1000/2 on sama kuin (10*2)/1000 eli 20/1000. Tuolla lausekkeella äskeinen henkilö varmaankin tarkoitti lauseketta 10/(1000*2)

    tarkistelkaa lausekkeenne aina kunnolla, muuten ihmiset laskevat väärin

    Jos nyt tarkkoja ollaan, niin 10/1000/2=10/2000=0.005 ja 10*2/1000=20/1000=0.02, joten ei noista tuu lähellekään samaa summaan niinkuin väität.

    Joten tarkisteleppa itse lausekkeesi, ennen kuin tulet pätemään.

    10/1000/2 = 0,005, jos lasket suoraan esim. laskimella, mutta "kimpelit45" on siinä täysin oikeassa, että matemaattisesti 10/1000/2 = 10*2/1000 eli 0,020

    :)

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Alppu kirjoitti:

Kuinka lasketaan luodin iskuvoima, jos luodin paino on 10g ja nopeus esim. 700m/s.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu