kutsutaan sellaista ns. raakaliha ruokaa,en tarkoita tartar pihviä vaan esim fileestä ohuita siivuja???
APUA kuka
muistaa miksi
81010
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tarkoitat varmaan Carpaccio-nimistä ruokaa. Joskus puhutaan Suomessa vaikka riimihärästäkin tai riimisuolatusta lihasta.
ja riimisuolattu eivät ole tietenkään sama asia, eikö niin crudo.
Joo, ei todellakaan - taatusti kaksi lähes eri ruokalajia - jos tarkoitat carpacciota ja riimihärkää. Taritsin vain nuo kaksi eri vaihtoehtoa, koskapa vihjeet kysymyksessä olivat sen verran vajavaiset.
Carpaccio kehitettiin Venetsiassa hyvälle naudanfileelle ja sakeahkolle öljykastikkeelle. Ohuita, raakoja naudanfilesiivuja lautasella maustettuna kastikkeella, jossa voisi olla vaikka oliiviöljyä sakeutettuna ripulla majoneesia, sinappia ja sitruunamehua. Voi myös olla mukana ripaus HP-kastiketta tai Worchestershiren soossia.
Riimisuolauksessa fileen pintaan hierotaan kevyesti karkeaa suolaa ja mahdolliset mausteet, kääritään folioon ja pannaan pakkaseen kohmettumaan. Tästä sitten voidaan vuolla nuo ohuenohuet viipaleet. Myös edellä mainittu kastike kävisi tähän hyvin, jolloin tullaan jo kyllä aika lähelle carpacciota.
Liha suolautuu näin vain aivan reunasta - riimistä - ja jää muuten raa'aksi. Sokeria ei lihan suolauksessa suolan lisäksi tietysti käytetä.
Riimisuolattu kala - Ruotsissa rimmad lax - on taasen normaali nopeasti suolalla ja sokerilla pinnaltaan käsitelty kala.
Panin tuohon ylempään sen mitenkä carpaccio alkuperältään kai tarjotaan. Oma suosikkini on versio, missä liha nuijitaan kelmun välissä tosi ohueksi ja päälle ripotellaan vain ripaus suolankukkia ja lorautetaan muutama liru oliiviöljyä sekä pippuria. Päälle vuollaan lisäksi parmesaanilastuja.
Komeuden keskelle asetellaan muutama vuonankaalin lehti kastettuna vinegrettiin.
Tällöin pääsee hyvän lihan maku oikeuksiinsa, oliiviöljy pyöristää ja vuonankaalista saa tarpeeksi pippurisuutta ja happoa lihalle.
Tämän voi tehdä myös bresaola-kinkusta ja maistuu lähes yhtä hyvältä - jonsei jopa paremmaltakin.
Ja tämän kaiken hyvän lihan voi korvata vielä jopa tonnikalalla, jolloin saa vieläkin parempaa evästä.
rostbiff, liha oli kokonainen paisti ja siitä leikattiin ohuen ohuita siivuja.
Sisältä se liha oli lähes raakaa, punaista. En tiedä millä nimellä sitä Suomessa kutsutaan.
sitä, mitä Suomessa kutsutaan paahtopaistiksi. "Biff" ei tässä tarkoita "pihviä" vaan on sanana samaa perua kuin ranskan "boef" ja englannin "beef", eli tarkoittaa yksinkertaisesti "nautaa".
Tähän pihvin sekoittamiseen paistiin ja toisin päin löytyy erinomaisia esimerkkejä vanhoista Perry Mason -dekkareista.
Asialla on ollut kääntäjä, joka Perryn tai jonkun muun tilatessa ravintolassa pihviä on käyttänyt paisti-sanaa tyyliin: "Valmistakaa nopeasti minulle paisti ja kermaperunat, joudun varmaan pian lähtemään."
Mielikuvissani kokki aina ottaa jääkaapista parikiloisen paistin ja ryhtyy sitä valmistamaan. Ei ihme, että yleensä se paisti jäi saamatta.
Kerran tosin kävi niin, että paisti oli valmistunut ja tuotu jo lautasella syöjän eteen. Hälytys kuitenkin tuli ja niinpä se paisti tungettiin kahden leipäviipaleen väliin ja otettiin mukaan. On siinä mahtanut olla isot leipäpalat.
Ilmaisut menevät tosiaan ristiin eri kielillä:
Engl. "steak" = suom. "pihvi".
Ruots. "stek" = suom. "paisti".
Engl. "beef" = suom. "naudanliha".
Ruots. "biff" = suom. "pihvi" (paitsi "rostbiff" = suom. "paahtopaisti).
Engl. "joint" (monen muun merkityksen lisäksi...) = suom. "paisti".