Joululauluista

sitten adventtiaikana lauletaan? Olisi mielenkiintoista kuulla katolisesta perinteestä enemmän.

Ortodoksisessa kirkossa aletaan laulaa joulukanonia "Kristus syntyy kiittäkää!" kirkossa jo 21.11, jolloin on Jumalansynnyttäjän temppeliin käynnin juhla. Varsinaisia maallisia joululauluja (ei-kirkkolauluja) meillä on vain vähän.

Olen ollut siinä käsityksessä, että suurin osa koko Euroopassa tunnetuista joululauluista on nimenomaan katolisia tai katolisissa maissa syntyneitä.

Esim Stille Nacht, heilige Nacht (Jouluyö, juhlayö) on itävaltalaisen katolisen papin 1800-luvun alussa tilapäistarpeeseen sepittämä joululaulu.

Joulu oli tulossa, eikä seurakunnalla ollut kirkkokuoroa tai edes kanttoria, ja niin seurakunnan pappi päätti huolehtia itse musiikista. Hän sepitti uuden joululaulun, jonka hänen ystävänsä sävelsi. Pappi lauloi joululaulunsa jouluyön messussa kitaran säestyksellä. Kenpä olisi arvannut, että tuosta laulusta tulee maailman ehkä tunnetuin joululaulu!

selkäpiitani karmii kun toissapäivänä ruokakaupassa arjen uupumien ihmisten yli kalahti kovaäänisistä : Kriiistus syntynyt oooon. karmeeeta tahdittomuutta.

kristell kirjoitti:

selkäpiitani karmii kun toissapäivänä ruokakaupassa arjen uupumien ihmisten yli kalahti kovaäänisistä : Kriiistus syntynyt oooon. karmeeeta tahdittomuutta.

tunkea ihan joka paikkaan.
Joululaulut ovat muuten mukavia. Mites on soitetaanko minun suosikkiani Joulupukki-laulua kirkoissa?

kristell kirjoitti:

selkäpiitani karmii kun toissapäivänä ruokakaupassa arjen uupumien ihmisten yli kalahti kovaäänisistä : Kriiistus syntynyt oooon. karmeeeta tahdittomuutta.

Miten niin? Juuri uupuneet tarvitsevat muutoksen ja toivon sanomaa! Hyvä kauppakeskus, kun ajattelette ihmistä kokonaisuutena.

Kyriake kirjoitti:

sitten adventtiaikana lauletaan? Olisi mielenkiintoista kuulla katolisesta perinteestä enemmän.

Ortodoksisessa kirkossa aletaan laulaa joulukanonia "Kristus syntyy kiittäkää!" kirkossa jo 21.11, jolloin on Jumalansynnyttäjän temppeliin käynnin juhla. Varsinaisia maallisia joululauluja (ei-kirkkolauluja) meillä on vain vähän.

Olen ollut siinä käsityksessä, että suurin osa koko Euroopassa tunnetuista joululauluista on nimenomaan katolisia tai katolisissa maissa syntyneitä.

Esim Stille Nacht, heilige Nacht (Jouluyö, juhlayö) on itävaltalaisen katolisen papin 1800-luvun alussa tilapäistarpeeseen sepittämä joululaulu.

Joulu oli tulossa, eikä seurakunnalla ollut kirkkokuoroa tai edes kanttoria, ja niin seurakunnan pappi päätti huolehtia itse musiikista. Hän sepitti uuden joululaulun, jonka hänen ystävänsä sävelsi. Pappi lauloi joululaulunsa jouluyön messussa kitaran säestyksellä. Kenpä olisi arvannut, että tuosta laulusta tulee maailman ehkä tunnetuin joululaulu!

Lue lisää

Adventtiaikaan kuuluu paljon omia hymnejä ja tietysti omat antifonit, joista tunnetuin on varmaan "Rorate caeli"
http://www.ceciliaschola.org/pdf/rorate.pdf

Hymnejä on sekä suomalaisia, esim Piae cantiones -kokoelmasta, että kansainvälisiä. Esimerkkejä vanhemmista: "Veni, veni, Emmanuel" ja "Valmistu Herran kansa", (ransk.).," Iloitse morsian ja riennä vastahan" (tansk.).
Uudempia hymnejä edustaa esim. "Mies tänne saapui" (mies on Johannes Kastaja, hymni hollantilainen.)

Joululauluista on varmaan monelle katolilaiselle odotetuin ja rakkain "Adeste fideles" (Nyt riemuiten tänne). Se lauletaan aina jouluyön ns. paimenten messussa.

karmeeta kirjoitti:

tunkea ihan joka paikkaan.
Joululaulut ovat muuten mukavia. Mites on soitetaanko minun suosikkiani Joulupukki-laulua kirkoissa?

Varmasti joissakin katolisissa seurakunnissa ja yhteisöissä lauletaan joulupukista ja tontuista.
Suomessa en ole vielä törmännyt. Tosin kaikkea en ole vielä nähnyt.
Tosin nykyinen paavi on varsin huolissaan moisesta toilailusta. Olen kanssasi samaa mieltä. Sakraalimusiikki ei oikein istu ostoskeskuksiin.

Juuri uupuneet tarvitsevat kirjoitti:

Miten niin? Juuri uupuneet tarvitsevat muutoksen ja toivon sanomaa! Hyvä kauppakeskus, kun ajattelette ihmistä kokonaisuutena.

Ja uupuneet menevät piristymään kauppakeskuksiin...
Ts. Mihin kirkkoa tarvitaan jos nykyihminen saa tarvitsemansa (muutos,toivo,eheys) kaupasta?

Kyriake kirjoitti:

sitten adventtiaikana lauletaan? Olisi mielenkiintoista kuulla katolisesta perinteestä enemmän.

Ortodoksisessa kirkossa aletaan laulaa joulukanonia "Kristus syntyy kiittäkää!" kirkossa jo 21.11, jolloin on Jumalansynnyttäjän temppeliin käynnin juhla. Varsinaisia maallisia joululauluja (ei-kirkkolauluja) meillä on vain vähän.

Olen ollut siinä käsityksessä, että suurin osa koko Euroopassa tunnetuista joululauluista on nimenomaan katolisia tai katolisissa maissa syntyneitä.

Esim Stille Nacht, heilige Nacht (Jouluyö, juhlayö) on itävaltalaisen katolisen papin 1800-luvun alussa tilapäistarpeeseen sepittämä joululaulu.

Joulu oli tulossa, eikä seurakunnalla ollut kirkkokuoroa tai edes kanttoria, ja niin seurakunnan pappi päätti huolehtia itse musiikista. Hän sepitti uuden joululaulun, jonka hänen ystävänsä sävelsi. Pappi lauloi joululaulunsa jouluyön messussa kitaran säestyksellä. Kenpä olisi arvannut, että tuosta laulusta tulee maailman ehkä tunnetuin joululaulu!

Lue lisää

Lähes kaikki protestanttiset virret ovat kelvanneet. Paljon on musiikkia hugenoteilta ja Saksan protestanteilta.
Mutta minun mieleeni on kuitenkin alma redemptoris mater adventtina.

Juuri uupuneet tarvitsevat kirjoitti:

Miten niin? Juuri uupuneet tarvitsevat muutoksen ja toivon sanomaa! Hyvä kauppakeskus, kun ajattelette ihmistä kokonaisuutena.

Kauppakeskus kieltää Kristuksen vaikka kolmekymmentä kertaa jos keskusliike niin päättää...

laulava katoliikki kirjoitti:

Adventtiaikaan kuuluu paljon omia hymnejä ja tietysti omat antifonit, joista tunnetuin on varmaan "Rorate caeli"
http://www.ceciliaschola.org/pdf/rorate.pdf

Hymnejä on sekä suomalaisia, esim Piae cantiones -kokoelmasta, että kansainvälisiä. Esimerkkejä vanhemmista: "Veni, veni, Emmanuel" ja "Valmistu Herran kansa", (ransk.).," Iloitse morsian ja riennä vastahan" (tansk.).
Uudempia hymnejä edustaa esim. "Mies tänne saapui" (mies on Johannes Kastaja, hymni hollantilainen.)

Joululauluista on varmaan monelle katolilaiselle odotetuin ja rakkain "Adeste fideles" (Nyt riemuiten tänne). Se lauletaan aina jouluyön ns. paimenten messussa.

Lue lisää

joita ennen laulettiin kouluissa sekä latinaksi että suomeksi, sellaiset In dulci Jubilo, Personent hodiae, Puer natus in Betlehem, Ecce novum gaudium?

Lauletaanko teillä tätä vanhaa lauluperintöämme? Adeste fideles on näihin verrattuna uusi ja ulkomainen joululaulu.

Kyriake kirjoitti:

joita ennen laulettiin kouluissa sekä latinaksi että suomeksi, sellaiset In dulci Jubilo, Personent hodiae, Puer natus in Betlehem, Ecce novum gaudium?

Lauletaanko teillä tätä vanhaa lauluperintöämme? Adeste fideles on näihin verrattuna uusi ja ulkomainen joululaulu.

Lue lisää

Noita kyllä lauletaan, siis kuoro laulaa joulun aikaan messuissa. Kirkkokansa niitä ei kovin yleisesti osaa, tai ehkä In dulci jubilo -lauluun kansakin yhtyy.

Kyriake kirjoitti:

joita ennen laulettiin kouluissa sekä latinaksi että suomeksi, sellaiset In dulci Jubilo, Personent hodiae, Puer natus in Betlehem, Ecce novum gaudium?

Lauletaanko teillä tätä vanhaa lauluperintöämme? Adeste fideles on näihin verrattuna uusi ja ulkomainen joululaulu.

Lue lisää

on olemassa myös ns makaroniversioita. Niissä on joka toinen säe latinaa ja joka toinen kansankieltä, suomalaisessa versiossa tietysti suomea.

Laulun sanat lienevät 1600-luvulta ja kuuluvat näin:

In dulci Jubilo
nyt on iso ilo.
Mailman messias makaa
in praesepio.
Paistaa kuin aurink`armas
matris in gremio.

Alpha est et O.
Alpha est et O.


O Jesu parvule,
sinua me rukoilem`.
Anna armos aina,
O puer optime
ja sanas meille lainaa,
O princeps gloriae.

Trahe me post te
Trahe me post te!


O Patris Charitas
O nati lenitas
Pirut rumat meit`kaasit
per nostra crimina.
Siis sinä meille saatit
coelorum gaudia

Auta sinn`Herra
Auta sinn`Herra!


Ubi sunt gaudia,
ei surun siell`siaa
Kusa enkelit laulavat
Nova cantica
ja taivaat kaikki kajaavat
in Regis curia.

Auta sinn`Herra
Auta sinn`Herra!

Kyriake kirjoitti:

on olemassa myös ns makaroniversioita. Niissä on joka toinen säe latinaa ja joka toinen kansankieltä, suomalaisessa versiossa tietysti suomea.

Laulun sanat lienevät 1600-luvulta ja kuuluvat näin:

In dulci Jubilo
nyt on iso ilo.
Mailman messias makaa
in praesepio.
Paistaa kuin aurink`armas
matris in gremio.

Alpha est et O.
Alpha est et O.


O Jesu parvule,
sinua me rukoilem`.
Anna armos aina,
O puer optime
ja sanas meille lainaa,
O princeps gloriae.

Trahe me post te
Trahe me post te!


O Patris Charitas
O nati lenitas
Pirut rumat meit`kaasit
per nostra crimina.
Siis sinä meille saatit
coelorum gaudia

Auta sinn`Herra
Auta sinn`Herra!


Ubi sunt gaudia,
ei surun siell`siaa
Kusa enkelit laulavat
Nova cantica
ja taivaat kaikki kajaavat
in Regis curia.

Auta sinn`Herra
Auta sinn`Herra!

Lue lisää

- siis kaksikielisenä. Millä sävelellä se lauletaan, että voisin ehkä opetella.

CSPB+ kirjoitti:

Lähes kaikki protestanttiset virret ovat kelvanneet. Paljon on musiikkia hugenoteilta ja Saksan protestanteilta.
Mutta minun mieleeni on kuitenkin alma redemptoris mater adventtina.

Lue lisää

Minäkin kovin pidän tuosta Alma Redemptoris Mater -laulusta ja toinen suosikki on jouluna laulettava Adeste Fideles ja tietysti aina sopiva Ave Maria.

Ns. tavallisista joululauluista en niin välitä enkä oikein kestä niitä kuunnellakaan joitain poikkeuksia lukuunottamatta, esim. Varpunen, Sylvian joululaulu, En etsi valtaa loistoa ja sen sen sellaiset. "Hei, tonttu-ukot hyppikää" ja vastaavat ovat minulle kärsimystä.

tuo laulu kirjoitti:

- siis kaksikielisenä. Millä sävelellä se lauletaan, että voisin ehkä opetella.

Qookleta, niin todennäköisesti löydät nuotit tai sävelmän soitettuna tai laulettuna.

kristell kirjoitti:

selkäpiitani karmii kun toissapäivänä ruokakaupassa arjen uupumien ihmisten yli kalahti kovaäänisistä : Kriiistus syntynyt oooon. karmeeeta tahdittomuutta.

kun työpäivän jälkeen tai lauantaina kaupoissa käydessä kaupoissa, kahviloissa, tavarataloissa soitetaan AINA räminämusiikkia eli jotain poppia. Sitä tulee joka paikassa tuutin täydeltä, jopa busseissa. Yritän Helsingin keskustasta löytää aina rauhallisen kahvipaikan, mutta usein on tyydyttävä "musiikkipitoiseen", koska musiikitonta tai pelkkä klassista soittavia kahviloita ei juurikaan ole. Kauppatorin lähellä on tosin yksi italialais-egyptiläisen pitämä pikkukahvila, jossa soi rauhallinen klassinen.

Kaupungilla kiertelyn jälkeen kaipaisi rauhallista paikkaa istahtaa kahvikupposen äärellä. - Jos omistaisin kahvilan, siellä ei taatusti soisi minkäänsortin pop, rock. Jazzia voisi olla tai klassista, ja välillä ei mitään. Jatkuva meteli vaikuttaa ihmisen psyykeeseen, vaikka sitä ei helposti tunnusteta ja tiedosteta. Luostariväkikin elää ilman kaupallista meteliä, miksi emme me!

Kyriake kirjoitti:

Qookleta, niin todennäköisesti löydät nuotit tai sävelmän soitettuna tai laulettuna.

montakin versiota:

http://www.youtube.com/watch?v=SpE4fhQglq8
http://www.youtube.com/watch?v=Lc7UaAkU9XQ&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=X4uLZcaRXcU

Vielä etsin latinankieliset sanat. Kiitos, Kyriake.

laulava katoliikki kirjoitti:

Adventtiaikaan kuuluu paljon omia hymnejä ja tietysti omat antifonit, joista tunnetuin on varmaan "Rorate caeli"
http://www.ceciliaschola.org/pdf/rorate.pdf

Hymnejä on sekä suomalaisia, esim Piae cantiones -kokoelmasta, että kansainvälisiä. Esimerkkejä vanhemmista: "Veni, veni, Emmanuel" ja "Valmistu Herran kansa", (ransk.).," Iloitse morsian ja riennä vastahan" (tansk.).
Uudempia hymnejä edustaa esim. "Mies tänne saapui" (mies on Johannes Kastaja, hymni hollantilainen.)

Joululauluista on varmaan monelle katolilaiselle odotetuin ja rakkain "Adeste fideles" (Nyt riemuiten tänne). Se lauletaan aina jouluyön ns. paimenten messussa.

Lue lisää

Transeamus kuuluu jouluyön messussa esitettäväksi. Harva kuoro taitaa enää osata sitä. Valitettavaa.
Radiosta on joskus ilahduttavasti saanut kuulla tuonkin perinteisen katolilaisen jouluhymnin.

Sanoit suorat sanat joulupukille, joka toivotti sinulle hyvää joulua? Loukkasit ihmistä, joka yritti olla sinulle ystävällinen? Annoitko hyvän mallin kristillisestä käyttäytymisestä tuolle mielestäsi pakanallistuneelle ihmiselle?
Jos minä olisin ollut jostain syystä niin kärttyisällä tuulella ja poissa tolaltani, että olisin tehnyt tuolla tavoin, olisin katunut ja tunnustanut asian ripissä vielä ennen joulua. Pitäisin tuollaista tekoa itselleni syntinä.

Minusta tietoinen loukkaaminen ei ole katolisen kirkon opetuksen mukaista käyttäytymistä. Vaikka me katolilaiset keskenämme toivotamme tavan mukaan toisillemme hyvää joulua vasta jouluna, ei ystävällinen toivotus ole mitenkään sopimatonta ennen jouluakaan. Minulle on useinkin katolinen pappi toivottanut hyvää joulua jo adventin loppupuolella, jos olen ollut vierailemassa toisella paikkakunnalla ja on ollut luultavaa, että emme tapaa joulunpyhinä.

Sinä se onnistut aina löytämään jotain ikävää ja loukkaavaa sanottavaa. Ehkä sinun pitäisi miettiä, onko se tervettä ja aitoa katolisuutta. Mikä sinua oikein risoo kaiken aikaa?

Aloittaja kertoo saaneensa hyvän mielen joululaulutilaisuudesta. Mitä vikaa siinä on? Ei kai joulun sanoman miettiminen ja hiljentyminen jo joulun alla voi olla paha asia katolilaisenkaan näkökulmasta? Suuri osa suomalaisista joululauluista sitä paitsi sopii oikein hyvin jo ennen joulua laulettaviksi: Arkihuolesi kaikki heitä, Me käymme joulun viettohon, En etsi valtaa loistoa ja monet muut.
Ei minusta olisi yhtään hullumpi asia, että meillä katolisissakin kirkoissa olisi joululaulutilaisuuksia vaikka adventin viimeisen viikon aikana. Ja hyvää joulua voin hyvin toivottaa luterilaiselle tai kelle hyvänsä ystävälle jo adventtiaikana, jos en häntä sitten enää ennen joulua näe.
Älä alituiseen pingota ja rähise. Anna lähestyvän joulun sanoman hiipiä sydämeesi, Liisa-Maria, ihan niin kuin aloittajakin on antanut siellä kirkkonsa laulu- ja hartaushetkessä.

syönyt kesäeinehen kirjoitti:

Sinä se onnistut aina löytämään jotain ikävää ja loukkaavaa sanottavaa. Ehkä sinun pitäisi miettiä, onko se tervettä ja aitoa katolisuutta. Mikä sinua oikein risoo kaiken aikaa?

Aloittaja kertoo saaneensa hyvän mielen joululaulutilaisuudesta. Mitä vikaa siinä on? Ei kai joulun sanoman miettiminen ja hiljentyminen jo joulun alla voi olla paha asia katolilaisenkaan näkökulmasta? Suuri osa suomalaisista joululauluista sitä paitsi sopii oikein hyvin jo ennen joulua laulettaviksi: Arkihuolesi kaikki heitä, Me käymme joulun viettohon, En etsi valtaa loistoa ja monet muut.
Ei minusta olisi yhtään hullumpi asia, että meillä katolisissakin kirkoissa olisi joululaulutilaisuuksia vaikka adventin viimeisen viikon aikana. Ja hyvää joulua voin hyvin toivottaa luterilaiselle tai kelle hyvänsä ystävälle jo adventtiaikana, jos en häntä sitten enää ennen joulua näe.
Älä alituiseen pingota ja rähise. Anna lähestyvän joulun sanoman hiipiä sydämeesi, Liisa-Maria, ihan niin kuin aloittajakin on antanut siellä kirkkonsa laulu- ja hartaushetkessä.

Lue lisää

Olen samaa mieltä. Ajattelin itsekin mennä Kauneimpiin joululauluihin Temppeliaukion kirkkoon tänään, mutta työkiireet estivät aikomukseni. Olisin niin mielelläni kuunnellut urkumusiikkia ja tuttuja joululauluja. Ne kuuluvat minusta suomalaiseen jouluun. Koulussakaan ei tänä vuonna vietetä joulujuhlia. Lieneekö Liisa-Marian kaltaiset vaatineet niidenkin lopettamista, koska siellä lauletaan usein luterilaisten säveltämiä lauluja? Toivotan teille kaikille rauhallista ja ystävällistä joulua! Eläkäämme ihmisiksi ja kristityiksi!

1. Sillon Augustus, joka oli niinku keisarina, anto käskyn, ett jengin koko valtakunnas tarvii pistää sille verot.
2. Tää oli eka kerta ku se verotti ja sillon tää Kvirinius oli Syyrias dirikana.
3. Kaikki jengi lähti hoitaan hommat verovirastoon, jokanen omaan stadiinsa.
4. Niin toi Joosefkin lähti Galileasta, Nasaret-Citystä, ja meni kynittäväks Juudeaan Daavidin stadiin, koska se kuulu Daavidin porukoihin.
5. Se tsöras sinne yhdessä Marian, sen gimmafrendin kanssa, joka venas beibii.
6. Ja ku ne oli siellä, se Maria alko synnyttää.
7. Se oli sen eka, ja se oli kundi, siis se skidi. Maria pisti sille kapalot ja duunas sen seimeen, koska ne ei päässy paikalliseen moteliin ku se oli ihan täys.
8. No, siellä lähellä oli jotain ihme paimenii yöllä tsiigaan niiden elukoita.
9. Ja äkkiä niiden edessä stondas Herran enkeli ja Herran lysis ympäröi ne.
10. Mutt se enkuli alko heittää läppää: "Ei mitää hämminkii hei. Mä ilmotan teille karseen ilon, ja se koskee koko jengii.
11. Just tänään teille on Daavidin stadissa syntyny Vapahtaja. Se on Kristus.
12. Tää on teille niinku merkkinä: se skidi bunkkaa seimessä pamperseissa."
13. Ja samalla hetkellä enkelin ympärillä oli tosi hevi taivaallinen sotajengi, joka präis tö Loord ja sano:
14. "Jumalan on kunnia ylhäällä ja rauha täällä alhaalla meikäläisten joukossa, joita se diggaa."
15. Kun enkelit siit sitt silpas takas taivaaseen, paimenet funtsi: "Lets kou to Piitlehem. Siellä me nähdään, mikä homma tää oikein on, tää mistä Herra meille kerto."
16. Ne lähti kiitään ja löysi Marian ja Joosefin ja sen skidin, joka bunkkas seimessä.
17. Kun ne näki tän, ne kerto kaiken mitä ne tiesi skidistä.
18. Jokanen, joka kuuli paimenten jutut, oli ihan ulalla.
19. Mutt Maria stikkas kaikki sanat ja happeningit sydämeensä ja funtsi siellä näitä juttuja.
20. Paimenet lähti takas ja ne kiitti mennessään Jumalaa siitä, minkä ne oli kuullu ja mitä nähny. Kaikki oli just niin siistii ku niille oli sanottu.

Saksassa, siellä oli joululaulutilaisuuksia kirkoissa jo 6.12! Tässä puhun nimenomaan katolisista kirkoista katolisella alueella. Ja näitä joululaulutilaisuuksia oli useammassa kuin yhdessä kirkossa. Itse en tosin mennyt, kun ei ollut fiilistä mennä.

Minusta sinun kannattaa riehumisen sijaan keskittyä hetkirukouksiin ja vaikka kontemplaatioon. Itsekkin siirryin nyt saksankieliseen Stundenbuchin käyttöön. Tosin minun täytyy varoittaa, että tämä ei ole standardin kokoinen, jotnen ne jotka siirtyvät latinasta, italiasta tai espanjasta tuohon, niin se voi olla aika shokki kun santiinit ei sovi väliin.

paroni von ;Münchhausen kirjoitti:

Saksassa, siellä oli joululaulutilaisuuksia kirkoissa jo 6.12! Tässä puhun nimenomaan katolisista kirkoista katolisella alueella. Ja näitä joululaulutilaisuuksia oli useammassa kuin yhdessä kirkossa. Itse en tosin mennyt, kun ei ollut fiilistä mennä.

Minusta sinun kannattaa riehumisen sijaan keskittyä hetkirukouksiin ja vaikka kontemplaatioon. Itsekkin siirryin nyt saksankieliseen Stundenbuchin käyttöön. Tosin minun täytyy varoittaa, että tämä ei ole standardin kokoinen, jotnen ne jotka siirtyvät latinasta, italiasta tai espanjasta tuohon, niin se voi olla aika shokki kun santiinit ei sovi väliin.

Lue lisää

sen sijaan ärsyttävät minua. Adventtina pitäisi ennemmin paastota kuin vetää suklaata nassuun.

käytöstä kirjoitti:

Sanoit suorat sanat joulupukille, joka toivotti sinulle hyvää joulua? Loukkasit ihmistä, joka yritti olla sinulle ystävällinen? Annoitko hyvän mallin kristillisestä käyttäytymisestä tuolle mielestäsi pakanallistuneelle ihmiselle?
Jos minä olisin ollut jostain syystä niin kärttyisällä tuulella ja poissa tolaltani, että olisin tehnyt tuolla tavoin, olisin katunut ja tunnustanut asian ripissä vielä ennen joulua. Pitäisin tuollaista tekoa itselleni syntinä.

Minusta tietoinen loukkaaminen ei ole katolisen kirkon opetuksen mukaista käyttäytymistä. Vaikka me katolilaiset keskenämme toivotamme tavan mukaan toisillemme hyvää joulua vasta jouluna, ei ystävällinen toivotus ole mitenkään sopimatonta ennen jouluakaan. Minulle on useinkin katolinen pappi toivottanut hyvää joulua jo adventin loppupuolella, jos olen ollut vierailemassa toisella paikkakunnalla ja on ollut luultavaa, että emme tapaa joulunpyhinä.

Lue lisää

Ei tuossa mitään raivoamista mielestäni ollut.
Taitaa olla ärsytyskynnys ennätysmatalalla Liisa-Marian suhteen? Eikä sanonnalla "suorat sanat" voi päätellä, että L-M olisi tarkoituksella loukannut joulupukkia. Minusta katolilaisen eikä kenenkään muunkaan pidä toivotella hyviä jouluja adventtina. Sitä pitää toivotella Jouluaikana.
Ei ole mitenkään vähemmän toivottaa siunattua adventtia. Tiukkapipoista tai ei, mutta pohjimmiltaan asia ei ole ihan merkityksetönkään.
Ei kukaan toivota hyvää pääsiäistäkään tullessa pitkäperjantaina kirkosta, koska se yksinkertaisesti olisi aivan älytöntä.

paroni von ;Münchhausen kirjoitti:

Saksassa, siellä oli joululaulutilaisuuksia kirkoissa jo 6.12! Tässä puhun nimenomaan katolisista kirkoista katolisella alueella. Ja näitä joululaulutilaisuuksia oli useammassa kuin yhdessä kirkossa. Itse en tosin mennyt, kun ei ollut fiilistä mennä.

Minusta sinun kannattaa riehumisen sijaan keskittyä hetkirukouksiin ja vaikka kontemplaatioon. Itsekkin siirryin nyt saksankieliseen Stundenbuchin käyttöön. Tosin minun täytyy varoittaa, että tämä ei ole standardin kokoinen, jotnen ne jotka siirtyvät latinasta, italiasta tai espanjasta tuohon, niin se voi olla aika shokki kun santiinit ei sovi väliin.

Lue lisää

Se että on kyseessä katolilainen , ei ole mikään tae "laadusta" tai johdonmukaisesta uskonnollisesta käyttäytymisestä.
Saksalaiset rakastavat joululaulujaan ja laulaisivat niitä mielellään kesälläkin autobahnin ruuhkassa. 6.12? Luulisi siellä olevan adventtilauluja...

tunnelmia. kirjoitti:

1. Sillon Augustus, joka oli niinku keisarina, anto käskyn, ett jengin koko valtakunnas tarvii pistää sille verot.
2. Tää oli eka kerta ku se verotti ja sillon tää Kvirinius oli Syyrias dirikana.
3. Kaikki jengi lähti hoitaan hommat verovirastoon, jokanen omaan stadiinsa.
4. Niin toi Joosefkin lähti Galileasta, Nasaret-Citystä, ja meni kynittäväks Juudeaan Daavidin stadiin, koska se kuulu Daavidin porukoihin.
5. Se tsöras sinne yhdessä Marian, sen gimmafrendin kanssa, joka venas beibii.
6. Ja ku ne oli siellä, se Maria alko synnyttää.
7. Se oli sen eka, ja se oli kundi, siis se skidi. Maria pisti sille kapalot ja duunas sen seimeen, koska ne ei päässy paikalliseen moteliin ku se oli ihan täys.
8. No, siellä lähellä oli jotain ihme paimenii yöllä tsiigaan niiden elukoita.
9. Ja äkkiä niiden edessä stondas Herran enkeli ja Herran lysis ympäröi ne.
10. Mutt se enkuli alko heittää läppää: "Ei mitää hämminkii hei. Mä ilmotan teille karseen ilon, ja se koskee koko jengii.
11. Just tänään teille on Daavidin stadissa syntyny Vapahtaja. Se on Kristus.
12. Tää on teille niinku merkkinä: se skidi bunkkaa seimessä pamperseissa."
13. Ja samalla hetkellä enkelin ympärillä oli tosi hevi taivaallinen sotajengi, joka präis tö Loord ja sano:
14. "Jumalan on kunnia ylhäällä ja rauha täällä alhaalla meikäläisten joukossa, joita se diggaa."
15. Kun enkelit siit sitt silpas takas taivaaseen, paimenet funtsi: "Lets kou to Piitlehem. Siellä me nähdään, mikä homma tää oikein on, tää mistä Herra meille kerto."
16. Ne lähti kiitään ja löysi Marian ja Joosefin ja sen skidin, joka bunkkas seimessä.
17. Kun ne näki tän, ne kerto kaiken mitä ne tiesi skidistä.
18. Jokanen, joka kuuli paimenten jutut, oli ihan ulalla.
19. Mutt Maria stikkas kaikki sanat ja happeningit sydämeensä ja funtsi siellä näitä juttuja.
20. Paimenet lähti takas ja ne kiitti mennessään Jumalaa siitä, minkä ne oli kuullu ja mitä nähny. Kaikki oli just niin siistii ku niille oli sanottu.

Lue lisää

Jostain syystä ei edes naurata.

CSPB+ kirjoitti:

Ei tuossa mitään raivoamista mielestäni ollut.
Taitaa olla ärsytyskynnys ennätysmatalalla Liisa-Marian suhteen? Eikä sanonnalla "suorat sanat" voi päätellä, että L-M olisi tarkoituksella loukannut joulupukkia. Minusta katolilaisen eikä kenenkään muunkaan pidä toivotella hyviä jouluja adventtina. Sitä pitää toivotella Jouluaikana.
Ei ole mitenkään vähemmän toivottaa siunattua adventtia. Tiukkapipoista tai ei, mutta pohjimmiltaan asia ei ole ihan merkityksetönkään.
Ei kukaan toivota hyvää pääsiäistäkään tullessa pitkäperjantaina kirkosta, koska se yksinkertaisesti olisi aivan älytöntä.

Lue lisää

adventti on siunattu? Kuka sen siunasi? :P Lisäksi jos on syytä adventteja toivotella niin miksi ei toivottaisi hyvää adventtia? Jos olisin ateisti niin kyllä sanoisin suorat sanat moiselle toivottajalle.

Lisäksi kuinka moni loppujen lopuksi tapaa ihmisiä jouluna? Jolloin ihmisille ei voi toivottaa hyvää joulua ollenkaan. Tällainen ajattelu estää sitten myös joulutervehdysten lähettämisen sukulaisille, sillä nehän saapuvat perille jo ennen joulua.

CSPB+ kirjoitti:

Jostain syystä ei edes naurata.

oli hyvä. Itse nauran edelleen ajatuksissani SCJ:N tiernappoika esitykselle. :D

CSPB+ kirjoitti:

Se että on kyseessä katolilainen , ei ole mikään tae "laadusta" tai johdonmukaisesta uskonnollisesta käyttäytymisestä.
Saksalaiset rakastavat joululaulujaan ja laulaisivat niitä mielellään kesälläkin autobahnin ruuhkassa. 6.12? Luulisi siellä olevan adventtilauluja...

Lue lisää

"Se että on kyseessä katolilainen , ei ole mikään tae "laadusta" tai johdonmukaisesta uskonnollisesta käyttäytymisestä. "

Itseänikin harmittaa suuresti tuo koon muutos. Kirja on korkeampi mutta kapeampi ja valokuvat ei mahdu sinne väliin eikä kirja mahdu vanhoihin kuoriin. :(

CSPB+ kirjoitti:

Ei tuossa mitään raivoamista mielestäni ollut.
Taitaa olla ärsytyskynnys ennätysmatalalla Liisa-Marian suhteen? Eikä sanonnalla "suorat sanat" voi päätellä, että L-M olisi tarkoituksella loukannut joulupukkia. Minusta katolilaisen eikä kenenkään muunkaan pidä toivotella hyviä jouluja adventtina. Sitä pitää toivotella Jouluaikana.
Ei ole mitenkään vähemmän toivottaa siunattua adventtia. Tiukkapipoista tai ei, mutta pohjimmiltaan asia ei ole ihan merkityksetönkään.
Ei kukaan toivota hyvää pääsiäistäkään tullessa pitkäperjantaina kirkosta, koska se yksinkertaisesti olisi aivan älytöntä.

Lue lisää

Tulin juuri koulun Lucia-juhlasta. Kruunattu Lucia-neito ja kynttilänkantajaseurueensa lauloivat sen perinteisen Natten går tunga fjät -laulun lisäksi pari joululaulua. Kaunista, tunnelmallista, harrasta. Lopuksi Lucia kävi toivottamassa kullekin meistä läsnä olleista vanhemmista erikseen "God jul!".
Olimme kaikki iloisia, herkistyneitä ja liikuttuneita kauniista juhlasta. Totta kai vastasin Lucian toivotukseen samoin sanoin. Ehkä Liisa-Maria ja sinä olisitte olleet kuohuksissanne tällaisesta rikkeestä, ja adventtiankaruutenne olisi vaatinut "suorien sanojen" lausumista nuorelle hymyilevälle neidolle.

Minä ajattelen kristinuskoa iloisen vapauden uskontona. Hyvän joulun toivotuksella tarkoitetaan varmasti tuoda hyvää mieltä toivotuksen kohteelle. Miksi ihmeessä haluatte torjua toivotuksen, ja vielä pahoittaa toivottajan mielen? Miten se nyt olikaan: onko ihminen sapattia varten vai päinvastoin?

CSPB+ kirjoitti:

Ei tuossa mitään raivoamista mielestäni ollut.
Taitaa olla ärsytyskynnys ennätysmatalalla Liisa-Marian suhteen? Eikä sanonnalla "suorat sanat" voi päätellä, että L-M olisi tarkoituksella loukannut joulupukkia. Minusta katolilaisen eikä kenenkään muunkaan pidä toivotella hyviä jouluja adventtina. Sitä pitää toivotella Jouluaikana.
Ei ole mitenkään vähemmän toivottaa siunattua adventtia. Tiukkapipoista tai ei, mutta pohjimmiltaan asia ei ole ihan merkityksetönkään.
Ei kukaan toivota hyvää pääsiäistäkään tullessa pitkäperjantaina kirkosta, koska se yksinkertaisesti olisi aivan älytöntä.

Lue lisää

On ihan tavallista toivotella ystäville etukäteen hyvää sitä ja tätä. Minusta ei kuulosta yhtään merkilliseltä, jos joku toivottaa minulle toukokuussa hyvää kesää, kun tiedämme, ettemme enää tapaa ennen kesälomia. Ei kuulosta kummalliselta, jos toivotetaan hyviä eläkepäiviä henkilölle, joka jää eläkkeelle vasta kuukauden päästä.
Eikä minusta ole yhtään kummallista lähettää ja saada joulu- ja pääsiäiskortteja toivotuksineen hyvissä ajoin ennen juhlaa. Viimeisessä Fideksessä ennen joulua on toivoteltu hyvää joulua jne.

Pitäisikö Helsingin johonkin kaupunginosaan perustaa äskettäin kääntyneiden kiihkokatolisten suljettu reservaatti, jossa olisi voimassa toivottelusäännöstely? He voisivat elää omissa tavoissaan ja kielloissaan vakaasti kuin amishit tai Manhattanin ortodoksijuutalaiset. Me tavalliset katolilaiset saisimme elää rauhassa suomalaisen perinteen mukaan ja vaikkapa laulella joululauluja lussepullia leipoessa.

Paroni von Münchhausen kirjoitti:

adventti on siunattu? Kuka sen siunasi? :P Lisäksi jos on syytä adventteja toivotella niin miksi ei toivottaisi hyvää adventtia? Jos olisin ateisti niin kyllä sanoisin suorat sanat moiselle toivottajalle.

Lisäksi kuinka moni loppujen lopuksi tapaa ihmisiä jouluna? Jolloin ihmisille ei voi toivottaa hyvää joulua ollenkaan. Tällainen ajattelu estää sitten myös joulutervehdysten lähettämisen sukulaisille, sillä nehän saapuvat perille jo ennen joulua.

Lue lisää

Vähän saivartelua ... Voit vaikka itse siunata,
Ei siihen pappia tarvita.
Toivota vaikka hyvää adventtia jos huvittaa.
Ateisti voi sanoa mitä huvittaa ja niinhän ne tekeekin.
>Lisäksi kuinka moni loppujen lopuksi tapaa >ihmisiä jouluna? Jolloin ihmisille ei voi >toivottaa hyvää joulua ollenkaan. Tällainen >ajattelu estää sitten myös joulutervehdysten >lähettämisen sukulaisille, sillä nehän saapuvat >perille jo ennen joulua.
Olen tässä vähän toisilla linjoilla. Miksi joulutervehdyksiä ei voi toivottaa Jouluaikana, vaan etukäteen? Jouluaika on pitkä. Ei kenenkään tarvitse Jouluyönä soittaa. Minusta meidän pitäisi ottaa yhteys ystäviimme nimenomaan jouluaikana. Jos joulutervehdyksellä tarkoitat sitä sielutonta mekaanista mega-joulukorttirumbaa, niin ei se oikein aja tarkoitusta jota ajattelen. Moni vaan lähettää ne kun on vaan "pakko". Eipä tarvitse soitella tai käydä. Jotkut hahmottavat sosiaalista verkostoaan korteilla. Kuka mulle lähetti ja kuka ei. Miksei lähettänyt? Ai niin sillekin piti, no nyt pannaan pikakirjeenä...

CSPB+ kirjoitti:

Vähän saivartelua ... Voit vaikka itse siunata,
Ei siihen pappia tarvita.
Toivota vaikka hyvää adventtia jos huvittaa.
Ateisti voi sanoa mitä huvittaa ja niinhän ne tekeekin.
>Lisäksi kuinka moni loppujen lopuksi tapaa >ihmisiä jouluna? Jolloin ihmisille ei voi >toivottaa hyvää joulua ollenkaan. Tällainen >ajattelu estää sitten myös joulutervehdysten >lähettämisen sukulaisille, sillä nehän saapuvat >perille jo ennen joulua.
Olen tässä vähän toisilla linjoilla. Miksi joulutervehdyksiä ei voi toivottaa Jouluaikana, vaan etukäteen? Jouluaika on pitkä. Ei kenenkään tarvitse Jouluyönä soittaa. Minusta meidän pitäisi ottaa yhteys ystäviimme nimenomaan jouluaikana. Jos joulutervehdyksellä tarkoitat sitä sielutonta mekaanista mega-joulukorttirumbaa, niin ei se oikein aja tarkoitusta jota ajattelen. Moni vaan lähettää ne kun on vaan "pakko". Eipä tarvitse soitella tai käydä. Jotkut hahmottavat sosiaalista verkostoaan korteilla. Kuka mulle lähetti ja kuka ei. Miksei lähettänyt? Ai niin sillekin piti, no nyt pannaan pikakirjeenä...

Lue lisää

Joulukorteista kai voisi keskustella muualla kuin joululaulukeskustelussa, mutta tulee nyt tähän.
Minusta on ilo lähetellä joulukortteja, ja lähetän niitä paljon ystäville ja sukulaisille. Kun itse saan kortteja, ei tule mieleenkään pahastua tai panikoitua siitä, olenko itse muistanut tuon kortin lähettäjää.
Hankin kortteja joulutervehdyksiin oikeastaan pitkin vuotta, jos satun matkoilla löytämään aiheeltaan sopivia kortteja, ei välttämättä suoraan jouluisiakaan. Vaikka jollakin kauniin kirkon sisäkuvalla on mukava muistaa ystäviä ennen joulua. Ja minä kirjoitan sinne korttiin totta kai hyvän joulun toivotuksen!

Minulle sinun tiukkuutesi tässä joulutoivotusasiassa on ihan vierasta. En ymmärrä, miksi hyvää joulua saisi toivottaa vasta jouluna. Jokaisenhan luulisi ymmärtävän, että toivotuksella viitataan tulevaan jouluun eikä tähän hetkeen. Juuri tänään jäin itse töistä lomalle, ja toivottelimme töihin jäävien kavereiden kanssa toisillemme hyvää joulua. Jäi hyvä mieli, eikä tuntunut yhtään sopimattomalta.
Minusta tuntuu, että tässä nyt untuvikko yrittää kertoa meille vanhoille, miten katolilaisen kuuluu toimia. En aio ottaa opikseni!

Olen ollut vasta vajaan vuoden katolilainen, joten lienen oikea henkilö kertomaan jotakin luterilaisesta joulusta katolisin silmin.

Luterilaisen joulun ongelma on, että Jeesus syntyy mutta hän ei koskaan kuole. Lähes kaikki uskonnollisuus liittyy jouluun ja seimen lapsen kautta useimmiten omien lapsien "palvontaan", joka sitten saa vuosi vuodelta dramaattisempia ilmaisuja joululahjatörsäilyissä. Pääsiäisellä ei luterilaisten parissa ole enää juuri mitään merkitystä, joten heille Jeesus ikään kuin "jää lapseksi". Hänen varsinainen lunastustyönsä ja evankeliumin sanomansa eli hänen kuolemansa ja ylösnousemuksensa eivät oikeastaan enää avaudu luterilaisille eikä niitä vietetä.

Oletteko koskaan osallistuneet luterilaiseen jumalanpalvelukseen viattomien lasten päivänä? Vaikka päivän tarkoituksena on muistaa/viettää Betlehemin viattomia lapsia, tosiasiassa useimmat vanhemmat ryntäävät kirkkoon katsomaan lapsiaan enkelikulkueessa. Näin tuonkin juhlan tarkoituksena on pelkkä pinnallinen omien lapsien "palvominen", se sama tuttu kuin jouluna.

Katolilaisena me emme voi mennä tuollaiseen mukaan. Viettäkäämme adventtia adventtina ja joulua jouluna. Kummallakin on syvällinen sisältö. Kristillistä adventtia kaikille!

Jauch kirjoitti:

Olen ollut vasta vajaan vuoden katolilainen, joten lienen oikea henkilö kertomaan jotakin luterilaisesta joulusta katolisin silmin.

Luterilaisen joulun ongelma on, että Jeesus syntyy mutta hän ei koskaan kuole. Lähes kaikki uskonnollisuus liittyy jouluun ja seimen lapsen kautta useimmiten omien lapsien "palvontaan", joka sitten saa vuosi vuodelta dramaattisempia ilmaisuja joululahjatörsäilyissä. Pääsiäisellä ei luterilaisten parissa ole enää juuri mitään merkitystä, joten heille Jeesus ikään kuin "jää lapseksi". Hänen varsinainen lunastustyönsä ja evankeliumin sanomansa eli hänen kuolemansa ja ylösnousemuksensa eivät oikeastaan enää avaudu luterilaisille eikä niitä vietetä.

Oletteko koskaan osallistuneet luterilaiseen jumalanpalvelukseen viattomien lasten päivänä? Vaikka päivän tarkoituksena on muistaa/viettää Betlehemin viattomia lapsia, tosiasiassa useimmat vanhemmat ryntäävät kirkkoon katsomaan lapsiaan enkelikulkueessa. Näin tuonkin juhlan tarkoituksena on pelkkä pinnallinen omien lapsien "palvominen", se sama tuttu kuin jouluna.

Katolilaisena me emme voi mennä tuollaiseen mukaan. Viettäkäämme adventtia adventtina ja joulua jouluna. Kummallakin on syvällinen sisältö. Kristillistä adventtia kaikille!

Lue lisää

Näköjään sinun ainoa hätäsikin täyin on turha!

Mutta sokeudessa et näe mitään pimeyttä, kun itse ja muut katoliset palvovat neityt marian patsaita, pyhimyksiä, paavia... ja heillä on monta tapaa pelastua. Epäraamatullinen kiirastuli-oppi jne. Et omista evankeliumia ollenkaan, paljon vain tyhjää rituaalia.


Jeesusta Kristusta saa palvoa ja joka ei häntä palvoa ei ole oikea uskovainen.

Jeesuksen palvonta on oikeaa uskoa, muut palvonnat on Raamatussa ankasti kielletty.

Jeesuksen palvonta ei aiheuta "joululahjatörsäilyissä". Raamattu antaa vapauden viettää juhlapäiviä - ei toisilla ole lupaa tuomita niitä:

Kol. 2:16
"Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös MINKÄÄN JUHLAN tai uudenkuun tai sapatin johdosta,"

Raamatun mukaan saamme vaikka vähän törsäillä, Jeesuksen kunniaksi ja antaa runsaita lahjoja lähimmäisillämme Jeesuksen syntymäpäivän kunniaksi.

Minusta Joulua pitäisi viettää ainakin kaksi kuukautta, minusta Jeesuksen synttärit on sen arvoiset.

Näkee vain miten pimeäksi olet vuodessa mennyt!

Kiitos, että avasit monen silmät näkemään katolisen valheen.

Jauch kirjoitti:

Olen ollut vasta vajaan vuoden katolilainen, joten lienen oikea henkilö kertomaan jotakin luterilaisesta joulusta katolisin silmin.

Luterilaisen joulun ongelma on, että Jeesus syntyy mutta hän ei koskaan kuole. Lähes kaikki uskonnollisuus liittyy jouluun ja seimen lapsen kautta useimmiten omien lapsien "palvontaan", joka sitten saa vuosi vuodelta dramaattisempia ilmaisuja joululahjatörsäilyissä. Pääsiäisellä ei luterilaisten parissa ole enää juuri mitään merkitystä, joten heille Jeesus ikään kuin "jää lapseksi". Hänen varsinainen lunastustyönsä ja evankeliumin sanomansa eli hänen kuolemansa ja ylösnousemuksensa eivät oikeastaan enää avaudu luterilaisille eikä niitä vietetä.

Oletteko koskaan osallistuneet luterilaiseen jumalanpalvelukseen viattomien lasten päivänä? Vaikka päivän tarkoituksena on muistaa/viettää Betlehemin viattomia lapsia, tosiasiassa useimmat vanhemmat ryntäävät kirkkoon katsomaan lapsiaan enkelikulkueessa. Näin tuonkin juhlan tarkoituksena on pelkkä pinnallinen omien lapsien "palvominen", se sama tuttu kuin jouluna.

Katolilaisena me emme voi mennä tuollaiseen mukaan. Viettäkäämme adventtia adventtina ja joulua jouluna. Kummallakin on syvällinen sisältö. Kristillistä adventtia kaikille!

Lue lisää

Minäkin olen ollut joskus hyvin kauan sitten (1960-luvulla) luterilainen. Kyllä silloin luterilaisessa kirkossa vielä vietettiin koko kirkkovuotta adventti- ja paastonaikoja myöten.

Länsimaisessa kirkossahan kirkkovuosi on kaksinapainen eli joulu on lähes yhtä tärkeä juhla kuin pääsiäinen. Kun taas ortodokseilla pääsiäinen on Juhlien juhla ja riemujen riemu, ja joulu on vain yksi kahdestatoista suuresta juhlasta.

Minusta tuntuu, että sinä luterilaisia arvostellessasi sekoitat perhejuhlan ja kirkkopyhän vieton? Joulu on pohjoismaissa suuri perhejuhla, jolloin suvut kokoontuvat yhteen. Kirkosta haetaan jouluna lähinnä tunnelmaa, koska se "kuuluu jouluun", vaikka muuten ei uskonnosta niin välitetäkään. Uskovaiset ihmiset luterilaisessa kirkossakin viettivät ainakin ennen muitakin kirkollisia juhlia kuin joulua -ja etenkin pääsiäistä ja sitä edeltävää piinaviikkoa.
En ole koskaan nähnyt viattomien lasten päivän enkelikulkuetta. Onko se jokin uusi tapa? Never heard.

Hyvää joulupaastoa vain sinullekin ja kestävyyttä jaksaa joulupäivään asti. Lucian päivästähän joulupaasto muuttuu ankaraksi paastoksi oltuaan ensin vain lievää, -vaikka eiväthän katolilaiset taida nykyisin enää paastota millään tavalla! Maallistuneita olette tekin niin kuin luterilaiset veljemme.

tähtipöllö kirjoitti:

Näköjään sinun ainoa hätäsikin täyin on turha!

Mutta sokeudessa et näe mitään pimeyttä, kun itse ja muut katoliset palvovat neityt marian patsaita, pyhimyksiä, paavia... ja heillä on monta tapaa pelastua. Epäraamatullinen kiirastuli-oppi jne. Et omista evankeliumia ollenkaan, paljon vain tyhjää rituaalia.


Jeesusta Kristusta saa palvoa ja joka ei häntä palvoa ei ole oikea uskovainen.

Jeesuksen palvonta on oikeaa uskoa, muut palvonnat on Raamatussa ankasti kielletty.

Jeesuksen palvonta ei aiheuta "joululahjatörsäilyissä". Raamattu antaa vapauden viettää juhlapäiviä - ei toisilla ole lupaa tuomita niitä:

Kol. 2:16
"Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös MINKÄÄN JUHLAN tai uudenkuun tai sapatin johdosta,"

Raamatun mukaan saamme vaikka vähän törsäillä, Jeesuksen kunniaksi ja antaa runsaita lahjoja lähimmäisillämme Jeesuksen syntymäpäivän kunniaksi.

Minusta Joulua pitäisi viettää ainakin kaksi kuukautta, minusta Jeesuksen synttärit on sen arvoiset.

Näkee vain miten pimeäksi olet vuodessa mennyt!

Kiitos, että avasit monen silmät näkemään katolisen valheen.

Lue lisää

Katolilaiset, jos ketkä, viettävät Kristuksen syntymäpäivää suurella hartaudella. Mutta juhlan vietto aloitetaan vasta jouluyönä, ei aikaisemmin.

Miksi joulua pitäisi viettää etukäteen, niin että varsinaisesta juhlasta tulee rääppiäiset ja arkeen palataan heti toisen joulupäivän tai viimeistään Uuden Vuoden päivän jälkeen?

Joulun juhlakausi kestää loppiaiseen, mutta ennen joulua on valmistusaika, jota katolilaisilla ja luterilaisilla kutsutaan nimellä adventti, ortodokseilla taas on samaan aikaan joulupaasto.

Millä tavalla sinä itse olet valmistautunut Vapahtajamme syntymäjuhlaan? Oletko paastonnut, käynyt synnintunnustuksella, antanut lahjasi hyväntekeväisyyteen, käynyt katsomassa sairaita tai yksinäisiä vanhuksia? Tuo kaikki on sitä oikeaa jouluun valmistumista. Tärkeintä on kuitenkin, että annat sydämesi Immanuelille, joulun Herralle.

tähtipöllö kirjoitti:

Näköjään sinun ainoa hätäsikin täyin on turha!

Mutta sokeudessa et näe mitään pimeyttä, kun itse ja muut katoliset palvovat neityt marian patsaita, pyhimyksiä, paavia... ja heillä on monta tapaa pelastua. Epäraamatullinen kiirastuli-oppi jne. Et omista evankeliumia ollenkaan, paljon vain tyhjää rituaalia.


Jeesusta Kristusta saa palvoa ja joka ei häntä palvoa ei ole oikea uskovainen.

Jeesuksen palvonta on oikeaa uskoa, muut palvonnat on Raamatussa ankasti kielletty.

Jeesuksen palvonta ei aiheuta "joululahjatörsäilyissä". Raamattu antaa vapauden viettää juhlapäiviä - ei toisilla ole lupaa tuomita niitä:

Kol. 2:16
"Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös MINKÄÄN JUHLAN tai uudenkuun tai sapatin johdosta,"

Raamatun mukaan saamme vaikka vähän törsäillä, Jeesuksen kunniaksi ja antaa runsaita lahjoja lähimmäisillämme Jeesuksen syntymäpäivän kunniaksi.

Minusta Joulua pitäisi viettää ainakin kaksi kuukautta, minusta Jeesuksen synttärit on sen arvoiset.

Näkee vain miten pimeäksi olet vuodessa mennyt!

Kiitos, että avasit monen silmät näkemään katolisen valheen.

Lue lisää

mitä on palvonta, ja miksi se on kiellettyä, paitsi Jeesuksen palvonta?
Onko kysymys mustasukkaisuudesta?

kielletyt leikit? kirjoitti:

mitä on palvonta, ja miksi se on kiellettyä, paitsi Jeesuksen palvonta?
Onko kysymys mustasukkaisuudesta?

kreikaksi latreia, kuuluu vain Jumalalle, pyhiä ihmisiä vain kunnioitetaan katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa eikä palvota.

Protestanttisessa propagandassa väitetään pyhien kunnioittamista palvomiseksi. Ratkaisevaa on kuitenkin, mitä katolinen tai ortodoksinen uskovainen ajattelee sydämessään enkä usko, että kukaan katolilainen (tai ortodoksi) pitää pyhiä ihmisiä jumalina. Pidämme heitä vain jo perille päässeinä esikuvallisina ihmisinä ja taivaallisina esirukoilijoinamme.

Ensimmäinen käsky kieltää pitämästä muita jumalia ainoan oikean Jumalan rinnalla ja palvomasta niitä. Vanhassa Testamentissa Jumalaa kutsutaan hepreaksi El ganna eli mustasukkainen Jumala. Jumala on siis sellainen, joka ei siedä sitä, että Häntä verrataan kehenkään toiseen.

Toisaalta Uudessa Testamentissa Jumala kuvataan rakkaudeksi. Kolminaisuuden persoonat ovat yhtä keskinäisessä rakkaudessa. Rakkaudesta Jumala tuli lihaksi ja syntyi ihmiseksi jälleen korottaakseen syntiinlankeemuksessa turmeltuneen ihmissuvun. Protestanteilla on enemmän vanha- kuin uustestamentillinen käsitys Jumalasta. Jeesusta monet (liberaali)protestantit eivät enää nykyään pidä Jumalan Poikana.

Jauch kirjoitti:

Olen ollut vasta vajaan vuoden katolilainen, joten lienen oikea henkilö kertomaan jotakin luterilaisesta joulusta katolisin silmin.

Luterilaisen joulun ongelma on, että Jeesus syntyy mutta hän ei koskaan kuole. Lähes kaikki uskonnollisuus liittyy jouluun ja seimen lapsen kautta useimmiten omien lapsien "palvontaan", joka sitten saa vuosi vuodelta dramaattisempia ilmaisuja joululahjatörsäilyissä. Pääsiäisellä ei luterilaisten parissa ole enää juuri mitään merkitystä, joten heille Jeesus ikään kuin "jää lapseksi". Hänen varsinainen lunastustyönsä ja evankeliumin sanomansa eli hänen kuolemansa ja ylösnousemuksensa eivät oikeastaan enää avaudu luterilaisille eikä niitä vietetä.

Oletteko koskaan osallistuneet luterilaiseen jumalanpalvelukseen viattomien lasten päivänä? Vaikka päivän tarkoituksena on muistaa/viettää Betlehemin viattomia lapsia, tosiasiassa useimmat vanhemmat ryntäävät kirkkoon katsomaan lapsiaan enkelikulkueessa. Näin tuonkin juhlan tarkoituksena on pelkkä pinnallinen omien lapsien "palvominen", se sama tuttu kuin jouluna.

Katolilaisena me emme voi mennä tuollaiseen mukaan. Viettäkäämme adventtia adventtina ja joulua jouluna. Kummallakin on syvällinen sisältö. Kristillistä adventtia kaikille!

Lue lisää

>>>Pääsiäisellä ei luterilaisten parissa ole enää juuri mitään merkitystä, joten heille Jeesus ikään kuin "jää lapseksi". Hänen varsinainen lunastustyönsä ja evankeliumin sanomansa eli hänen kuolemansa ja ylösnousemuksensa eivät oikeastaan enää avaudu luterilaisille eikä niitä vietetä.>Oletteko koskaan osallistuneet luterilaiseen jumalanpalvelukseen viattomien lasten päivänä? Vaikka päivän tarkoituksena on muistaa/viettää Betlehemin viattomia lapsia, tosiasiassa useimmat vanhemmat ryntäävät kirkkoon katsomaan lapsiaan enkelikulkueessa.

Jauch kirjoitti:

Olen ollut vasta vajaan vuoden katolilainen, joten lienen oikea henkilö kertomaan jotakin luterilaisesta joulusta katolisin silmin.

Luterilaisen joulun ongelma on, että Jeesus syntyy mutta hän ei koskaan kuole. Lähes kaikki uskonnollisuus liittyy jouluun ja seimen lapsen kautta useimmiten omien lapsien "palvontaan", joka sitten saa vuosi vuodelta dramaattisempia ilmaisuja joululahjatörsäilyissä. Pääsiäisellä ei luterilaisten parissa ole enää juuri mitään merkitystä, joten heille Jeesus ikään kuin "jää lapseksi". Hänen varsinainen lunastustyönsä ja evankeliumin sanomansa eli hänen kuolemansa ja ylösnousemuksensa eivät oikeastaan enää avaudu luterilaisille eikä niitä vietetä.

Oletteko koskaan osallistuneet luterilaiseen jumalanpalvelukseen viattomien lasten päivänä? Vaikka päivän tarkoituksena on muistaa/viettää Betlehemin viattomia lapsia, tosiasiassa useimmat vanhemmat ryntäävät kirkkoon katsomaan lapsiaan enkelikulkueessa. Näin tuonkin juhlan tarkoituksena on pelkkä pinnallinen omien lapsien "palvominen", se sama tuttu kuin jouluna.

Katolilaisena me emme voi mennä tuollaiseen mukaan. Viettäkäämme adventtia adventtina ja joulua jouluna. Kummallakin on syvällinen sisältö. Kristillistä adventtia kaikille!

Lue lisää

11.1.2008 13:48
Joulun ongelmallisuudesta monet ovat kirjoitelleet. Eurooppalaisen ’pakanallisen’ joulun kanssakin voi kristitty elää ja muistaa oikealla tavalla seimen lasta. (Hänet kyllä tunnetaan laajasti ainakin ulkokohtaiseseti, kun 1990-luvulla joku pojankloppi väsäsi tietokoneviruksenkin otsikolla ”Seimen lasta muistakaamme”.)
Tässä ajatuksiani joulusta ja Jeesus-lapsi-tunnelmoinnista:
http://www.elisanet.fi/arto.saarinen/kritik/joulkrtk.htm
http://www.elisanet.fi/arto.saarinen/kritik/joukrit.htm
(http://www.elisanet.fi/arto.saarinen/muu/joulterv07.htm)