Olen tässä pohtinut, mistä tuo meidän poika elää, ilostako? Se ei ole suostunut juuri syömään tissiä kolmen kuukauden iän jälkeen. Se on sellaista taistelua melkein aina, paitsi kun poika on puolinukuksissa eikä tajua että syö! Luulisi että rinnalla oleminen olisi vauvasta kivaa, mutta mitä vielä! Olen yrittänyt kaikenlaista (valot päällä, ilman valoja, rauhallisessa ja virikkeettömässä ympäristössä ja päinvastoin, väsyneenä ja virkeänä jne.), mutta mikään ei tunnu auttavan. Olenkin päättänyt jättää koko touhun sikseen ja yritän pullon kanssa.
Ongelma vain on, ettei poika tahdo syödä pullostakaan (se ei huoli edes tuttia, ei ole koskaan huolinut). Se syö pari imua pullosta ja alkaa sitten sylkeä ja vääntelehtiä ja pelleillä.
No, sitten purkkiruokaa. Mutta se sylkee edelleen, pärisyttää oikein niin että ruokaa on joka paikassa muualla paitsi pikku massussa. Sitten jos antaa lelua, niin ruokaa menee suuhun vielä vähemmän. Pakottaakaan ei auta, siitähän se vasta suuttuu!
Niin, että mitä se poika sitten syö? Peukaloaan. Ja olenkin päätellyt, että ilosta ja peukalosta se elää. Iloinen se nimittäin on, oikea veitikka. Aina hymyssä suin ja onnellisena. Kummallista vain, että voi olla onnellinen nälkäisenäkin...Tai pakkohan sen on olla nälkäinen! Paino n. 7kg...onko se vähän pojalle, joka on viikkoa vaille 6kk? Neuvolassa menee peruskäyrien alapuolella, mutta neuvolan täti sanoi, että katsotaan nyt vielä. Viikon päästä seuraava käynti. On se paino pikkuhiljaa noussut, mutta minusta vähän liian hiljaa. Muuten kehitys mielestäni normaalia. Kääntyilee joka suunnassa ja pitää päätä pystyssä, pyrkii istumaan ja istuukin tanakasti jos pitää kiinni. Ottaa leluja ja työntää suuhunsa jne..
Niin, että kai se lapsi syö, jos sillä on nälkä? Yksi hammas sille puhkesi muudan päivä sitten, joten ajattelin että josko se sitä olisi aristellut. Mutta kun ei näytä tahti parantuvan hampaantulonkaan jälkeen. Onko teillä ollut lasta, joka ei välittäisi ruoasta? Kertokaa kokemuksianne!
Ongelma vain on, ettei poika tahdo syödä pullostakaan (se ei huoli edes tuttia, ei ole koskaan huolinut). Se syö pari imua pullosta ja alkaa sitten sylkeä ja vääntelehtiä ja pelleillä.
No, sitten purkkiruokaa. Mutta se sylkee edelleen, pärisyttää oikein niin että ruokaa on joka paikassa muualla paitsi pikku massussa. Sitten jos antaa lelua, niin ruokaa menee suuhun vielä vähemmän. Pakottaakaan ei auta, siitähän se vasta suuttuu!
Niin, että mitä se poika sitten syö? Peukaloaan. Ja olenkin päätellyt, että ilosta ja peukalosta se elää. Iloinen se nimittäin on, oikea veitikka. Aina hymyssä suin ja onnellisena. Kummallista vain, että voi olla onnellinen nälkäisenäkin...Tai pakkohan sen on olla nälkäinen! Paino n. 7kg...onko se vähän pojalle, joka on viikkoa vaille 6kk? Neuvolassa menee peruskäyrien alapuolella, mutta neuvolan täti sanoi, että katsotaan nyt vielä. Viikon päästä seuraava käynti. On se paino pikkuhiljaa noussut, mutta minusta vähän liian hiljaa. Muuten kehitys mielestäni normaalia. Kääntyilee joka suunnassa ja pitää päätä pystyssä, pyrkii istumaan ja istuukin tanakasti jos pitää kiinni. Ottaa leluja ja työntää suuhunsa jne..
Niin, että kai se lapsi syö, jos sillä on nälkä? Yksi hammas sille puhkesi muudan päivä sitten, joten ajattelin että josko se sitä olisi aristellut. Mutta kun ei näytä tahti parantuvan hampaantulonkaan jälkeen. Onko teillä ollut lasta, joka ei välittäisi ruoasta? Kertokaa kokemuksianne!
Vastaukset 5
Vanhimmat
sanoisin että nimenomaan kyllä se syö kun on nälkäinen... tietääkseni ihmislapseen on siäänrakennettu semmoinen näläntunne ja osaavat pitää itsensä hengissä kun ruokaa vaan on saatavilla että.........silleen
Minulla täsmälleen saman ikäinen, ja samalta kuulostaa tuo kehitysvaihekin, (tosin meillä hän syntyi kaksikuukautta keskosena)
Pituutta vauvallamme on 65,5 ja painoa se 7 kg.
Itse koitankin juuri käyttää hyväkseni noita unenpöppöröisiä tunteja joina hän pullosta vetää "mitä vain". (sieltä menee vellitutilla kinkkuherkut sun muut maitoon sekoitettuna) päivällä syödään niin huonosti.
...vauvana. Paino oli jotain 15%:a alle keskipainon (normaalipituinen vauva). Hirveästi huoletti silloin se vauvan paino. Poika oppi aikaisin (1,5v) puhumaan, niin kysäisin siltä miksi syö niin vähän. Vastaus oli: "Ruoka on pahaa".Laiheliinina poika pysyi kouluikään saakka, sitten alkoi yhtä'äkkiä ruoka maistua. Nyt on semmoinen normaalipainoinen itseasiassa aika jäntevä kaveri.
Lohduksi sinulle vanhan lääkärin viisaus: "En ole kuullut vielä yhdestäkään lapsesta joka ruokapäydän ääreen olisi nälkään kuollut".
Lapsissa on ihan hirveästi eroja syömisten suhteen. Toiset vetävät vuodenikäisinä aikuisen annoksia, toiset maistelevat edelleen harvoja lusikallisia. Meidän 2v tyttö ei ole koskaan ollut kovin kova syömään, mutta niin se vaan äsköttäin reissussa veteli aina enemmän ruokaa kuin kaveriperheen 3 ja 5 -vuotiaat pojat yhteensä! Näköjään jotkut syövät vielä vähemmän, jopa tuollaisessa touhuiässä olevat pojat...
Ja ne hampaat ja ylipäänsä vaan silmien avautuminen maailmalle voivat tehdä syömisestä huonoa pitkäksikin aikaa.
Tissittelykin tasoittuu sen 3kk:n jälkeen. Ennen rinnalla asunut vauva saattaakin olla tyytyväinen paljon harvemmalla syömisrytmillä ja lyhyemmillä imetyksillä. Maitoa tulee silloin sitä tahtia että parin minuutin kunnollinen imuttelu kerralla riittää. Sikäli en hylkäisi imetystä, jatkaisin sitä edes niinä puolinukuksissa tehtävillä imetyksillä. Voi olla että muutaman päivän tai viikon päästä maito kelpaa taas erilailla!
Jos pissaa kumminkin tulee ja lapsi kasvaa edes jollain käyrällä, niin suurempaa hätää ei ole. Kyllä lapsi syö kun on nälkä, eikä pakottamisella saa mitään aikaan.
Meidän lapsista nuorempi oli aikalailla samanlainen, eli pelkällä auringonvalolla. Nyt 2-vuotiaana on ruvennut syömään mielestäni kohtuullisella menestyksellä, välillä on päiviä että hän syö yhden kurkunpalan tai viipaleen omenaa maidon kanssa.
Olen huomannut että asiasta on paras ainakin meillä olla tekemättä numeroa, syö kun syö. Lapsi huomaa jossain vaiheessa että esim. syömisestä kieltäytymisellä voi vedättää vanhempia olan takaa.
Veljensä veti puolivuotiaana iltapalaksi 1/5 litraa kaurapuuroa...