Rullaluistelu alkaa sujumaan jo hyvin ja kiva vetää pitkähköjäkin lenkkejä. Mutta ylämäet tuntuvat jaloissa silti aikalailla. Onko ylämäissä luisteluun jotain hyvää taktiikkaa vai kannattaako tyyli pitää samanlaisena kuin tasasellakin?
ylämäkien luistelu
alottelija
51882
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Itse olen huomannut tiheämmän potkutahdin ja hieman lyhyemmän potkun auttavan ylämäessä. Pitkästä potkusta tuppaa vauhti hyytymään mutta kun potkit tiheämmin ja lyhyempää niin liukuun riittää vauhtia eikä hyydy niin pahasti. Sauvojen kanssa ylämäet tulee mentyä tasaista lujempaa juuri tuon potkutiheyden takia.
Eli reipas etukeno auttaa pitempään liukuun ylämäissä, eikä väsytä jalkoja paljon.
Pääasia on säilyttää hyvä liuku koko mäen.
Kun tulee pidemmällä lenkillä mäkeen, kannattaa ensin mäen alussa hiukan lisätä vauhtia sellaiseksi, mitä se vielä
menee pitkällä rauhallisella potkulla ja jatkaa normaalisti puristusta mäkeen tuota vauhtia.
Sitten kun normaali potku alkaa mäessä hyytyä, voi tipauttaa kädet alas ja ehkä madaltaa kroppaa ja tehdä vähän lisää töitä käsillä. Potku pitäisi yrittää pitää kunnossa niin pitkään kuin se vaan onnistuu, vielä ehkä asentoa madaltamalla ja rytmiä nopeuttamalla. Pääasia on se liukuvaiheen säilyttäminen.
Jos mäki on tosi killeri, johon kunto ei riitä, voi liukua yrittää saada tekemällä käsillä töitä vähän juoksijan tyyliin ja potkua siten kuin luistelijahiihtäjä/sauvailija tekee, eli suunnata sitä vähäsen eteenpäin. Tämä vaatii jo hitaan vauhdin ja nopean rytmin ja alkaa olla luistelusta kaukana.
Virheitä mitä tossa voi tehdä: ruvetaan 'juoksemaan', eli liuku pitäis aina yrittää säilyttää. Samoin jotkut pumppaa yläkroppaa, mikä ei vie sua eteenpäin vaan vaan kuluttaa enerigaa. Taaksepäin potkimista kannattaa
myös välttää, koska se ei ole tehokasta luistelua.
Olisin kyllä aika lailla eri mieltä tuosta ylämäkiluistelusta. Ensinnäkin on hyvä jos ylipäätään pääsee konstilla millä hyvänsä mäet ylös. Ei siinä tekniikka ratkaise vaan kunto.
Ylämäessä voi aivan hyvin kohottaa vartaloaan ylöspäin, koska ilmanvastuksen merkitys vähenee joka tapauksessa, joten matalampi asento vain lisää rasitusta ja pelissä ovat muut vastavoimat kuin ilmanvastus.
Painopiste niin eteen kuin mahdollista, siis luistelija heiluttelee jalkojaan niin edessä kuin mahdollista, eikä päästä niitä missään vaiheessa taakse.
Pitkää liukua ei edes kannata yrittää, vaan potkia niin tiuhaan kuin se on teknisesti mahdollista. Mitä matalampi polvikulma sitä tehokkaampaa työskentelyä kyllä, mutta samalla rasitus moninkertaistuu. Teknisesti hyvää luistelua ylämäkeen on mielestäni sellainen, jossa liuku ja potku ikäänkuin liukenevat toisiinsa, parhaassa tapauksessa potku muuttuu liuksi ja liuku potkuksi niin etteivät ne erotu toisistaan.
Käsiä en käyttäisi ollenkaan, vaan pitäisin kädet selän takana niin kauan kuin suinkin mahdollista, jottei ylävartalo lähde kontrolloimattomasti heilumaan.
Tuplapotkua kannattaa yrittää loivaan mäkeen mutta epäilen, että jopa huippuluistelija pistää nöpöttelyksi riittävän jyrkässä mäessä.
Ei kannata tuhlata voimiaan, ellei hae voimaharjoitusta. Tekniikkaa kannattaa harjoitella mieluummin loivaan alamäkeen kuin ylämäkeen.
Ylämäet on hyvä luistella selkä suorana.mutta
täytyy ojentua hieman eteenpäin...mutta selkä ei saa koukistua.
Polvet hieman koukkuun ja lyhyitä potkuja aluksi!