medved(ev) - karhu
lebed(ev) - joutsen
volk(ov) - susi
Mitä muita?
lebed(ev) - joutsen
volk(ov) - susi
Mitä muita?
venäliset eläin-
-sukunimet?
251018
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vladimir_Lisin
лис = lis = kettu
Itsenäisyyspäivänä katseltiin taas Edvinin Tuntematonta. A Roka Antti hää otti kun ottikii vangin, ”Baranohvin pojan, hää o kapteen!”
Баранов (Baranov) => баран = baran = pässi.
Lasse Kukkonen (s. 1981) pelaa lätkää Philadelphia Flyersin riveissä. Onpa tainnut pelata Leijonissakin.
Kukkoselta maailmanmestaruus ja olympiakulta vielä puuttuvat, mutta eivätpä puutu hänen ”kaimaltaan”, 44 vuotta vanhemmalta Stanislav Petuhovilta!
http://fi.wikipedia.org/wiki/Stanislav_Petuhov
петух = petuh = kukko
Kirjailijakreivi Leo Tolstoi (Лев Толстой) lienee etunimen puolelta sukua leijonille (лев = lev = leijona siinä missä leokin).
Sukunimi Tolstoi puolestaan tuntuu olevan väännös adjektiivista tolstyi (толстый) = lihava.
Pulskanlainen leijona tuo Leo Lihavainen?
Meillä ompi kaksi eläintä: kuritsa (курица) ja kunitsa (куница). Kumpi on syöjä ja kumpi tulee syödyksi?
”West eats East, but East wets West.”
Vai kuinkahan tuo menikään?
Kuritsaa ja kurinoje jaitsoja (kanamunia) olen syönyt itsekin.
Entäpä kunitsa? Näätäsen Iikka on Jarkko Niemistä pari kuukautta nuorempi karvapallon mäiskijä, ainakin ATP-listalle TOP 100 -porukkaan päässyt sellainen:
http://en.wikipedia.org/wiki/Igor_Kunitsyn
куриное яйцо = kananmuna (ei kanamuna)
Mitä nuo päätteet mahdollisimman sananmukaisesti voisivat tarkoittaa suomeksi, tai mitä vastaavaa päätettä suomalaisessa nimessä käytettäisiin (-nen, -la)?
Voronov (ворона = vorona = varis)
Sorokov (сорока = soroka = harakka)
Solovei (соловей = solovei = satakieli)
Yksi presidentti Urho Kekkosen mielisananlaskuja oli kuulemma venäläinen sanonta ”lintupulassa persekin on satakieli”. Valitettavasti en tunne tuota venjäksi enkä osaa lausua mitään järkevää sanonnan merkityksestäkään.
Talvisodan neuvostovastustaja osasi pelätä suomalaisia tarkka-ampujia. Aiheellisestikin: mm. legendaarinen Simo Häyhä sai yksin laskea tililleen yli 500 osumaa Kollaan rintamalohkolla.
Sitkeä huhu vihollisjoukoissa tiesi suomalaisten tarkka-ampujien väijyvän puissa. Tämä ”tieto” oli aiheeton, mutta ainakin se antoi aiheen nimitykseen: suomalainen tarkka-ampuja oli veli venäläiselle ”kukuška” eli käki.
Kukuškin (Кукушкин) kuuluu venäläiseen sukunimigalleriaan.
Viime sotien seurauksena Suomi sai luovuttaa osan itsestään Neuvostoliitolle. Kerrotaan, että jossakin tuolla luovutetulla alueella olisivat kaksi karjalaisukkoa joskus tuttavuutta tehdessään sanailleet seuraavaan malliin:
”Vuoko sitä ollaan salmelta kotoisin?”
”Ei kun Käk'”
Nykyisäntä kutsuu Käkisalmea nimellä Priozersk (Приозерск). Tuossa nimessä ei ole mitään lintumaista vaan jonkinlaisen järven (Laatokan) edustan tai rannan minä olen siinä hahmottavinani (järvi = ozero). Äyräpään pitäjän Vuosalmen kylän mahdollisesta uudesta venäjänkielisestä nimestä minulla ei ole tietoa, mutta Äyräpään ent. kirkonkylä Pölläkkälä tunnetaan nykyisin siellä päin nimellä Baryševo (Барышево).
Unohdetaan kuitenkin sodat ja menetykset ja otetaan esiin vielä rauhan symboli kyyhky eli kyyhkynen! Sellainen siivekäs on venäjäksi golub’ (голубь) ja siitä päästään sukunimeen Golubjev (Голубев).
Vorobjev (воробей = vorobei = varpunen)
Galkin (Галка = Galka = naakka)
Orlov(Орел = Orel = kotka)
Sinitsin (синица = sinitsa = tiainen)
Tuleekohan suomen kielen sana kalkattaa tuosta
venäjän naakkaa tarkoittavasta sanasta. Kahden kirkon läheisyydessä asuvana saan nimittäin usein kuunnella kyseisten lintujen ääntelyä ja se on mielestäni todellakin kalkatusta.
Keskikesällä 1944 oli Karjalan kannaksen ilma sakeanaan rautaa, talia ja ihantalaa, kun vastaylennetty Neuvostoliiton marsalkka Leonid Govorov yritti tulla meille kutsumatta kylään ja antoi haltuunsa annettujen aseiden puhua (govorit' = puhua). Puhui niin kovaa, että jytinä kuultiin Mikkelissä ja jopa Helsingissä asti. Ovi pysyi silti lukossa; Viipuria pidemmälle ei Govorov juuri suomalaisia puhuttelemaan päässyt. Vasta herrat toverit Teräksinen ja Vasarainen sanelivat vähän myöhemmin neuvottelupöydässä, mistä se raja oikein kulkee.
Tasavallan Sotaväen kakkosmiehenä vaikuttaa nykyisin nimestä päätellen sanavalmiudeltaan Govorovin veroinen kaveri:
http://www.mil.fi/perustietoa/henkiloita/cv/fi/puheloinen.dsp
(Sovitaanko, että se eläinnimi piilotteleiksen Leonidin etunimessä, jotta tämä juttu mahtuisi tämän aloituksen alle off topic -luonteestaan huolimatta?)
Naapurin Okunov, Plotvin ja Štšukin saattaisivat käydä kalamiehistä (-henkilöistä) ihan siinä missä Veikko Ahvenainen, Särkelä itte ja Eeva-Maija Haukinenkin.
Galotškin? Tulipahan vain mieleen inttiaikojen esimiehestäni, jonka nimi oli Koukkula.
Toinen luutnanttismies samassa yksikössä silloin joskus oli Seppälä. Hänen nimeään vastaisi naapurissa kai Kuznetsov.
Sanakirjani mukaan щука (štšuka) = hauki tai haukka. Yksi ja sama sana voisi sen mukaan tarkoittaa kahta kovin erilaista eläinlajia!
Merkillepantavaa tuossa on myös suomenkielisten vastineiden samankaltaisuus.
Olen kerran päässyt näkemään lentokalan ylemmässä elementissään eli taittamassa taivalta pari metriä merenpinnan yläpuolella. Saman varttitunnin sisällä minulla oli ilo seurata myös delfiinien hyppynäytöstä aivan luonnonvaraisina. Sykähdyttävä juttu Särkänniemen ja Kolmårdenin delfinaariot nähneellekin!
sinulla on käytössä? Itse en ole koskaan kuullut enkä nähnyt sanalle щука muuta merkitystä kuin hauki. Haukka sen sijaan on сокол (sokol), josta myöskin tulee yleinen sukunimi Соколов (Sokolov).
Kyseessä on CD-sanakirja Euroword 2004 Pro, versio 4.2. Eipähän tuo ensimmäinen siitä löytynyt outo kupellus ollut!
Hakusanaa сокол tuo sanakirja ei tunne, mutta щука on sen mukaan todellakin sekä hauki että haukka. Vastaavasti suomi-venäjä-osiossa sekä hauki että haukka tuottavat ainoaksi vastineeksi sanan щука.
http://images.google.com/images?q=сокол&rls ei tuota minkäänlaisia hauenkuvatuksia, mutta siivekkäitä senkin edestä.
Grigori Sokolovin http://www.rogev.com/sokolov/index_ru.html pianoresitaalia olen ollut kuuntelemassa Finlandia-talossa joskus vuosituhannen vaihteen tienoilla. Oli upea juttu! Nytpähän sitten tiedän yhdistää hänen nimensa haukkaan.
Belkin (Белкин) => belka (белка) = orava
Куропаткин (Kuropatkin) => куропатка (kuropatka) = (pelto)pyy (tai tarkenteesta riippuen myös riekko)
Aleksei Nikolajevitš Kuropatkin oli paljon tunnetumman Nikolai Bobrikovin aikalainen, Suomen suuriruhtinaskunnan venäläistäjä. Ei mitenkään hirveän pidetty ukko Suomessa.
http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/4196/
Ilmari Kiannon romaanissa Punainen viiva on Korpiloukon Topilla ja Riikalla lehmä, jolla on komea nimi Kurapotku. Komeita ovat lasten nimetkin: Peata Parpara Raakeli jne., jos oikein muistan.
Nimillä Kuropatkin ja Kurapotku oli tekemistä keskenään, kuvittelisin.
Vierailin Tverin lähellä vanhainkodissa, jonka johtajan nimi oli Dementijeva. Oli ns. pakkovierailu, hymyt vähän tiukassa, mutta heti irtosi esittelyssä. Onneksi eivät tienneet, miksi.
Yleisradion Demokratia-sarjassa tuli televisiossa dokumentti myös Venäjästä. Eräs uusrikas oli oli perustanut "venäläisiä perusarvoja" vaalivan luostarin Durakovan kylään. Siis Hölmölään, Bemböleen. Hymähdytti.
Riittähään näitä. Tuupovarassakin on Öllölän kylä. Kävin oikein katsomassa nimen vuoksi, kun siellä päin kerran ajelin. Ihan normaaleilta näyttivät.
... on mennyt rekisteröimään itselleen iät ja ajat käyttämäni nimimerkin "Hurri-Gan"? Näin näytti palvelin, kun yritin lähettää ylläolevaa.
Ei siinä totisesti omaa oivallusta löydy taliaivon johtimista.
Toivottavsti tuon väärästä reiästä maailmaan vahinkona putkahtaneen "Sekunda jo syntyessään" -tyypin tekstejä ei sotketa omiini.
(Voihan olla tietysti, että kysymys on henkilöstä, joka liikkuu ihan eri foorumeilla, joten anteeksipyyntö siinä mahdollisessa tapauksessa.)
Hei!
Minä en ole vielä koskaan aikaisemmin käyttänyt nimimerkkiä Hurri-Gan, mutta kertahan tämä on ensimmäinenkin.
Minulla ei ole aavistustakaan, kuka nimimerkkisi on mennyt itselleen rekisteröimään. Minä se en ole.
Halusinpahan vain kertoa, että voit jatkaa edelleen tuon nimimerkin käyttöä, jos vain haluat. Jos se minulta rekisteröitymättömältä onnistuu, niin varmasti onnistuu sinultakin.
Miten? Sitäpä sopii miettiä.
Näyttää taas onnistuvan. Edellistä lähettäessäni tuli ilmoitus, että nimimerkki on rekisteröity.
Jos tiedämme majavan olevan venäjäksi bobr eli бобр, niin onko meillä lupa uskoa, että jääkiekkovalmentaja Vsevolod Bobrovin nimen merkitys on ”Kaikkivaltias Majavainen”?
Entäpäs Bobrikov sitten? Majavaanko viitannee sekin?
Muuan Nikolai Sinebrjuhov (sukunimi suomeksi: ”sinimaha”) perusti Helsinkiin olutpanimon joskus Suomen suuriruhtinaskunnan alkuvaiheissa. Tunnemme sukunimen paremmin muodossa Sinebrychoff. Miehen etunimikaima, kenraalikuvernööri Bobrikov teki vuosikymmeniä myöhemmin kaikkensa Suomen venäläistämiseksi. Tiedämme, kuinka äijän kävi. Kun poeettaneromme Armas Einar Leopold Lönnbohm (hänkin tunnettu paremmin toisella nimellä) kuuli asiasta, tuumi hän: ”No on se hyvä, että ampui Bobrikoffin eikä Sinebrykoffia!”
Sukunimi Блохин tulee arvatenkin sanasta блоха (bloha), joka ei tarkoita aika isoa eläintä.
M. Musorgski on säveltänyt tuosta öttiäisestä yksinlaulun, monen basson ja bassobaritonin bravuurikappaleen. Matti Tuloisela esitti sen parissakin koululaiskonsertissaan maalaisoppikoulullani 40 vuotta sitten onnistuen saamaan sillä enemmän suosiota kuin muulla ohjelmistollaan yhteensä.
Katsotaanpa ja kuunnellaanpa, kuinka Jevgeni Nesterenko tuon laulun esittää:
http://www.youtube.com/watch?v=7re8aT8Jrr0&feature=related
Selkeä diktio, eikös vain!
Kim Borgin ja Martti Talvelan äänitteet eivät sivumennen sanottuna häpeä lainkaan tuon hienon esityksen rinnalla.
Fjodor Šaljapinin (1873-1938) esitys kannattaa kuunnella äänitystekniikan ilmeisistä puutteista huolimatta. Šaljapin on se basso, johon hänen jälkeensä tulleita on ollut tapana verrata.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Fjodor_Šaljapin
Äänite tässä:
http://classic-music.ru:8129/WWW/music/mussorgsky/ch01.mp3
Sanat tähän Mefistofeleen lauluun ovat alun perin kotoisin sellaisen suuruuden kynästä kuin Иоганн Вольфганг Гёте. Saksalaiset kirjoittavat hänen sukunimensä von-preposition kera: von Goethe. Venäjänkielisten sanojen kynäilijä lienee nimeltään Nikolai Holodkovski.
Eikun mukaan laulamaan:
»Жил-был король когда-то.
При нем блоха жила.
Блоха... Блоха...
...Милей родного брата
Она ему была.
Блоха... ха-ха-ха-ха-ха... Блоха.
Ха-ха-ха-ха-ха... Блоха!
Зовет король портного.
— Послушай, ты, чурбан,
Для друга дорогого
Сшей бархатный кафтан!
Блохе кафтан? Ха-ха-ха-ха-ха-ха.
Блохе? Ха-ха-ха-ха-ха. Кафтан!
Ха-ха-ха-ха-ха. Ха-ха-ха-ха-ха. Блохе кафтан!
Вот в золото и бархат
Блоха наряжена,
И полная свобода
Ей при дворе дана.
Ха-ха. Ха-ха-ха-ха. Блохе. Ха-ха-ха!
Король ей сан министра
И с ним звезду дает,
За нею и другие
Пошли все блохи в ход.
Ха-ха.
И самой королеве
И фрейлинам ее
От блох не стало мочи,
Не стало и житья.
Ха-ха!
И тронуть-то боятся,
Не то чтобы их бить.
А мы, кто стал кусаться,
Тотчас давай — душить!»
( http://dona-anna.livejournal.com/123737.html )