"ihmisvoima"

Pientä tarkentamista kaipaan, kyse on nostamisesta, otetaanko siinä huomioon että kyseisen kappaleen massan hitaus on helpompi nostaa toinen metri kuin ensimmäinen. koska kappale pitää ensin kiihdyttää?
Elikkäs kysyn että ensimmäisen metrin 300kilon nostaminen vaatii ainakin 4 heppaa, tai sitten toinen metri nouseen kevyemmin? Olenko oikeassa.

airfoil kirjoitti:

Pientä tarkentamista kaipaan, kyse on nostamisesta, otetaanko siinä huomioon että kyseisen kappaleen massan hitaus on helpompi nostaa toinen metri kuin ensimmäinen. koska kappale pitää ensin kiihdyttää?
Elikkäs kysyn että ensimmäisen metrin 300kilon nostaminen vaatii ainakin 4 heppaa, tai sitten toinen metri nouseen kevyemmin? Olenko oikeassa.

Minua on aina aivoista alkanut vetää suonta, kun olen hieman joskus pohtinut tehokäsitettä.

Siis en osaa matematiikkaa juuri yhtään, vain päättelyä.

Tehokäsite: 1 N paineella kun tasainen nopeus on 1 m/ sek = 1 w.

Tämä lienee näin.

Tasainen kiihtyvyys 9,81 m/ sek 2 on maapallon kiihtyvyys (keskimäärin)

1 kg x 9,81 Nm/sek???

airfoil kirjoitti:

Pientä tarkentamista kaipaan, kyse on nostamisesta, otetaanko siinä huomioon että kyseisen kappaleen massan hitaus on helpompi nostaa toinen metri kuin ensimmäinen. koska kappale pitää ensin kiihdyttää?
Elikkäs kysyn että ensimmäisen metrin 300kilon nostaminen vaatii ainakin 4 heppaa, tai sitten toinen metri nouseen kevyemmin? Olenko oikeassa.

Tehoyhtälö on paras tässä tapauksessa selvittää voiman kautta

W = F s

tehty työ oli tämä 75 kg neljän metrin korkeuteen, 75 kg x 9,8 m/s² x 4 m = 2940 J

Tehohan on työn tekemiseen kulunut aika, "voiman nopeus"

P = W/t

2940 kgm²/s² : 1 s = 2 940 kgm²/s³ = 2,94 kW

Sopimuksen mukaisesti yksi hevosvoima on n. 0,74 kW, joten 2,94 kW / 0,74 = 3,97 hevosvoimaa.


Hevosvoimien käyttö pitäisi rikoslaissa kieltää ja James Watt olisi pitänyt heittää linnaan hevosten rääkkäämisestä. Ei hevonenkaan kauaa kestä, jos siitä kokonaista hevosvoimaa piiskataan irti pitemmän aikaa. ;)

Voit liike-energiayhtälöiden kautta saada saman tuloksen ja todeta murkulalla olevan kiihtyvyyden ja loppunopeuden. Sitä vartenhan teho on. :)

kollimaattori kirjoitti:

Tehoyhtälö on paras tässä tapauksessa selvittää voiman kautta

W = F s

tehty työ oli tämä 75 kg neljän metrin korkeuteen, 75 kg x 9,8 m/s² x 4 m = 2940 J

Tehohan on työn tekemiseen kulunut aika, "voiman nopeus"

P = W/t

2940 kgm²/s² : 1 s = 2 940 kgm²/s³ = 2,94 kW

Sopimuksen mukaisesti yksi hevosvoima on n. 0,74 kW, joten 2,94 kW / 0,74 = 3,97 hevosvoimaa.


Hevosvoimien käyttö pitäisi rikoslaissa kieltää ja James Watt olisi pitänyt heittää linnaan hevosten rääkkäämisestä. Ei hevonenkaan kauaa kestä, jos siitä kokonaista hevosvoimaa piiskataan irti pitemmän aikaa. ;)

Voit liike-energiayhtälöiden kautta saada saman tuloksen ja todeta murkulalla olevan kiihtyvyyden ja loppunopeuden. Sitä vartenhan teho on. :)

jääkös murkula sen sekunnin jälkeen paikalleen vai vieläkö sille on tuossa esimerkissä jäänyt loppunopeutta.. Mietin vain sitä että jos kappale jäisi ikään kuin paikalleen, niin viimeisinä kymmenesosasekunteina kappaletta ei saa enää nostaa muuten menee yli, kun kappale ei kerkiä pysähtyä. Jos kappaletta nostetaan loppuun asti mihin lasketaan kappaleeseen varastoitunut energia joka jää käyttämättä??.

airfoil kirjoitti:

jääkös murkula sen sekunnin jälkeen paikalleen vai vieläkö sille on tuossa esimerkissä jäänyt loppunopeutta.. Mietin vain sitä että jos kappale jäisi ikään kuin paikalleen, niin viimeisinä kymmenesosasekunteina kappaletta ei saa enää nostaa muuten menee yli, kun kappale ei kerkiä pysähtyä. Jos kappaletta nostetaan loppuun asti mihin lasketaan kappaleeseen varastoitunut energia joka jää käyttämättä??.

Muista energian häviämättömyyden laki. Sille murkulalle on sekunnin aikana luovutettu melkoinen määrä energiaa, jonka se sitten kaitsemattomana purkaa parhaaksi katsomallaan tavalla, rikkoen paikkoja ynnämuuta hauskaa tömähtäessään taas alas.

Murkulalle on siis luovutettu kineettinen energia ½mv² potentiaalienergia mgh.

Tottakai se jatkaa matkaansa ylöspäin, ellei sitä pysäytetä, kunnes maan vetovoiman kiihtyvyys hidastaa sen lentonsa lakipisteeseen, jonka jälkeen se tulee ryminällä alas koko senhetkisen mgh:nsa energialla. Lennon lakipisteessä nopeus on 0, joten ½mv² on 0.

Laskepa kotiläksynä, kuinka korkealla murkula käy, ennenkuin Äiti Maa taas kutsuu? Oletetaan, että se metrin kiskaisu oli tasaisella kiihtyvyydellä. Muista, siis myös tasaisella voimalla F, koska murkulan paino ei kiskomisen aikana muutu.

Muista, että teho ei varastoidu siihen murkulaan, vaan sillä teholla saadaan murkulan energiatasoa kohotettua. Teho loppuu tasan siihen, kun nosto lakkaa.

kollimaattori kirjoitti:

Muista energian häviämättömyyden laki. Sille murkulalle on sekunnin aikana luovutettu melkoinen määrä energiaa, jonka se sitten kaitsemattomana purkaa parhaaksi katsomallaan tavalla, rikkoen paikkoja ynnämuuta hauskaa tömähtäessään taas alas.

Murkulalle on siis luovutettu kineettinen energia ½mv² potentiaalienergia mgh.

Tottakai se jatkaa matkaansa ylöspäin, ellei sitä pysäytetä, kunnes maan vetovoiman kiihtyvyys hidastaa sen lentonsa lakipisteeseen, jonka jälkeen se tulee ryminällä alas koko senhetkisen mgh:nsa energialla. Lennon lakipisteessä nopeus on 0, joten ½mv² on 0.

Laskepa kotiläksynä, kuinka korkealla murkula käy, ennenkuin Äiti Maa taas kutsuu? Oletetaan, että se metrin kiskaisu oli tasaisella kiihtyvyydellä. Muista, siis myös tasaisella voimalla F, koska murkulan paino ei kiskomisen aikana muutu.

Muista, että teho ei varastoidu siihen murkulaan, vaan sillä teholla saadaan murkulan energiatasoa kohotettua. Teho loppuu tasan siihen, kun nosto lakkaa.

siis NELJÄN metrin kiskaisu tietysti. ;)

kollimaattori kirjoitti:

Muista energian häviämättömyyden laki. Sille murkulalle on sekunnin aikana luovutettu melkoinen määrä energiaa, jonka se sitten kaitsemattomana purkaa parhaaksi katsomallaan tavalla, rikkoen paikkoja ynnämuuta hauskaa tömähtäessään taas alas.

Murkulalle on siis luovutettu kineettinen energia ½mv² potentiaalienergia mgh.

Tottakai se jatkaa matkaansa ylöspäin, ellei sitä pysäytetä, kunnes maan vetovoiman kiihtyvyys hidastaa sen lentonsa lakipisteeseen, jonka jälkeen se tulee ryminällä alas koko senhetkisen mgh:nsa energialla. Lennon lakipisteessä nopeus on 0, joten ½mv² on 0.

Laskepa kotiläksynä, kuinka korkealla murkula käy, ennenkuin Äiti Maa taas kutsuu? Oletetaan, että se metrin kiskaisu oli tasaisella kiihtyvyydellä. Muista, siis myös tasaisella voimalla F, koska murkulan paino ei kiskomisen aikana muutu.

Muista, että teho ei varastoidu siihen murkulaan, vaan sillä teholla saadaan murkulan energiatasoa kohotettua. Teho loppuu tasan siihen, kun nosto lakkaa.

Jos nostetaan samaa murikkaa toinen sekunti ja neljä metriä lisää meneekö siihen nyt 4hv vai mitä.. koska kappale on nyt valmiiksi liikkeessä kohti korkeuksia..
En suoraan sanoen ymmärtänyt aijempia vastauksia.
joten en tiedä vieläkään onko hevosvoima 75 kg sekunnissa metrin korkeudelle, koska todellakin seuraava metri nousee helpommin.
Pliis ei mitään kaavoja.

airfoil kirjoitti:

Jos nostetaan samaa murikkaa toinen sekunti ja neljä metriä lisää meneekö siihen nyt 4hv vai mitä.. koska kappale on nyt valmiiksi liikkeessä kohti korkeuksia..
En suoraan sanoen ymmärtänyt aijempia vastauksia.
joten en tiedä vieläkään onko hevosvoima 75 kg sekunnissa metrin korkeudelle, koska todellakin seuraava metri nousee helpommin.
Pliis ei mitään kaavoja.

Kyllä siihen seuraavaan neljään metriin menee se sama 2,94 kW VÄHENNETTYNÄ sillä energiamäärällä, mitä voidaan käyttää hyväksi pienentyneen kiihtyvyyden takia.

Emme ole vielä puhuneet kiihtyvyyksistä, mutta, vaikka kaavoja ei valitettavasti saakaan käyttää, huomannet, että jos vedetään 75 kg neljän metrin korkeuteen sekunnissa ja SITTEN vedetään toiset neljä metriä sekunnissa, on murkulan kiihtyvyyden laskettava radikaalisti, jotta tämä toinen veto kestäisi sen saman sekunnin kuin ensimmäinen eli tämä toinen veto ON kevyempi. Paljon.

Tärkeä pointti: pienennät tehoja sen ensimmäisen sekunnin jälkeen, jos aikomuksesi on käyttää toinen sekunti samaan nousuun kuin ensimmäinen.

Huomaatko nyt sen energian häviämättömyyden lain käytännössä? Nyt olet vetänyt 75 kg:n murkulan jo kahdeksan metrin korkeuteen kahdessa sekunnissa, mutta käyttämäsi energia on aivan sama kuin jos olisit nostanut kaksi 75 kg murkulaa neljän metrin korkeuteen sekunnissa.

Inhoamiesi kaavojen avulla olisi todistettavissa, että sen kahdeksan metrin korkeudella edelleen ylöspäin singahtavan murkulan energia olisi sama kuin kahden neljän metrin korkeudella olevan yhteensä.

TÄRKEÄÄ: Älä katso niiden murkuloiden loppuasemia, vaan niiden loppunopeuksia.

Juoksemalla portaita päästään kyllä mielestäni kyllä melkein hevosvoimaan. jos oikein ymmärsin kehon painopisteen pitää nousta metri sekunnissa jos painaa 75 kg..