Sädehoidon kesken

En mennyt hoitoon eilen, joten virallisesti olen nyt sitten jättänyt hoidon kesken.

Puhuin syöpälääkärin ja radio-onkologin kanssa, eikä kumpikaan maininnut noista asioista, joista puhut. He puhuivat vain hoidon tuomista paranemisprosenteista.

Se, mitä sanot, kuulostaa järkevältä. Tapaan lääkärin taas kahden viikon päästä, ja kysyn, mitä mieltä hän on.

Löysin eilen hienon kirjan (Phillip Day: Cancer, Why we're still dying to know the truth) B17-vitamiinin vaikutuksesta syöpiin, ja siitä, miten 'syöpäteollisuus' on aggressiivisesti yrittänyt mitätöidä sen vaikutuksia, aika hyvin onnistuenkin - monet ovat yhä siinä luulossa, että B17 (laetrile, amagdylin) on vaarallista. Ne, jotka ovat sitä kokeilleet, tietävät sen estävän ja parantavan syöpää. Aloin syödä aprikoosinsiemeniä eilen. Antioksidantteja ja vitamiineja syön runsaasti, ja olen muuttanut ruokavalioni mahdollisimman terveelliseen pari kuukautta sitten.

Näin Phillip Day'n siteeraamat tutkimukset kuvailevat syövän kehittymistä:

Jossain kohdassa elimistöä aiheutuu jokin kudosvahinko, stressin tai muun seurauksena. Alkaa normaali hoitoprosessi, jossa paikalle tulee estrogeenin avulla tuotettuja tyvisoluja (?, trophoblastic cells), jotka ovat erikoistumattomia soluja, jotka sitten muuttuvat sellaisiksi soluiksi, mitä kulloinkin tarvitaan. Kun kudosvahinko on saatu korjattua, noiden solujen jakautuminen loppuu haiman erittämän entsyymin vaikutuksesta. Jos elimistö ei tuota tarpeeksi entsyymejä, tuo jakautuvien solujen kasvu jatkuu, ja muuttuu syöpäkasvaimeksi. Runsas eläinproteiinien käyttö voi aiheuttaa entsyymien puutetta.

B17-vitamiini, jota saa runsaiten aprikoosinsiemenistä, ja myös luumun ja omenan siemenistä ja monista muista kasveista, vaikuttaa kasvaimeen seuraavalla tavalla (minun vapaa suomennokseni em. kirjasta):

B17-vitamiini (hydrosyaanihappo) reagoi beta-glucosidase -nimiseen entsyymiin, jota on syöpäkasvaimen alueella, mutta ei missään muualla kehossa. Tämän reagoinnin seurauksena muodostuu kahta vahvaa myrkkyä: vetysyanidia ja bensaldehydiä, ja hiukan glukoosia. Nämä kaksi myrkkyä yhdessä ovat monin kerroin vaikuttavampia kuin kumpikaan yksinään, ja syöpäsolut kuolevat.

Tuon kirjan mukaan syöpäteollisuus on jo kauan rahoittanut lääketieteen tutkimusta, opetusta ja hoitolaitoksia. Tuon kirjan kirjoittamisen aikoihin pelkästään USA:ssa kuoli puoli miljoonaa ihmistä vuosittain syöpään. Silti tuo maailmanlaajuisen vallan omaava syöpälääketeollisuus nousee takajaloilleen joka kerran, kun joku löytää syöpää luonnollisin keinoin parantavan aineen tai menetelmän. Se on ymmärrettävää. Syöpäteollisuus tekee paljon rahaa syövistä, paraneepa potilas tai kuolee - hän on kuluttanut paljon lääkkeitä ja hoitoja ja tuonut paljon rahaa lääketeollisuudelle. Kyseessä on kaunistelemattomasti sanottuna kansanmurha. Maailmanlaajuinen joukkomurha.

Minä aion nyt antaa omalle keholleni tilaisuuden parantua välttämällä myrkkyjä ja pitämällä huolen siitä, että saan runsaasti vitamiineja. Noita entsyymejä myös tarvitaan. En ole vielä saanut selville, voiko niitä ostaa tabletteina, vai alkaako keho taas tuottaa niitä normaalisti, kun ruokavalio on parantunut.

aloittaja kirjoitti:

En mennyt hoitoon eilen, joten virallisesti olen nyt sitten jättänyt hoidon kesken.

Puhuin syöpälääkärin ja radio-onkologin kanssa, eikä kumpikaan maininnut noista asioista, joista puhut. He puhuivat vain hoidon tuomista paranemisprosenteista.

Se, mitä sanot, kuulostaa järkevältä. Tapaan lääkärin taas kahden viikon päästä, ja kysyn, mitä mieltä hän on.

Löysin eilen hienon kirjan (Phillip Day: Cancer, Why we're still dying to know the truth) B17-vitamiinin vaikutuksesta syöpiin, ja siitä, miten 'syöpäteollisuus' on aggressiivisesti yrittänyt mitätöidä sen vaikutuksia, aika hyvin onnistuenkin - monet ovat yhä siinä luulossa, että B17 (laetrile, amagdylin) on vaarallista. Ne, jotka ovat sitä kokeilleet, tietävät sen estävän ja parantavan syöpää. Aloin syödä aprikoosinsiemeniä eilen. Antioksidantteja ja vitamiineja syön runsaasti, ja olen muuttanut ruokavalioni mahdollisimman terveelliseen pari kuukautta sitten.

Näin Phillip Day'n siteeraamat tutkimukset kuvailevat syövän kehittymistä:

Jossain kohdassa elimistöä aiheutuu jokin kudosvahinko, stressin tai muun seurauksena. Alkaa normaali hoitoprosessi, jossa paikalle tulee estrogeenin avulla tuotettuja tyvisoluja (?, trophoblastic cells), jotka ovat erikoistumattomia soluja, jotka sitten muuttuvat sellaisiksi soluiksi, mitä kulloinkin tarvitaan. Kun kudosvahinko on saatu korjattua, noiden solujen jakautuminen loppuu haiman erittämän entsyymin vaikutuksesta. Jos elimistö ei tuota tarpeeksi entsyymejä, tuo jakautuvien solujen kasvu jatkuu, ja muuttuu syöpäkasvaimeksi. Runsas eläinproteiinien käyttö voi aiheuttaa entsyymien puutetta.

B17-vitamiini, jota saa runsaiten aprikoosinsiemenistä, ja myös luumun ja omenan siemenistä ja monista muista kasveista, vaikuttaa kasvaimeen seuraavalla tavalla (minun vapaa suomennokseni em. kirjasta):

B17-vitamiini (hydrosyaanihappo) reagoi beta-glucosidase -nimiseen entsyymiin, jota on syöpäkasvaimen alueella, mutta ei missään muualla kehossa. Tämän reagoinnin seurauksena muodostuu kahta vahvaa myrkkyä: vetysyanidia ja bensaldehydiä, ja hiukan glukoosia. Nämä kaksi myrkkyä yhdessä ovat monin kerroin vaikuttavampia kuin kumpikaan yksinään, ja syöpäsolut kuolevat.

Tuon kirjan mukaan syöpäteollisuus on jo kauan rahoittanut lääketieteen tutkimusta, opetusta ja hoitolaitoksia. Tuon kirjan kirjoittamisen aikoihin pelkästään USA:ssa kuoli puoli miljoonaa ihmistä vuosittain syöpään. Silti tuo maailmanlaajuisen vallan omaava syöpälääketeollisuus nousee takajaloilleen joka kerran, kun joku löytää syöpää luonnollisin keinoin parantavan aineen tai menetelmän. Se on ymmärrettävää. Syöpäteollisuus tekee paljon rahaa syövistä, paraneepa potilas tai kuolee - hän on kuluttanut paljon lääkkeitä ja hoitoja ja tuonut paljon rahaa lääketeollisuudelle. Kyseessä on kaunistelemattomasti sanottuna kansanmurha. Maailmanlaajuinen joukkomurha.

Minä aion nyt antaa omalle keholleni tilaisuuden parantua välttämällä myrkkyjä ja pitämällä huolen siitä, että saan runsaasti vitamiineja. Noita entsyymejä myös tarvitaan. En ole vielä saanut selville, voiko niitä ostaa tabletteina, vai alkaako keho taas tuottaa niitä normaalisti, kun ruokavalio on parantunut.

Lue lisää

Olen pahoillani ratkaisustasi, siksikin, että käymällä lävitse suunnitteluvaiheen ja aloittamalla turhaan sädehoitosi veit paikan joltain, jolle hoito olisi kelvannut. Eipä heitä kyllä näin juuri ennen joulunpyhiä montaa ole. Kuratiivisen sarjahoidon aloittamista lykätään pitkien pyhien ylitse, ettei turhaa hoitotaukoa tulisi heti alkuun. Samoin niiden aloittamista yritetään ajoittaa siten, että hoito loppuu ennen pyhiä.

Siinä Phillip Day kyllä on oikeassa, että maailmassa on julmia ihmisiä, jotka yrittävät rahastaa toisten hädällä ja kauhulla. Sellaisia ovat hänenlaisensa kirjailijat ja tehottomia luontaistuotteita kauppaavat. Heidän salaliittoteorioillaan on vain yksi päämäärä: saada syöpään sairastuneet, sairastumista pelkäävät ja heidän omaisensa tuhlaamaan rahansa pillereihin, joiden tehosta ei ole mitään näyttöä.

Muille hoidon keskeyttämistä harkitseville: jos aiot keskeyttää hoidon, älä aloita sitä, älä edes suunnitteluvaihetta. Syöpähoitojen resurssit ovat rajalliset, joten älä turhaan tuhlaa niitä. Jos kaikesta huolimatta päätät keskeyttää hoitosi, ilmoita siitä viipymättä hoitohenkilökunnalle. Näin sinua ei turhaan odoteta hoitoon vaan aikasi voidaan heti antaa jollekin muulle. Muista, että koululääketiede ja lumehoito eivät sulje toisiaan pois. Popsi vain rauhassa ihmepillereitäsi tehokkaan hoidon ohessa. Jos parannut, voit kaikin mokomin antaa siitä kaiken kunnian noitatohtoreille. Pääasia, että parannut.

Ex-säderölli kirjoitti:

Olen pahoillani ratkaisustasi, siksikin, että käymällä lävitse suunnitteluvaiheen ja aloittamalla turhaan sädehoitosi veit paikan joltain, jolle hoito olisi kelvannut. Eipä heitä kyllä näin juuri ennen joulunpyhiä montaa ole. Kuratiivisen sarjahoidon aloittamista lykätään pitkien pyhien ylitse, ettei turhaa hoitotaukoa tulisi heti alkuun. Samoin niiden aloittamista yritetään ajoittaa siten, että hoito loppuu ennen pyhiä.

Siinä Phillip Day kyllä on oikeassa, että maailmassa on julmia ihmisiä, jotka yrittävät rahastaa toisten hädällä ja kauhulla. Sellaisia ovat hänenlaisensa kirjailijat ja tehottomia luontaistuotteita kauppaavat. Heidän salaliittoteorioillaan on vain yksi päämäärä: saada syöpään sairastuneet, sairastumista pelkäävät ja heidän omaisensa tuhlaamaan rahansa pillereihin, joiden tehosta ei ole mitään näyttöä.

Muille hoidon keskeyttämistä harkitseville: jos aiot keskeyttää hoidon, älä aloita sitä, älä edes suunnitteluvaihetta. Syöpähoitojen resurssit ovat rajalliset, joten älä turhaan tuhlaa niitä. Jos kaikesta huolimatta päätät keskeyttää hoitosi, ilmoita siitä viipymättä hoitohenkilökunnalle. Näin sinua ei turhaan odoteta hoitoon vaan aikasi voidaan heti antaa jollekin muulle. Muista, että koululääketiede ja lumehoito eivät sulje toisiaan pois. Popsi vain rauhassa ihmepillereitäsi tehokkaan hoidon ohessa. Jos parannut, voit kaikin mokomin antaa siitä kaiken kunnian noitatohtoreille. Pääasia, että parannut.

Lue lisää

rahoittamien oppilaitosten opetukset oikein hyvin. Samanlaisia asenteita oli vuosisatoja sitten keripukkia kohtaan. Kun joku yritti ehdottaa, että tuhansia ja taas tuhansia ihmishenkiä pitkillä merimatkoilla vaatinut tauti voisi korjaantua syömällä kasveja ja hedelmiä, heille naurettiin. Kuinka alkukantaista tohtorointia - muka kasvit parantaisivat tautia, johon sen ajan lääketiede ei hoitoa tuntenut.

Et nähtävästi ole mainitsemaani kirjaa lukenut, etkä tutustunut ihmisten tarinoihin, jotka ovat parantuneet luontaishoidolla. Monet ovat käyttäneet yksinomaan metabolista terapiaa. Jotkut taas ovat tulleet siihen epätoivosta, kun lääketiede, johon niin hartaasti uskomme, oli syöttänyt heidät myrkkyjä täyteen ja sitten pessyt kätensä ja lähettänyt hänet kotiin kuolemaan. Jopa tuollaiset, lääketieteen runtelemat tapaukset joskus paranevat vitamiinien avulla. Jotkut ovat jo liian heikentyneitä parantuakseen. Perinteisen lääketieteen käsittelemistä syöpätapauksista kuolee niin suuri prosentti, että on uskomatonta, miten ehdottoman kielteisesti B17-vitamiinin tutkimustuloksia on yritetty salata. Salaaminen on vaikeampaa nyt, internetin aikaan.

Maailmassa on julmia ihmisiä, jotka tekevät miljoonia ja taas miljoonia myymällä lääkkeitä, joilla voi olla sivuvaikutuksia, jotka ovat pahempia kuin itse tauti.

Em. kirjassa oli niin paljon asiaa, ja niin paljon ajattelemisen aihetta, että se kannattaa jokaisen lukea ja tehdä omat johtopäätöksensä. Paras on, jos onnistuu estämään syövän ennakolta. Vitamiinit, hivenaineet, entsyymit, ja lisäaineiden ja myrkkyjen karttaminen ovat ehdottoman tärkeitä, jos aikoo pysyä terveenä.

Ex-säderölli kirjoitti:

Olen pahoillani ratkaisustasi, siksikin, että käymällä lävitse suunnitteluvaiheen ja aloittamalla turhaan sädehoitosi veit paikan joltain, jolle hoito olisi kelvannut. Eipä heitä kyllä näin juuri ennen joulunpyhiä montaa ole. Kuratiivisen sarjahoidon aloittamista lykätään pitkien pyhien ylitse, ettei turhaa hoitotaukoa tulisi heti alkuun. Samoin niiden aloittamista yritetään ajoittaa siten, että hoito loppuu ennen pyhiä.

Siinä Phillip Day kyllä on oikeassa, että maailmassa on julmia ihmisiä, jotka yrittävät rahastaa toisten hädällä ja kauhulla. Sellaisia ovat hänenlaisensa kirjailijat ja tehottomia luontaistuotteita kauppaavat. Heidän salaliittoteorioillaan on vain yksi päämäärä: saada syöpään sairastuneet, sairastumista pelkäävät ja heidän omaisensa tuhlaamaan rahansa pillereihin, joiden tehosta ei ole mitään näyttöä.

Muille hoidon keskeyttämistä harkitseville: jos aiot keskeyttää hoidon, älä aloita sitä, älä edes suunnitteluvaihetta. Syöpähoitojen resurssit ovat rajalliset, joten älä turhaan tuhlaa niitä. Jos kaikesta huolimatta päätät keskeyttää hoitosi, ilmoita siitä viipymättä hoitohenkilökunnalle. Näin sinua ei turhaan odoteta hoitoon vaan aikasi voidaan heti antaa jollekin muulle. Muista, että koululääketiede ja lumehoito eivät sulje toisiaan pois. Popsi vain rauhassa ihmepillereitäsi tehokkaan hoidon ohessa. Jos parannut, voit kaikin mokomin antaa siitä kaiken kunnian noitatohtoreille. Pääasia, että parannut.

Lue lisää

Jo ensi kerran onkologin kanssa puhuessani, sanoin, että hoitoon tuleminen päivittäin voisi olla mahdotonta minulle, koska olen yhden hengen yrityksen ainut tulonkankkija, ja jos en tee työtä, en elä. Mitä iloa minulle on, jos vaikka paranemiseni todennäköisyys kasvaisi muutaman prosentin, jos yritykseni menee nurin ja joudun kadulle?

Onkologi vakuutti, että voin käydä hoidosssa iltaisin, ja haluamaani aikaan. Suostuin siis hoitoon, vaikken tuntenut sitä kipeästi tarvitsevani. Sen tehokkuudesta minulla ei ollut mielipidettä - en tiennyt sädehoidosta juuri mitään. Diagnoosi, leikkaus ja sädehoidosta päättäminen kaikki tapahtui alle viikossa!

Noin se vaan ei sitten käytännössä ollutkaan. Aika oli milloin sattui, ja vain seuraavan päivän aika annettiin etukäteen. Miten voi olla noin epäkäytännöllinen systeemi? Katsovatko he aamulla koneeltaan, että ketäpä tänään tulee hoitoon? "Ai, jaa, samat ihmiset kuin eilenkin! Miten sotkettaisiin ajat tänään niin, ettei kukaan tunne oloaan mukavaksi?"

Kahden hoidon jälkeen kerroin haluavani lopettaa. Minut kuitenkin puhuttiin ympäri - luvattiin antaa ajat suunnilleen samaan aikaan ja antaa edes viikon ajat etukäteen. Tämäkään ei kuitenkaan tapahtunut.

Olen ihan sinut tuon kasvaimeni kanssa. En usko sen palaavan. En ole ollut 'hädissäni ja kauhuissani'. Mitä enemmän luen syövän todennäköisistä syistä ja sen paranemisesta luontaishoidoin, sitä turvallisemmalla mielellä olen. Olisi hyvä lopulta alkaa nähdä lääketeollisuuden bluffin läpi, ja lakata ajattelemasta syöpää jonain mystisenä juttuna, joka vain tulee jostain, ja jota voi parantaa vain kalliin menetelmin. Niin, ja aprikoosit eivät ole kalliita. Ostin taas tänään pussillisen ja syön niin hedelmät kuin siemenetkin terveydekseni. Jos lääketehtaat löytäisivät keinon monopolisoida aprikoosit, luumut, kirsikat jne, maksaisimme pian niistä moninkertaisia hintoja, usko pois!

aloittaja kirjoitti:

Jo ensi kerran onkologin kanssa puhuessani, sanoin, että hoitoon tuleminen päivittäin voisi olla mahdotonta minulle, koska olen yhden hengen yrityksen ainut tulonkankkija, ja jos en tee työtä, en elä. Mitä iloa minulle on, jos vaikka paranemiseni todennäköisyys kasvaisi muutaman prosentin, jos yritykseni menee nurin ja joudun kadulle?

Onkologi vakuutti, että voin käydä hoidosssa iltaisin, ja haluamaani aikaan. Suostuin siis hoitoon, vaikken tuntenut sitä kipeästi tarvitsevani. Sen tehokkuudesta minulla ei ollut mielipidettä - en tiennyt sädehoidosta juuri mitään. Diagnoosi, leikkaus ja sädehoidosta päättäminen kaikki tapahtui alle viikossa!

Noin se vaan ei sitten käytännössä ollutkaan. Aika oli milloin sattui, ja vain seuraavan päivän aika annettiin etukäteen. Miten voi olla noin epäkäytännöllinen systeemi? Katsovatko he aamulla koneeltaan, että ketäpä tänään tulee hoitoon? "Ai, jaa, samat ihmiset kuin eilenkin! Miten sotkettaisiin ajat tänään niin, ettei kukaan tunne oloaan mukavaksi?"

Kahden hoidon jälkeen kerroin haluavani lopettaa. Minut kuitenkin puhuttiin ympäri - luvattiin antaa ajat suunnilleen samaan aikaan ja antaa edes viikon ajat etukäteen. Tämäkään ei kuitenkaan tapahtunut.

Olen ihan sinut tuon kasvaimeni kanssa. En usko sen palaavan. En ole ollut 'hädissäni ja kauhuissani'. Mitä enemmän luen syövän todennäköisistä syistä ja sen paranemisesta luontaishoidoin, sitä turvallisemmalla mielellä olen. Olisi hyvä lopulta alkaa nähdä lääketeollisuuden bluffin läpi, ja lakata ajattelemasta syöpää jonain mystisenä juttuna, joka vain tulee jostain, ja jota voi parantaa vain kalliin menetelmin. Niin, ja aprikoosit eivät ole kalliita. Ostin taas tänään pussillisen ja syön niin hedelmät kuin siemenetkin terveydekseni. Jos lääketehtaat löytäisivät keinon monopolisoida aprikoosit, luumut, kirsikat jne, maksaisimme pian niistä moninkertaisia hintoja, usko pois!

Lue lisää

haluaako hoidon vai ei. Kyllä jokainen hoidetaan. Mutta ei pakolla. Ei yksi potilas ole arvottomampi kuin toinenkaan. Turha puhua ajanhukasta ja resurssien tuhlaamisesta. Sinut oltiin valmiita hoitamaan. Nyt vapautit aikasi jollekin toiselle. Elämää ei aina voi päättää täydellisesti etukäteen. Jokainen tekee virheitä ja korjaa ne sitten. Olisi hyvä, jos saisi tarpeeksi tietoa tialnteesta jo ennen hoitojen alkamista. Sitten ei tarvitsisi muuttaa mieltään kesken kaiken.

valita kirjoitti:

haluaako hoidon vai ei. Kyllä jokainen hoidetaan. Mutta ei pakolla. Ei yksi potilas ole arvottomampi kuin toinenkaan. Turha puhua ajanhukasta ja resurssien tuhlaamisesta. Sinut oltiin valmiita hoitamaan. Nyt vapautit aikasi jollekin toiselle. Elämää ei aina voi päättää täydellisesti etukäteen. Jokainen tekee virheitä ja korjaa ne sitten. Olisi hyvä, jos saisi tarpeeksi tietoa tialnteesta jo ennen hoitojen alkamista. Sitten ei tarvitsisi muuttaa mieltään kesken kaiken.

Lue lisää

Potilaalla on oikeus lopettaa hoito, milloin tahtoo, häntä hoidetaan sitten toisin. Mutta syyllistäminen nostaa vain kapinaa!!!!!!!!

Ex-säderölli kirjoitti:

Olen pahoillani ratkaisustasi, siksikin, että käymällä lävitse suunnitteluvaiheen ja aloittamalla turhaan sädehoitosi veit paikan joltain, jolle hoito olisi kelvannut. Eipä heitä kyllä näin juuri ennen joulunpyhiä montaa ole. Kuratiivisen sarjahoidon aloittamista lykätään pitkien pyhien ylitse, ettei turhaa hoitotaukoa tulisi heti alkuun. Samoin niiden aloittamista yritetään ajoittaa siten, että hoito loppuu ennen pyhiä.

Siinä Phillip Day kyllä on oikeassa, että maailmassa on julmia ihmisiä, jotka yrittävät rahastaa toisten hädällä ja kauhulla. Sellaisia ovat hänenlaisensa kirjailijat ja tehottomia luontaistuotteita kauppaavat. Heidän salaliittoteorioillaan on vain yksi päämäärä: saada syöpään sairastuneet, sairastumista pelkäävät ja heidän omaisensa tuhlaamaan rahansa pillereihin, joiden tehosta ei ole mitään näyttöä.

Muille hoidon keskeyttämistä harkitseville: jos aiot keskeyttää hoidon, älä aloita sitä, älä edes suunnitteluvaihetta. Syöpähoitojen resurssit ovat rajalliset, joten älä turhaan tuhlaa niitä. Jos kaikesta huolimatta päätät keskeyttää hoitosi, ilmoita siitä viipymättä hoitohenkilökunnalle. Näin sinua ei turhaan odoteta hoitoon vaan aikasi voidaan heti antaa jollekin muulle. Muista, että koululääketiede ja lumehoito eivät sulje toisiaan pois. Popsi vain rauhassa ihmepillereitäsi tehokkaan hoidon ohessa. Jos parannut, voit kaikin mokomin antaa siitä kaiken kunnian noitatohtoreille. Pääasia, että parannut.

Lue lisää

Mutta syyllistämällä et auta ketään. Ei kukaan aloita hoitoa jos on jo päättänyt sen keskeyttää. Ja jos yksi jättää hoidon kesken, niin vapautuuhan siinä sitten resursseja muille.

Vaihtoehtoisten hoitojen ja varsinkin metabolisen terapian ja ruokavaliolla syöpää ehkäisemisen kutsuminen lumehoidoksi on aika tuomitseva asenne. Ihminen on niin monimutkainen pakkaus, että emme me vielä täysin ymmärrä, miten me sairastumme ja miten parannumme. Lääketieteellinen teollisuus parantaa (ainakin joksikin aikaa) ehkä puolet syöpäpotilaista. Puolet siis kuolee. Onko tuossa nyt kovin paljon ylvästelemistä? Minä ainakin etsin terveyttä joka suunnalta, luin, harkitsin, käytin niitä hoitoja, jotka tuntuivat sopivilta.

aloittaja kirjoitti:

Jo ensi kerran onkologin kanssa puhuessani, sanoin, että hoitoon tuleminen päivittäin voisi olla mahdotonta minulle, koska olen yhden hengen yrityksen ainut tulonkankkija, ja jos en tee työtä, en elä. Mitä iloa minulle on, jos vaikka paranemiseni todennäköisyys kasvaisi muutaman prosentin, jos yritykseni menee nurin ja joudun kadulle?

Onkologi vakuutti, että voin käydä hoidosssa iltaisin, ja haluamaani aikaan. Suostuin siis hoitoon, vaikken tuntenut sitä kipeästi tarvitsevani. Sen tehokkuudesta minulla ei ollut mielipidettä - en tiennyt sädehoidosta juuri mitään. Diagnoosi, leikkaus ja sädehoidosta päättäminen kaikki tapahtui alle viikossa!

Noin se vaan ei sitten käytännössä ollutkaan. Aika oli milloin sattui, ja vain seuraavan päivän aika annettiin etukäteen. Miten voi olla noin epäkäytännöllinen systeemi? Katsovatko he aamulla koneeltaan, että ketäpä tänään tulee hoitoon? "Ai, jaa, samat ihmiset kuin eilenkin! Miten sotkettaisiin ajat tänään niin, ettei kukaan tunne oloaan mukavaksi?"

Kahden hoidon jälkeen kerroin haluavani lopettaa. Minut kuitenkin puhuttiin ympäri - luvattiin antaa ajat suunnilleen samaan aikaan ja antaa edes viikon ajat etukäteen. Tämäkään ei kuitenkaan tapahtunut.

Olen ihan sinut tuon kasvaimeni kanssa. En usko sen palaavan. En ole ollut 'hädissäni ja kauhuissani'. Mitä enemmän luen syövän todennäköisistä syistä ja sen paranemisesta luontaishoidoin, sitä turvallisemmalla mielellä olen. Olisi hyvä lopulta alkaa nähdä lääketeollisuuden bluffin läpi, ja lakata ajattelemasta syöpää jonain mystisenä juttuna, joka vain tulee jostain, ja jota voi parantaa vain kalliin menetelmin. Niin, ja aprikoosit eivät ole kalliita. Ostin taas tänään pussillisen ja syön niin hedelmät kuin siemenetkin terveydekseni. Jos lääketehtaat löytäisivät keinon monopolisoida aprikoosit, luumut, kirsikat jne, maksaisimme pian niistä moninkertaisia hintoja, usko pois!

Lue lisää

En tuntenut tilannettasi, koska et siitä paljoa kertonut. Nyt kertomistasi asioista päätellen olit hoidossa Helsingissä nk. Meikun Grillissä, koska siellä hoidetaan myös iltaisin. Tavallista Meikulle myös on antaa hoitoaikoja vain vähän kerrallaan ja sinne minne sattuu sopimaan. He, jotka varaavat uusia aikoja reilusti etukäteen, ovat paremmassa asemassa viime hetkellä aikoja varaaviin nähden. Olisi parempi varata kaikki ajat etukäteen samaan kellonlyöntiin. Muun elämän hetkittäinen järjestäminen sädehoidon mukaan on pienempi paha kuin se, että hoidot ovat milloin sattuvat. Vaan eivätpä he systeemiään muuta tämän tekstin perusteella. Hitaita he olivat käytäntöjään muuttelemaan silloinkin kun olin siellä töissä. Helpompaa oli heivata hankala kollega pois. Suuntauduin töihin syrjäisempään yksikköön, jossa minua siedettiin uudistusmielisyydestäni huolimatta. Jotkin uudistuksistani jäivät elämään minun jälkeenikin. Syrjäseudulla jokainen työntekijä on tärkeä, toisin kuin keskuksissa.

Koululääketieteellä on tarjolla vain pelottavia vaihtoehtoja syöpään sairastuneelle. Leikkaus, sädehoito, sytostaatit, hormonit - ne kaikki ovat rajuja, järkyttäviä hoitokeinoja. Niitä myös tutkitaan jatkuvasti ja muokataan paremmaksi uuden tiedon perusteella. Vaihtoehtohoidot ovat pehmeämpiä, mutta valitettavasti niitä ei ole tutkittu. Todisteeksi niiden tehosta näyttää riittävän epämääräinen maininta parantuneesta mummon siskon kaiman kissan sedästä.

Jos yrityksesi menee hoitojen vuoksi nurin, niin se on ikävä juttu. Vielä ikävämpää on jos itse menet nurin. Koululääketiede ei voi taata, ettei niin käy parhailla mahdollisillakaan hoidoilla, mutta todennäköisempää paranemisesi on lääkärien huomassa kuin aprikooseja popsimalla. Muuten onkologit olisivat aikoja sitten menneet muihin hommiin ja hedelmäkauppiaat ajelisivat mersuilla.

Ex-säderölli kirjoitti:

En tuntenut tilannettasi, koska et siitä paljoa kertonut. Nyt kertomistasi asioista päätellen olit hoidossa Helsingissä nk. Meikun Grillissä, koska siellä hoidetaan myös iltaisin. Tavallista Meikulle myös on antaa hoitoaikoja vain vähän kerrallaan ja sinne minne sattuu sopimaan. He, jotka varaavat uusia aikoja reilusti etukäteen, ovat paremmassa asemassa viime hetkellä aikoja varaaviin nähden. Olisi parempi varata kaikki ajat etukäteen samaan kellonlyöntiin. Muun elämän hetkittäinen järjestäminen sädehoidon mukaan on pienempi paha kuin se, että hoidot ovat milloin sattuvat. Vaan eivätpä he systeemiään muuta tämän tekstin perusteella. Hitaita he olivat käytäntöjään muuttelemaan silloinkin kun olin siellä töissä. Helpompaa oli heivata hankala kollega pois. Suuntauduin töihin syrjäisempään yksikköön, jossa minua siedettiin uudistusmielisyydestäni huolimatta. Jotkin uudistuksistani jäivät elämään minun jälkeenikin. Syrjäseudulla jokainen työntekijä on tärkeä, toisin kuin keskuksissa.

Koululääketieteellä on tarjolla vain pelottavia vaihtoehtoja syöpään sairastuneelle. Leikkaus, sädehoito, sytostaatit, hormonit - ne kaikki ovat rajuja, järkyttäviä hoitokeinoja. Niitä myös tutkitaan jatkuvasti ja muokataan paremmaksi uuden tiedon perusteella. Vaihtoehtohoidot ovat pehmeämpiä, mutta valitettavasti niitä ei ole tutkittu. Todisteeksi niiden tehosta näyttää riittävän epämääräinen maininta parantuneesta mummon siskon kaiman kissan sedästä.

Jos yrityksesi menee hoitojen vuoksi nurin, niin se on ikävä juttu. Vielä ikävämpää on jos itse menet nurin. Koululääketiede ei voi taata, ettei niin käy parhailla mahdollisillakaan hoidoilla, mutta todennäköisempää paranemisesi on lääkärien huomassa kuin aprikooseja popsimalla. Muuten onkologit olisivat aikoja sitten menneet muihin hommiin ja hedelmäkauppiaat ajelisivat mersuilla.

Lue lisää

Tunnet alla enkä siinnä korjaa mitään.
Kuitenkin täsmennän yhden asian.
Tuo ei ole ainoa paikka jossa annetaan iltahoitoja.

Ex-säderölli kirjoitti:

En tuntenut tilannettasi, koska et siitä paljoa kertonut. Nyt kertomistasi asioista päätellen olit hoidossa Helsingissä nk. Meikun Grillissä, koska siellä hoidetaan myös iltaisin. Tavallista Meikulle myös on antaa hoitoaikoja vain vähän kerrallaan ja sinne minne sattuu sopimaan. He, jotka varaavat uusia aikoja reilusti etukäteen, ovat paremmassa asemassa viime hetkellä aikoja varaaviin nähden. Olisi parempi varata kaikki ajat etukäteen samaan kellonlyöntiin. Muun elämän hetkittäinen järjestäminen sädehoidon mukaan on pienempi paha kuin se, että hoidot ovat milloin sattuvat. Vaan eivätpä he systeemiään muuta tämän tekstin perusteella. Hitaita he olivat käytäntöjään muuttelemaan silloinkin kun olin siellä töissä. Helpompaa oli heivata hankala kollega pois. Suuntauduin töihin syrjäisempään yksikköön, jossa minua siedettiin uudistusmielisyydestäni huolimatta. Jotkin uudistuksistani jäivät elämään minun jälkeenikin. Syrjäseudulla jokainen työntekijä on tärkeä, toisin kuin keskuksissa.

Koululääketieteellä on tarjolla vain pelottavia vaihtoehtoja syöpään sairastuneelle. Leikkaus, sädehoito, sytostaatit, hormonit - ne kaikki ovat rajuja, järkyttäviä hoitokeinoja. Niitä myös tutkitaan jatkuvasti ja muokataan paremmaksi uuden tiedon perusteella. Vaihtoehtohoidot ovat pehmeämpiä, mutta valitettavasti niitä ei ole tutkittu. Todisteeksi niiden tehosta näyttää riittävän epämääräinen maininta parantuneesta mummon siskon kaiman kissan sedästä.

Jos yrityksesi menee hoitojen vuoksi nurin, niin se on ikävä juttu. Vielä ikävämpää on jos itse menet nurin. Koululääketiede ei voi taata, ettei niin käy parhailla mahdollisillakaan hoidoilla, mutta todennäköisempää paranemisesi on lääkärien huomassa kuin aprikooseja popsimalla. Muuten onkologit olisivat aikoja sitten menneet muihin hommiin ja hedelmäkauppiaat ajelisivat mersuilla.

Lue lisää

Noin järkevästi asiat hoituvat Suomessa. Minä en asu Suomessa. Minulle sanottiin, että potilaat aina muuttelisivat aikojaan jos he tietäisivät ne etukäteen, ja se aiheuttaisi sairaalalle enemmän harmia kuin tipoittain aikojen antelu harmittaa potilaita. Ilmainen hoito kuitenkin, niin voiko siinä nyt paljon pullikoida. Täytyy ottaa tai jättää.

Minulla on ollut ihanan stressitön viikko! Voin niin hyvin nyt, että olen tuskin ajatellut syöpää ollenkaan, ja olen nyt keskittynyt muihin asioihin. Jos olisin käynyt tänään 'hoidossa', olisin stressattu raakki taas.

Nyt oli puheenvuorosi mukavampi lukea kuin edellisesi. Hiukan yhä halveksit vaihtoehtohoitoja ja minun motiivejani niiden valitsemisessani, mutta kuulostat hiukan avoimemmalta uusille asioille kuin aikaisemmin. Se on hyvä.

Oletko lukenut Bernie Siegeliä tai Carl Simontonia? On paljon muitakin, jotka kertovat tapauksista, joissa hyvinkin pitkälle kehittynyt syöpä paranee visualisoinnin, mietiskelyn ja ruokavalion avulla. Kissani kummin kaimalla ei ole ollut syöpää, joten en voi hänen ohjeisiinsa vedota:)

En tiedä, mikä totuus noissa asioissa on, mutta minusta tuntuisi hyvin loogiselta, että lääketeollisuus yrittää estää ilmaisten syövänparantamiskeinojen leviämisen. Jos ihmiset alkaisivat popsia vitamiineja, miten lääketehtaat pystyisivät rahoittamaan elintasonsa, johon ovat tottuneet? Vitamiinitkin ovat kyllä nykyään aika kalliita.. Ja niin ovat hedelmätkin. Syön kuitenkin aprikooseja siemenineen ja yritän visualisoida tappajasolujani puhdistamassa mahdollisia pöpöjä kehostani. Mutta se visualisointi ei minulta oikein suju. En tiedä, miksi. Ehkä en usko, että mitään syöpäsoluja enää on. Yritän uudestaan taas tänä iltana. Ehkä piirrän kuvan asiasta ja katselen sitä iltaisin. Voi ajaa saman asian.

Älä aliarvioi ajatuksemme voimaa. Loppujen lopuksi olemme energiaa, kun oikein pikku osiimme mennään. Atomimme osaset ovat vain energiaa. Kiinteä aine on vain illuusiota.

Luin muuten äsken hyvän jutun. Joku kysyy Jumalalta, miksi hän sallii niin paljon vaikeuksia ihmisille. Jumala vastaa rauhallisesti: "Koska se tekee paljon paremman tarinan."

aloittaja kirjoitti:

Noin järkevästi asiat hoituvat Suomessa. Minä en asu Suomessa. Minulle sanottiin, että potilaat aina muuttelisivat aikojaan jos he tietäisivät ne etukäteen, ja se aiheuttaisi sairaalalle enemmän harmia kuin tipoittain aikojen antelu harmittaa potilaita. Ilmainen hoito kuitenkin, niin voiko siinä nyt paljon pullikoida. Täytyy ottaa tai jättää.

Minulla on ollut ihanan stressitön viikko! Voin niin hyvin nyt, että olen tuskin ajatellut syöpää ollenkaan, ja olen nyt keskittynyt muihin asioihin. Jos olisin käynyt tänään 'hoidossa', olisin stressattu raakki taas.

Nyt oli puheenvuorosi mukavampi lukea kuin edellisesi. Hiukan yhä halveksit vaihtoehtohoitoja ja minun motiivejani niiden valitsemisessani, mutta kuulostat hiukan avoimemmalta uusille asioille kuin aikaisemmin. Se on hyvä.

Oletko lukenut Bernie Siegeliä tai Carl Simontonia? On paljon muitakin, jotka kertovat tapauksista, joissa hyvinkin pitkälle kehittynyt syöpä paranee visualisoinnin, mietiskelyn ja ruokavalion avulla. Kissani kummin kaimalla ei ole ollut syöpää, joten en voi hänen ohjeisiinsa vedota:)

En tiedä, mikä totuus noissa asioissa on, mutta minusta tuntuisi hyvin loogiselta, että lääketeollisuus yrittää estää ilmaisten syövänparantamiskeinojen leviämisen. Jos ihmiset alkaisivat popsia vitamiineja, miten lääketehtaat pystyisivät rahoittamaan elintasonsa, johon ovat tottuneet? Vitamiinitkin ovat kyllä nykyään aika kalliita.. Ja niin ovat hedelmätkin. Syön kuitenkin aprikooseja siemenineen ja yritän visualisoida tappajasolujani puhdistamassa mahdollisia pöpöjä kehostani. Mutta se visualisointi ei minulta oikein suju. En tiedä, miksi. Ehkä en usko, että mitään syöpäsoluja enää on. Yritän uudestaan taas tänä iltana. Ehkä piirrän kuvan asiasta ja katselen sitä iltaisin. Voi ajaa saman asian.

Älä aliarvioi ajatuksemme voimaa. Loppujen lopuksi olemme energiaa, kun oikein pikku osiimme mennään. Atomimme osaset ovat vain energiaa. Kiinteä aine on vain illuusiota.

Luin muuten äsken hyvän jutun. Joku kysyy Jumalalta, miksi hän sallii niin paljon vaikeuksia ihmisille. Jumala vastaa rauhallisesti: "Koska se tekee paljon paremman tarinan."

Lue lisää

Aika erikoinen käytäntö, en muuta sano. Ovat tainneet lukea liian tarkasti Eddan jumalrunoja. "Tulevaista älköön tietäkö kukaan, silloin on suruttomin mieli."

Itse asiassa aika harva minun potilaistani keskeytti hoitonsa omasta tahdostaan. Yksi tuumi, että se kävi liiaksi sydämen päälle, vaikkei sydän ollut lähelläkään hoitokenttiä. Luulen, että hoidon keskeyttäminen on yritystä saada elämä takaisin omaan hallintaan. Joillekin on ylivoimaista antaa toisten päättää asioista puolestaan. Joku ei ikänään ole tarvinnut lääkäriä ja nyt hän näkee valkotakkeja jokainen päivä. Itsemääräysoikeuden rajoittaminen käy luonnon päälle samalla kun itse sairaus käy mielen päälle. Hoidon lopettaminen silloin on viesti: "Tästä sentään saan vielä itse päättää." En nyt vihjaile, että oman päätöksesi taustalla tällaista olisi, kunhan vain tuumin yleisesti.

Toisaalla totesit, että jos sairastaisit levinnyttä syöpää, jaksaisit käydä sädehoidossa. Levinneen syövän hoitoon sädehoito ei ole omiaan. Se soveltuu parhaiten paikalliseen, selvästi rajoittuneeseen kasvaimeen. Säteet eivät saa kiinni yksittäisiä, karkuun päässeitä syöpäsoluja. Sytostaatit ja hormonit koko kehossa vaikuttavina tepsivät niihin parhaiten.

Vaihtoehtohoitoihin turvautuminen on kovin inhimillistä. Mistä tahansa yritetään löytää oljenkorsia ja toivoa, vaikka lääkärit nuivasti toteaisivatkin korkeintaan, että "ei niistä terapioista varsinaisesti haittaa ole paitsi rahanmenon muodossa". Kalliiden homeopaattisten lääkkeiden sijaan voi nauttia tavallista vesijohtovettä (paitsi Nokialla), jossa siinäkin on häviävän pieniä ainemääriä ja jota on ravisteltu matkan varrella useaan otteeseen.

Noiden vallankumouksellisten vaihtoehtojen markkinointi menee tähän tyyliin: "Tällä yksinkertaisella keinolla voidaan kaikki syöpätaudit hävittää pysyvästi koko maailmasta. Ai miksei sitä ole aiemmin esitetty? Paha lääketeollisuus on estänyt tappioiden pelossa. Ai miksi nyt uskallamme kertoa siitä? Olemme niin rohkeita. Ai missä ovat todisteet tehosta? Paha lääketeollisuus ei ole suostunut testaamaan tai on vääristellyt tuloksia. Ai miksemme ole itse testanneet? Lue sivulta 387 tyytyväisen käyttäjän omakohtainen kertomus. Miten niin riittämätön todistusaineisto? Taidat itse olla pahan lääketeollisuuden kätyri!"

Uskokoon siis ken haluaa.

Ex-säderölli kirjoitti:

Aika erikoinen käytäntö, en muuta sano. Ovat tainneet lukea liian tarkasti Eddan jumalrunoja. "Tulevaista älköön tietäkö kukaan, silloin on suruttomin mieli."

Itse asiassa aika harva minun potilaistani keskeytti hoitonsa omasta tahdostaan. Yksi tuumi, että se kävi liiaksi sydämen päälle, vaikkei sydän ollut lähelläkään hoitokenttiä. Luulen, että hoidon keskeyttäminen on yritystä saada elämä takaisin omaan hallintaan. Joillekin on ylivoimaista antaa toisten päättää asioista puolestaan. Joku ei ikänään ole tarvinnut lääkäriä ja nyt hän näkee valkotakkeja jokainen päivä. Itsemääräysoikeuden rajoittaminen käy luonnon päälle samalla kun itse sairaus käy mielen päälle. Hoidon lopettaminen silloin on viesti: "Tästä sentään saan vielä itse päättää." En nyt vihjaile, että oman päätöksesi taustalla tällaista olisi, kunhan vain tuumin yleisesti.

Toisaalla totesit, että jos sairastaisit levinnyttä syöpää, jaksaisit käydä sädehoidossa. Levinneen syövän hoitoon sädehoito ei ole omiaan. Se soveltuu parhaiten paikalliseen, selvästi rajoittuneeseen kasvaimeen. Säteet eivät saa kiinni yksittäisiä, karkuun päässeitä syöpäsoluja. Sytostaatit ja hormonit koko kehossa vaikuttavina tepsivät niihin parhaiten.

Vaihtoehtohoitoihin turvautuminen on kovin inhimillistä. Mistä tahansa yritetään löytää oljenkorsia ja toivoa, vaikka lääkärit nuivasti toteaisivatkin korkeintaan, että "ei niistä terapioista varsinaisesti haittaa ole paitsi rahanmenon muodossa". Kalliiden homeopaattisten lääkkeiden sijaan voi nauttia tavallista vesijohtovettä (paitsi Nokialla), jossa siinäkin on häviävän pieniä ainemääriä ja jota on ravisteltu matkan varrella useaan otteeseen.

Noiden vallankumouksellisten vaihtoehtojen markkinointi menee tähän tyyliin: "Tällä yksinkertaisella keinolla voidaan kaikki syöpätaudit hävittää pysyvästi koko maailmasta. Ai miksei sitä ole aiemmin esitetty? Paha lääketeollisuus on estänyt tappioiden pelossa. Ai miksi nyt uskallamme kertoa siitä? Olemme niin rohkeita. Ai missä ovat todisteet tehosta? Paha lääketeollisuus ei ole suostunut testaamaan tai on vääristellyt tuloksia. Ai miksemme ole itse testanneet? Lue sivulta 387 tyytyväisen käyttäjän omakohtainen kertomus. Miten niin riittämätön todistusaineisto? Taidat itse olla pahan lääketeollisuuden kätyri!"

Uskokoon siis ken haluaa.

Lue lisää

noista vaihtoehtohoidoista. Minä koin ne valkotakkiset turvallisuuden tunnetta lisäävänä tekijänä. Kun istui OYS:n sädehoito-osastolla oli tunne että minä olen oikeassa paikassa. 400 km junassa joka arkipäivä hirveän helteisenä kesänä likemmäs 40 kertaa kaikkineen eikä tuntunut raskaalta kun mietti vaihtoehtoja.
Nimim. Hyvin tähdätyllä sädetyksellä syövästä parannettu.

Ex-säderölli kirjoitti:

Aika erikoinen käytäntö, en muuta sano. Ovat tainneet lukea liian tarkasti Eddan jumalrunoja. "Tulevaista älköön tietäkö kukaan, silloin on suruttomin mieli."

Itse asiassa aika harva minun potilaistani keskeytti hoitonsa omasta tahdostaan. Yksi tuumi, että se kävi liiaksi sydämen päälle, vaikkei sydän ollut lähelläkään hoitokenttiä. Luulen, että hoidon keskeyttäminen on yritystä saada elämä takaisin omaan hallintaan. Joillekin on ylivoimaista antaa toisten päättää asioista puolestaan. Joku ei ikänään ole tarvinnut lääkäriä ja nyt hän näkee valkotakkeja jokainen päivä. Itsemääräysoikeuden rajoittaminen käy luonnon päälle samalla kun itse sairaus käy mielen päälle. Hoidon lopettaminen silloin on viesti: "Tästä sentään saan vielä itse päättää." En nyt vihjaile, että oman päätöksesi taustalla tällaista olisi, kunhan vain tuumin yleisesti.

Toisaalla totesit, että jos sairastaisit levinnyttä syöpää, jaksaisit käydä sädehoidossa. Levinneen syövän hoitoon sädehoito ei ole omiaan. Se soveltuu parhaiten paikalliseen, selvästi rajoittuneeseen kasvaimeen. Säteet eivät saa kiinni yksittäisiä, karkuun päässeitä syöpäsoluja. Sytostaatit ja hormonit koko kehossa vaikuttavina tepsivät niihin parhaiten.

Vaihtoehtohoitoihin turvautuminen on kovin inhimillistä. Mistä tahansa yritetään löytää oljenkorsia ja toivoa, vaikka lääkärit nuivasti toteaisivatkin korkeintaan, että "ei niistä terapioista varsinaisesti haittaa ole paitsi rahanmenon muodossa". Kalliiden homeopaattisten lääkkeiden sijaan voi nauttia tavallista vesijohtovettä (paitsi Nokialla), jossa siinäkin on häviävän pieniä ainemääriä ja jota on ravisteltu matkan varrella useaan otteeseen.

Noiden vallankumouksellisten vaihtoehtojen markkinointi menee tähän tyyliin: "Tällä yksinkertaisella keinolla voidaan kaikki syöpätaudit hävittää pysyvästi koko maailmasta. Ai miksei sitä ole aiemmin esitetty? Paha lääketeollisuus on estänyt tappioiden pelossa. Ai miksi nyt uskallamme kertoa siitä? Olemme niin rohkeita. Ai missä ovat todisteet tehosta? Paha lääketeollisuus ei ole suostunut testaamaan tai on vääristellyt tuloksia. Ai miksemme ole itse testanneet? Lue sivulta 387 tyytyväisen käyttäjän omakohtainen kertomus. Miten niin riittämätön todistusaineisto? Taidat itse olla pahan lääketeollisuuden kätyri!"

Uskokoon siis ken haluaa.

Lue lisää

noita mainitsemiani kirjoja. Ole rohkea, lue. On helppo mennä joukon mukana, ajattelematta, ja ottamatta itse asioista selvää.

Kirjoitat ihmisten itsemääräämisoikeudesta ja -halusta ikäänkuin se olisi jonkinlainen vika! Tottakai ihminen haluaa päättää omasta ruumiistaan, ja mitä hän sille tekee. Minä näen lääkärit samalla tavalla kuin vaikka kirjanpitäjän tai tietokoneen korjaajan; kun tarvitsen/haluan heidän erikoisalan osaamistaan, otan heihin yhteyttä, ja sitten yhdessä päätämme, mitä tehdään.

En todellakaan halua mennä sairaalaan ihmisenä ja muuttua aivottomaksi zombiksi etuovesta sisään astuessani. Sellainen toiminta, jossa ihmiselle, asiakkaalle ei selitetä yksityiskohtia, ja mielipidettä ei kysytä, on autoritääristä ja alentuvaa. Minun terveyteni kärsisi, jos alistuisin sellaiseen.

Siegel muistaakseni mainitsi paranemisprosenteistaan, että viitisentoista prosenttia hänelle tulleista ihmisistä (jotka olivat nk. toivottomia tapauksia lääkäreiden mielestä) paranivat täysin (elossa ja terveinä viisi vuotta myöhemmin). 28% pidensi elinaikaansa huomattavasti ja paransi viimeisten vuosiensa laatua. Ja nämä olivat siis ihmisiä, jotka lääketieteeseen sokeasti luottaen olisivat kuolleet muutamassa kuukaudessa sataprosenttisesti.

Lue, opi, avaa mielesi. Olet ilmeisen pätevä ja älykäs ihminen. Hiukan rohkeutta ja avarampaa mieltä, ja voit tulla vielä paremmaksi hoitajaksi, mielestäni.

aloittaja kirjoitti:

noita mainitsemiani kirjoja. Ole rohkea, lue. On helppo mennä joukon mukana, ajattelematta, ja ottamatta itse asioista selvää.

Kirjoitat ihmisten itsemääräämisoikeudesta ja -halusta ikäänkuin se olisi jonkinlainen vika! Tottakai ihminen haluaa päättää omasta ruumiistaan, ja mitä hän sille tekee. Minä näen lääkärit samalla tavalla kuin vaikka kirjanpitäjän tai tietokoneen korjaajan; kun tarvitsen/haluan heidän erikoisalan osaamistaan, otan heihin yhteyttä, ja sitten yhdessä päätämme, mitä tehdään.

En todellakaan halua mennä sairaalaan ihmisenä ja muuttua aivottomaksi zombiksi etuovesta sisään astuessani. Sellainen toiminta, jossa ihmiselle, asiakkaalle ei selitetä yksityiskohtia, ja mielipidettä ei kysytä, on autoritääristä ja alentuvaa. Minun terveyteni kärsisi, jos alistuisin sellaiseen.

Siegel muistaakseni mainitsi paranemisprosenteistaan, että viitisentoista prosenttia hänelle tulleista ihmisistä (jotka olivat nk. toivottomia tapauksia lääkäreiden mielestä) paranivat täysin (elossa ja terveinä viisi vuotta myöhemmin). 28% pidensi elinaikaansa huomattavasti ja paransi viimeisten vuosiensa laatua. Ja nämä olivat siis ihmisiä, jotka lääketieteeseen sokeasti luottaen olisivat kuolleet muutamassa kuukaudessa sataprosenttisesti.

Lue, opi, avaa mielesi. Olet ilmeisen pätevä ja älykäs ihminen. Hiukan rohkeutta ja avarampaa mieltä, ja voit tulla vielä paremmaksi hoitajaksi, mielestäni.

Lue lisää

mutta muut ovat. Pikaisella haulla netistä löytyi tällainen kritiikki:


Psychologic Methods

Various psychologic methods are being promoted to cancer patients as cures or adjuncts to other treatment. The techniques include imagery, visualization, meditation, progressive muscle relaxation, and various forms of psychotherapy. These techniques may reduce stress, alleviate depression, help control pain, and enhance patients' feelings of mastery and control. Individual and group support can have a positive impact on quality of life and overall attitude. A positive attitude may increase a patient's chance of surviving cancer by increasing compliance with proven treatment. However, it has not been demonstrated that emotions directly influence the course of the disease.

Bernie Siegel, M.D., author of Love, Medicine & Miracles and Peace, Love & Healing, claims that "happy people generally don't get sick" and that "one's attitude toward oneself is the single most important factor in healing or staying well." Siegel also states that "a vigorous immune system can overcome cancer if it is not interfered with, and emotional growth toward greater self-acceptance and fulfillment helps keep the immune system strong." However, he has published no scientific study supporting these claims. A 10-year study co-authored by Siegel found that 34 breast cancer patients participating in his program did not live longer after diagnosis than comparable nonparticipants. The program consisted of weekly peer support and family therapy, individual counseling, and the use of positive imagery [52]. In November 1998, Siegel sent a series of email messages to Dr. Barrett in which he said that the study bearing his name had been done by a student and was improperly designed.

O. Carl Simonton, M.D., claims that cancers can be affected by relaxation and visualization techniques. He claims that this approach can lessen fears and tension, strengthen the patient's will to live, increase optimism, and alter the course of a malignancy by strengthening the immune system. However, he has not published the results of any well-designed study testing his ideas. Simonton theorizes that the brain can stimulate endocrine glands to inspire the immune system to attack cancer cells. He and his wife Stephanie (a psychotherapist) taught cancer patients to imagine their cancer being destroyed by their white blood cells. However, there is no evidence that white cells actually attack cancer cells in this manner or that "immune suppression" is a factor in the development of common cancers.

Simonton's book Getting Well Again included reports on patients who got better after using his methods. However, an analysis of five of the reports that might seem most impressive to laypersons noted that two of the patients had undergone standard treatment, one had a slow-growing tumor, and one probably did not have cancer. The fifth patient's tumor was treatable by standard means [53].

Some people suggest that Simonton's program may have positive effects by helping people to relax and to feel that they are "doing something" positive. Although his approach is physically harmless, it can waste people's time and money and encourage some to abandon effective care. It can also cause people to feel ashamed or guilty that some inner inadequacy caused them to develop cancer and is interfering with their recovery. Patients seeking a support program should select one that is based on scientific principles and has competent professional supervision.

Lainaus osoitteesta http://www.quackwatch.com/01QuackeryRelatedTopics/cancer.html otsikolla Questionable Cancer Therapies.

Eli pähkinänkuoressa: mielikuvaharjoittelut ja muut ovat kivoja ja rentouttavia, mutta ei ole todistettu, että niillä olisi vaikutusta syöpäsoluihin. Luulen, että sama pätee mainitsemiisi ruokavalioihin. Ihmehoitoihin kannattaa suhtautua kuten muihinkin huijauksiin: jos ne kuulostavat liian hyvältä ollakseen totta, niin ne todennäköisesti eivät ole totta. Niihin haaskaantuu rahaa ja aikaa ja joskus ne jopa rohkaisevat potilaita luopumaan oikeasti parantavista hoidoista. Siksi niihin kannattaa suhtautua mahdollisimman kriittisesti. Se ei ole massan mukana kulkemista vaan terveen järjen käyttämistä.

Ex-säderölli kirjoitti:

mutta muut ovat. Pikaisella haulla netistä löytyi tällainen kritiikki:


Psychologic Methods

Various psychologic methods are being promoted to cancer patients as cures or adjuncts to other treatment. The techniques include imagery, visualization, meditation, progressive muscle relaxation, and various forms of psychotherapy. These techniques may reduce stress, alleviate depression, help control pain, and enhance patients' feelings of mastery and control. Individual and group support can have a positive impact on quality of life and overall attitude. A positive attitude may increase a patient's chance of surviving cancer by increasing compliance with proven treatment. However, it has not been demonstrated that emotions directly influence the course of the disease.

Bernie Siegel, M.D., author of Love, Medicine & Miracles and Peace, Love & Healing, claims that "happy people generally don't get sick" and that "one's attitude toward oneself is the single most important factor in healing or staying well." Siegel also states that "a vigorous immune system can overcome cancer if it is not interfered with, and emotional growth toward greater self-acceptance and fulfillment helps keep the immune system strong." However, he has published no scientific study supporting these claims. A 10-year study co-authored by Siegel found that 34 breast cancer patients participating in his program did not live longer after diagnosis than comparable nonparticipants. The program consisted of weekly peer support and family therapy, individual counseling, and the use of positive imagery [52]. In November 1998, Siegel sent a series of email messages to Dr. Barrett in which he said that the study bearing his name had been done by a student and was improperly designed.

O. Carl Simonton, M.D., claims that cancers can be affected by relaxation and visualization techniques. He claims that this approach can lessen fears and tension, strengthen the patient's will to live, increase optimism, and alter the course of a malignancy by strengthening the immune system. However, he has not published the results of any well-designed study testing his ideas. Simonton theorizes that the brain can stimulate endocrine glands to inspire the immune system to attack cancer cells. He and his wife Stephanie (a psychotherapist) taught cancer patients to imagine their cancer being destroyed by their white blood cells. However, there is no evidence that white cells actually attack cancer cells in this manner or that "immune suppression" is a factor in the development of common cancers.

Simonton's book Getting Well Again included reports on patients who got better after using his methods. However, an analysis of five of the reports that might seem most impressive to laypersons noted that two of the patients had undergone standard treatment, one had a slow-growing tumor, and one probably did not have cancer. The fifth patient's tumor was treatable by standard means [53].

Some people suggest that Simonton's program may have positive effects by helping people to relax and to feel that they are "doing something" positive. Although his approach is physically harmless, it can waste people's time and money and encourage some to abandon effective care. It can also cause people to feel ashamed or guilty that some inner inadequacy caused them to develop cancer and is interfering with their recovery. Patients seeking a support program should select one that is based on scientific principles and has competent professional supervision.

Lainaus osoitteesta http://www.quackwatch.com/01QuackeryRelatedTopics/cancer.html otsikolla Questionable Cancer Therapies.

Eli pähkinänkuoressa: mielikuvaharjoittelut ja muut ovat kivoja ja rentouttavia, mutta ei ole todistettu, että niillä olisi vaikutusta syöpäsoluihin. Luulen, että sama pätee mainitsemiisi ruokavalioihin. Ihmehoitoihin kannattaa suhtautua kuten muihinkin huijauksiin: jos ne kuulostavat liian hyvältä ollakseen totta, niin ne todennäköisesti eivät ole totta. Niihin haaskaantuu rahaa ja aikaa ja joskus ne jopa rohkaisevat potilaita luopumaan oikeasti parantavista hoidoista. Siksi niihin kannattaa suhtautua mahdollisimman kriittisesti. Se ei ole massan mukana kulkemista vaan terveen järjen käyttämistä.

Lue lisää

Ainut järkevä lause tuossa edellisessä litaniassa oli seuraava: "Siegel sent a series of email messages to Dr. Barrett in which he said that the study bearing his name had been done by a student and was improperly designed."

Juuri noita kahta miestä on yritetty mollata jatkuvasti. En ihmettele miksi. Kyseessä on valtava rahanlähde lääketeollisuudelle. Jos syöpäsairauksia opittaisiin ehkäisemään, monta maailmanlaajuista lääketehdasta menisi nurin. Samalla kaatuisi rahoituksen puutteeseen moni yliopisto. Monet 'tutkimukset' rahoitetaan lääketeollisuuden varoista, tiesitko sen?

En jaksa jauhaa samaa soopaa kanssasi. Lue itse ja ajatuksella, ja tee omat johtopäätöksesi. Tai mene lauman mukana. Ehkä et muuta asennettasi, ennenkuin itse sairastut (toivon, ettet) - jos silloinkaan. Jos lääkärit pesevät kätensä nk. parantumattomasti sairaasta tapauksesta, heillä ei todella pitäisi olla mitään valittamista sitten, kun jollain muulla keinolla paraneminen onnistuukin. Mutta se ahneus.. On helppo sutkauttaa jälkeenpäin, että se ei sitten varmaan syöpää ollutkaan. Koska toinen vaihtoehto ei tunnu mieluisalta.

Kasviruoka ei ole kallista. Visualisointi ei maksa penniäkään. Siegelin 'halaushoito' ei sekään maksa mitään (eikä siihen tarvita Siegeliä - kuka tahansa voi antaa sitä hoitoa). Mietiskelykään ei maksa. Sairaalahoito maksaa yhteiskunnalle, ja yksityissairaaloissa yksilölle, tuhansia ja taas tuhansia per potilas. Julkisen puolen potilaana se on helppo unohtaa. Mutta verorahoilla ne maksetaan, jokaisen taskusta loppujen lopuksi.

aloittaja kirjoitti:

Ainut järkevä lause tuossa edellisessä litaniassa oli seuraava: "Siegel sent a series of email messages to Dr. Barrett in which he said that the study bearing his name had been done by a student and was improperly designed."

Juuri noita kahta miestä on yritetty mollata jatkuvasti. En ihmettele miksi. Kyseessä on valtava rahanlähde lääketeollisuudelle. Jos syöpäsairauksia opittaisiin ehkäisemään, monta maailmanlaajuista lääketehdasta menisi nurin. Samalla kaatuisi rahoituksen puutteeseen moni yliopisto. Monet 'tutkimukset' rahoitetaan lääketeollisuuden varoista, tiesitko sen?

En jaksa jauhaa samaa soopaa kanssasi. Lue itse ja ajatuksella, ja tee omat johtopäätöksesi. Tai mene lauman mukana. Ehkä et muuta asennettasi, ennenkuin itse sairastut (toivon, ettet) - jos silloinkaan. Jos lääkärit pesevät kätensä nk. parantumattomasti sairaasta tapauksesta, heillä ei todella pitäisi olla mitään valittamista sitten, kun jollain muulla keinolla paraneminen onnistuukin. Mutta se ahneus.. On helppo sutkauttaa jälkeenpäin, että se ei sitten varmaan syöpää ollutkaan. Koska toinen vaihtoehto ei tunnu mieluisalta.

Kasviruoka ei ole kallista. Visualisointi ei maksa penniäkään. Siegelin 'halaushoito' ei sekään maksa mitään (eikä siihen tarvita Siegeliä - kuka tahansa voi antaa sitä hoitoa). Mietiskelykään ei maksa. Sairaalahoito maksaa yhteiskunnalle, ja yksityissairaaloissa yksilölle, tuhansia ja taas tuhansia per potilas. Julkisen puolen potilaana se on helppo unohtaa. Mutta verorahoilla ne maksetaan, jokaisen taskusta loppujen lopuksi.

Lue lisää

kasvisruokavaliolla ja mietiskelyllä parantuneet ole tulleet julkisuuteet,tai vaihtoehtohoidoilla parantuneet?

ettei kirjoitti:

kasvisruokavaliolla ja mietiskelyllä parantuneet ole tulleet julkisuuteet,tai vaihtoehtohoidoilla parantuneet?

lääkärien parantamisprosentin pysyä 50%:ssa kaikki syöpätapaukset laskien, emmekä nosta hälyä, kun he yrittävät (aika tehokkaasti) vaientaa arvostelijoitaan. Siegel on muuten itsekin kirurgi, ja harjoittaa sitäkin puolta osaamisestaan, muiden hoitojen ohella.

Jos haluat nähdä parantuneita ja muuta, katsopa vaikka:

http://www.nic.fi/~margie/artikkelit2001.htm

http://www.laetrile.com.au/copy.asp?sect=q1&page=mystory

http://www.websitetoolbox.com/tool/mb/barrybittman

http://www.shareguide.com/Siegel.html

http://www.simontoncenter.com/Simonton%20Cancer%20Center/about01.html

http://www.simontoncenter.com/Simonton%20Cancer%20Center/news02.html

että sallimme kirjoitti:

lääkärien parantamisprosentin pysyä 50%:ssa kaikki syöpätapaukset laskien, emmekä nosta hälyä, kun he yrittävät (aika tehokkaasti) vaientaa arvostelijoitaan. Siegel on muuten itsekin kirurgi, ja harjoittaa sitäkin puolta osaamisestaan, muiden hoitojen ohella.

Jos haluat nähdä parantuneita ja muuta, katsopa vaikka:

http://www.nic.fi/~margie/artikkelit2001.htm

http://www.laetrile.com.au/copy.asp?sect=q1&page=mystory

http://www.websitetoolbox.com/tool/mb/barrybittman

http://www.shareguide.com/Siegel.html

http://www.simontoncenter.com/Simonton%20Cancer%20Center/about01.html

http://www.simontoncenter.com/Simonton%20Cancer%20Center/news02.html

Lue lisää

Mukana on onkologejakin, jotka ovat paranteneet itsensä laajalle levinneestä syövästä. Onkologeja! Asenteet muuttuvat, kun itse sairastuu.

http://www.healthy.net/scr/article.asp?Id=2937

http://www.soulcast.com/post/show/13626/I’M-SICK-OF-HEARING-OF-PEOPLE-DYING-OF-CANCER

http://www.laurahiggins.com/site/index.php?option=com_content&task=view&id=27&Itemid=270

http://www.msnbc.msn.com/id/22249551/

http://www.msnbc.msn.com/id/22249551/

aloittaja kirjoitti:

Noin järkevästi asiat hoituvat Suomessa. Minä en asu Suomessa. Minulle sanottiin, että potilaat aina muuttelisivat aikojaan jos he tietäisivät ne etukäteen, ja se aiheuttaisi sairaalalle enemmän harmia kuin tipoittain aikojen antelu harmittaa potilaita. Ilmainen hoito kuitenkin, niin voiko siinä nyt paljon pullikoida. Täytyy ottaa tai jättää.

Minulla on ollut ihanan stressitön viikko! Voin niin hyvin nyt, että olen tuskin ajatellut syöpää ollenkaan, ja olen nyt keskittynyt muihin asioihin. Jos olisin käynyt tänään 'hoidossa', olisin stressattu raakki taas.

Nyt oli puheenvuorosi mukavampi lukea kuin edellisesi. Hiukan yhä halveksit vaihtoehtohoitoja ja minun motiivejani niiden valitsemisessani, mutta kuulostat hiukan avoimemmalta uusille asioille kuin aikaisemmin. Se on hyvä.

Oletko lukenut Bernie Siegeliä tai Carl Simontonia? On paljon muitakin, jotka kertovat tapauksista, joissa hyvinkin pitkälle kehittynyt syöpä paranee visualisoinnin, mietiskelyn ja ruokavalion avulla. Kissani kummin kaimalla ei ole ollut syöpää, joten en voi hänen ohjeisiinsa vedota:)

En tiedä, mikä totuus noissa asioissa on, mutta minusta tuntuisi hyvin loogiselta, että lääketeollisuus yrittää estää ilmaisten syövänparantamiskeinojen leviämisen. Jos ihmiset alkaisivat popsia vitamiineja, miten lääketehtaat pystyisivät rahoittamaan elintasonsa, johon ovat tottuneet? Vitamiinitkin ovat kyllä nykyään aika kalliita.. Ja niin ovat hedelmätkin. Syön kuitenkin aprikooseja siemenineen ja yritän visualisoida tappajasolujani puhdistamassa mahdollisia pöpöjä kehostani. Mutta se visualisointi ei minulta oikein suju. En tiedä, miksi. Ehkä en usko, että mitään syöpäsoluja enää on. Yritän uudestaan taas tänä iltana. Ehkä piirrän kuvan asiasta ja katselen sitä iltaisin. Voi ajaa saman asian.

Älä aliarvioi ajatuksemme voimaa. Loppujen lopuksi olemme energiaa, kun oikein pikku osiimme mennään. Atomimme osaset ovat vain energiaa. Kiinteä aine on vain illuusiota.

Luin muuten äsken hyvän jutun. Joku kysyy Jumalalta, miksi hän sallii niin paljon vaikeuksia ihmisille. Jumala vastaa rauhallisesti: "Koska se tekee paljon paremman tarinan."

Lue lisää

vain seuraavaksi päiväksi kerrallaan, niin olisit tehnyt näin; sen sijaan, että keskeytit hoidot, olisit sanonut, että soitat heille kunakin päivänä, tuletko seuraavana päivänä hoitoon. Sitten heille olisi jäänyt runsaasti aikaa laittaa sinut listalleen. Jos päivän varoitusaika ei ole tarpeeksi heille, kun heidän tarvitsee vain vinkata seuraava potilas sisään, miten he voivat olettaa, että se on tarpeeksi potilaalle, joka joutuu tulemaan pitkän matkan takaa, ja suunnittelemaan bussien aikataulut joka kerran erikseen. Olisi voinut olla hauska kuunnella heidän vastaustaan, jos olisit ehdottanut noin.

Ex-säderölli kirjoitti:

Olen pahoillani ratkaisustasi, siksikin, että käymällä lävitse suunnitteluvaiheen ja aloittamalla turhaan sädehoitosi veit paikan joltain, jolle hoito olisi kelvannut. Eipä heitä kyllä näin juuri ennen joulunpyhiä montaa ole. Kuratiivisen sarjahoidon aloittamista lykätään pitkien pyhien ylitse, ettei turhaa hoitotaukoa tulisi heti alkuun. Samoin niiden aloittamista yritetään ajoittaa siten, että hoito loppuu ennen pyhiä.

Siinä Phillip Day kyllä on oikeassa, että maailmassa on julmia ihmisiä, jotka yrittävät rahastaa toisten hädällä ja kauhulla. Sellaisia ovat hänenlaisensa kirjailijat ja tehottomia luontaistuotteita kauppaavat. Heidän salaliittoteorioillaan on vain yksi päämäärä: saada syöpään sairastuneet, sairastumista pelkäävät ja heidän omaisensa tuhlaamaan rahansa pillereihin, joiden tehosta ei ole mitään näyttöä.

Muille hoidon keskeyttämistä harkitseville: jos aiot keskeyttää hoidon, älä aloita sitä, älä edes suunnitteluvaihetta. Syöpähoitojen resurssit ovat rajalliset, joten älä turhaan tuhlaa niitä. Jos kaikesta huolimatta päätät keskeyttää hoitosi, ilmoita siitä viipymättä hoitohenkilökunnalle. Näin sinua ei turhaan odoteta hoitoon vaan aikasi voidaan heti antaa jollekin muulle. Muista, että koululääketiede ja lumehoito eivät sulje toisiaan pois. Popsi vain rauhassa ihmepillereitäsi tehokkaan hoidon ohessa. Jos parannut, voit kaikin mokomin antaa siitä kaiken kunnian noitatohtoreille. Pääasia, että parannut.

Lue lisää

onko se nyt tarpeen alkaa syyllistämään toista tällaisessa asiassa?
Kyllä jokaisella on oikeus muuttaa mieltänsä.
Vaikea tuollaisia isoja päätöksiä on tehdä noin vaan etukäteen, kun ei tiedä mistä on kyse ennen kuin kokeilee..
Aloittajalle voimia. Teit oikein minusta, jos kerran tunsit niin.

että sädehoito kaksinkertaistaisi terveenä pysymisen todennäköisyyden. Kysyin kahdelta lääkäriltä. Kumpikaan ei maininnut noista ex-säderöllin kertomista asioista - jotka kyllä kuulostavat maallikonkin korvaan ihan järkevältä. Siis sädehoito ärsyttää syöpäsoluja jakautumaan, ja sitten nuo jakautumistilassa olevat solut ovat alttiimpia seuraavien sädekertojen aiheuttamalle tuholle kuin muut solut. Minulla saattaa nyt sitten olla ärhäkkäitä syöpäsoluja, hihojaan käärimässä, jälkeläisiä tekemässä. Kylläpä niitä nyt naurattaa, kun ei tulekaan toista sädekuuria niskaan.

Olen aina luottanut lääkäreihin. Vasta viime vuosina olen alkanut oivaltaa, että nykylääketiede on tiedoiltaan rajallista. Hyvin suurelta osin se pyörii lääketeollisuuden etujen mukaan. Mitä pitempään syöpäpotilaan saa pysymään juuri ja juuri elossa, muttei paranemaan, sen kannattavampaa lääketehtaille! Jos syöpää voi ehkäistä ja parantaa aprikoosin ja luumun siemenillä, lääketeollisuus romahtaa.

Lääkäreitä ei kouluteta ruokavalion merkityksessä sairauksien estossa ja hoidossa. Siksi he luulevat, ettei sillä ole merkitystä. He uskovat omiin kurssikirjoihinsa enemmän kuin käytännön tietoon. Puhuin dieetikon kanssa hetken, mutta hän yritti patistaa minua takaisin lihan ja maitotuotteiden syömiseen, vaikka jätin ne juuri syöpädiagnoosin takia.

Minusta on parempi (ainakin minulle) lukea niin laajalti kuin mahdollista, keskustella muiden kanssa, kokeilla, miettiä asioita. Minä haluan hoitaa itse itseni luontaisin keinoin. Lääkärit hoitaisivat vain oireita - kasvainta. Jos en muuta elintapojani, syöpä tulee takaisin.

aloittaja kirjoitti:

että sädehoito kaksinkertaistaisi terveenä pysymisen todennäköisyyden. Kysyin kahdelta lääkäriltä. Kumpikaan ei maininnut noista ex-säderöllin kertomista asioista - jotka kyllä kuulostavat maallikonkin korvaan ihan järkevältä. Siis sädehoito ärsyttää syöpäsoluja jakautumaan, ja sitten nuo jakautumistilassa olevat solut ovat alttiimpia seuraavien sädekertojen aiheuttamalle tuholle kuin muut solut. Minulla saattaa nyt sitten olla ärhäkkäitä syöpäsoluja, hihojaan käärimässä, jälkeläisiä tekemässä. Kylläpä niitä nyt naurattaa, kun ei tulekaan toista sädekuuria niskaan.

Olen aina luottanut lääkäreihin. Vasta viime vuosina olen alkanut oivaltaa, että nykylääketiede on tiedoiltaan rajallista. Hyvin suurelta osin se pyörii lääketeollisuuden etujen mukaan. Mitä pitempään syöpäpotilaan saa pysymään juuri ja juuri elossa, muttei paranemaan, sen kannattavampaa lääketehtaille! Jos syöpää voi ehkäistä ja parantaa aprikoosin ja luumun siemenillä, lääketeollisuus romahtaa.

Lääkäreitä ei kouluteta ruokavalion merkityksessä sairauksien estossa ja hoidossa. Siksi he luulevat, ettei sillä ole merkitystä. He uskovat omiin kurssikirjoihinsa enemmän kuin käytännön tietoon. Puhuin dieetikon kanssa hetken, mutta hän yritti patistaa minua takaisin lihan ja maitotuotteiden syömiseen, vaikka jätin ne juuri syöpädiagnoosin takia.

Minusta on parempi (ainakin minulle) lukea niin laajalti kuin mahdollista, keskustella muiden kanssa, kokeilla, miettiä asioita. Minä haluan hoitaa itse itseni luontaisin keinoin. Lääkärit hoitaisivat vain oireita - kasvainta. Jos en muuta elintapojani, syöpä tulee takaisin.

Lue lisää

sanovat, ettei syöpäkasvaimen nopea poistaminen ole ehdottoman tärkeää. Tärkeää on estää sen leviäminen ja potilaan pitäminen terveenä ja toimintakykyisenä. Perinteellinen sairaalahoito katsotaan sen menestyksekkäämmäksi, mitä nopeammin kasvain kutistuu.

Siis jos sanotaan kärjistetysti: latrile-terapisti pitää hoitoa onnistuneena, jos potilas viiden vuoden kuluttua voi hyvin, vaikka hänen kasvaimensa ei olisi kovin paljon vielä kutistunut. Solumyrkkyjä määrännyt lääkäri katsoo hoidon onnistuneen, jos kasvain on saatu myrkyillä kutistumaan, vaikka potilas sitten kuoleekin myrkyn aiheuttamiin komplikaatioihin.

aloittaja kirjoitti:

että sädehoito kaksinkertaistaisi terveenä pysymisen todennäköisyyden. Kysyin kahdelta lääkäriltä. Kumpikaan ei maininnut noista ex-säderöllin kertomista asioista - jotka kyllä kuulostavat maallikonkin korvaan ihan järkevältä. Siis sädehoito ärsyttää syöpäsoluja jakautumaan, ja sitten nuo jakautumistilassa olevat solut ovat alttiimpia seuraavien sädekertojen aiheuttamalle tuholle kuin muut solut. Minulla saattaa nyt sitten olla ärhäkkäitä syöpäsoluja, hihojaan käärimässä, jälkeläisiä tekemässä. Kylläpä niitä nyt naurattaa, kun ei tulekaan toista sädekuuria niskaan.

Olen aina luottanut lääkäreihin. Vasta viime vuosina olen alkanut oivaltaa, että nykylääketiede on tiedoiltaan rajallista. Hyvin suurelta osin se pyörii lääketeollisuuden etujen mukaan. Mitä pitempään syöpäpotilaan saa pysymään juuri ja juuri elossa, muttei paranemaan, sen kannattavampaa lääketehtaille! Jos syöpää voi ehkäistä ja parantaa aprikoosin ja luumun siemenillä, lääketeollisuus romahtaa.

Lääkäreitä ei kouluteta ruokavalion merkityksessä sairauksien estossa ja hoidossa. Siksi he luulevat, ettei sillä ole merkitystä. He uskovat omiin kurssikirjoihinsa enemmän kuin käytännön tietoon. Puhuin dieetikon kanssa hetken, mutta hän yritti patistaa minua takaisin lihan ja maitotuotteiden syömiseen, vaikka jätin ne juuri syöpädiagnoosin takia.

Minusta on parempi (ainakin minulle) lukea niin laajalti kuin mahdollista, keskustella muiden kanssa, kokeilla, miettiä asioita. Minä haluan hoitaa itse itseni luontaisin keinoin. Lääkärit hoitaisivat vain oireita - kasvainta. Jos en muuta elintapojani, syöpä tulee takaisin.

Lue lisää

kantaa sen enempää mutta äitini kuoli rintasyöpään noin 10.vuotta sitten.
Miten oli hoidot silloin,rinta pois ja sädehoito.

Parin vuoden kuluttua levisi niin ettei voitu hoitaa.
Ehkä nämä nykytietdon solunsalpaaja ja muut hoidot on tehokkaampia.

aloittaja kirjoitti:

että sädehoito kaksinkertaistaisi terveenä pysymisen todennäköisyyden. Kysyin kahdelta lääkäriltä. Kumpikaan ei maininnut noista ex-säderöllin kertomista asioista - jotka kyllä kuulostavat maallikonkin korvaan ihan järkevältä. Siis sädehoito ärsyttää syöpäsoluja jakautumaan, ja sitten nuo jakautumistilassa olevat solut ovat alttiimpia seuraavien sädekertojen aiheuttamalle tuholle kuin muut solut. Minulla saattaa nyt sitten olla ärhäkkäitä syöpäsoluja, hihojaan käärimässä, jälkeläisiä tekemässä. Kylläpä niitä nyt naurattaa, kun ei tulekaan toista sädekuuria niskaan.

Olen aina luottanut lääkäreihin. Vasta viime vuosina olen alkanut oivaltaa, että nykylääketiede on tiedoiltaan rajallista. Hyvin suurelta osin se pyörii lääketeollisuuden etujen mukaan. Mitä pitempään syöpäpotilaan saa pysymään juuri ja juuri elossa, muttei paranemaan, sen kannattavampaa lääketehtaille! Jos syöpää voi ehkäistä ja parantaa aprikoosin ja luumun siemenillä, lääketeollisuus romahtaa.

Lääkäreitä ei kouluteta ruokavalion merkityksessä sairauksien estossa ja hoidossa. Siksi he luulevat, ettei sillä ole merkitystä. He uskovat omiin kurssikirjoihinsa enemmän kuin käytännön tietoon. Puhuin dieetikon kanssa hetken, mutta hän yritti patistaa minua takaisin lihan ja maitotuotteiden syömiseen, vaikka jätin ne juuri syöpädiagnoosin takia.

Minusta on parempi (ainakin minulle) lukea niin laajalti kuin mahdollista, keskustella muiden kanssa, kokeilla, miettiä asioita. Minä haluan hoitaa itse itseni luontaisin keinoin. Lääkärit hoitaisivat vain oireita - kasvainta. Jos en muuta elintapojani, syöpä tulee takaisin.

Lue lisää

En osaa ottaa kantaa sädhoitoihin, taikka muihinkaan hoitoihin, vaikka olen itse käynytkin ne kaikki läpi (sädehoitojen lisäksi: leikkaus, sytot ja hormonit), en liion luontaisutotteisiin. Muistan vaan joskus lukeneeni, että syöpää aikanaan hoidettiin iilimadoilla eli jonkunlaista kuppausta. Menestys ei ollut tietääkseni kovinkaan hyvä. Vaihtoehtoiset hoidot ovat ihan jees, mutta ei tätä nykyaijan tietämystä ja kokemusta pitäsisi mitätöidä. Miettiähän voi myös sitä, että eutanasiaa meillä Suomessa ei hyväksytä, mutta voihan jokainen valita hoidot tai hoitamattomuuden.

näin uskoisin kirjoitti:

En osaa ottaa kantaa sädhoitoihin, taikka muihinkaan hoitoihin, vaikka olen itse käynytkin ne kaikki läpi (sädehoitojen lisäksi: leikkaus, sytot ja hormonit), en liion luontaisutotteisiin. Muistan vaan joskus lukeneeni, että syöpää aikanaan hoidettiin iilimadoilla eli jonkunlaista kuppausta. Menestys ei ollut tietääkseni kovinkaan hyvä. Vaihtoehtoiset hoidot ovat ihan jees, mutta ei tätä nykyaijan tietämystä ja kokemusta pitäsisi mitätöidä. Miettiähän voi myös sitä, että eutanasiaa meillä Suomessa ei hyväksytä, mutta voihan jokainen valita hoidot tai hoitamattomuuden.

Lue lisää

vielä haeta..

Jos tautini olisi ollut isompi, tai levinnyt, niin sädehoito varmaan olisi ollut itsestäänselvyys. Mutta oli niin pieni, ettei sitä osaa pelätä.

Nyt kyllä tuota kärvennettyä rintaa pakottaa ja pistelee, enkä tiedä, onko se huolestuttavaa, vai olisiko jopa sitä, että nyt kudokset parantuvat.

Niin, päätöksensä kanssa joutuu elämään, eikä ketään pakolla hoideta. En halua kenellekään sanoa, ettei hoidoilla ole arvoa. Joillekin ne ovat hengen pelastuskeino. Minulle? En vielä tiedä..

aloittaja kirjoitti:

vielä haeta..

Jos tautini olisi ollut isompi, tai levinnyt, niin sädehoito varmaan olisi ollut itsestäänselvyys. Mutta oli niin pieni, ettei sitä osaa pelätä.

Nyt kyllä tuota kärvennettyä rintaa pakottaa ja pistelee, enkä tiedä, onko se huolestuttavaa, vai olisiko jopa sitä, että nyt kudokset parantuvat.

Niin, päätöksensä kanssa joutuu elämään, eikä ketään pakolla hoideta. En halua kenellekään sanoa, ettei hoidoilla ole arvoa. Joillekin ne ovat hengen pelastuskeino. Minulle? En vielä tiedä..

Lue lisää

Sen mukaan mitä asioista tiedän ja tunnen niin sanon, että teit virheen kun keskeytit.
Enempää en siitä sano.
Tuo siementen nakertelu ei taida olla haitaksi eikä hyödyksi enempää kuin jos söisit vaikka vehnänsiemeniä jauhettuna.

Elisama kirjoitti:

Sen mukaan mitä asioista tiedän ja tunnen niin sanon, että teit virheen kun keskeytit.
Enempää en siitä sano.
Tuo siementen nakertelu ei taida olla haitaksi eikä hyödyksi enempää kuin jos söisit vaikka vehnänsiemeniä jauhettuna.

Lue lisää

Siinä toivossa juuri tämän ketjun aloitin, että kuulisin niitä syitä, miksi olisi parempi valita joku toinen hoito toisen edellä. Se ei minua riitä vakuuttamaan, että sanotaan: "Tämä hoito on paras mahdollisuutesi." Miksi?

Se juuri oli pahinta noissa hoidoissa (aikojen pihtaamisen ja summittaisuuden jälkeen), ettei mitään selitetty etukäkeen. Sinne vaan vien ruumiini, ja sille tehdään asioita. Otetaan valokuva rinnasta, ja toinen naamasta. Se oli ensimmäinen läimäys vasten näköä, kuvaannollisesti. Eikä sitäkään mainittu etukäteen. En vieläkään ole onnistunut löytämään pikkutarkkaa tietoa, mitä soluilleni tapahtuu säteilyn alla - terveille ja mahdollisille syöpäsoluille. Sitäkin nyt mietin, että kun he tunkivat sen paksun neulan koko pikku tissukkani läpi näytettä ottaessaan, mahtoivatko he levittää syöpäsoluja. Kaiken joutuu arvaamaan. Ehkä lääkärikin vain arvailee.

aloittaja kirjoitti:

Siinä toivossa juuri tämän ketjun aloitin, että kuulisin niitä syitä, miksi olisi parempi valita joku toinen hoito toisen edellä. Se ei minua riitä vakuuttamaan, että sanotaan: "Tämä hoito on paras mahdollisuutesi." Miksi?

Se juuri oli pahinta noissa hoidoissa (aikojen pihtaamisen ja summittaisuuden jälkeen), ettei mitään selitetty etukäkeen. Sinne vaan vien ruumiini, ja sille tehdään asioita. Otetaan valokuva rinnasta, ja toinen naamasta. Se oli ensimmäinen läimäys vasten näköä, kuvaannollisesti. Eikä sitäkään mainittu etukäteen. En vieläkään ole onnistunut löytämään pikkutarkkaa tietoa, mitä soluilleni tapahtuu säteilyn alla - terveille ja mahdollisille syöpäsoluille. Sitäkin nyt mietin, että kun he tunkivat sen paksun neulan koko pikku tissukkani läpi näytettä ottaessaan, mahtoivatko he levittää syöpäsoluja. Kaiken joutuu arvaamaan. Ehkä lääkärikin vain arvailee.

Lue lisää

Minä sanon, vaikket minulta kysynytkään.

Valokuvilla yritetään turvata se, että oikea hoito annetaan oikealle ihmiselle oikeaan paikkaan. Välillä odotushuoneessa nousee Virtanen ylös kun Lahtista huudetaan. Silloin on hyvä hoitajan tietää etukäteen, miltä Lahtinen näyttää. Nimeä voi udella varmistukseksi, mutta valokuvasta on huisisti apua. Hoidettavan alueen kuvaamisesta taas ei ole isosti iloa, ellei kuvassa näy myös hoitoasento: jos kädet ovat ylhäällä, missä asennossa ne tarkalleen ovat? Eri juttu sitten on, jos ihollesi on piirretty tärkeitä pisteitä ja viivoja. Laapis pysyy iholla viikonlopun ylitse, mutta välillä viivat pääsevät pahan kerran haalistumaan. Silloin kuvioita on hyvä verrata simulaattorissa otettuun valokuvaan. Suomessa harvemmin piirrellään iholle mitään vaan luotetaan tatuointipisteisiin. Esimerkiksi Norjassa tatuointipisteitä ei käytetä.

Rintasyövän hoitolinjat vaihtelevat aika tavalla. Leikataanko koko rinta pois vai tehdäänkö säästävä leikkaus? Annetaanko sytostaatteja? Sädetetäänkö myös kainalo? Annetaanko boostersädetys? Hoitolinja räätälöidään yksilöllisesti kasvaimen koon, sijainnin ja solutyypin mukaan. Vartijaimusolmukkeista mahdollisesti löytyneet syöpäsolutkin vaikuttavat päätöksiin. Tavoitteena on löytää hoitolinja, jolla mahdollisimman pienellä rasituksella päästäisiin mahdollisimman hyvään lopputulokseen. Koska onkologitkin ovat vain ihmisiä, toisinaan hoidetaan liian vähän ja toisinaan taas liian paljon. Parhaansa he silti yrittävät jokaisen potilaan kohdalla.

Säteily tappaa soluja ensisijaisesti DNA:ta pilkkomalla ja siten solukuoleman käynnistämällä. Terveetkin solut kärsivät säteilystä, mutta niissä on korjausmekanismeja, joilla ne voivat toipua säteilyn aiheuttamista vaurioista. Syöpäsolujen korjausmekanismit ovat huonompia ja niitä kuolee kuin kärpäsiä jokaisessa sädetyksessä. Jos koko sädeannos annettaisiin kerralla, se tappaisi kaikki syöpäsolut mutta myös terveet solut. Siksi hoitoa annetaan vain vähän kerrallaan: terveet solut ehtivät toipua sädetysten välillä.

Näytteiden ottamisessa on omat riskinsä. Erityisesti epäilyttäviä luomia kannattaa leikellä varoen, tai vaarana voi olla melanooman räjähdysmäinen leviäminen koko kehoon. Neulanäytteitä otettaessa sen sijaan näyte menee neulan sisälle.

Enimmäkseen lääkäri tietää. Se on hänen hommansa: koulutuksen jälkeenkin pysyä kaiken aikaa tuoreimman tiedon tasolla ja kyseenalaistaa vanhoja käsityksiä.

Ensimmäisen kappaleen sitaatti on aika monimerkityksellinen. Eräälle potilaalle kerrottiin, että sädehoito on parasta hoitoa hänen sairauteensa. Lääkäri jätti kertomatta, että vaikka koko aivojen sädetys oli paras hoitomuoto kaikkialle aivoihin levinneisiin etäpesäkkeisiin, niin silti se ei ollut riittävä parantamaan potilasta. Mikään hoitomuoto ei ollut. Aikaa saatiin potilaalle lisää hoidolla hankittua, mutta siinä se. Sinun tapauksessasi hoito ilmeisesti on vielä kuratiivisilla linjoilla ja sädetyksellä pyrittiin surmaamaan viimeisetkin jäljellejääneet syöpäsolut rinnastasi (mikäli hoito oli postoperatiivista). Se tosiaan parantaisi mahdollisuuksiasi selvitä hengissä sairaudestasi. Jos vielä palaat hoitoihin, onkologi määrännee sinulle fyysikon kanssa pari lisäkertaa hoitotauon kompensoimiseksi.

Ex-säderölli kirjoitti:

Minä sanon, vaikket minulta kysynytkään.

Valokuvilla yritetään turvata se, että oikea hoito annetaan oikealle ihmiselle oikeaan paikkaan. Välillä odotushuoneessa nousee Virtanen ylös kun Lahtista huudetaan. Silloin on hyvä hoitajan tietää etukäteen, miltä Lahtinen näyttää. Nimeä voi udella varmistukseksi, mutta valokuvasta on huisisti apua. Hoidettavan alueen kuvaamisesta taas ei ole isosti iloa, ellei kuvassa näy myös hoitoasento: jos kädet ovat ylhäällä, missä asennossa ne tarkalleen ovat? Eri juttu sitten on, jos ihollesi on piirretty tärkeitä pisteitä ja viivoja. Laapis pysyy iholla viikonlopun ylitse, mutta välillä viivat pääsevät pahan kerran haalistumaan. Silloin kuvioita on hyvä verrata simulaattorissa otettuun valokuvaan. Suomessa harvemmin piirrellään iholle mitään vaan luotetaan tatuointipisteisiin. Esimerkiksi Norjassa tatuointipisteitä ei käytetä.

Rintasyövän hoitolinjat vaihtelevat aika tavalla. Leikataanko koko rinta pois vai tehdäänkö säästävä leikkaus? Annetaanko sytostaatteja? Sädetetäänkö myös kainalo? Annetaanko boostersädetys? Hoitolinja räätälöidään yksilöllisesti kasvaimen koon, sijainnin ja solutyypin mukaan. Vartijaimusolmukkeista mahdollisesti löytyneet syöpäsolutkin vaikuttavat päätöksiin. Tavoitteena on löytää hoitolinja, jolla mahdollisimman pienellä rasituksella päästäisiin mahdollisimman hyvään lopputulokseen. Koska onkologitkin ovat vain ihmisiä, toisinaan hoidetaan liian vähän ja toisinaan taas liian paljon. Parhaansa he silti yrittävät jokaisen potilaan kohdalla.

Säteily tappaa soluja ensisijaisesti DNA:ta pilkkomalla ja siten solukuoleman käynnistämällä. Terveetkin solut kärsivät säteilystä, mutta niissä on korjausmekanismeja, joilla ne voivat toipua säteilyn aiheuttamista vaurioista. Syöpäsolujen korjausmekanismit ovat huonompia ja niitä kuolee kuin kärpäsiä jokaisessa sädetyksessä. Jos koko sädeannos annettaisiin kerralla, se tappaisi kaikki syöpäsolut mutta myös terveet solut. Siksi hoitoa annetaan vain vähän kerrallaan: terveet solut ehtivät toipua sädetysten välillä.

Näytteiden ottamisessa on omat riskinsä. Erityisesti epäilyttäviä luomia kannattaa leikellä varoen, tai vaarana voi olla melanooman räjähdysmäinen leviäminen koko kehoon. Neulanäytteitä otettaessa sen sijaan näyte menee neulan sisälle.

Enimmäkseen lääkäri tietää. Se on hänen hommansa: koulutuksen jälkeenkin pysyä kaiken aikaa tuoreimman tiedon tasolla ja kyseenalaistaa vanhoja käsityksiä.

Ensimmäisen kappaleen sitaatti on aika monimerkityksellinen. Eräälle potilaalle kerrottiin, että sädehoito on parasta hoitoa hänen sairauteensa. Lääkäri jätti kertomatta, että vaikka koko aivojen sädetys oli paras hoitomuoto kaikkialle aivoihin levinneisiin etäpesäkkeisiin, niin silti se ei ollut riittävä parantamaan potilasta. Mikään hoitomuoto ei ollut. Aikaa saatiin potilaalle lisää hoidolla hankittua, mutta siinä se. Sinun tapauksessasi hoito ilmeisesti on vielä kuratiivisilla linjoilla ja sädetyksellä pyrittiin surmaamaan viimeisetkin jäljellejääneet syöpäsolut rinnastasi (mikäli hoito oli postoperatiivista). Se tosiaan parantaisi mahdollisuuksiasi selvitä hengissä sairaudestasi. Jos vielä palaat hoitoihin, onkologi määrännee sinulle fyysikon kanssa pari lisäkertaa hoitotauon kompensoimiseksi.

Lue lisää

... ja hyvä kun kuvattiin, ja vaikka tatuointia nykyaikana ihannoidaan ja suositaan, en ole sellaista hankkinut ennenkuin tämän sairauteni yhteydessä. Ihostani löytyy kolme pienen pientä tatuointipistettä siksi, että osattaisiin kohdistaa se sädehoito oikeaan paikkaan. Ulkopuolinen tuskin noita pisteitä huomaakaan esimerkiksi uimahallissa käydessä. Tuota tatuointia ei kannata pelätä. Toimenpide sattuu korkeintaan niinkuin hyttysen pisto eli verikokeiden ottaminenkin on isompi juttu.

Ex-säderölli kirjoitti:

Minä sanon, vaikket minulta kysynytkään.

Valokuvilla yritetään turvata se, että oikea hoito annetaan oikealle ihmiselle oikeaan paikkaan. Välillä odotushuoneessa nousee Virtanen ylös kun Lahtista huudetaan. Silloin on hyvä hoitajan tietää etukäteen, miltä Lahtinen näyttää. Nimeä voi udella varmistukseksi, mutta valokuvasta on huisisti apua. Hoidettavan alueen kuvaamisesta taas ei ole isosti iloa, ellei kuvassa näy myös hoitoasento: jos kädet ovat ylhäällä, missä asennossa ne tarkalleen ovat? Eri juttu sitten on, jos ihollesi on piirretty tärkeitä pisteitä ja viivoja. Laapis pysyy iholla viikonlopun ylitse, mutta välillä viivat pääsevät pahan kerran haalistumaan. Silloin kuvioita on hyvä verrata simulaattorissa otettuun valokuvaan. Suomessa harvemmin piirrellään iholle mitään vaan luotetaan tatuointipisteisiin. Esimerkiksi Norjassa tatuointipisteitä ei käytetä.

Rintasyövän hoitolinjat vaihtelevat aika tavalla. Leikataanko koko rinta pois vai tehdäänkö säästävä leikkaus? Annetaanko sytostaatteja? Sädetetäänkö myös kainalo? Annetaanko boostersädetys? Hoitolinja räätälöidään yksilöllisesti kasvaimen koon, sijainnin ja solutyypin mukaan. Vartijaimusolmukkeista mahdollisesti löytyneet syöpäsolutkin vaikuttavat päätöksiin. Tavoitteena on löytää hoitolinja, jolla mahdollisimman pienellä rasituksella päästäisiin mahdollisimman hyvään lopputulokseen. Koska onkologitkin ovat vain ihmisiä, toisinaan hoidetaan liian vähän ja toisinaan taas liian paljon. Parhaansa he silti yrittävät jokaisen potilaan kohdalla.

Säteily tappaa soluja ensisijaisesti DNA:ta pilkkomalla ja siten solukuoleman käynnistämällä. Terveetkin solut kärsivät säteilystä, mutta niissä on korjausmekanismeja, joilla ne voivat toipua säteilyn aiheuttamista vaurioista. Syöpäsolujen korjausmekanismit ovat huonompia ja niitä kuolee kuin kärpäsiä jokaisessa sädetyksessä. Jos koko sädeannos annettaisiin kerralla, se tappaisi kaikki syöpäsolut mutta myös terveet solut. Siksi hoitoa annetaan vain vähän kerrallaan: terveet solut ehtivät toipua sädetysten välillä.

Näytteiden ottamisessa on omat riskinsä. Erityisesti epäilyttäviä luomia kannattaa leikellä varoen, tai vaarana voi olla melanooman räjähdysmäinen leviäminen koko kehoon. Neulanäytteitä otettaessa sen sijaan näyte menee neulan sisälle.

Enimmäkseen lääkäri tietää. Se on hänen hommansa: koulutuksen jälkeenkin pysyä kaiken aikaa tuoreimman tiedon tasolla ja kyseenalaistaa vanhoja käsityksiä.

Ensimmäisen kappaleen sitaatti on aika monimerkityksellinen. Eräälle potilaalle kerrottiin, että sädehoito on parasta hoitoa hänen sairauteensa. Lääkäri jätti kertomatta, että vaikka koko aivojen sädetys oli paras hoitomuoto kaikkialle aivoihin levinneisiin etäpesäkkeisiin, niin silti se ei ollut riittävä parantamaan potilasta. Mikään hoitomuoto ei ollut. Aikaa saatiin potilaalle lisää hoidolla hankittua, mutta siinä se. Sinun tapauksessasi hoito ilmeisesti on vielä kuratiivisilla linjoilla ja sädetyksellä pyrittiin surmaamaan viimeisetkin jäljellejääneet syöpäsolut rinnastasi (mikäli hoito oli postoperatiivista). Se tosiaan parantaisi mahdollisuuksiasi selvitä hengissä sairaudestasi. Jos vielä palaat hoitoihin, onkologi määrännee sinulle fyysikon kanssa pari lisäkertaa hoitotauon kompensoimiseksi.

Lue lisää

Mistähän muuten johtuu, jos Virtanen pomppaa ylös väärään aikaan? Onko hän niin tokkurassa pauhaavan television aiheuttaman hypnoosin takia, tai haluaako hän päästä siitä metelistä millä verkkeella tahansa? Jos ihmiset eivät osaa itse omaa nimeään sanoa, niin ehkä heidän on parempi kuolla. Miksi elää täällä, jos aivot on jo niin ulalla?

Minulle laitettiin neljä tatuointipistettä, ja niiden päälle kynämerkintöjä, joita sitten vahvistettiin kullakin kerralla, tarpeen mukaan. Jos nuo valokuvat ovat niin välttämättömiä, niin minusta ne pitäisi mainita kirjoitetuissa ohjeissa etukäteen. Kaikki muu listataan, kaikki epäoleellinen, mutta tuollainen invaasio ei. Olen hyvin ujo ja yksityinen ihminen pikku tisseineni.

Tapaan syöpäspesialistin ensi viikolla taas. Hän antaa silloin sen hormonikuurin. Tai jos olen muuttanut mieltäni sädetyksen suhteen, minulle varattaisiin uusi hoitojakso. Mutta en ole muuttanut mieltäni. Aion todellakin antaa itselleni mahdollisuuden parantua ja pysyä terveenä omin avuin. Ystäväni on hypnoterapeutti. Hän räätälö minulle oman parantavan nauhan, ottaen huomioon tilanteeni, ja ehdottamani visualisoinnit. Haluan olla ensimmäinen syöpäpotilas, joka on parantunut ja pysynyt terveenä hänen avullaan.

Ja kaiken tuon sanottuani, saanko vielä mainita, että olen hyvin kiitollinen, että kasvaimeni löydettiin ja leikattiin niin joutuisasti. Lääkärit ovat olleet todella ihania. Sairaalan hallinnolliset systeemit ovat se 'paha', jota vastaan olen taistellut. Niitä ei ole suunniteltu sairaita ihmisiä ajatellen, vaan sairaalan tarpeita vastaaviksi. Potilas on heille vain kiusankappale ja kuluerä. Tuo kahtiajako taitaa olla täällä joka sairaalassa. Ainakin siitä puhutaan jatkuvasti.

aloittaja kirjoitti:

Mistähän muuten johtuu, jos Virtanen pomppaa ylös väärään aikaan? Onko hän niin tokkurassa pauhaavan television aiheuttaman hypnoosin takia, tai haluaako hän päästä siitä metelistä millä verkkeella tahansa? Jos ihmiset eivät osaa itse omaa nimeään sanoa, niin ehkä heidän on parempi kuolla. Miksi elää täällä, jos aivot on jo niin ulalla?

Minulle laitettiin neljä tatuointipistettä, ja niiden päälle kynämerkintöjä, joita sitten vahvistettiin kullakin kerralla, tarpeen mukaan. Jos nuo valokuvat ovat niin välttämättömiä, niin minusta ne pitäisi mainita kirjoitetuissa ohjeissa etukäteen. Kaikki muu listataan, kaikki epäoleellinen, mutta tuollainen invaasio ei. Olen hyvin ujo ja yksityinen ihminen pikku tisseineni.

Tapaan syöpäspesialistin ensi viikolla taas. Hän antaa silloin sen hormonikuurin. Tai jos olen muuttanut mieltäni sädetyksen suhteen, minulle varattaisiin uusi hoitojakso. Mutta en ole muuttanut mieltäni. Aion todellakin antaa itselleni mahdollisuuden parantua ja pysyä terveenä omin avuin. Ystäväni on hypnoterapeutti. Hän räätälö minulle oman parantavan nauhan, ottaen huomioon tilanteeni, ja ehdottamani visualisoinnit. Haluan olla ensimmäinen syöpäpotilas, joka on parantunut ja pysynyt terveenä hänen avullaan.

Ja kaiken tuon sanottuani, saanko vielä mainita, että olen hyvin kiitollinen, että kasvaimeni löydettiin ja leikattiin niin joutuisasti. Lääkärit ovat olleet todella ihania. Sairaalan hallinnolliset systeemit ovat se 'paha', jota vastaan olen taistellut. Niitä ei ole suunniteltu sairaita ihmisiä ajatellen, vaan sairaalan tarpeita vastaaviksi. Potilas on heille vain kiusankappale ja kuluerä. Tuo kahtiajako taitaa olla täällä joka sairaalassa. Ainakin siitä puhutaan jatkuvasti.

Lue lisää

Kirjoitat erittäin vakuuttavasti ja asiantuntevasti tuosta sairaudenhoidon hallinnollisesta puolesta, elämän asenteesta ja mahdollisista elämäntavoista tai -tottumuksista.
Ymmärsinkö oikein, ettet ole sairautesi kanssa täällä Suomessa, vaan jossakin muualla (tämä oli sivujuonne). Minä olen sairastanut täällä koti-Suomessa ja olen monasti ihmetellyt kuinka hyvin HUSissa asiat hoidetaan verrattuna moneen muuhun paikkaan. Kannattaisi varmaan ottaa mallia esim. maalaiskuntien terveyskeskuksiin. Kuinka monta kertaa olenkaan jonottanut ko. palveluun sairaiden lasten kanssa tuntitolkulla. Ihmettelen sitä miksi siellä HUSin syöpäklinikalla pystytään palvelemaan satoja ja taas satoja potilaita päivittäin. Potilaat käyvät verikokeissa, tutkimuksissa, lääkärissä ja hoidoissa kuka missäkin. Ajanvaraukset ja aikataulut osataankin yllättäin hoitaa sujuvasti niin, ettei potilas joudu jonottelemaan kohtuuttoman pitkiä aikoja. Onkohan se resurssikysymys, vai joku muu niksi, hallinnollinen juttu joka tapauksessa. Joskus olen miettinyt sitäkin, kuinka eriarvoisessa asemassa me sairastuneet olemmekaan riippuen siitä missä satumme asumaan, mutta se on toinen juttu se. Äsken olleen hoitureiden lakon johdosta tuli mieleeni myös ajatus menneisyydestä, esim. tiettyjen toimintojen ulkoistamisesta (siivous etunenässä) tai pankkikriisistä. Onkohan nyt aika sairauskriisin tai hoitokriisin tai miten sitä nyt kutsuisikaan. Merkit viittaavat vahvasti siihen.
Oli miten oli, ilmeisesti olet ratkaisusi pohtinut ja tehnyt noiden hoitojen suhteen. Olisi mukava kuulla ajatuksiasi ja ennenkaikkea kokemuksia jatkossakin.
Sanottakoon vielä, että henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että ajatuksella ja asenteella tai vaikkapa stressillä on suuri vaikutus terveydentilaamme ja samalla sairauksista selviytymiseen. Olenhan tuon muutaman kerran eläessäni kirjaimellisesti kokenut. Kuinka ollakaan nuorena suuren stressin alla alkoi kirjaimellisesti sapettamaan, vaikken ollutkaan tyypillisesti lihavako keski-ikäinen sappivaivoille altistuva naisihminen, niin sappitulehdushan se oli tuloksena. Onneksi siitä selvittiin lääkekuurilla ja dieetillä. Myöhemmin opettajana ollessani, kuinka taas ollakaan, jokunen lomapäivä meni sairastaessa, sillä eihän opettaja voi olla poissa koulusta. Sitten kun oli loma, oli lupa hellittää ja ottaa vastaan mikä tahansa influenssavirus. Samantapaisia pienempiä juttuja olen havainnut muuallakin työelämässä niin itselläni kuin kolleegoillakin.
Tulipa pitkä sepustus, mutta jatketaan keskustelua kaikesta huolimatta ja ehkä juuri sen tähden.

sanonpahan kuitenkin kirjoitti:

Kirjoitat erittäin vakuuttavasti ja asiantuntevasti tuosta sairaudenhoidon hallinnollisesta puolesta, elämän asenteesta ja mahdollisista elämäntavoista tai -tottumuksista.
Ymmärsinkö oikein, ettet ole sairautesi kanssa täällä Suomessa, vaan jossakin muualla (tämä oli sivujuonne). Minä olen sairastanut täällä koti-Suomessa ja olen monasti ihmetellyt kuinka hyvin HUSissa asiat hoidetaan verrattuna moneen muuhun paikkaan. Kannattaisi varmaan ottaa mallia esim. maalaiskuntien terveyskeskuksiin. Kuinka monta kertaa olenkaan jonottanut ko. palveluun sairaiden lasten kanssa tuntitolkulla. Ihmettelen sitä miksi siellä HUSin syöpäklinikalla pystytään palvelemaan satoja ja taas satoja potilaita päivittäin. Potilaat käyvät verikokeissa, tutkimuksissa, lääkärissä ja hoidoissa kuka missäkin. Ajanvaraukset ja aikataulut osataankin yllättäin hoitaa sujuvasti niin, ettei potilas joudu jonottelemaan kohtuuttoman pitkiä aikoja. Onkohan se resurssikysymys, vai joku muu niksi, hallinnollinen juttu joka tapauksessa. Joskus olen miettinyt sitäkin, kuinka eriarvoisessa asemassa me sairastuneet olemmekaan riippuen siitä missä satumme asumaan, mutta se on toinen juttu se. Äsken olleen hoitureiden lakon johdosta tuli mieleeni myös ajatus menneisyydestä, esim. tiettyjen toimintojen ulkoistamisesta (siivous etunenässä) tai pankkikriisistä. Onkohan nyt aika sairauskriisin tai hoitokriisin tai miten sitä nyt kutsuisikaan. Merkit viittaavat vahvasti siihen.
Oli miten oli, ilmeisesti olet ratkaisusi pohtinut ja tehnyt noiden hoitojen suhteen. Olisi mukava kuulla ajatuksiasi ja ennenkaikkea kokemuksia jatkossakin.
Sanottakoon vielä, että henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että ajatuksella ja asenteella tai vaikkapa stressillä on suuri vaikutus terveydentilaamme ja samalla sairauksista selviytymiseen. Olenhan tuon muutaman kerran eläessäni kirjaimellisesti kokenut. Kuinka ollakaan nuorena suuren stressin alla alkoi kirjaimellisesti sapettamaan, vaikken ollutkaan tyypillisesti lihavako keski-ikäinen sappivaivoille altistuva naisihminen, niin sappitulehdushan se oli tuloksena. Onneksi siitä selvittiin lääkekuurilla ja dieetillä. Myöhemmin opettajana ollessani, kuinka taas ollakaan, jokunen lomapäivä meni sairastaessa, sillä eihän opettaja voi olla poissa koulusta. Sitten kun oli loma, oli lupa hellittää ja ottaa vastaan mikä tahansa influenssavirus. Samantapaisia pienempiä juttuja olen havainnut muuallakin työelämässä niin itselläni kuin kolleegoillakin.
Tulipa pitkä sepustus, mutta jatketaan keskustelua kaikesta huolimatta ja ehkä juuri sen tähden.

Lue lisää

En ole asiantuntija hoitoalalla enkä sairaalahallinnossa. Kokemusta on vain potilaana olosta.

Suunnittelen kirjoittavani artikkelin kokemuksistani paikalliseen lehteen, tai jos ei mene kaupaksi, tänne nettiin ilmatteksi. Mutta on paljon muutakin tekemistä. Töitä ei juuri nyt ole. Se on toisaalta hyvä, mutta toisaalta taas toinen stressin aihe. Voi kun voittaisi lotossa. Tällä viikonlopulla on jättipotti tulossa. Olisi mukavampi toivuskella, jos ei tarvitsisi venyttää pennejä. Lähtisin käymään Meksikossa Gerson Instituutissa ja missä nyt muualla on minkinlaisia terapioita. Nyt syön niitä aprikoosinsiemeniä - ne eivät ole kalliita. ja ajattelen ja mietiskelen - sekin halpaa huvia.

Täytyisi vieroittaa itseni tästä palstasta vähäksi aikaa. Olen saanut paljon iloa ja apua täältä, mutta voisi tämän ajan käyttää nyt vähitellen muuhunkin.

Mutta kirjoitellaan ihmeessä. Kirjoitan myöhemminkin, varsinkin jos sairaus uusii. Siinä tapauksessa olen teille sen velkaa, että kerron, miten kävi. Uskon kyllä olevani paranemaan päin. Olo on hyvä. Vaikka rinta onkin kipeä. Ne säteilyllä ärsytetyt syöpäsolujen DNA-kappaleet siellä varmaan hilluvat henkitoreissaan ja yrittävät ryhmittyä uuteen valloitukseen. Ehei! Olen aprikoosinsiemenet tanassa ja mietiskelen hurjasti! Syöpä on tuomittu tuhoon.

aloittaja kirjoitti:

että sädehoito kaksinkertaistaisi terveenä pysymisen todennäköisyyden. Kysyin kahdelta lääkäriltä. Kumpikaan ei maininnut noista ex-säderöllin kertomista asioista - jotka kyllä kuulostavat maallikonkin korvaan ihan järkevältä. Siis sädehoito ärsyttää syöpäsoluja jakautumaan, ja sitten nuo jakautumistilassa olevat solut ovat alttiimpia seuraavien sädekertojen aiheuttamalle tuholle kuin muut solut. Minulla saattaa nyt sitten olla ärhäkkäitä syöpäsoluja, hihojaan käärimässä, jälkeläisiä tekemässä. Kylläpä niitä nyt naurattaa, kun ei tulekaan toista sädekuuria niskaan.

Olen aina luottanut lääkäreihin. Vasta viime vuosina olen alkanut oivaltaa, että nykylääketiede on tiedoiltaan rajallista. Hyvin suurelta osin se pyörii lääketeollisuuden etujen mukaan. Mitä pitempään syöpäpotilaan saa pysymään juuri ja juuri elossa, muttei paranemaan, sen kannattavampaa lääketehtaille! Jos syöpää voi ehkäistä ja parantaa aprikoosin ja luumun siemenillä, lääketeollisuus romahtaa.

Lääkäreitä ei kouluteta ruokavalion merkityksessä sairauksien estossa ja hoidossa. Siksi he luulevat, ettei sillä ole merkitystä. He uskovat omiin kurssikirjoihinsa enemmän kuin käytännön tietoon. Puhuin dieetikon kanssa hetken, mutta hän yritti patistaa minua takaisin lihan ja maitotuotteiden syömiseen, vaikka jätin ne juuri syöpädiagnoosin takia.

Minusta on parempi (ainakin minulle) lukea niin laajalti kuin mahdollista, keskustella muiden kanssa, kokeilla, miettiä asioita. Minä haluan hoitaa itse itseni luontaisin keinoin. Lääkärit hoitaisivat vain oireita - kasvainta. Jos en muuta elintapojani, syöpä tulee takaisin.

Lue lisää

Olen itsekin huomannut, että useimmat lääkärit jotenkin menettävät kiinnostuksensa minuun jos kyselen vaikkapa vaihtoehtoisia lääkkeitä omiin vaivoihini. Heti muuttuu käytös jotenkin nyrpeäksi. Miksei voitaisi avoimesti keskustella muistakin vaihtoehdoista kuin niistä, mitkä palvelevat lääkealaa?
Koskaan ei kuule esim lääkärin kyselevän minkälaista ruokaa asiakas syö ja mitä korjattavaa ravinnossa kenties olisi.
Ei, heti vaan kysytään VAIVA, määrätään siihen lääkeresepti ja komennetaan kotiin.

Seuraava potilas... kirjoitti:

Olen itsekin huomannut, että useimmat lääkärit jotenkin menettävät kiinnostuksensa minuun jos kyselen vaikkapa vaihtoehtoisia lääkkeitä omiin vaivoihini. Heti muuttuu käytös jotenkin nyrpeäksi. Miksei voitaisi avoimesti keskustella muistakin vaihtoehdoista kuin niistä, mitkä palvelevat lääkealaa?
Koskaan ei kuule esim lääkärin kyselevän minkälaista ruokaa asiakas syö ja mitä korjattavaa ravinnossa kenties olisi.
Ei, heti vaan kysytään VAIVA, määrätään siihen lääkeresepti ja komennetaan kotiin.

Lue lisää

nykyään, niin siinä ihmisten kohtelemisessa ihmisinä saattaisi olla parempi palata vanhan ajan käytäntöihin. Vaikuttaisi (kirjoista lukemalla - omakohtaista kokemusta ei ole:) että vaikkapa sata vuotta sitten lääkärit olivat hyvinkin kiinnostuneita potilaan syömisistä ja suruista ja ymmärsivät, että mielialakin vaikuttaa terveyteen.

taitavaa kirjoitti:

nykyään, niin siinä ihmisten kohtelemisessa ihmisinä saattaisi olla parempi palata vanhan ajan käytäntöihin. Vaikuttaisi (kirjoista lukemalla - omakohtaista kokemusta ei ole:) että vaikkapa sata vuotta sitten lääkärit olivat hyvinkin kiinnostuneita potilaan syömisistä ja suruista ja ymmärsivät, että mielialakin vaikuttaa terveyteen.

Lue lisää

kai antaa yksilöllistä kohtelua jokaiselle. Kullekin on varattu muutama minuutti, ja jos se aika venyy, odotushuoneen jonokin venyy, ja pinnat kiristyy, ja budjetit.

Mistähän se kertoo, että kuulemma nykyään on enemmän syöpää per tuhat ihmistä kuin vuosikymmeniä sitten? Kertookohan se lääketieteen kehittymisestä? Vai elämän muuttumisesta epäterveellisemmäksi? Vai ehkä dignostiikan paranemisesta?

Minullekin lääkäri oli ihan ystävällinen ja avulias ja vastasi kysymyksiin, mutta kun sanoa pamautin, että syöpä oli oma syyni, että olin altistanut itseni liialle stressille ja syönyt huonosti, lääkäri oli olevinaan kuulematta. En halunnut patistaa vastausta, koska tiesin, ettei se kuulu syöpälääkärin erikoisalaan. Mutta minusta sen pitäisi kuulua.

ettei voi kirjoitti:

kai antaa yksilöllistä kohtelua jokaiselle. Kullekin on varattu muutama minuutti, ja jos se aika venyy, odotushuoneen jonokin venyy, ja pinnat kiristyy, ja budjetit.

Mistähän se kertoo, että kuulemma nykyään on enemmän syöpää per tuhat ihmistä kuin vuosikymmeniä sitten? Kertookohan se lääketieteen kehittymisestä? Vai elämän muuttumisesta epäterveellisemmäksi? Vai ehkä dignostiikan paranemisesta?

Minullekin lääkäri oli ihan ystävällinen ja avulias ja vastasi kysymyksiin, mutta kun sanoa pamautin, että syöpä oli oma syyni, että olin altistanut itseni liialle stressille ja syönyt huonosti, lääkäri oli olevinaan kuulematta. En halunnut patistaa vastausta, koska tiesin, ettei se kuulu syöpälääkärin erikoisalaan. Mutta minusta sen pitäisi kuulua.

Lue lisää

paljon ja kutakin kohti vain vähän aikaa.Oleellisemman ennättää kertoa ja kysyä.
Aprikoimaan mistä johtuu ei ennätetä.Tietty jos menee yksityislääkärille ja varaa monta aikaa peräkkäin sellainen onnistuu.

aloittaja kirjoitti:

En ole asiantuntija hoitoalalla enkä sairaalahallinnossa. Kokemusta on vain potilaana olosta.

Suunnittelen kirjoittavani artikkelin kokemuksistani paikalliseen lehteen, tai jos ei mene kaupaksi, tänne nettiin ilmatteksi. Mutta on paljon muutakin tekemistä. Töitä ei juuri nyt ole. Se on toisaalta hyvä, mutta toisaalta taas toinen stressin aihe. Voi kun voittaisi lotossa. Tällä viikonlopulla on jättipotti tulossa. Olisi mukavampi toivuskella, jos ei tarvitsisi venyttää pennejä. Lähtisin käymään Meksikossa Gerson Instituutissa ja missä nyt muualla on minkinlaisia terapioita. Nyt syön niitä aprikoosinsiemeniä - ne eivät ole kalliita. ja ajattelen ja mietiskelen - sekin halpaa huvia.

Täytyisi vieroittaa itseni tästä palstasta vähäksi aikaa. Olen saanut paljon iloa ja apua täältä, mutta voisi tämän ajan käyttää nyt vähitellen muuhunkin.

Mutta kirjoitellaan ihmeessä. Kirjoitan myöhemminkin, varsinkin jos sairaus uusii. Siinä tapauksessa olen teille sen velkaa, että kerron, miten kävi. Uskon kyllä olevani paranemaan päin. Olo on hyvä. Vaikka rinta onkin kipeä. Ne säteilyllä ärsytetyt syöpäsolujen DNA-kappaleet siellä varmaan hilluvat henkitoreissaan ja yrittävät ryhmittyä uuteen valloitukseen. Ehei! Olen aprikoosinsiemenet tanassa ja mietiskelen hurjasti! Syöpä on tuomittu tuhoon.

Lue lisää

Älä nyt heti lopeta kirjoittamista täällä!! Toisaalta ymmärrän sinua. Kyllä tuntee itsensä terveemmäksi, kun ei näillä sivuilla käy.

Olet tehnyt aivan oikean valinnan! Kukaan muu ei sitä valintaa voi puolestasi tehdä, kuin sinä itse. Kenelläkään muulla ei siihen ole mitään sanomista. Se oli sinun valintasi! Sinä päätät!

Itse olen elämässäni kuunnellut vain itseäni. Minä sairastuin yli kymmenen vuotta sitten rintasyöpään. Sädehoidot kyllä otin, mutta en sytostaattihoitoja. Sädehoidoista ei minulle tullut minkäänlaisia sivuoireita. Ei mitään punoitusta eikä muutakaan. Aamulla menin hoitoon ja sitten töihin. Mutta kun lääkäri rupesi puhumaan sytostaattihoidoista (varmuuden vuoksi), niin siihen minulla oli heti oma mielipide. EI missään nimessä!!

Vaikka sain sädehoitoja, niin syöpäni on uusinut. Mutta vaikka en ottanut sytohoitoja, niin olen edelleen hengissä kymmenen vuoden jälkeen. Sopii kysyä, että olisinko hengissä, jos olisin ottanut sytostaattihoitoja?!

Eräs tuttuni kulki samaan aikaan sädehoidoissa ja uskon, että hän sai myös sytostaattihoitoja (en koskaan kysynyt), mutta hän sai myöhemmin maksasyövän ja kuoli kolmessa kuukaudessa.

Kirjoitit syöväsi aprikoosinsiemeniä. Kai tiedät, että juuri niissä siemenissä on B17:sta?! Eli ne siemenet pitää pureskella tarkkaan. Myös kiiwin siemenet on hyviä. Niitä syödessä täytyy vain tarkkaan miettiä, että pureskelee siemenet, koska muutenhan ne menee pureskelematta alas.

Voisin kirjoittaa enemmänkin, jos olet kuulolla. Kun kirjoitit siitä vieroittamisesta tältä palstalta, niin en kirjoita enempää, mutta jos olet kuulolla, niin voisin kirjoittaa lisääkin näistä "luontaistuotteista", joilla aion itseni pitää terveenä!

Miisu60 kirjoitti:

Älä nyt heti lopeta kirjoittamista täällä!! Toisaalta ymmärrän sinua. Kyllä tuntee itsensä terveemmäksi, kun ei näillä sivuilla käy.

Olet tehnyt aivan oikean valinnan! Kukaan muu ei sitä valintaa voi puolestasi tehdä, kuin sinä itse. Kenelläkään muulla ei siihen ole mitään sanomista. Se oli sinun valintasi! Sinä päätät!

Itse olen elämässäni kuunnellut vain itseäni. Minä sairastuin yli kymmenen vuotta sitten rintasyöpään. Sädehoidot kyllä otin, mutta en sytostaattihoitoja. Sädehoidoista ei minulle tullut minkäänlaisia sivuoireita. Ei mitään punoitusta eikä muutakaan. Aamulla menin hoitoon ja sitten töihin. Mutta kun lääkäri rupesi puhumaan sytostaattihoidoista (varmuuden vuoksi), niin siihen minulla oli heti oma mielipide. EI missään nimessä!!

Vaikka sain sädehoitoja, niin syöpäni on uusinut. Mutta vaikka en ottanut sytohoitoja, niin olen edelleen hengissä kymmenen vuoden jälkeen. Sopii kysyä, että olisinko hengissä, jos olisin ottanut sytostaattihoitoja?!

Eräs tuttuni kulki samaan aikaan sädehoidoissa ja uskon, että hän sai myös sytostaattihoitoja (en koskaan kysynyt), mutta hän sai myöhemmin maksasyövän ja kuoli kolmessa kuukaudessa.

Kirjoitit syöväsi aprikoosinsiemeniä. Kai tiedät, että juuri niissä siemenissä on B17:sta?! Eli ne siemenet pitää pureskella tarkkaan. Myös kiiwin siemenet on hyviä. Niitä syödessä täytyy vain tarkkaan miettiä, että pureskelee siemenet, koska muutenhan ne menee pureskelematta alas.

Voisin kirjoittaa enemmänkin, jos olet kuulolla. Kun kirjoitit siitä vieroittamisesta tältä palstalta, niin en kirjoita enempää, mutta jos olet kuulolla, niin voisin kirjoittaa lisääkin näistä "luontaistuotteista", joilla aion itseni pitää terveenä!

Lue lisää

Haluaisin tosiaankin keskustella kanssasi aprikoosinsiemenistä ja kaikesta muustakin, mistä olet kiinnostunut, ja mitä olet käyttänyt parantuaksesi! En osaa lopettaa täällä käymistä ihan vielä. Olisi kyllä mukava, jos olisi ihan omakin palsta paranemisesta puhumiselle. Onhan tuolla se luontaishoitopalsta kyllä.

Lääkäri kysyi viime kerralla, olenko 'saanut puhuttua kenellekään syövästäni'. Enkö muka olisi! Hän ei usko, kun sanon, ettei syöpäni pelota minua. Olen mielestäni paremmalla tiellä nyt, syövän takia. En usko sen uusiutuvan. Me emme tiedä tarpeeksi (lääkäritkään) voidaksemme sanoa varmasti, mikä hoito on paras. Mutta jos kuuntelemme omia tuntojamme, emme varmaan voi kovin väärin tehdä.

Kuulin B17-vitamiinista vasta pari viikkoa sitten, ja siitä lähtien olen syönyt niitä siemeniä. Niistäkin vaan on niin paljon erilaista tietoa ja väitettä, ettei ole helppo tietää, mitä pitäisi tehdä. Joku siementen myyjä väittää, että he eivät kiehauta hedelmän jätteitä siemenkodasta, ja siksi heidän siemenissään on enemmän amugdalinia. Joku taas sanoo, ettei kuumentaminen vaikuta, vaikka tuhoaa kyllä joitakin entsyymejä. Joku väittää, että kitkerät aprikoosinsiemenen on Australian lailla kielletty. Siis onko se totta, ja jos on, niin mitä nämä siemenet ovat, joita täällä myydään? Ne ovat minusta aika kitkeriä. Mutta onko niissä sitten sitä B17-vitamiinia vai ei? Jotkut käyttävät kotimaisia siemeniä, jotkut tuontitavaraa. Jotkut myyvät siemenet kuorineen, jotkut kuorittuina. Mikä on paras siemen, kehen voi luottaa?

Noiden siementen lisäksi olen nyt ollut kasvissyöjä parin kuukauden ajan. Hyvin epäterveellisestä syömisestä muutin kertaheitolla terveelliseen. En ole vielä ehkä löytänyt ruokia, joista saa tarpeeksi energiaa ja vitamiineja, mutta luen ravintoasioista niin paljon kui ehdin, ja opin olemaan parempi kokkikin. Eilen tein linsseistä ja ohrasta misolla maustettuja kääröjä riisipaperiin, ja paistoin ne nopeasti. Ihania!

Hienoa, että kuuntelet omia tarpeitasi ja otat vastuun päätöksistäsi. Elämä on loppujen lopuksi aika lyhyt, vaikka eläisi satavuotiaaksi, ja kun kuolemme, joudumme lähtemään ilman talojamme, rahojamme, ilman ketään, ihan yksin. Siis onko mitään eroa sillä, kuolemmeko huomenna vai viidenkymmenen vuoden päästä? Tärkeintä ainakin minulle olisi löytää sellainen tasapaino mielessäni, että olisin valmis elämään ja kuolemaan, ilman pelkoa. Sitten voi keskittyä elämiseen. Oli sitä sitten pitkälti tai ei.

Minusta tuntuu, että tuollainen positiivinen asenteesi on aivan yhtä hyvä keino parantuaksesi kuin teknilliset hoidot - jos ei parempikin.

Miisu60 kirjoitti:

Älä nyt heti lopeta kirjoittamista täällä!! Toisaalta ymmärrän sinua. Kyllä tuntee itsensä terveemmäksi, kun ei näillä sivuilla käy.

Olet tehnyt aivan oikean valinnan! Kukaan muu ei sitä valintaa voi puolestasi tehdä, kuin sinä itse. Kenelläkään muulla ei siihen ole mitään sanomista. Se oli sinun valintasi! Sinä päätät!

Itse olen elämässäni kuunnellut vain itseäni. Minä sairastuin yli kymmenen vuotta sitten rintasyöpään. Sädehoidot kyllä otin, mutta en sytostaattihoitoja. Sädehoidoista ei minulle tullut minkäänlaisia sivuoireita. Ei mitään punoitusta eikä muutakaan. Aamulla menin hoitoon ja sitten töihin. Mutta kun lääkäri rupesi puhumaan sytostaattihoidoista (varmuuden vuoksi), niin siihen minulla oli heti oma mielipide. EI missään nimessä!!

Vaikka sain sädehoitoja, niin syöpäni on uusinut. Mutta vaikka en ottanut sytohoitoja, niin olen edelleen hengissä kymmenen vuoden jälkeen. Sopii kysyä, että olisinko hengissä, jos olisin ottanut sytostaattihoitoja?!

Eräs tuttuni kulki samaan aikaan sädehoidoissa ja uskon, että hän sai myös sytostaattihoitoja (en koskaan kysynyt), mutta hän sai myöhemmin maksasyövän ja kuoli kolmessa kuukaudessa.

Kirjoitit syöväsi aprikoosinsiemeniä. Kai tiedät, että juuri niissä siemenissä on B17:sta?! Eli ne siemenet pitää pureskella tarkkaan. Myös kiiwin siemenet on hyviä. Niitä syödessä täytyy vain tarkkaan miettiä, että pureskelee siemenet, koska muutenhan ne menee pureskelematta alas.

Voisin kirjoittaa enemmänkin, jos olet kuulolla. Kun kirjoitit siitä vieroittamisesta tältä palstalta, niin en kirjoita enempää, mutta jos olet kuulolla, niin voisin kirjoittaa lisääkin näistä "luontaistuotteista", joilla aion itseni pitää terveenä!

Lue lisää

Suomi24 on kai kasvanut liian suosituksi!

Yritän uudestaan.

Haluaisin tosiaankin keskustella kanssasi aprikoosinsiemenistä ja kaikesta muustakin, mistä olet kiinnostunut, ja mitä olet käyttänyt parantuaksesi! En osaa lopettaa täällä käymistä ihan vielä. Olisi kyllä mukava, jos olisi ihan omakin palsta paranemisesta puhumiselle. Onhan tuolla se luontaishoitopalsta kyllä.

Lääkäri kysyi viime kerralla, olenko 'saanut puhuttua kenellekään syövästäni'. Enkö muka olisi! Hän ei usko, kun sanon, ettei syöpäni pelota minua. Olen mielestäni paremmalla tiellä nyt, syövän takia. En usko sen uusiutuvan. Me emme tiedä tarpeeksi (lääkäritkään) voidaksemme sanoa varmasti, mikä hoito on paras. Mutta jos kuuntelemme omia tuntojamme, emme varmaan voi kovin väärin tehdä.

Kuulin B17-vitamiinista vasta pari viikkoa sitten, ja siitä lähtien olen syönyt niitä siemeniä. Niistäkin vaan on niin paljon erilaista tietoa ja väitettä, ettei ole helppo tietää, mitä pitäisi tehdä. Joku siementen myyjä väittää, että he eivät kiehauta hedelmän jätteitä siemenkodasta, ja siksi heidän siemenissään on enemmän amugdalinia. Joku taas sanoo, ettei kuumentaminen vaikuta, vaikka tuhoaa kyllä joitakin entsyymejä. Joku väittää, että kitkerät aprikoosinsiemenen on Australian lailla kielletty. Siis onko se totta, ja jos on, niin mitä nämä siemenet ovat, joita täällä myydään? Ne ovat minusta aika kitkeriä. Mutta onko niissä sitten sitä B17-vitamiinia vai ei? Jotkut käyttävät kotimaisia siemeniä, jotkut tuontitavaraa. Jotkut myyvät siemenet kuorineen, jotkut kuorittuina. Mikä on paras siemen, kehen voi luottaa?

Noiden siementen lisäksi olen nyt ollut kasvissyöjä parin kuukauden ajan. Hyvin epäterveellisestä syömisestä muutin kertaheitolla terveelliseen. En ole vielä ehkä löytänyt ruokia, joista saa tarpeeksi energiaa ja vitamiineja, mutta luen ravintoasioista niin paljon kui ehdin, ja opin olemaan parempi kokkikin. Eilen tein linsseistä ja ohrasta misolla maustettuja kääröjä riisipaperiin, ja paistoin ne nopeasti. Ihania!

Hienoa, että kuuntelet omia tarpeitasi ja otat vastuun päätöksistäsi. Elämä on loppujen lopuksi aika lyhyt, vaikka eläisi satavuotiaaksi, ja kun kuolemme, joudumme lähtemään ilman talojamme, rahojamme, ilman ketään, ihan yksin. Siis onko mitään eroa sillä, kuolemmeko huomenna vai viidenkymmenen vuoden päästä? Tärkeintä ainakin minulle olisi löytää sellainen tasapaino mielessäni, että olisin valmis elämään ja kuolemaan, ilman pelkoa. Sitten voi keskittyä elämiseen. Oli sitä sitten pitkälti tai ei.

Minusta tuntuu, että tuollainen positiivinen asenteesi on aivan yhtä hyvä keino parantuaksesi kuin teknilliset hoidot - jos ei parempikin.

aloittaja kirjoitti:

Haluaisin tosiaankin keskustella kanssasi aprikoosinsiemenistä ja kaikesta muustakin, mistä olet kiinnostunut, ja mitä olet käyttänyt parantuaksesi! En osaa lopettaa täällä käymistä ihan vielä. Olisi kyllä mukava, jos olisi ihan omakin palsta paranemisesta puhumiselle. Onhan tuolla se luontaishoitopalsta kyllä.

Lääkäri kysyi viime kerralla, olenko 'saanut puhuttua kenellekään syövästäni'. Enkö muka olisi! Hän ei usko, kun sanon, ettei syöpäni pelota minua. Olen mielestäni paremmalla tiellä nyt, syövän takia. En usko sen uusiutuvan. Me emme tiedä tarpeeksi (lääkäritkään) voidaksemme sanoa varmasti, mikä hoito on paras. Mutta jos kuuntelemme omia tuntojamme, emme varmaan voi kovin väärin tehdä.

Kuulin B17-vitamiinista vasta pari viikkoa sitten, ja siitä lähtien olen syönyt niitä siemeniä. Niistäkin vaan on niin paljon erilaista tietoa ja väitettä, ettei ole helppo tietää, mitä pitäisi tehdä. Joku siementen myyjä väittää, että he eivät kiehauta hedelmän jätteitä siemenkodasta, ja siksi heidän siemenissään on enemmän amugdalinia. Joku taas sanoo, ettei kuumentaminen vaikuta, vaikka tuhoaa kyllä joitakin entsyymejä. Joku väittää, että kitkerät aprikoosinsiemenen on Australian lailla kielletty. Siis onko se totta, ja jos on, niin mitä nämä siemenet ovat, joita täällä myydään? Ne ovat minusta aika kitkeriä. Mutta onko niissä sitten sitä B17-vitamiinia vai ei? Jotkut käyttävät kotimaisia siemeniä, jotkut tuontitavaraa. Jotkut myyvät siemenet kuorineen, jotkut kuorittuina. Mikä on paras siemen, kehen voi luottaa?

Noiden siementen lisäksi olen nyt ollut kasvissyöjä parin kuukauden ajan. Hyvin epäterveellisestä syömisestä muutin kertaheitolla terveelliseen. En ole vielä ehkä löytänyt ruokia, joista saa tarpeeksi energiaa ja vitamiineja, mutta luen ravintoasioista niin paljon kui ehdin, ja opin olemaan parempi kokkikin. Eilen tein linsseistä ja ohrasta misolla maustettuja kääröjä riisipaperiin, ja paistoin ne nopeasti. Ihania!

Hienoa, että kuuntelet omia tarpeitasi ja otat vastuun päätöksistäsi. Elämä on loppujen lopuksi aika lyhyt, vaikka eläisi satavuotiaaksi, ja kun kuolemme, joudumme lähtemään ilman talojamme, rahojamme, ilman ketään, ihan yksin. Siis onko mitään eroa sillä, kuolemmeko huomenna vai viidenkymmenen vuoden päästä? Tärkeintä ainakin minulle olisi löytää sellainen tasapaino mielessäni, että olisin valmis elämään ja kuolemaan, ilman pelkoa. Sitten voi keskittyä elämiseen. Oli sitä sitten pitkälti tai ei.

Minusta tuntuu, että tuollainen positiivinen asenteesi on aivan yhtä hyvä keino parantuaksesi kuin teknilliset hoidot - jos ei parempikin.

Lue lisää

Hei! Viestisi ovat tulleet perille. Kai ne sitten lähtee, vaikka takkuileekin.
Kävin nyt vain vilkaisemassa, mutta kohta pitää lähteä töihin. Vastailen illalla.
Tutkin myös sitä luontaishoitopalstaa eli vilkaise sinnekin.

Tunnut kyllä niin samanhenkiseltä ihmiseltä. Meillä on samansuuntaisia ajatuksia.

Ihmisen pitää mielestäni ottaa itsekin vastuu paranemisestaan ja tehdä asiansa eteen kaikki mahdollinen ja jos se ei riitä, niin sitten ei voi mitään. Valitettavasti vain monet passiivisena odottavat, mitä lääkäri määrää, eivätkä tee itse terveytensä eteen mitään.

Olen sitä mieltä, että elettyä elämäänsä on tarkasteltava tarkasti ja muutettava sitä mahdollisimman paljon, niin ruokailun puolesta kuin elämisensäkin puolesta. Stressi on suuri syövän aiheuttaja. Siitä on pakko päästä eroon tai muuten solut "kiehuvat" syöpäsoluiksi.

aloittaja kirjoitti:

Haluaisin tosiaankin keskustella kanssasi aprikoosinsiemenistä ja kaikesta muustakin, mistä olet kiinnostunut, ja mitä olet käyttänyt parantuaksesi! En osaa lopettaa täällä käymistä ihan vielä. Olisi kyllä mukava, jos olisi ihan omakin palsta paranemisesta puhumiselle. Onhan tuolla se luontaishoitopalsta kyllä.

Lääkäri kysyi viime kerralla, olenko 'saanut puhuttua kenellekään syövästäni'. Enkö muka olisi! Hän ei usko, kun sanon, ettei syöpäni pelota minua. Olen mielestäni paremmalla tiellä nyt, syövän takia. En usko sen uusiutuvan. Me emme tiedä tarpeeksi (lääkäritkään) voidaksemme sanoa varmasti, mikä hoito on paras. Mutta jos kuuntelemme omia tuntojamme, emme varmaan voi kovin väärin tehdä.

Kuulin B17-vitamiinista vasta pari viikkoa sitten, ja siitä lähtien olen syönyt niitä siemeniä. Niistäkin vaan on niin paljon erilaista tietoa ja väitettä, ettei ole helppo tietää, mitä pitäisi tehdä. Joku siementen myyjä väittää, että he eivät kiehauta hedelmän jätteitä siemenkodasta, ja siksi heidän siemenissään on enemmän amugdalinia. Joku taas sanoo, ettei kuumentaminen vaikuta, vaikka tuhoaa kyllä joitakin entsyymejä. Joku väittää, että kitkerät aprikoosinsiemenen on Australian lailla kielletty. Siis onko se totta, ja jos on, niin mitä nämä siemenet ovat, joita täällä myydään? Ne ovat minusta aika kitkeriä. Mutta onko niissä sitten sitä B17-vitamiinia vai ei? Jotkut käyttävät kotimaisia siemeniä, jotkut tuontitavaraa. Jotkut myyvät siemenet kuorineen, jotkut kuorittuina. Mikä on paras siemen, kehen voi luottaa?

Noiden siementen lisäksi olen nyt ollut kasvissyöjä parin kuukauden ajan. Hyvin epäterveellisestä syömisestä muutin kertaheitolla terveelliseen. En ole vielä ehkä löytänyt ruokia, joista saa tarpeeksi energiaa ja vitamiineja, mutta luen ravintoasioista niin paljon kui ehdin, ja opin olemaan parempi kokkikin. Eilen tein linsseistä ja ohrasta misolla maustettuja kääröjä riisipaperiin, ja paistoin ne nopeasti. Ihania!

Hienoa, että kuuntelet omia tarpeitasi ja otat vastuun päätöksistäsi. Elämä on loppujen lopuksi aika lyhyt, vaikka eläisi satavuotiaaksi, ja kun kuolemme, joudumme lähtemään ilman talojamme, rahojamme, ilman ketään, ihan yksin. Siis onko mitään eroa sillä, kuolemmeko huomenna vai viidenkymmenen vuoden päästä? Tärkeintä ainakin minulle olisi löytää sellainen tasapaino mielessäni, että olisin valmis elämään ja kuolemaan, ilman pelkoa. Sitten voi keskittyä elämiseen. Oli sitä sitten pitkälti tai ei.

Minusta tuntuu, että tuollainen positiivinen asenteesi on aivan yhtä hyvä keino parantuaksesi kuin teknilliset hoidot - jos ei parempikin.

Lue lisää

Nyt en keksinyt, että mitä luontaishoitopalstaa tarkoitit?! Voisitko vähän tarkentaa, niin voimme siirtyä sinne.

Kerroit, että syöpä ei pelota sinua. En myöskään itse ole koskaan tuntenut pelkoa. Mitä se hyödyttäisi? Minulla on ainakin ollut luja luottamus ja usko, että tästä selviän. Silloinhan sitä on jo luovuttanut, jos ei usko selviämiseensä. Ja, kun luovuttaa, niin lakkaa taistelemasta.

Ja kun kirjoitat, että olet nyt syövän ansiosta paremmalla tiellä, niin sanoisin ihan samoin. Katkera ja kivinen on tieni ollut, mutta nyt kun tuntuu, että syöpäni olisi vihdoin voitettu, niin sanoisin, että kyllä kaikki tämä on "jalostanut" minua. Vuosia kuljin ahdingossa ja pimennossa, mutta nyt vihdoin voin sanoa, että "aurinko paistaa sisällänikin"! Voi, kuinka paljon helpompi on elää ja olla.

Se ahdistus ja pahoinvointi vain "kerääntyi" vuosien myötä. Ensin ehkä tuli ahdistus ja sen jälkeen syöpä. Enkä sitä oloani ahdistukseksi edes ymmärtänyt, ennen kuin nyt vasta, kun siitä olen selvinnyt.

Olen elämäni aikana aina ollut kiinnostunut lisäravinteista, koska olen huomannut, että elimistöni ei saa kaikkia tärkeitä ja tarpeellisia ravinteita ruuasta. Uskon, että joillakin vain on sellainen "vika", että ne eivät imeydy.

Varsinaisen "pillerikuurini" olen aloittanut n. kolme vuotta sitten. Silloin tutustuin Tohtori Matti Tolosen sivuihin. Siellä on todella äärettömän paljon tietoa. Minä aivan ahmin sitä sieltä. Se on aivan loputon tiedonsaannin paikka. Oletko lukenut??

Aivan ensiksi haluan sinun lukevan Bio Carnosinista, E-Epasta ja Hainrustouutteesta!!! Kirjoitan näistä toisella kertaa lisää.

Minulla on joitain muistiinpanoja tuosta B17:sta. Etsin viikonlopun aikana ja kirjoittelen. Itse olen syönyt vain kuivattuja aprikooseja ja ne ovat kyllä makeita. Niissä on paljon kiviä ja yritän ne pureskella mahdollisimman hyvin. En edes tiedä, olisiko niitä jossain muussa muodossa. Ihmettelin kovasti, kun kirjoitit kitkeristä siemenistä. Onko ne tuoreen aprikoosin siemeniä??

Hyvä, että olet muuttanut ruokatottumuksiasi. Niin kuin jo kirjoitin, niin jotain on muututtava, niin elämässä yleensä kuin syömisessäkin, että muutoksia parempaan suuntaan voi tapahtua.

Minä sanoisin kyllä, että älä jätä lihaa pois. Siinä on karnosiinia ja lueppa, mitä Tohtori Tolonen kirjoittaa karnosiinista.

Esim. pastoroitu maito, sokeri ja vaaleat jauhot ovat epäterveellisiä.

Voi, sinulla oli hieno lopetus tässä kirjeessäsi. Näinhan se on, että mitään emme mukaan saa, täältä lähtiessämme. Ja totta on kaikki muukin, mitä kirjoitit. Joka päivämme voi olla se viimeinen. Aina pitäisi elää niin, että on tasapainossa itsensä ja elämänsä kanssa ja niiden kanssa, jotka vierellämme kulkevat.

Miisu60 kirjoitti:

Nyt en keksinyt, että mitä luontaishoitopalstaa tarkoitit?! Voisitko vähän tarkentaa, niin voimme siirtyä sinne.

Kerroit, että syöpä ei pelota sinua. En myöskään itse ole koskaan tuntenut pelkoa. Mitä se hyödyttäisi? Minulla on ainakin ollut luja luottamus ja usko, että tästä selviän. Silloinhan sitä on jo luovuttanut, jos ei usko selviämiseensä. Ja, kun luovuttaa, niin lakkaa taistelemasta.

Ja kun kirjoitat, että olet nyt syövän ansiosta paremmalla tiellä, niin sanoisin ihan samoin. Katkera ja kivinen on tieni ollut, mutta nyt kun tuntuu, että syöpäni olisi vihdoin voitettu, niin sanoisin, että kyllä kaikki tämä on "jalostanut" minua. Vuosia kuljin ahdingossa ja pimennossa, mutta nyt vihdoin voin sanoa, että "aurinko paistaa sisällänikin"! Voi, kuinka paljon helpompi on elää ja olla.

Se ahdistus ja pahoinvointi vain "kerääntyi" vuosien myötä. Ensin ehkä tuli ahdistus ja sen jälkeen syöpä. Enkä sitä oloani ahdistukseksi edes ymmärtänyt, ennen kuin nyt vasta, kun siitä olen selvinnyt.

Olen elämäni aikana aina ollut kiinnostunut lisäravinteista, koska olen huomannut, että elimistöni ei saa kaikkia tärkeitä ja tarpeellisia ravinteita ruuasta. Uskon, että joillakin vain on sellainen "vika", että ne eivät imeydy.

Varsinaisen "pillerikuurini" olen aloittanut n. kolme vuotta sitten. Silloin tutustuin Tohtori Matti Tolosen sivuihin. Siellä on todella äärettömän paljon tietoa. Minä aivan ahmin sitä sieltä. Se on aivan loputon tiedonsaannin paikka. Oletko lukenut??

Aivan ensiksi haluan sinun lukevan Bio Carnosinista, E-Epasta ja Hainrustouutteesta!!! Kirjoitan näistä toisella kertaa lisää.

Minulla on joitain muistiinpanoja tuosta B17:sta. Etsin viikonlopun aikana ja kirjoittelen. Itse olen syönyt vain kuivattuja aprikooseja ja ne ovat kyllä makeita. Niissä on paljon kiviä ja yritän ne pureskella mahdollisimman hyvin. En edes tiedä, olisiko niitä jossain muussa muodossa. Ihmettelin kovasti, kun kirjoitit kitkeristä siemenistä. Onko ne tuoreen aprikoosin siemeniä??

Hyvä, että olet muuttanut ruokatottumuksiasi. Niin kuin jo kirjoitin, niin jotain on muututtava, niin elämässä yleensä kuin syömisessäkin, että muutoksia parempaan suuntaan voi tapahtua.

Minä sanoisin kyllä, että älä jätä lihaa pois. Siinä on karnosiinia ja lueppa, mitä Tohtori Tolonen kirjoittaa karnosiinista.

Esim. pastoroitu maito, sokeri ja vaaleat jauhot ovat epäterveellisiä.

Voi, sinulla oli hieno lopetus tässä kirjeessäsi. Näinhan se on, että mitään emme mukaan saa, täältä lähtiessämme. Ja totta on kaikki muukin, mitä kirjoitit. Joka päivämme voi olla se viimeinen. Aina pitäisi elää niin, että on tasapainossa itsensä ja elämänsä kanssa ja niiden kanssa, jotka vierellämme kulkevat.

Lue lisää

palstalle 'Vaihtoehtoiset hoidot, yleistä' http://keskustelu.suomi24.fi/terveys_show.fcgi?category=97&conference=4500000000001093&subcat=1788

Jos jatkuvasti tulee tänne, sitä alkaa kai helposti pitää itseäänkin jatkuvasti sairaana. Ja se tuskin on hyvä asia. Parempi keskittyä terveyteen ja paranemiseen. Aloitan sinne keskustelun vitamiineista - tule mukaan.

Niin, täällä saa tuoreita aprikooseja kaupasta. Ne ovat herkullisia hedelminäkin, ja niissä on useimmiten iso siemen. Joissain kyllä aika miellyttävän makuinen siemen. Ja jostain luin, että B17 on kitkerää. Sitä on runsaasti kitkerissä manteleissakin, mutta jalostuksen kautta suurin osa tuotetuista manteleista nykyään on makeita manteleita, ja niiden B17-sisältö on pieni. Täällä voi ostaa siemeniä kilon ja kolmen kilon pusseissa - tilasin juuri 3kg. He kuulemma poistavat hedelmälihan koneellisesti ja sitten kuivaavat siemenkodat ilmavassa aurinkoisessa tilassa, ja sitten poistavat kodat. Koska ne ovat kuivia, niihin ei pitäisi tulla sitä hometta (vai mitä se nyt oli), joka on karsinogeenistä.

Olen kuullut Tolosesta, ja lukenut hänen sivujaan. Useimpia noita aineita saa kai täältäkin. Tarkoitukseni on alkaa syödä vitamiineja yhä enemmän. Multivitamiinitableteissa on yleensä vain pieni osa suosituksista - ja tarkoitan noita superannossuosituksia, joita monet tämän alan asiantuntijat kannustavat nauttimaan.

aloittaja kirjoitti:

palstalle 'Vaihtoehtoiset hoidot, yleistä' http://keskustelu.suomi24.fi/terveys_show.fcgi?category=97&conference=4500000000001093&subcat=1788

Jos jatkuvasti tulee tänne, sitä alkaa kai helposti pitää itseäänkin jatkuvasti sairaana. Ja se tuskin on hyvä asia. Parempi keskittyä terveyteen ja paranemiseen. Aloitan sinne keskustelun vitamiineista - tule mukaan.

Niin, täällä saa tuoreita aprikooseja kaupasta. Ne ovat herkullisia hedelminäkin, ja niissä on useimmiten iso siemen. Joissain kyllä aika miellyttävän makuinen siemen. Ja jostain luin, että B17 on kitkerää. Sitä on runsaasti kitkerissä manteleissakin, mutta jalostuksen kautta suurin osa tuotetuista manteleista nykyään on makeita manteleita, ja niiden B17-sisältö on pieni. Täällä voi ostaa siemeniä kilon ja kolmen kilon pusseissa - tilasin juuri 3kg. He kuulemma poistavat hedelmälihan koneellisesti ja sitten kuivaavat siemenkodat ilmavassa aurinkoisessa tilassa, ja sitten poistavat kodat. Koska ne ovat kuivia, niihin ei pitäisi tulla sitä hometta (vai mitä se nyt oli), joka on karsinogeenistä.

Olen kuullut Tolosesta, ja lukenut hänen sivujaan. Useimpia noita aineita saa kai täältäkin. Tarkoitukseni on alkaa syödä vitamiineja yhä enemmän. Multivitamiinitableteissa on yleensä vain pieni osa suosituksista - ja tarkoitan noita superannossuosituksia, joita monet tämän alan asiantuntijat kannustavat nauttimaan.

Lue lisää

Moi. Mulle annettiin sädehoitoa kertaluonteisesti syövästä johtuvaan selkä kipuun. Onko kenelläkään kokemusta /tietoa kauanko kestää, kun hoito alkaa vaikuttamaan. Jostain luin, että menee 1-4 viikkoa. Itsellä nyt reilu 2 viikkoa, kun sädehoito annettiin ja kipu on pikemminkin ollut kovempaa, kuin ennen hoitoa, eli särkylääkettä joutuu ottamaan aika paljon.

Anonyymi kirjoitti:

Moi. Mulle annettiin sädehoitoa kertaluonteisesti syövästä johtuvaan selkä kipuun. Onko kenelläkään kokemusta /tietoa kauanko kestää, kun hoito alkaa vaikuttamaan. Jostain luin, että menee 1-4 viikkoa. Itsellä nyt reilu 2 viikkoa, kun sädehoito annettiin ja kipu on pikemminkin ollut kovempaa, kuin ennen hoitoa, eli särkylääkettä joutuu ottamaan aika paljon.

Lue lisää

Kysypä ennemmin lääkäriltäsi kuin täältä. Luin tämänkin ketjun mielipiteitä, ja ovat enimmäkseen huuhaata.

Kollimaattori kirjoitti:

Kysypä ennemmin lääkäriltäsi kuin täältä. Luin tämänkin ketjun mielipiteitä, ja ovat enimmäkseen huuhaata.

Kyllä tätä asiaa lääkäriltä ja hoitajalta tiedustelin, mutta eivät osanneet sanoa oikein mitään, siksi ajattelin, että jos jollekkin muulle annettu vastaava hoito, niin osaisi kertoa, vaikkakin tamäkin taitaa olla hyvin yksilöllistä.