Selasin kirjastossa Tuntemattoman sotilaan ruotsinnosta. Silmiin sattui "ein gambel bisi". Mitä tuo nyt on, jotain murretta vai?
Osaan ruotsia vai minimimäärän valtion virkaan, mutta minusta tuo ei edes kuullosta ruotsilta.
Osaan ruotsia vai minimimäärän valtion virkaan, mutta minusta tuo ei edes kuullosta ruotsilta.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Vähän samaa kuin Westöllä muka ruotsiksi kirjoitetuissa kirjoissa esiintyvät suomenkieliset slangisanat kuten "mankka". Kukahan Ruotsissa tajuaisi, mistä mies puhuu?
Se on vähän semmoista ja tämmöistä se suomenruotsalaisten ruotsi.
"Vanha ukko" suomeksi.
Tuo lyhyt näyte oli Johan Ludvig Runebergin äidinkieltä.
Ei luulisi olevan niin hämmästyttävää, että "tuntemattomassa" puhutaan jotain murretta.
Tuntemattoman sotilaan ruotsinnossa on käytetty suomenruotsalaisia murteita samaan tapaan kuin alkuperäisessä on käytetty suomen murteita. Hassultahan se kuullostasi jos Rokka puhuisi kirjakieltä (Honkajoki).
"ein gambel bisi" = en gammel gubbe. Bisi on vanha sana ja on tietääkseni käytössä vain suomenruotsissa ja gotlannin murteissa. Gotlannin murteessa se tarkoittaa lähinnä tonttua, jos muistan oikein.
Bisi löytyy suomalaisesta sukunimigalleriasta. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan nimen kantajia löytyy nykyisin 46.
Muistan käyneeni 1950-luvun lopulla Pohjois-Pohjanmaalla ”sukuloimassa”. Tuon suomenkielisen sukulaisperheen sukunimi oli juuri kyseessä oleva Bisi. Itse kuulun itäsuomalaiseen maalaisaateliin, jonka tunnistaa sukunimen päätteestä -nen.
Olen äskettäin lukenut erään automaahantuojan asiakaslehdestä matkakertomuksen, jonka kirjoittaja käytti sukunimeä Bisi ja paljastui jutussa kajaanilaiseksi. Parhaat terveiseni mahdollisille sukulaisille!
Eräs suomen toiseksi yleisimmän sukunimen kantaja joutui kerran samaa sukunimeä kantavan lääkärin vastaanotolle ja asiasta innostuneena tiedusteli tältä, josko lääkäri mahtaisi olla oikein sukulaismiehiä. Kun lääkäri kuittasi asian sanomalla, että varmaan ainakin Aatamista saakka lukien sukulaisia ollaan, riemastui potilas: ”Jopahan jotain – minä en ole koskaan kuullutkaan, että Aatamikin oli Korhosia!”
Oma hieno, informatiivinen kirjoituksesi alkoi kertaheitolla kuulostaa kamalalta, koska käytit kaikkien tietämättömien ja tyhmien kirjoittajien pyhää sanaa "kuullostaa". Hyviä välipäiviä kuitenkin!
Useimmiten kuulostelen yhdellä ällällä; herkillä näppäimillä selitän ylimääräisen.
Ettei tulisi sieluun vammoja, liitän mukaan ällän miinusmerkillä: "-l". Lisää se viestiini, niin homma lienee hanskassa kuin entisen miehen siemenet.
Hyvä, ettet ole UTELIJAS MUIA ;=)
Jokainen kirijoittaa niin hyvin kun osaa. En minä ole mikään äidinkielen opettaja vaan tavallinen kaduntallaaja. Pääasiahan on että varsinainen tieto meni perille?
"Pääasiahan on että varsinainen tieto meni perille" on yleisimpiä idioottihokemia - etenkin kieliyhteyksissä.
Muuten hyvä oravakoira, mutta haukuu tyhjää puuta.
Tuli tämä viestiketju mieleen, kun tänään aamulla olin Liljendahlissa huoltoasemalla kahvilla. Viereisessä pöydässä istui alle kaksikymmpinen, joka tervehti tullutta samanikäistä kaveriaan "Morjens bisi". Sekaannuin keskusteluun ja kysyin "bisistä" selitellen, että kun en ole täältäpäin, niin kuulosti oudolta; Pohjanmaalla se tarkoitaa vanhaa äijää.
Pojat kertoivat, että sana on heillä ihan tavallinen myös nuorista. "Morjens/tjänare, bisi" on suunnillen sama kuin "Terve, jätkä" suomeksi.
Päätin selvittää "bisiä" vähän tarkemmin netistä ja tein hyvän löydön, jota olen lukenut nyt koko päivän; vei mukanaan, tosin enemmän epäbisimäisistä syistä. Löytyi konferenssijulkaisu Torben Arboe(red.): Nordisk dialektologi og sociolingvistik (yli 450 sivua).
Teoksessa on Helena Palmgrénin esitys "Kodväxling i dialekt", josta löytyi vahvistus poikien kertomalle: "bisi" voi tarkoittaa nykyään myös nuorta miestä ainakin Itä-Uudellamaalla.
Nuorisohan on hyvin idearikasta ottamaan käyttöön vanhoja sanoja. Muistuu nyt mieleen vaikka "jänta", joka Tuhholmassa parikymmentä vuotta sitten otettiin käyttöön suunnilleen merkityksessä "pimu" tai "fööna" tms.(riippuen vähän suomenkin murteista). Monesti nämä ovat käyttöiältään lyhyitä.
-----------------------
Oikeastaan etsin, löytyisikö "bisi" norjalaismurteista, sillä suomenruotsin pohjalaismurteet ovat monessa suhteessa hämmästyttävän lähellä nynorskin murteita. Ääntämisessä ovat diftongit säilyneet ja on paljon sanoja, joita en tiedä muualla olevan ja muutakin yhteistä löytyy. Oli aikoinaan aikaa vertailla, kun puoli vuotta oli norjalainen kämppäkaveri ulkomailla.
Storbomin käännös tuntemattomasta sotilaasta on kyllä varsinainen mestariteos (Pohjantähteä unohtamatta) murteenkäyttöineen. Ainakin pari ruotsalaista kaveriani on väittänyt, ettei ollut ymmärtämisvaikeuksia murteista huolimatta. Tiedä sitten, jos olisi alkanut kuulustella tarkemmin.
--------------
Hyvää Uutta Vuotta!
Jänta sanaa käytettiin aika paljon 50-60 luvuilla. Sana on ilmeisesti ollut muutaman vuosikymmenen unhon yössä ja nyt otettu naftaliinista. Itse olen ollut käytössä koko ajan.
Niin käytettiin, mutta ei alkuperäismerkityksessä (voisikohan sen kääntää "neitoseksi"?). Sana todella heräsi henkiin taas muutaman vuosikymmenen jälkeen vähäksi aikaa, mutta taas sitä ei kai kukaan käytä [no Sinä tietysti, kaunista!] Sellaista se kieli on!
Kyllähän sana kuuluu alkuperäissävyisenä puhekielessä aika vanhaan "Å jäntan å jäntan å jag" -sarjaan, jos tunnet tunnet tuon juhannusssalkoviisun.
Mutta tulipa mieleen, kun Skeunesta mainitset, uudenvuoden pikkuhönössä, kaunis Lasse Dahlqvistin sävellys "Lite grann från ovan", jonka alkuperäiset sanat ovat Skånen murteella:
"Ja e en liten geusapeug från Skeune,
en skeuning som di vet e alltid trygg.
Å fast jag e så nära sul å meune,
så e jag säker på min geusarygg.
Långt under mej så ligger som en tavla
de vackraste i världen man kan se.
Både skeugen sjö å strand, blir ett enda sagoland, när man man ser de lite grann seu här från euvan."
Saattoi tulla joku ylitranslitterointi, kun ei ole sanoja kuin ulkomuistissa, enkä ole skeunskaillut pariinkymmeneen vuoteen. Äännetään nyt kuitenkin vähän tanskalaisittain, ärrät varsinkin, ja niellään sanojen loppuja, niin olet melkein aito skoonelainen ;-).
Laulu tunnetaan suomeksi nimellä "Kulkuri ja joutsen".
Hyvää uutta vuotta vaikka ilman akvaviittiakin!
Härregu, mikä ketjureaktio tästä minun yksinkertaisesta kysymyksestäni lähtikään! Hurri-Gan antoi heti selvän käännöksen, mutta on todella ollut mielenkiintoista seurata keskustelun etenemistä, joka on päässyt jo sosiolingvistiikan tieteelliselle tasolle yhdestä sanasta!
Alan oikeastaan kiinostua ruotsista ihan aidosti. Taidanpa mennä verestämään vähäisiä taitojani paikalliseen kansalaisopistoon.
Jatkakaa ihmeessä, minusta on niin kiva tuntea olevani keskustelun "äiti" yhdellä tyhmällä kysymyksellä :-). Siis tämä ei ole mitään pilkkaa!