Leluttamisesta

Kun sä lelutat ihan normaalissa elämässä jonkun esim. sun omalla arvomaailmallasi käyttämällä sun omaa auktoriteettiäsi, mitä ei kauhean usein julkituoda. Tällä tavoin usein tuetaan persoonallisuus täysin väärin, josta ei ole hyötyä kenellekään ei edes sulle itsellesi hoitajana. Persoonallisuuden tutkiminen ja hoitohan ovat eri asioita. Kuitenkin psykiatrisella puolella kaikki perustuu eri tavoin tapahtuvaan leluttamiseen, tahallisesti. ----> epäonnistumisen pelko kasvaa, koska hän tietämättään paineistaa itsensä liian lujaa. Kun kuvitellaan hoidon olevan ihmisoikeus, niin miksi hoito ei toimi niin todellisuudessa? Jää vain häviäjiä? Miksi normaali kansalainen sotkitaan tähän? Mehän ei normaalielämässä edes ehditä käyttämään ns. kostomentaliteettia, sen sijaan keskitymme oman itsemme kautta käyttämään mm. itseämme ja siten myös muita hoitavia ELEESTÄ ja siten myös stimulaatiosta. Tästä syystä meille yleensä myös mielletään liikkumisvapaus. Leluttaminen on esim. liikkumavapauden eväämistä. Kehon hoidon eväämistä, jota ei voi MUKA estää. Mikä tälle on perusteena? Ei mikään muu paitsi ehkä huvitutti. Siitä lähtee sitten leluttaminen. Niin ehkä kysymys on jonkilaisesta taantumiasta, jos sellaista haluaa ja tarvitsee.

Ja sen hoitoon. Väärän aseman käytön kautta. Aseman joka oikeuttaa myös tuollaisen ongelman hoitoon siis tän leluttajan, mutta joka sitten taas jättää kohteen tyhjän päälle. Vaikka on ihan näkyvät merkit.

Lapsi ei kannata siis olla... Tää tuli jo selväksi edellisestä, mutta lelutettava kyllä. Tähänhän on ihan lainsäädännöllisetkin perusteet... Ei oo, ei tuu, kun sen osaa purkaa... Niin sanotusti

hupsis kirjoitti:

Kun sä lelutat ihan normaalissa elämässä jonkun esim. sun omalla arvomaailmallasi käyttämällä sun omaa auktoriteettiäsi, mitä ei kauhean usein julkituoda. Tällä tavoin usein tuetaan persoonallisuus täysin väärin, josta ei ole hyötyä kenellekään ei edes sulle itsellesi hoitajana. Persoonallisuuden tutkiminen ja hoitohan ovat eri asioita. Kuitenkin psykiatrisella puolella kaikki perustuu eri tavoin tapahtuvaan leluttamiseen, tahallisesti. ----> epäonnistumisen pelko kasvaa, koska hän tietämättään paineistaa itsensä liian lujaa. Kun kuvitellaan hoidon olevan ihmisoikeus, niin miksi hoito ei toimi niin todellisuudessa? Jää vain häviäjiä? Miksi normaali kansalainen sotkitaan tähän? Mehän ei normaalielämässä edes ehditä käyttämään ns. kostomentaliteettia, sen sijaan keskitymme oman itsemme kautta käyttämään mm. itseämme ja siten myös muita hoitavia ELEESTÄ ja siten myös stimulaatiosta. Tästä syystä meille yleensä myös mielletään liikkumisvapaus. Leluttaminen on esim. liikkumavapauden eväämistä. Kehon hoidon eväämistä, jota ei voi MUKA estää. Mikä tälle on perusteena? Ei mikään muu paitsi ehkä huvitutti. Siitä lähtee sitten leluttaminen. Niin ehkä kysymys on jonkilaisesta taantumiasta, jos sellaista haluaa ja tarvitsee.

Voisitko suomentaa termin "leluttaa"?

Please? kirjoitti:

Voisitko suomentaa termin "leluttaa"?

voisi olla lähellä. Kansankieliset nimitykset voidaan usein ymmärtää monin eri tavoin. Kulttuuritaustoista sekä erilaisista murteista ja asuinympäristöistä riippuen.

Huomaatko muuten kuinka sanat mentaliteetti ja mental illness ovat hyvin lähellä toisiaan. Mental tarkoittaa mieltä ei kehoa. Ja ihan molempia voi hoitaa yleiskunnolla samoin kun ympäristöään ja siellä esiintyviä häiriöitä. Kiinnittäisin sanaan toimintaympäristö huomiota.

Nim. Epätäydellisyys kaiken koristaa