Sumu....

Jos vesihöyryn määrä ilmakehässä nousee esim. 30%, niin mitenkä se vaikuttaa auringosta tulevan lämpömäärätasapainon kehitykseen planeetallamme?? Nouseeko keskimääräinen lämpötila?? Laskeeko se?? Onko vesihöyryllä suurempi merkitys kasvihuoneilmiön kannalta kuin hiilidioksidilla, metaanilla tai typpidioksidilla??

jaaha... kirjoitti:

Jos vesihöyryn määrä ilmakehässä nousee esim. 30%, niin mitenkä se vaikuttaa auringosta tulevan lämpömäärätasapainon kehitykseen planeetallamme?? Nouseeko keskimääräinen lämpötila?? Laskeeko se?? Onko vesihöyryllä suurempi merkitys kasvihuoneilmiön kannalta kuin hiilidioksidilla, metaanilla tai typpidioksidilla??

KASVIHUONE ILMIÖTÄ tähän, kun puhutaan eri maanosista ja eri vuodenajoista, jolloin vesi kaikissa olomuodoissaan säätelee lämmön siirtymistä paikasta toiseen lähes kolmiulotteisessa tilassa ja maanallakin. Se on kaikki sitä samaa vettä kuitenkin.

30% noususta en lähde lausuntoja antamaan, mutta 50% s-kosteus alailmakehässä kun nousee 90% s-kosteuteen niin kyllä vaikutusta on.

Yläilmakehässä ja alailmakehässäkin vesihöyry absorboi 15µm aallonpituutta ja se voimistui jollain tietyllä pitoisuudella. Eli molemmista suunnista tulevaa IR-säteilyä. Vesihän syrjäyttää molekyylejä ilmassa tai sanotaanko, että ilman tiheys kasvaa ja se vaikuttaa tässä 3-ulotteisessa systeemissä myös. Ylöspäin on tilaa laajentua.

Eli takaisin absorbaatioon. Absorbaatio tietysti tarkoittaa, että höyry pysyy höyrynä niin kauan kun kyseinen ilmamassa saa sitä energiaa. Maanpinnalta vesihöyry ottaa IR:ää maasta ja maa jäähtyy. Korkeammalla höyry myös estää siroavan IR:n palaamisen maahan, mutta tietääkseni vain siinä 15µm alueella. Miten noki ja muut epäpuhtaudet vaikuttavat ovat siten toisen luennon paikka.

CO2 pitoisus on varsin pieni, mutta luonto on tasapainottanut CO2 käytön melkoisen vikkelällä systeemillä. Niin kasvit kuin muu elollinen, ilmaa hengittävä elämä on kaasujen vaihdon suhteen nopeassa vuorovaikutuksessa. Kasvit ottavat vettä niin ilmasta kuin maasta, CO2 niin ilmasta kuin maasta, ravinteita maasta ja kasvattavat itseään ja päästävät happea ja vähän CO2:takin aikaajoin ilmaan ja maahan.

Kun CO2 määrä kasvaa, niin ensimmäinen vaikutus on kasveissa. Ne alkavat tehokkaammin=nopeammin kasvamaan. CO2:den IR:ää heijastava vaikutus on merkittävä lämpimillä vyöhykkeillä, jossa aurinko tosiaan paistaa ja porottaa. Vesihöyry on kuitenkin kuumillakin alueilla merkittävässä roolissa siihen asti kun iskee totaalinen kuivuus ja korkeapaine. Sekin on vain ILMIÖ, kuten on KASVIHUONE ILMIÖKIN.

Tässä alkajaisiksi. Typestä ja metaanista sitten toiste, nyt katon "HIRMUMYRSKYÄ" ykköseltä. Menee jännemmäksi.