On aivan selvää, että pohjoiset kansat ovat eteläisiä kansoja älykkäämpiä: kun esi-isämme muuttivat pohjoisiin olosuhteisiin, oli äly valttia. Tämä siksi, että karuissa olosuhteissa piti olla enemmän älliä, jotta ko. olosuhteissa selviytyy; piti keksiä kaikenlaisia selviytymiskeinoja kylmyyden torjumiseksi ja ravinnon hankkimiseksi karuilta alueilta.
Lämpimissä maissa sen sijaan riitti suurin piirtein se, kun ojensi kätensä, ja otti banaanin puusta. Leijonia ja muita petoja sen sijaan piti juosta karkuun, mikä johti näiden kansojen yksilöiden lihaksiston kasvamiseen älyn kustannuksella evoluutiossa.
Tämä on mm. Tatu Vanhasen päätelmä kansojen älykkyyseroista pähkinänkuoressa.
Lämpimissä maissa sen sijaan riitti suurin piirtein se, kun ojensi kätensä, ja otti banaanin puusta. Leijonia ja muita petoja sen sijaan piti juosta karkuun, mikä johti näiden kansojen yksilöiden lihaksiston kasvamiseen älyn kustannuksella evoluutiossa.
Tämä on mm. Tatu Vanhasen päätelmä kansojen älykkyyseroista pähkinänkuoressa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
esimerkki todellakaan.
IMO
Onko sopuli älykkäämpi kuin afrikkalainen hyppyrotta? Karhu teräväpäisempi kuin leijona? Supikoira fiksumpi kuin hyeena?
"...kun esi-isämme muuttivat pohjoisiin olosuhteisiin, oli äly valttia. Tämä siksi, että karuissa olosuhteissa ..."
Miksi esi-isämme muuttivat pohjoiseen, huonompiin oloihin? Yleensä tällaiseen muuttoon on syynä ulkoinen paine: ne jotka eivät ole kotiseudullaan pärjänneet joutuvat lähtemään parempiensa tieltä. Nuoremmat, ilman perintöä jääneet veljet lähtevät vanhemman jäädessä kotiin, epäsuosioon kotikylässään joutuneet, elämässään epäonnistuneet, sopeutumattomat, tai suorastaan kylästä karkoitetut...
kun kylmään pohjoiseen muuttivat. Täällä on ruoka kovan työn takana, etelä riitti, kun odotti hedelmän tipahtavan puusta. Saattoi käyttää aikansa työnteon sijasta vaikka naiskenteluun yms. hauskaan.
Älykkyys on hankalasti mitattavissa, varsinkin kun aivojen käyttö hämärtää geneettisen vaikutuksen. Meillä on kuitenkin selvästi nähtävissä, että elimistömme on sopeutunut tulemaan toimeen heikoilla eväillä (tehokas rasvojen ja suolan hyväksikäyttö, sekä maitosokerin kesto). Oletettavasti älykkyyteenkin on tullut muutoksia, mutta se millaisia, on aika hankalaa todentaa.
Itseasiassa epäilen että ennen kuin saadaan selville noita geneettisiä vaikutuksia, niin pitäisi mitata kielen vaikutus älykkyyteen. Epäilen että syntetisoivat kielet nostavat älykkyyttä ja mielikuvitusta. Luultavasti vaikutusta on jopa kuuloon (kuultujen sanojen tehokkaampi tunnistus).
pohjoisen puhtaudesta. mutta eiköhän rikkaat tuhoa pohjoisenkinpuolen rahanahneudellaan.