Maatalous ja Kepu

Oiva Härkönen on usein korostanut sitä, että maataloudella on vähäinen merkitys Suomessa. Se on noin prosentin kansantuotteesta ja kaksi prosenttia väestöstä harjoittaa maataloutta. Näillä perusteilla Oiva siis lukee maatalouden vähämerkitykselliseksi. Lisäksi Oiva katsoo, että maatalouspolitiikasta vallitsee suuri konsensus kansan piirissä, joten sitä on turha käsitellä Kepun politiikan yhteydessä.

Olen tässä kohdin jyrkästi toista mieltä. Ensinnäkin maataloudella on suuri merkitys, koska se tuottaa meille suomalaisille elintarvikkeita. Elintarvikkeet ovat aina välttämättömämpiä kuin muut hyödykkeet juomavettä lukuunottamatta.

Jos maatalous on vähämerkityksellinen poliittisena asiana ja siitä vallitsee konsensus, voi kysyä, miksi Kepu jatkuvasti nostaa maatalouskysymykset puolueensa politiikassa tärkeimmälle sijalle. Viimeksi tämä nähtiin 141-tuen jatkoa sovittaessa, missä yhteydessä pääministeri oli asettanut oman ja maatalousministerin jatkopestin riippuvaiseksi neuvottelujen onnistumisesta. Maatalouskysymykset aiheuttivat myös Vanhasen edellisen hallituksen kaatumisuhan, kun muutamat kepuministerit alkoivat tällaista uhota. Ei kai asia ihan vähämerkityksellinen ole, jos Kepu jatkuvasti asettaa asemansa hallituksessa riippuvaiseksi maatalouspoliittisista kysymyksistä. Ei mikään muu puolue tällaista harrasta ehkä nyt perussuomalaisia lukuunottamatta.

Kun tarkastelee maataslouspoliittisia kysymyksiä esimerkiksi työllisyyskysymyksiä vasten, nin viime mainittu ei juurikaan hetkauta Kepua. Metsäteollisuuden irtisanoessa väkeä ja horjuttaessa siten ihmisten ja kuntien talouksia Kepu ei lähde tekemään hallituskysymystä siitä, miten näiden ihmisten ja kuntien asiat olisi pelastettavissa. Maataloudessa ei tarvita kuin jonkun miljoonan euron poistumisuhka, niin se kepulaiset hysterian valtaan. Juuri näin tapahtui edellisen hallituksen aikana.

Kepun vaaleissa ehdokkaiksi asettamista henkilöistä usealla on vahva maataloustausta. Tämä näkyy sitten valituissa siten, että noin puolella kansanedustajista on tällainen tausta. Siinä on räikeä ristiriita siihen nähden, että pari prosenttia suomalaisista harjoittaa maanviljelyä. Kepulaisia kansanedustajia katsellessa luulisi luvun olevan joka toinen. Tämä maataloustaustaisuus näkyy sitten vahvasti Kepun politiikassa niin, että muut asiat aina väistyvät tämän alta.

Oiva katsoo myös, että kysymys eläinten huonosta hoidosta ei Kepun politiikkaan liittyvä kysymys. Tottakai se koskee nimenomaan Kepun politiikkaa. Suomessa maatalousministerit ovat olleet yleensä kepulaisia ja koko ministeriö on miehitetty kepulaisilla. Kerran joskus 60-70-luvun vaihteessa ministeriöön nimitettiin vahingossa demaritaustainen lainsäädäntöneuvos, joka teki urallaan virkamieshistoriallisen valituksen siitä, että hänelle ei annettu mitään työtehtäviä ministeriössä. Tämä episodi kuvaa hyvin sitä, kuinka tarkasti kepulaiset ovat vaalineet reviiriään. Kepulaiset ovat siis vastuussa maatalousnormistomme tilasta, koska he ovat siitä yleensä aina vastuussa olleet.

Eläinten hyvää kohtelua voidaan edistää lainsäädännöllä ja sen valvonnalla. Ilmeistä on, että kummassakin on pahoja laiminlyöntejä, joita kepulaiset tapansa mukaan pyrkivät kaikin tavoin pimittämään. Ongelmat nousevat aina muiden kuin asiasta vastuussa olevien tahojen toimesta esille. Maatalouden ympäristöongelmat nousivat vesistöjen tutkijoiden ansiosta esille, eläinten huono kohtelu nousi eläinaktivistien toimesta esille, maataloustukien läpinäkyvyys nousi nousi veronmaksaja- ja kuluttajapiirien toimin esille, ympäristötukien vastikkeellisuus nousi entisen kansanedustan Minna Lintosen puheen myötä esille jne. Kaikissa näissä asioissa Kepu aluksi ryhtyi kiistämään asioita, mutta on sitten faktojen edessä joutunut vähitellen antamaan hieman periksi. Kaikki nämä vaiheet tällaisten asioiden ympärillä kertovat siitä, että mitä suuremmassa määrin liittyvät juuri Kepun politiikkaan.

Kepu on ensijaisesti maatalousyrittäjien edunvalvontapuolue ja sitten vasta jotain muuta. Kepun poliittisen toiminnan painopisteet ja poliiittinen historia vahvistavat tämän aivan vastaansanomattomasti. Sen takia maatalouskysymyksiä aina erittäin luonteva käsitellä tällä palstalla. Tietenkään sellaiset asiat kuin kyntöaurojen koot ym. maataloustekniset kysymykset eivät kuulu tälle palstalle, mutta sellaiset asiat, joilla on maatalouspoliittisia ulottuvuuksia, kuuluvat ehdottomasti.

Tämän päiväisessä Hesarissa liberaalien puoluesihteeri kirjoittaa erinomaisen selkeästi maatalousprotektionismistä ja sen vaikutuksista. Hän tuo hyvin esille myös sen, että tällainen protektionismi aina tarkoittaa kansan pienen vähemmistön erikoisetua ja suurelle enemmistölle vahinkoa. Se siitä Oivan konsensuksesta. Kannattaa lukea. Tässä kohdin voi huomauttaa, että liberaalit ovat kaukana punikeista. Kepukin kuuluu Euroopan liberaalidemokraatteihin, joka vastustaa maataloustukia ja maatalousprotektionismia ja pyrkii vaikuttamaan siihen, että asiat tässä kohdin muuttuisivat. Kepu ei jostain syystä tue ryhmänsä politiikkaa. Tässä kohdin voi kysyä Oivalta, että miksi ei tue, kun Oivan mukaan viljelijätkin haluaisivat päästä tuista eroon.

32

756

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Kukaan ei

      usko pupapipotuomarin juttuja.

      • Kuuluuko äitiyslomalla oleva ministeri Paula Lehtomäkikin tuohon vasemmistoon, kun hän vielä ministerinä ollessaan myönsi maatalouden aiheuttavan ympäristöongelmia ja kertoi osan maanviljelijöiden ympäristötukena saamasta tuesta olevankin vastikkeetonta tulotukea?


      • pikku-urpo
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Kuuluuko äitiyslomalla oleva ministeri Paula Lehtomäkikin tuohon vasemmistoon, kun hän vielä ministerinä ollessaan myönsi maatalouden aiheuttavan ympäristöongelmia ja kertoi osan maanviljelijöiden ympäristötukena saamasta tuesta olevankin vastikkeetonta tulotukea?

        Monestiko demarit ovat esittäneet maataloustukien

        maksamisen lopettamista?


      • pikku-urpo kirjoitti:

        Monestiko demarit ovat esittäneet maataloustukien

        maksamisen lopettamista?

        Demarit eivät varmaankaan ole esittäneet maataloustukien maksamisen lopettamista, mutta he ovat poliittisen historiamme aikana erittäin monta kertaa vastustaneet tukien määrän ja tukiviidakon kasvattamista. Lisäksi demarit ovat vaatineet tukien maksuun markkinataloudellista vastikkeellisuuta. Ympäristötuella pitäisi parantaa ympäristöä. Kun tästä huomautettiin, keput tapansa mukaan leimasivat huomauttajan maatalousvihamieliseksi.

        Jos demarien vastustus olisi johtanut tuloksiin, meille ei olisi syntynyt 70-luvulla ylimitoitettua maataloutta ja sen tuomaa ylituotantoa, mikä tuli verionmaksajille hyvin kalliiksi. Maataloutta kasvattamista vain jatkettiin myöntämällä vuoroin kesannointipalkkiota ja vuoroin pellonraivauspalkkioita. Tämän idioottimaisempaa ei toiminta voisi olla. EU-aikana ylimitoitettu maataloutemme on kohdannut sitten vaikeuksia, mitkä ensisijaisesti johtuvat juuri ennen EU-aikaa harjoitetusta maatalouspolitiikasta, mikä johti ylimitoitukseen ja viljelyn harjoittamiseen epäedullisilla kasvualueilla Pohjois-Suomessa.


      • kannattaa...
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Demarit eivät varmaankaan ole esittäneet maataloustukien maksamisen lopettamista, mutta he ovat poliittisen historiamme aikana erittäin monta kertaa vastustaneet tukien määrän ja tukiviidakon kasvattamista. Lisäksi demarit ovat vaatineet tukien maksuun markkinataloudellista vastikkeellisuuta. Ympäristötuella pitäisi parantaa ympäristöä. Kun tästä huomautettiin, keput tapansa mukaan leimasivat huomauttajan maatalousvihamieliseksi.

        Jos demarien vastustus olisi johtanut tuloksiin, meille ei olisi syntynyt 70-luvulla ylimitoitettua maataloutta ja sen tuomaa ylituotantoa, mikä tuli verionmaksajille hyvin kalliiksi. Maataloutta kasvattamista vain jatkettiin myöntämällä vuoroin kesannointipalkkiota ja vuoroin pellonraivauspalkkioita. Tämän idioottimaisempaa ei toiminta voisi olla. EU-aikana ylimitoitettu maataloutemme on kohdannut sitten vaikeuksia, mitkä ensisijaisesti johtuvat juuri ennen EU-aikaa harjoitetusta maatalouspolitiikasta, mikä johti ylimitoitukseen ja viljelyn harjoittamiseen epäedullisilla kasvualueilla Pohjois-Suomessa.

        Tukiviidakon, säännöksien ja valvonnan lisääminen oli sinunkin mielessä juuri äsken.

        Demarithan ne nimenomaan ovat niitä verojen kerääjiä.
        Tämä hallitushan on keventänyt verotusta esim. perintöveroa, niinkuin ruotsissakin on tehty.


      • oivahärkönen
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Demarit eivät varmaankaan ole esittäneet maataloustukien maksamisen lopettamista, mutta he ovat poliittisen historiamme aikana erittäin monta kertaa vastustaneet tukien määrän ja tukiviidakon kasvattamista. Lisäksi demarit ovat vaatineet tukien maksuun markkinataloudellista vastikkeellisuuta. Ympäristötuella pitäisi parantaa ympäristöä. Kun tästä huomautettiin, keput tapansa mukaan leimasivat huomauttajan maatalousvihamieliseksi.

        Jos demarien vastustus olisi johtanut tuloksiin, meille ei olisi syntynyt 70-luvulla ylimitoitettua maataloutta ja sen tuomaa ylituotantoa, mikä tuli verionmaksajille hyvin kalliiksi. Maataloutta kasvattamista vain jatkettiin myöntämällä vuoroin kesannointipalkkiota ja vuoroin pellonraivauspalkkioita. Tämän idioottimaisempaa ei toiminta voisi olla. EU-aikana ylimitoitettu maataloutemme on kohdannut sitten vaikeuksia, mitkä ensisijaisesti johtuvat juuri ennen EU-aikaa harjoitetusta maatalouspolitiikasta, mikä johti ylimitoitukseen ja viljelyn harjoittamiseen epäedullisilla kasvualueilla Pohjois-Suomessa.

        ... saivat alkunsa demareiden vaatimuksesta, kun ei haluttu maataloustulon lakisääteistä korotusta pnna tuottajahintoihin ja sitä tietä kuluttajahintoihin, vaan ruvettiin maksamaan viljelijöille valtion kukkarosta.


    • Asialinja.

      ..kepun ydin asia kaikessa ja vaikuttaa kaikissa kepun päätöksissä. Juuri tämän takia Oiva Härkönen vastustaa vimmalla siitä kirjoittamista täällä. Kepulaisten eduskuntaryhmästä 51 yhdestä, peräti 32 on suoraan kytköksissä Mtk´n tai maatalouteen... Kepulla ei ole mitään tekemistä maatalouden kanssa ja ei vaikuta kepun politiikkaan.. Oivalla on kieltämättä mielenkiintoinen käsitys asiasta ja kyseessä on kuitenkin kepu/kepulaisuuden ydin..

      • pitävät...

        keskustaa tehottomana maataloustukien neuvottelijana EU,ssa.


    • nostat...

      maatalouskysymykset aina kirjoittelussasi tärkeimmälle sijalle.
      141 tuki oli Lasse Lehtisenkin mielestä niin tärkeää, että hän epäili keskustan onnistumista neuvotteluissa ja olisi halunnut demarien tehokkaampaa asennetta tukien hakemisessa.

    • antavat

      toisenlaisen kuvan demarien maatalouspolitiikasta kuin mikä on SDP,n virallinen linja?

      • Demarien kantaan en ole tässä puuttunut, sen sijaan kerroin liberaalien näkemyksistä niin meillä kuin EU:ssa.

        Itse olen aiemminkin kirjoittanut täällä, että pidän demareita osavastuullisina surkeasta maatalouspolitiikastamme. He ovat antaneet liian helposti periksi Kepun vaatimuksille saadakseen sillä tavoin tukea omille sosiaalipoliittisille ja hyvinvointipalveluja tukevalle politiikalleen. Aikoinaan ylimitoitetun maatalouden kipeät seuraukset ovat nyt sitten EU-aikana realisoituneet. Ongelmat johtuvat ensisijaisesti juuri siitä, että tehomaatalouttamme alettiin määrätietoisesti kasvattaa 50-luvulta lähtien. Suomen oloihin olisi soveltunut pienviljelyvaltainen luomumaatalous, joka olisi sitten ajan myötä supistunut itsestään vähitellen siihen mittaan kuin elintarvikkeitä meillä tarvitaan.


      • Taistelet
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Demarien kantaan en ole tässä puuttunut, sen sijaan kerroin liberaalien näkemyksistä niin meillä kuin EU:ssa.

        Itse olen aiemminkin kirjoittanut täällä, että pidän demareita osavastuullisina surkeasta maatalouspolitiikastamme. He ovat antaneet liian helposti periksi Kepun vaatimuksille saadakseen sillä tavoin tukea omille sosiaalipoliittisille ja hyvinvointipalveluja tukevalle politiikalleen. Aikoinaan ylimitoitetun maatalouden kipeät seuraukset ovat nyt sitten EU-aikana realisoituneet. Ongelmat johtuvat ensisijaisesti juuri siitä, että tehomaatalouttamme alettiin määrätietoisesti kasvattaa 50-luvulta lähtien. Suomen oloihin olisi soveltunut pienviljelyvaltainen luomumaatalous, joka olisi sitten ajan myötä supistunut itsestään vähitellen siihen mittaan kuin elintarvikkeitä meillä tarvitaan.

        yksin tuulimyllyjä vastaan. Turhaa on taistosi. Lopeta niin helpottaa sinuakin.


      • maataloudessa..
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Demarien kantaan en ole tässä puuttunut, sen sijaan kerroin liberaalien näkemyksistä niin meillä kuin EU:ssa.

        Itse olen aiemminkin kirjoittanut täällä, että pidän demareita osavastuullisina surkeasta maatalouspolitiikastamme. He ovat antaneet liian helposti periksi Kepun vaatimuksille saadakseen sillä tavoin tukea omille sosiaalipoliittisille ja hyvinvointipalveluja tukevalle politiikalleen. Aikoinaan ylimitoitetun maatalouden kipeät seuraukset ovat nyt sitten EU-aikana realisoituneet. Ongelmat johtuvat ensisijaisesti juuri siitä, että tehomaatalouttamme alettiin määrätietoisesti kasvattaa 50-luvulta lähtien. Suomen oloihin olisi soveltunut pienviljelyvaltainen luomumaatalous, joka olisi sitten ajan myötä supistunut itsestään vähitellen siihen mittaan kuin elintarvikkeitä meillä tarvitaan.

        on tällä hetkellä ja mikä on sinun lopullinen ratkaisusi niihin?


      • maataloudessa.. kirjoitti:

        on tällä hetkellä ja mikä on sinun lopullinen ratkaisusi niihin?

        yleinen maatalousprotektionismi. Siihen kuuluvat erilaiset rajasuojat, kiintöjärjestelmät ja maataloustuet. Sellainen on suunnitelmataloutta, joka markkinatalousvaltaisessa maailmassa johtaa aina kilpailua vääristäviin ongelmiin. Mailman kauppajärjestössä WTOssa on tämä huomattu ja yritetty päästä eroon maatalousprotektionismista.

        Maailmasta voitaisiin todennäköisesti lopettaa kehitysapu tai ainakin vähentää sitä olennaisesti, jos kehitysmaita syrjivästä protektionismista päästäisiin eroon. Monia maataloustuotteita olisi luonteva tuottaa kehitysmaissa niiden omilla ehdoilla (ei monikansallisten yhtiöiden riistona).

        Vapaa kilpailutilanne johtaisi siihen, että maataloustuotteiden tarjonta vastaisi kysyntää. Meille Suomeen syntyisi kysyntää ohjaava maatalous. Nykyään tuotantoa ohjaa se, mistä saa eniten tukia. Tässä systeemissä maataloutemme voisi etsiä sille parhaita kilpailuvaltteja ja tuottaa sen mukaan. Kuljetuskustannusten noustessa ja ruuan kulutuksen globaalisti kasvaessa maataloutemme olisi hyvinkin kilpailukyinen lähituotantoperiaatteella. Kilpailuvaltiksi pitäisi ottaa ruuan puhtaus ja eettinen eläinkasvatus. Tehomaatalous tuottaa vain vaikeuksia näissä suhteissa eikä Suomella ole edellytyksiä kilpailla tehomaatalousmaiden kanssa.

        Maatalouden ympäristöongelmat pitäisi myös ottaa tosissaan jo sen vuoksi, ettei voi olla oikein, että maatalous vie leivän kalastajien suusta. Eiköhän tässä ollut näin aluksi.


      • tavoitteita...
        Mielipidepankki kirjoitti:

        yleinen maatalousprotektionismi. Siihen kuuluvat erilaiset rajasuojat, kiintöjärjestelmät ja maataloustuet. Sellainen on suunnitelmataloutta, joka markkinatalousvaltaisessa maailmassa johtaa aina kilpailua vääristäviin ongelmiin. Mailman kauppajärjestössä WTOssa on tämä huomattu ja yritetty päästä eroon maatalousprotektionismista.

        Maailmasta voitaisiin todennäköisesti lopettaa kehitysapu tai ainakin vähentää sitä olennaisesti, jos kehitysmaita syrjivästä protektionismista päästäisiin eroon. Monia maataloustuotteita olisi luonteva tuottaa kehitysmaissa niiden omilla ehdoilla (ei monikansallisten yhtiöiden riistona).

        Vapaa kilpailutilanne johtaisi siihen, että maataloustuotteiden tarjonta vastaisi kysyntää. Meille Suomeen syntyisi kysyntää ohjaava maatalous. Nykyään tuotantoa ohjaa se, mistä saa eniten tukia. Tässä systeemissä maataloutemme voisi etsiä sille parhaita kilpailuvaltteja ja tuottaa sen mukaan. Kuljetuskustannusten noustessa ja ruuan kulutuksen globaalisti kasvaessa maataloutemme olisi hyvinkin kilpailukyinen lähituotantoperiaatteella. Kilpailuvaltiksi pitäisi ottaa ruuan puhtaus ja eettinen eläinkasvatus. Tehomaatalous tuottaa vain vaikeuksia näissä suhteissa eikä Suomella ole edellytyksiä kilpailla tehomaatalousmaiden kanssa.

        Maatalouden ympäristöongelmat pitäisi myös ottaa tosissaan jo sen vuoksi, ettei voi olla oikein, että maatalous vie leivän kalastajien suusta. Eiköhän tässä ollut näin aluksi.

        mutta miksi demarit vastustaa niitä?


      • vanha...
        Taistelet kirjoitti:

        yksin tuulimyllyjä vastaan. Turhaa on taistosi. Lopeta niin helpottaa sinuakin.

        että, se elää vielä sitä demarien kultaisen 60 luvun "tapa talonpoika päivässä" aikaa. :)


      • tuntuu..
        Taistelet kirjoitti:

        yksin tuulimyllyjä vastaan. Turhaa on taistosi. Lopeta niin helpottaa sinuakin.

        että, tämä sama keskustelu on käyty muutaman kerra jo aikaisemminkin?

        Pakkaako meillä jo dementia päälle vai tuntuuko se vain siltä?


      • Maltillinen oikeistolainen
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Demarien kantaan en ole tässä puuttunut, sen sijaan kerroin liberaalien näkemyksistä niin meillä kuin EU:ssa.

        Itse olen aiemminkin kirjoittanut täällä, että pidän demareita osavastuullisina surkeasta maatalouspolitiikastamme. He ovat antaneet liian helposti periksi Kepun vaatimuksille saadakseen sillä tavoin tukea omille sosiaalipoliittisille ja hyvinvointipalveluja tukevalle politiikalleen. Aikoinaan ylimitoitetun maatalouden kipeät seuraukset ovat nyt sitten EU-aikana realisoituneet. Ongelmat johtuvat ensisijaisesti juuri siitä, että tehomaatalouttamme alettiin määrätietoisesti kasvattaa 50-luvulta lähtien. Suomen oloihin olisi soveltunut pienviljelyvaltainen luomumaatalous, joka olisi sitten ajan myötä supistunut itsestään vähitellen siihen mittaan kuin elintarvikkeitä meillä tarvitaan.

        SDP kannatti Kekkosen aikoihin myös mittavia yritystukia valtionyhtiöiden vientitukien lisäksi myös ysityiselle sektorille.

        Ne antoivat pohjaa koville palkankorotusvaatimuksille, mihin yrityksillä ei olisi ilman valtion tukea ollut varaa.

        SDP siis maksatti omilta kannattajiltaan perimillään veroilla heidän palkankorotuksensa, eli inflaation.

        Ei ihme, että SDP:ssä edelleen elää vahvana se henki, että valtion on tuettava yrityksiä verovaroista, vaikka yritystoiminta olisi järkevämpää pitää kannattavana markkinaehtoisilla keinoilla.


      • pari huomiota
        Maltillinen oikeistolainen kirjoitti:

        SDP kannatti Kekkosen aikoihin myös mittavia yritystukia valtionyhtiöiden vientitukien lisäksi myös ysityiselle sektorille.

        Ne antoivat pohjaa koville palkankorotusvaatimuksille, mihin yrityksillä ei olisi ilman valtion tukea ollut varaa.

        SDP siis maksatti omilta kannattajiltaan perimillään veroilla heidän palkankorotuksensa, eli inflaation.

        Ei ihme, että SDP:ssä edelleen elää vahvana se henki, että valtion on tuettava yrityksiä verovaroista, vaikka yritystoiminta olisi järkevämpää pitää kannattavana markkinaehtoisilla keinoilla.

        SDP:ssä elää varmaankin henki yritysten tukemisesta, mutta kyllä Lipposen hallitusten kuten vielä Vanhasen punamullankin politiikka oli tiukasti markkivetoisuuteen suuntautunutta.

        Luonnollisesti nyt oppositiossa SDP puhuu jos jonkinmoisten menolisäysten puolesta, Heinäluoman linjaksi kun on osoittautunut pelkkä hallitukselle räksytys ilman omia todellisia vaihtoehtoa, kaikki muutosehdotukset ovat olleet menolisäyksiä, no toki SDP:n edellisessä hallituksessa jyrkästi torppaama windwall-vero onkin nyt nostettu vaatimuslistalle. Opportunismia siis lähes samaan tapaan kuin Kepulla 1995-2003.

        Kekkosen ajan ja vielä 80-luvun itäviennillä pöhöttynyt tukien varaan rakennettu devalvaatioilla virheensä korjaamaan tottunut teollisuus joutui sopeutumaan kovimman kautta kun tuotanto piti saneerata länsimarkkinakelpoiseksi. Siinä moni menetti työpaikkansa mutta saimme yhden maailman kilpailukykyisimmistä kansantalouksista joka porskuttaa globalisaatiosta hyötyen.

        Maatalous ei ole tehnyt samaa, sopeuttanut toimintaa uusiin oloihin, EU:n ja vapaan kaupan maailmaan. Tukipolitiikassa uutta ja vanhaa on sovittetu päällekkäin ja limittäin niin ettei edes viljelijä itse tiedä ilman byrokraattien apua miten ja mistä tukea pitää hakea, tuotannossa ei kuitenkaan ole tehty minkäänmoista suunnanmuutosta. Possua ja broileria tuotetaan yli tarpeen kun sille saa parhaat tuet samalla kun lammasta tuodaan miljoonia kiloja, je niin edespäin. Mittavilla ympäristötuilla ei ole saatu aikaan ravinnekuormien vähentymistä, levälautat kelluu järvissämme ja merenlahdissamme vuosi vuodelta rehevimpinä.

        Tukipolitiikka, niin maatouldessa kuin teollisuudessa pitää olla hallittua ja tarveharkintaista, maatalouden osalta ehto ei täyty alkuunkaan


      • Maltillinen oikeistolainen
        pari huomiota kirjoitti:

        SDP:ssä elää varmaankin henki yritysten tukemisesta, mutta kyllä Lipposen hallitusten kuten vielä Vanhasen punamullankin politiikka oli tiukasti markkivetoisuuteen suuntautunutta.

        Luonnollisesti nyt oppositiossa SDP puhuu jos jonkinmoisten menolisäysten puolesta, Heinäluoman linjaksi kun on osoittautunut pelkkä hallitukselle räksytys ilman omia todellisia vaihtoehtoa, kaikki muutosehdotukset ovat olleet menolisäyksiä, no toki SDP:n edellisessä hallituksessa jyrkästi torppaama windwall-vero onkin nyt nostettu vaatimuslistalle. Opportunismia siis lähes samaan tapaan kuin Kepulla 1995-2003.

        Kekkosen ajan ja vielä 80-luvun itäviennillä pöhöttynyt tukien varaan rakennettu devalvaatioilla virheensä korjaamaan tottunut teollisuus joutui sopeutumaan kovimman kautta kun tuotanto piti saneerata länsimarkkinakelpoiseksi. Siinä moni menetti työpaikkansa mutta saimme yhden maailman kilpailukykyisimmistä kansantalouksista joka porskuttaa globalisaatiosta hyötyen.

        Maatalous ei ole tehnyt samaa, sopeuttanut toimintaa uusiin oloihin, EU:n ja vapaan kaupan maailmaan. Tukipolitiikassa uutta ja vanhaa on sovittetu päällekkäin ja limittäin niin ettei edes viljelijä itse tiedä ilman byrokraattien apua miten ja mistä tukea pitää hakea, tuotannossa ei kuitenkaan ole tehty minkäänmoista suunnanmuutosta. Possua ja broileria tuotetaan yli tarpeen kun sille saa parhaat tuet samalla kun lammasta tuodaan miljoonia kiloja, je niin edespäin. Mittavilla ympäristötuilla ei ole saatu aikaan ravinnekuormien vähentymistä, levälautat kelluu järvissämme ja merenlahdissamme vuosi vuodelta rehevimpinä.

        Tukipolitiikka, niin maatouldessa kuin teollisuudessa pitää olla hallittua ja tarveharkintaista, maatalouden osalta ehto ei täyty alkuunkaan

        Noinhan se meni.

        Minun mielestäni yrityksiä ei pitäisi periaatteessa tukea lainkaan, ei teollisuus- eikä maatalousyrittäjiä.

        Ainoa, mitä valtio voisi tehdä on panostaa ja tukea tarvittavia muutosprosesseja. Teollisuudessa tämä merkitsisi toimia, joilla uusiin, kasvualojen yrituksiin saataisi riskirahaa. jos valtio menisi jollain summalla mukaan, se houkuttelisi myös yksityisiä riskisijoittajia. Tutkimus- ja kehitystoiminnan tukemisessa tulisi suosia myös pk-teollisuutta.

        Maatalouden tukemisesssa pitäisi myös ohjata tukea niin, että se saisi aikaan muutoksia sellaisiin tuotantosuuntiin ja elintarvikkeisiin, joila on kasvava kysyntä ja hyvä katetuotto.


    • monopolit

      Polittiiset puolueemme ovat monopolisoineet itselleen joitakuita teemoja.

      Maatalouspolitiikkaa on lähes mahdoton kuvitella ilman että kepu siihen puuttuisi tavalla tai toisella. Työmarkkinapolitiikassa demarit ovat vastaavasti monopolisoineet itselleen työntekijöiden aseman. Vihreillä on aina sanottavaa ympäristöasioihin jne.

      Kun Esko Aho esitteli työreformin, se runtattiin samantien SDP:n ja SAK:n toimesta, yleislakkoa jo puuhattiin. Sittemmin Lipposen johtamat hallitukset toteuttivat 90% noista reformissa esitetyistä asioista. Esimerkki kuvaa kuinka meillä on konsensus myös työelämän kysymyksissä, mutta demareille oli suoranainen pyhäinhäväistys että kepu suvaitsi esittää jotain itsenäisesti.

      Samalla tavalla Kepu älähtää jos maatalouden ratkaisuihin joku muu esittää jotain. Lipposta moitittiin kun hänen hallituksensa joutuivat EU:lle antamaan pieniä, paljon pienenpiä kuin 141 tuen muutokset, myönnytyksiä komissiolle. Paskaa ja sianpäitä kuskattiin Helsingin keskustaan.

      Demarien ja Kepun on omien peruskannattajiensa uskon vahvennukseksi luotava vastustajia, molempien peruskannattajat kun kuuluvat keskimääräistä huonommin koulutettuun väestönosaan ja vaativat samantyyppistä asioiden voimakasta pelkistystä kuin Bush joutuu retoriikassaan amerikkalaisille harjoittamaan. Kiihko saadaan nousemalla maalaamalla Kepu vain maatalouspuolueeksi ja toisaalta demarit vain työväestön puolueeksi. Ja kumpikin puolue ruokkiin samalla tuota mielikuvaa itsestään.

      Oiva on siinä oikeassa että meillä vallitsee maataloudesta julkisuudessa esitettyä voimakkaampi konsensus eikä vahvaa maatalousvastaisuutta esiinny kuin hyvin pienessä joukossa fundamentalistidemareita. Muten sinä.

      Toisaalta meillä on vahva konsensus että työvoimaansa vähentävien teollisuuspaikkakuntien ihmisiä pitää tukea, ja nytkin niin Kepu kuin Kokoomus ovat hallituksessa tekemässä työtä Kemijärven puolesta, vaikkakaan hallitus ei voi puuttua aluepoliittisin perustein yksittäisen pörssiyrityksen päätöksiin niin omistaja kuin onkin

      • Kirjoituksessa on paljon sellaista, mistä voi olla helposti samaa mieltä. Minusta demarit eivät kuitenkaan koskaan ole vähätelleet saati kieltäneet olevansa palkansaajapuolue. Siksi on luontevaa, että puolueen politiikassa työntekijöiden asemasta huolehtiminen on keskeisellä sijalla.

        Kepun piirissä sitä vastoin esiintyy paljon sellaista, missä pyritään eroon maatalouspuolueen imagosta. Aivan kuin puolue häpeäisi tätä piirrettä. Nimeäkin on muutettu pariin otteeseen sen vuoksi. Itse pyrin avauksessani osoittamaan vain se, että Kepu on mitä suurimmassa määrin maatalousyrittäjien puolue. En minä sitä suinkaan kiistä, etteivätkö demarit vastaavasti olisi mitä suurimmassa määrin palkansaajien edunvalvontapuolue.

        Ei meillä maatalousvataisuutta esiinny. En minä tunne olevani mitenkään maatalousvastainen. Erimielisyyttä on vain siitä, millaista maatalouspolitiikkaa pitäisi harjoittaa. Ennen EU-aikaa maatalous oli jatkuva poliittinen kiistakapula Kepun ja demarien välillä. EU-aika toi siihen sellaisen muutoksen, että asiat eivät enää olleet ensisijaisesti maassamme sisäisesti ratkaistavia, vaan neuvottelukumppanina on EU. Tämä on johtanut tietynlaiseen konsensukseen. Tämä konsensus voi kuitenkin hyvinkin alkaa rakoilla, jos WTO-neuvotteluissa edetään siihen suuntaan, että mysö EU:ssa maatalouden tukemista tulee vähentää. MTK:n sisuilla oli aikoinaan jo huolestuneita näkemyksiä WTO-prosessin vaikutuksista. Nyt on oltu hiljaa ja siinä toivossa, että prosessi ei etenisi.

        Jos hallitus on tekemässä lujasti työtä Kemijärven suhteen, tuntuu oudolta, että tämä tieto ei ole saavuttanut esim. Kepun puoluesihteeriä ja varapuheenjohtajaa. Olisko joku informaatiokatkos vai mikä?:))


      • kauankin...
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Kirjoituksessa on paljon sellaista, mistä voi olla helposti samaa mieltä. Minusta demarit eivät kuitenkaan koskaan ole vähätelleet saati kieltäneet olevansa palkansaajapuolue. Siksi on luontevaa, että puolueen politiikassa työntekijöiden asemasta huolehtiminen on keskeisellä sijalla.

        Kepun piirissä sitä vastoin esiintyy paljon sellaista, missä pyritään eroon maatalouspuolueen imagosta. Aivan kuin puolue häpeäisi tätä piirrettä. Nimeäkin on muutettu pariin otteeseen sen vuoksi. Itse pyrin avauksessani osoittamaan vain se, että Kepu on mitä suurimmassa määrin maatalousyrittäjien puolue. En minä sitä suinkaan kiistä, etteivätkö demarit vastaavasti olisi mitä suurimmassa määrin palkansaajien edunvalvontapuolue.

        Ei meillä maatalousvataisuutta esiinny. En minä tunne olevani mitenkään maatalousvastainen. Erimielisyyttä on vain siitä, millaista maatalouspolitiikkaa pitäisi harjoittaa. Ennen EU-aikaa maatalous oli jatkuva poliittinen kiistakapula Kepun ja demarien välillä. EU-aika toi siihen sellaisen muutoksen, että asiat eivät enää olleet ensisijaisesti maassamme sisäisesti ratkaistavia, vaan neuvottelukumppanina on EU. Tämä on johtanut tietynlaiseen konsensukseen. Tämä konsensus voi kuitenkin hyvinkin alkaa rakoilla, jos WTO-neuvotteluissa edetään siihen suuntaan, että mysö EU:ssa maatalouden tukemista tulee vähentää. MTK:n sisuilla oli aikoinaan jo huolestuneita näkemyksiä WTO-prosessin vaikutuksista. Nyt on oltu hiljaa ja siinä toivossa, että prosessi ei etenisi.

        Jos hallitus on tekemässä lujasti työtä Kemijärven suhteen, tuntuu oudolta, että tämä tieto ei ole saavuttanut esim. Kepun puoluesihteeriä ja varapuheenjohtajaa. Olisko joku informaatiokatkos vai mikä?:))

        tällä samalla "sixtyes luvun" maatalousteemalla näitä keskusteluja, ettei tule informaatiokatkosta?


      • vankkureilla
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Kirjoituksessa on paljon sellaista, mistä voi olla helposti samaa mieltä. Minusta demarit eivät kuitenkaan koskaan ole vähätelleet saati kieltäneet olevansa palkansaajapuolue. Siksi on luontevaa, että puolueen politiikassa työntekijöiden asemasta huolehtiminen on keskeisellä sijalla.

        Kepun piirissä sitä vastoin esiintyy paljon sellaista, missä pyritään eroon maatalouspuolueen imagosta. Aivan kuin puolue häpeäisi tätä piirrettä. Nimeäkin on muutettu pariin otteeseen sen vuoksi. Itse pyrin avauksessani osoittamaan vain se, että Kepu on mitä suurimmassa määrin maatalousyrittäjien puolue. En minä sitä suinkaan kiistä, etteivätkö demarit vastaavasti olisi mitä suurimmassa määrin palkansaajien edunvalvontapuolue.

        Ei meillä maatalousvataisuutta esiinny. En minä tunne olevani mitenkään maatalousvastainen. Erimielisyyttä on vain siitä, millaista maatalouspolitiikkaa pitäisi harjoittaa. Ennen EU-aikaa maatalous oli jatkuva poliittinen kiistakapula Kepun ja demarien välillä. EU-aika toi siihen sellaisen muutoksen, että asiat eivät enää olleet ensisijaisesti maassamme sisäisesti ratkaistavia, vaan neuvottelukumppanina on EU. Tämä on johtanut tietynlaiseen konsensukseen. Tämä konsensus voi kuitenkin hyvinkin alkaa rakoilla, jos WTO-neuvotteluissa edetään siihen suuntaan, että mysö EU:ssa maatalouden tukemista tulee vähentää. MTK:n sisuilla oli aikoinaan jo huolestuneita näkemyksiä WTO-prosessin vaikutuksista. Nyt on oltu hiljaa ja siinä toivossa, että prosessi ei etenisi.

        Jos hallitus on tekemässä lujasti työtä Kemijärven suhteen, tuntuu oudolta, että tämä tieto ei ole saavuttanut esim. Kepun puoluesihteeriä ja varapuheenjohtajaa. Olisko joku informaatiokatkos vai mikä?:))

        Kyllä demaritkin ovat hajurakoa SAK:n tehneet aina silloin tällöin. Lipponen oli kaikkea muuta kuin etujärjestöjohtaja, vaikka tiukka Tupomies olikin. Heinäluoma taasen veti SAK:n niin lähelle demareita että se kääntyi jo puoluetta vastaan, ja nyt asumuseroa sitten yritetään taas ainakin julkisuudessa näyttää.

        Samalla tavalla Kepu pyrkii yleispuolueeksi tekemällä pesäeroa aina välillä maatalouteen. Vanhanen ei missään nimessä profiloidu maatalousmieheksi. Puoluesihteeri Korhonen on sitten oma juttunsa, niin perikepulainen kuin olla voi, eli maakuntien maajussien asialla jos kuka.

        Kepulle ja sen kannattajille, myös liikkuville, tämä kaksilla vankkureilla ajaminen ja puhuminen eri paikoissa eri totuutta on jo perinne, ei heitä hätkäytä jos Kepu puhuu kaupunkilaisille muustakin kuin maataloudesta tai aluepolitiikasta. Demareille puheiden ja tekojen ristiriita sen sijaan oli turmiollista. Perusdemari toki ei puoluetta jättänyt, mutta puoluetta liikkuvien ryhmässä kannattaneille puheiden ja tekojen ristiriita oli liikaa.

        Apollonkadulla ilmeisesti luetaan vain Suomenmaata sillä hallituksen toimista on uutisoitu niin eilen kuin tänäänkin kaikissa muissa medioissa. Kuten varmaan olet huomannut.


      • Maltillinen oikeistolainen
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Kirjoituksessa on paljon sellaista, mistä voi olla helposti samaa mieltä. Minusta demarit eivät kuitenkaan koskaan ole vähätelleet saati kieltäneet olevansa palkansaajapuolue. Siksi on luontevaa, että puolueen politiikassa työntekijöiden asemasta huolehtiminen on keskeisellä sijalla.

        Kepun piirissä sitä vastoin esiintyy paljon sellaista, missä pyritään eroon maatalouspuolueen imagosta. Aivan kuin puolue häpeäisi tätä piirrettä. Nimeäkin on muutettu pariin otteeseen sen vuoksi. Itse pyrin avauksessani osoittamaan vain se, että Kepu on mitä suurimmassa määrin maatalousyrittäjien puolue. En minä sitä suinkaan kiistä, etteivätkö demarit vastaavasti olisi mitä suurimmassa määrin palkansaajien edunvalvontapuolue.

        Ei meillä maatalousvataisuutta esiinny. En minä tunne olevani mitenkään maatalousvastainen. Erimielisyyttä on vain siitä, millaista maatalouspolitiikkaa pitäisi harjoittaa. Ennen EU-aikaa maatalous oli jatkuva poliittinen kiistakapula Kepun ja demarien välillä. EU-aika toi siihen sellaisen muutoksen, että asiat eivät enää olleet ensisijaisesti maassamme sisäisesti ratkaistavia, vaan neuvottelukumppanina on EU. Tämä on johtanut tietynlaiseen konsensukseen. Tämä konsensus voi kuitenkin hyvinkin alkaa rakoilla, jos WTO-neuvotteluissa edetään siihen suuntaan, että mysö EU:ssa maatalouden tukemista tulee vähentää. MTK:n sisuilla oli aikoinaan jo huolestuneita näkemyksiä WTO-prosessin vaikutuksista. Nyt on oltu hiljaa ja siinä toivossa, että prosessi ei etenisi.

        Jos hallitus on tekemässä lujasti työtä Kemijärven suhteen, tuntuu oudolta, että tämä tieto ei ole saavuttanut esim. Kepun puoluesihteeriä ja varapuheenjohtajaa. Olisko joku informaatiokatkos vai mikä?:))

        Maatalouspolitiikkaan keskusta suhtautuu samoin kuin SDP työmarkkinapolitiikkaan: tietynlaisella yksinoikeudella, johon muilla ei ole asiaa.

        Edellinen kommentoija kuvaili tilannetta hyvin. Sinäkin olet monasti viitannut siihen, että juuri maatalous- ja tukipolitiikka aiheutti pahimmat säröt Vanhasen 1. hallituksessa keskustan ja SDP:n välille.

        SDP:n suhtautumisen kuvaajaksi sopii parhaiten kokoomuksen tasa-arvorupo. Heinäluomahan poltti siitä kaikki hihansa eikä ole vieläkään toipunut, kun se on nyt kaikilta osiltaan toteutunut.


    • näin se vaan on

      Vanhanen itse on myös sanonut, että kukaan ei voi kiistää sitä, etteikö hän olisi joutunut pääministerinä ollessaan tekemään hartiavoimin töitä maatalouskysymyksien eteen edellisessä hallituksessaan, että nyt. Kepulaiskäpykaarti painostaa maatalousasioissa, mutta ei muissa yhteiskunnallisissa kysymyksissä.

    • Maltillinen oikeistolainen

      Oiva esittää lukujaan tarkoitushakuisesti niin kuin sinäkin joskus viittaat tarkoitushakuisesti sellaisiin tutkijoihin, joilla haluat perustella mielipiteitäsi.

      Jos maataloutta katsotaan elinkeinona, niin pelkkä maataloustuottajien osuus väestöstä tai perustuotannon osuus bkt:stä ei kerro kaikkea. Laajempi näkökulma sisältää kaikki maataloustuotantoon perustuvilla alueilla asuvat, jopa parturit ja kioskinpitäjät, jotka ovat riippuvaisia niistä tuloista, joita koko maatalouselinkeino maaseudulla kuluttaa.

      Pelkän perustuotannon rinnalla pitäisi käsitellä koko elintarvikeketjua raaka-aineen tuottamisesta jalostavalle teollisuudelle ja valmiiksi tuotteeksi, eli "pellolta pöytään" -ketjuna.

      Näin ajatellen keskustan kannatus ja varsinkin keskustan kannatuksen sijoittuminen pääasiassa puhtaille maatalousaluieille on helpommin ymmärrettävissä.

      Mitä maatalouspolitiikkaan ja tukipolitiikkaan tulee, niin sitä on vaivannut minun mielestäni tavaton yksipuolisuus ja konservatiivisuus. Ei tarvitse paljoakaan liioitella, jos sanoo, että tukien avulla on edistetty suurtuotantoa ja elintarviketeollisuuden keskittymistä perheviljelmien ja perheyrittäjyyteen perustuvan lähituotannon ja -kaupan kustannuksella.

      Konservatiivisuutta keskustan maatalous- ja tukipolitiikassa edustaa etenkin se, miten 141-kiistaan suhtauduttiin: sitä on tuettava, mitä on ennenkin tuettu ja joka vuosi kasvavalla summalla, vaikka se johtaisi ylituotantoon ja sen dumppaamiseen vientimarkkinoille.

      Tässä suhteessa keskustalainen maatalous- ja tukipolitiikka elää vielä sotakorvausten jälkeistä Kekkosen aikaa, jolloin veronmaksaja pantiin maksamaan kaikkien toimialojen yritystukia tullimuurien suojassa, jotta saatiin aikaan näennäinen täystyöllisyys.

      Rahat tukiin otettiin veronmaksajilta. Vuorineuvokset repivät suurimmat voitot. Ay-liike lakkoili itselleen oman osuutensa. Tilat kasvoivat ja ökyisännät rikastuivat. Inflaatio jylläsi pahimmillaan 18% vuosivauhdilla. Devalvaatioilla - eli palkansaajilla - maksatettiin inflaation seuraukset. Verotaulukoita ei korjattu, koska vanha punamulta tarvitsi inflaation tuottamat veromarkat uusiin maataloustukiin, yritysten vientitukiin, valtion omien yritysten tukiin ja valtionyritysten perustamisiin.

      Yrityspuoli on jo pantu sopeutumaan siihen, ettei tukia enää tule. Se oli kova koulu 80-luvulla ja johti osittain 1992 pohjassa käuneeseen lamaan, koska liian moni toimiala ei pystynyt kilpailemaan länsimarkkinoilla. Laatu oli kelvotonta, kun koneisiin ja presesseihin ei oltu investoitu. palkkakustannukset olivat karanneet käsistä, koska inflaatio-devalvaatio-karuselli oli nostanut nimellispalkat kilpailijamaita korkeammalle tasolle, ja teolliset prosessit eivät olleet niin poitkälle automatisoituja kuin kilpailijamaissa.

      Teollisuus on kuitenkin selvinnyt kriisesitään. Vain maatalous elää keskustalaisten mielissä enää menneen ajan unelmissa. Ympäristön, etenkin kilpailuympäristön muutoksia ei ole otettu tukipolitiikassa huomioon, mistä syystä maatalous on vakeuksissa, koska on liiaksi luotettu siihen, että kaikkea sitä tuetaan myös jatkossa, mitä ennenkin on tuettu.

      Suomi ei selviä, jos yritämme kilpailla elntarviketuotannossa ja jalostuksessa eurooppalaisilla massamarkkinoilla samoilla tuotteilla, mita muualla tuotetaan ja jalostetaan halvemmalla. Tämä olisi jo myönnettävä ja ryhdyttävä suunnittelemaan hyvin radikaalia maatalouspolitiikan ja myös tukipolitiikan uudistamista.

      Elintarvikkeiden luomu- ja lähituotanto avaisivat kilpailumahdollisuuksia kotimaassa ja viennissäkin, koska pienen maan on helppo erikoistua. Suomalainen kuluttaja suosii aina suomalaista, jos sen laatu on parempi ja elintarvike tuotettu ja jalostettu omassa kunnassa tai vaikkapa vain naapurikunnassakin.

      • mvv

        ..mistä on maataloudessa kysymys. Mielipidepankki ei tajua palaneen puukepin vertaa. Sanoja paljon, mutta ei ne kestä juuri tarkastelua.

        Maataloudessa tosiaan on kysymys koko elintarvikeketjusta. Eihän nyt, kun puhutaan metsätellisuuden kriisistä lasketa montako metsänomistajaa meillä on. Sehän on sivuseikka. Mutta jos metsänhoito ja puunmyynti ei kannata loppuu työ koko ketjulta. Metsänmyynti ei tosin tarvitse tukea, mutta maataloustuen osuus on hyvin pieni koko ketju kun otetaan huomioon.

        Tämän maatalousketjun romahtamisen pelossa monet ihmiset äänestävät Keskustapuoluetta. Tosin ei SDP ole puolueena uskaltanut lähteä maatalouden tukiaisia vastustamaan. Vastustaminen on vain SDP:n rivijäsenten kieli ja sormiharjoittelua.

        Tuo uskominen tuohon luomutuotantoon sinullakin on jostakin jäänyt päälle. Kun ihmiset ostavat ruokaa he ostavat juuri sitä haukkumaasi massatuotetta. Toki jotakin makupaloja menee kaupaksi kovemallakin hinnalla, mutta sen työllistämis vaikutukset ovat kovin pienet.

        Monipuolisuutta Suomalaisiin elintarvikkeisiin on saatu ulkomailta tuoduilla tuotemerkeillä. Ne myyvät usein nyvin ja ovat kuitenkin täällä valmistettu kotimaisesta raaka-aineesta.

        Ruotsin ja muun Euroopan maataloustukijärjästelmä on selvempi kun Suomen. Suomessa on pieni cap-tuki. Se johtuu pienemmästä satotasosta kun esim. Ruotsissa.

        EU tukijärjästelmä on sinällään vähän hassu. Maksetaan suurempaa tukia siitä, että on paremman satoalueen maa. Toisaalta maksetaan siitä parempaa tukia kun satotasot ovat pienempiä. Kyllä ehkä pitäsi koko EU_tukijärjästelmä ottaa yhtä aika kokonaisuutena järkevään tarkasteluun.


      • Maltillinen oikeistolainen
        mvv kirjoitti:

        ..mistä on maataloudessa kysymys. Mielipidepankki ei tajua palaneen puukepin vertaa. Sanoja paljon, mutta ei ne kestä juuri tarkastelua.

        Maataloudessa tosiaan on kysymys koko elintarvikeketjusta. Eihän nyt, kun puhutaan metsätellisuuden kriisistä lasketa montako metsänomistajaa meillä on. Sehän on sivuseikka. Mutta jos metsänhoito ja puunmyynti ei kannata loppuu työ koko ketjulta. Metsänmyynti ei tosin tarvitse tukea, mutta maataloustuen osuus on hyvin pieni koko ketju kun otetaan huomioon.

        Tämän maatalousketjun romahtamisen pelossa monet ihmiset äänestävät Keskustapuoluetta. Tosin ei SDP ole puolueena uskaltanut lähteä maatalouden tukiaisia vastustamaan. Vastustaminen on vain SDP:n rivijäsenten kieli ja sormiharjoittelua.

        Tuo uskominen tuohon luomutuotantoon sinullakin on jostakin jäänyt päälle. Kun ihmiset ostavat ruokaa he ostavat juuri sitä haukkumaasi massatuotetta. Toki jotakin makupaloja menee kaupaksi kovemallakin hinnalla, mutta sen työllistämis vaikutukset ovat kovin pienet.

        Monipuolisuutta Suomalaisiin elintarvikkeisiin on saatu ulkomailta tuoduilla tuotemerkeillä. Ne myyvät usein nyvin ja ovat kuitenkin täällä valmistettu kotimaisesta raaka-aineesta.

        Ruotsin ja muun Euroopan maataloustukijärjästelmä on selvempi kun Suomen. Suomessa on pieni cap-tuki. Se johtuu pienemmästä satotasosta kun esim. Ruotsissa.

        EU tukijärjästelmä on sinällään vähän hassu. Maksetaan suurempaa tukia siitä, että on paremman satoalueen maa. Toisaalta maksetaan siitä parempaa tukia kun satotasot ovat pienempiä. Kyllä ehkä pitäsi koko EU_tukijärjästelmä ottaa yhtä aika kokonaisuutena järkevään tarkasteluun.

        Ei mulla luomu ole päälle jäänyt, lähituotanto pikemminkin. Siitähän monet keskustalaisetkin puhuvat ääni väristen, mutta maatalouspolitiikka on sitten taas ihan muuta.

        Luomulle löytyisi Euroopassa kyllä markkinoita. Pitäisi vaan kehittää säilyviä ja laadukkaita tuotteita. Euroopassa on miljoonia terveydestään ja ruokavalioistaan suorastaan hysteerisen tarkkoja ihmisiä ja määrä kasvaa koko ajan. Heillä on myös rahaa, jota sijoittavat omaan hyvinvointiinsa, mm. luomuelintarvikkeisiin.

        Sieltä olisi rahaa saatavissa, jos osattaisi tuotekehitys ja markkinointi ja otettaisi riskejä. Jos vaaditaan, että sitä on tuettava, mitä on ennenkin tuettu, niin pieleen mennään.

        Tässä suhteessa keskusta on harmittavan konservatiivinen puolue ja tukijärjestelmä paha kehityksen jarru.

        EU:n tukijärjestelmän uusimisesta en osaa sanoa mitään, mutta kai siihenkin pätee vanha KISS-sääntö: Keepi It Simple Stupid. ;-)


    • oivahärkönen

      ... kuulu kepun palstalle. Mutta sitä voidaan käsitellä täälläkin, jos kirjoituksessa on jokin selkeä kytkentä kepun politiikkaan.

      Maataloudella on huolimatta pienestä osuudestaan kansantutteesta suuri merkitys työllistäjänä ja erikoisest elintarviketeollisuuden tyällistäjänä, aluepolitiikassa, tietyn omavaraisuuden antajana kriisiaikoja varten, kotimaisen puhtaan ruuan ja vieläpä joidenkin mielestä maisemanhoidonkin kannalta.

      Täytyy vain ihmetellä, miksi Mpp ja muut sosialistit vihaavat maataloutta joka käänteessä. Ainoan poikkeuksen teki äskeinen 141.tukikeskustelu eduskunnassa, kun Heinäluoma oli tukiaisten suurin puolustaja ja viljelijän ystävä. Tässä hän tinki periaatteistaan kunhan vain pääsivät Vanhasta moittimaan.

      Ei ole mitään moitittavaa siinä,jos pääministeri ilmoitti, että hän ja maatalousministeri eivät katso voivansa jatkaa tehtävissään, os 141-neuvotteluissa ei saavuteta tyydyttävää tulosta. Olihan se sossujenkin sydäntä tähellä.

      Ovatko muuten demarit tehneet hallituskysymystä siitä, että joku teollisuusala vähentää väkeä. Eivät ole. Se ei ensinnäkään ole mahdollista esimerkiksi Stura Ensossa, jossa on laaja ulkomainen omistus ja yhtiö on pörssissä Suomen valtion osuus on yhtiöstä himppu yli 10 %. Hallitus kyllä tekee,mitä tuon antamalla vallalla on tehtävissä Kemijärvenkin tapauksessa. Vain ihannoimassasi sosialismissa valtio tai paremminkin puolue voi päättää kaikesta.

      Valtaosalla myös sossujen kansanedustajista on maalainen tausta jossakin sukupolvessa. Kepussa näitä maataloustaustaisia on enemmän kuin muissa puolueissa. Minä olen ylpeä siitä, että ne 93 % kepun äänestäjistä, jotka eivät ole viljelijöitä,luottavat kuitenkin viljelijätaustaisiin ehdokkaisiin. Sehän kertoo vain siitä, että siellä on kansakunnan suuren luottamuksen omaavaa väkeä enemmän kuin muissa ammateissa.

      Eläinrääkkäys on rikosoikeudellinen kysymys eikä suinkaan kepunpolitiikkaan kuuluva. Vain sellaisessa yhteydessä eläintenhoito kuuluu tälle saitille, jos sitä esimerkiksi puhutaan kepulaisen maatalousministerin siihen asiaan ottaman kannan yhteydessä. Sama koskee ympäristökysymyksiä niitä pittä käsitellä asianomaisilla palstoilla, ellei aihe liity jollakin tavalla kepulaisen poliitikon mielipiteisiin.

      Lintonen oli tosiaan sellainen sossupoliitikko, joka alkoi kaivaa vanhoja maatalouden ja kuluttaja vastakkainasetteluja esille. Se ei vedä nykyään enäää, hän putosi eduskunnasta. Lintonen on muuten kotoisin Forssasta, taisivat forssalaiset asettua paremminkin kotikaupunkinsa tyttären Sirkka-Liisa Anttilan kannalle.

      Tuo liberaalien puoluesihteeri ei joko tiedä tai hämää, että ei Suomessa ole erikseen rajasuojaa EU:n puitteissa. Kaikki kauppa ja taloudellinen ttoiminta sekä ihmisten liikkuminen on täysin vapaata unionin alueella. Unionin ulkorajoilla on tullit ja muitakin rajasuoja-asioita, mutta puoluesihteeri antoi ymmärtää, että ne ovat Suomen rajoilla.

      Euroopan unionin parlamentin liberaalidemokraattinen ryhmä, johon kepun euroedustajat kuuluvat, on mukana vaatimassa WTO:n neuvotteluissa älyttämän maailmanlaajuisen tukiaisjärjestelmän purkamista. Mutta neuvottelut etenevät vitkaan. Viimeksi suurimmaksi jarruksi on muodostunut USA, joka ei suostu alentamaan maissin tukiaisia. Olin muuten itse äskettäin USA:n Ohin valtiossa, siellä kasvatettiin melkein kaikilla pelloilla vain maissia.

      • Abogado

        Suomen valtio käyttää Stora Ensossa n. 35%:n äänivaltaa. Sillä osuudella se voi tosiasiassa saada minkä tahansa haluamansa asian läpi.


      • odotusarvoilla ja jos
        Abogado kirjoitti:

        Suomen valtio käyttää Stora Ensossa n. 35%:n äänivaltaa. Sillä osuudella se voi tosiasiassa saada minkä tahansa haluamansa asian läpi.

        nyt pudottavat osakkeiden arvoa siten, että kokoinaisuuden arvo laskee, niin joutuvat tilanteeseen, että myytyjen osakkeiden arvo arvioidaan uudestaan. Eli silloin osakkeita ostaneet voi vaati valtiolta korvauksen ja sitten puhutaan todella isoista rahoista... Heh-heh kepulaisilla skeidat on jo housussa. Tähän muuten kaatuu kepulaisten ajama hanke. Säälittävintä minusta on se, että kun tämä sattui perin juurin kepulaisella alueella, niin sitten vasta tehdään jotakin. Kaikissa aikaisemmissa alas ajoissa kepun on ollut hiljaa ja vedonnut markkinatalouteen. Tervetuloa todellisuuteen kepulaiset... Heh-heh heeeeeeehe


    Ketjusta on poistettu 19 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Keitä täällä on??

      Kertokaa nimenne!! 🤔
      Ikävä
      125
      1238
    2. Tiedät, että en voi enää laittaa viestiä

      Aikaa kulunut. Eikä se näyttäisi enää luontevalta vastata näin pitkän ajan jälkeen. Tiedän myös, että sinä et enää lait
      Ikävä
      89
      904
    3. Mitä sanoisit

      juuri nyt kaivatullesi jos uskaltaisit/kehtaisit?
      Ikävä
      90
      845
    4. Nostetaanpas kissa pöydälle: Onko Kuhmossa työpaikkakiusaamista?

      Kuka uskaltaa puhua? Vai uskaltaako kukaan? Naisvaltaisella alalla on kuulemma Kuhmossa ruma tilanne. Mitä aikuiset ede
      Kuhmo
      21
      786
    5. Mitä hyvää

      Mitä hyvää hän on tuonut elämääsi?
      Ikävä
      93
      717
    6. Tuleeko Martinasta rouva Muhis

      Saako vihdoinkin ne haaveilemansa prinsessa häät Hajjin entinen Muhammad kanssa, 😂 yhteistä heillä on se, että molemmat
      Kotimaiset julkkisjuorut
      282
      712
    7. Ei enää kauaa rakkaani

      Ensin minun pitää saatella narsistit oikeuden eteen ❤️
      Ikävä
      109
      636
    8. Miten näytät / näytit ihastumisesi hänelle?

      Toimiko, miten hän vastasi? vinkki5
      Ikävä
      32
      603
    9. Oletko miettinyt sitä

      Että jos meidän persoonat ei sovi yhtään yhteen ;) No onneksi kumpikin on fiksu eikä halua toiselle mitään pahaa.
      Ikävä
      49
      543
    10. Eipä oo näkyny montakkasn etelänvetelää vielä kylällä.

      Liekkö tuo pensanhinta vetelille liian kallista, kun ovat jeäneet kesäksi kottiinsa vetelehtimmään. Pärjätään iliman vet
      Suomussalmi
      117
      530
    Aihe