Onko persoonallisuushäiriöinen ja skitsofreenikko samantyyppisiä? Siis on persoonallisuushäiriöisellä myös luulosairautta? Viihtyykö persoonallisuushäiriöinen mieluiten yksin eli onko erakko? Jos henkilö myöntää, että hänellä on persoonallisuushäiriö, niin voiko sitä jotenkin hoitaa? Eli onko olemassa jotain lääkitystä ja terapiaa? Pystyykö henkilö itse "hillitsemään" näitä sairauteen liittyviä oireita? Onko yleensä edes kykenevä normaaliin parisuhteeseen?
Persoonallisuushäiriö
maallikko vaan
113169
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
on keksitty millekin häiriöille.Lääkkeet etsitään kuitenkin kokeilemalla ja hoidossa auttaa varmaan mitä tunnollisemmin asiaan ryhdytään ja valvotaan pidempään kun on tuloksiin päästy.Olet itse avainnasemassa terveyteesi nähden.Tunnet itsesi parhaiten kuten kannat itsestäsi huoltakin.Sinnikkyys on hyvä apu ja perään antamattomuus tilanteissa jos toisissakin.Itsehillintä auttaa enemmän kuin esim. murehtiminen taikka kimpaantuminen pitkä jänteisissäkin asioissa.
-
"Onko persoonallisuushäiriöinen ja skitsofreenikko samantyyppisiä?" - Eivät yleensä.
"Siis onko persoonallisuushäiriöisellä myös luulosairautta?" - Ns. paranoidisella persoonallisuudella voi olla.
"Viihtyykö persoonallisuushäiriöinen mieluiten yksin eli onko erakko?" - Skitsoidinen on erakka; esim. borderline ei kestä yksinäisyyttä.
"Jos henkilö myöntää, että hänellä on persoonallisuushäiriö, niin voiko sitä jotenkin hoitaa?" - Voi.
"Eli onko olemassa jotain lääkitystä ja terapiaa?" - On lääkitystä (en tiedä tarkemmin); on psykoterapiaa.
"Pystyykö henkilö itse "hillitsemään" näitä sairauteen liittyviä oireita?" - Mielestäni kyseessä eivät useimmiten ole varsinaiset sairaudet. Oireet ovat enemmän luonteenpiirteitä kuin irrallisia symptomeita.
"Onko yleensä edes kykenevä normaaliin parisuhteeseen?" Useimmiten kykenee; riippuu (myös) häiriön tyypistä.
-
-
persoonallisuushäiriöt vrt. neuroosit,
”puhtaissa” *neurooseissa ihmisellä on tavallisimmin joku tai joitain enemmän tai vähemmän häiritseviä symptomeita, jotka rajoittavat hänen elämäänsä. Muut eivät kärsi hänen oireistaan muuten kuin sekundaarisesti (autoplastinen adaptaatio). Muuten hän on sangen tavallinen ihminen, käy useimmiten töissä ym. Kaikissa persoonallisuushäiriöissä implikaationa on häiriön perustuminen laajempaan kehitykselliseen puutteeseen tai takertumaan ja/tai häiriön laaja-alaisuus sinänsä. Eri persoonallisuushäiriötyypeissä suhde neuroosiin ym. häiriöihin menee näin:
K l u s t e r i .A (oudot tai eksentriset): Todellisuudentajun heikentymisen ja vaikeiden inter-persoonallisten ongelmien vuoksi nämä ovat lähempänä psykoosia kuin neuroosia.
K l u s t e r i .B (dramaattiset, emotionaaliset tai epävakaat): Tunne-elämä on selvästi labiilimpi kuin neurooseissa, ja oireet ovat osin sellaisia, että läheiset kärsivät (alloplastinen adaptaatio). Kun puhutaan persoonallisuushäiriöistä, tarkoitetaan usein juuri (ja vain!) tätä par excellence -klusteria.
K l u s t e r i .C (ahdistuneet tai pelokkaat): Usein kyseessä on itse asiassa laaja-alainen tai vaikea neuroosi: Persoonallisuuden sisäiset struktuurit ovat kehittyneet, ja adaptaatio on pääosin autoplastista.
Psykodynaamisen rajatilan kriteerit täyttyvät aina klusterissa A ja useimmiten B:ssä, mutta ehkä vain vähemmistössä C:ssä.
-
Kertoisitko lisää tuon klusteri c:n persoonallisuushäiriöistä ja neurooseista. Eli mm. millainen neuroosi on, jos se on niin vakava, että se lukeutuu persoonallisuushäiriöksi? Ja mitä persoonallisuushäiriöitä kuuluu klusteri c:hen? Selventäisitkö vielä lisää käsitteitä alloplastinen ja autoplastinen adaptaatio.
-
KLUSTERI C (ahdistuneet tai pelokkaat):
301.82 Estynyt (foobinen) persoonallisuus (avoidant PD, AVPD).
301.6 Riippuvainen persoonallisuus (dependent PD, DPD).
301.4 Vaativa (pakko-oireinen, anankastinen) persoonallisuus (obsessive-compulsive PD, OCPD).
Voitko kertoa myös narsistisesta persoonasta?
Kiitos vastauksista. Tutustun huomenna googlen avulla tuohon vaativaan persoonallisuuteen enemmän... (Olen aiemmin miettinyt, että missä menee normaalin neuroottisuuden ja sairaalloisen neuroottisuuden raja. Itselläni ei ole muita perustietoja psykologiasta, kuin lukion kurssit, eli ei paljon mitään, mutta nyt kun hakeuduin psyykkisten ongelmien takia hoitoon, alkoi omat mahdolliset diagnoosit kiinnostaa...)
näin yleisesti AVPD haluaisi ihmissuhteita ja skitsofrenikko ei. Erittäin kärjistetysti
loistavasti. Hienosti menee... Inter-personasi eli Curtains are falling. Tähän on pakko olla JOKU ratkaisu... Tiedätkö jo mihin adpataatio-perustuu? Tää voi pahimmilaan olla tällaista eläinrääkkäystäkin muistuttavaa.
Mun kohdalla naurettavinta oli kun joku yritti tähystää psykologina mun rakkoa sairaalassa ihmiskauppaakin tarjottiin mediassa ratkaisuksi. No ehkä ens kerralla paremmin.
"Time slips away" Joka kertoo näistä Höpsiäsistä taas jonkun adaption verran enemmän...? Mulle se sanoo tämän verran: kukaan, vielä, ehkä kerran vielä.... Ymmärrätkö jo miksi kaupunki tai kunta ei hyökkää yksilön, ryhmän tai perheen kimppuun? Siihen on kaksi käsitettä lapsenmielinen ja mieleltään sairas. Simon says on yksi näistä käsitteistä.
Ad Infinitum
All Your life
A godsend
Something to give you a sign
All your life
You've been graving for
a Windfall
Somethig to blow your mind
You are right in th middle
But you don't realize it
It all spins around you
But you're too blind to see
Why can't you see the damage done
There's jno escape
Nowhere to run
Time is runnig through your hands
You*ll miss your change to make a stand
All your life
You've been dreaming of
A Godsend
The time is drawing near
All your life
You've prepared for
The break finally here
No-one can take it away now
It will happen at last
But you don't feel a thing
And it's all over so fast
High hopes downfall
Hatred depression
High hopes downfall
Hatred depression
Oli edellinen name of the game? Milloin te myönnätte psykologisen pelinne Los Angelesissa ja muissa valtioissa. Milloin te myönnätte Minervän perheeseen kohdistuneen menetyksen ja sillä saamanne menestyksen? On hyvin kyseenalaista, että saako sosiaalikasvatuksessa käyttää sellaisia pelipapereita, jotka perustuva eläinrääkkäykseen tai sen opetteluun. Sellaiset erilaiset kielet ovat syyteratkaisuna tähän. Nekin ovat vain vittuilun kohde raiskauskriisikeskusten toimesta.
Lääkärin määräämä lääkekään ei ollut oikea, sitä yritetään tällaisella nähnyt-persoonalla peitellä, joten mikä nyt neuvoksi. Milloin raiskauskriisikeskus voi ottaa kantaa tähän mulle määrättyyn lääkkeeseen? Siis peruslämpöä ei voi opetella itsetyydytyksellä ja sillä selvä...
Skitsofrenia ja persoonallisuushäiriöt ovat eri asioita. Persoonallisuushäiriössä persoonallisuus on rakentunut ja se on pysyvä rakenne. Ongelmana on se, että epäsuotuisista varhaisista vuorovaikutuskokemuksista johtuen se on joustamaton, viriävien tarveimpulssien ja tunteiden käsittelyyn heikosti pystyvä, mistä seuraa sopeutumisvaikeuksia ihmissuhteissa ja yhteiskuntaelämässä. Skitsofreniassa kokemusmaailma on fragmentaarisempi, ja persoonallisuutta ei sanan varsinaisessa merkityksessä rakennu. Tosin skitsofrenioissakin saattaa esiintyä persoonallisuushäiriöille ominaisia piirteitä.
Luulosairautta esiintyy muillakin kuin paranoidisilla persoonallisuuksilla. Rajatilatasoisilla persoonallisuuksilla vainoharhaisuuskokemukset ovat varsin yleisiä, kun he muutoinkin ovat herkkiä suhteuttamaan tapahtumia itseensä. Varsinkin ns. minipsykooseissa, joille rajatilainen persoonallisuus altistaa, todellisuudentajun horjahdukset ovat usein paranoidisväritteisiä.
Persoonallisuushäiriöisistä yksinäisyyteen hakeutuvat skitsoidit l. eristäytyneet persoonallisuudet, joskaan heidänkään kohdalla ei ole yksinäisyydessä viihtymisestä. Se on vain heidän sisäielle kokemiselleen välttämätöntä. Myös estyneet persoonallisuudet saattavat vetäytyä kontaktikaipuustaan huolimatta yksinäisyyteen, koska sosiaalinen ahdistuneisuus, ja sen taustalla oleva arvottomuuden tunne ja sosiaalinen häpeä ovat niin voimakkaita, että toisten seuraan hakeutuminen on mahdotonta, ja siinä oleminen äärimmäisen ahdistavaa.
Lääkityksellä persoonallisuushäiriöitä ei voida parantaa, mutta niiden oireita voidaan lievittää. Riskinä on, että ainakin nopeasti vaikuttaviin ahdistusta lievittäviin lääkkeisiin liittyy riippuvuusriski. Sekä ahdistusta, että persoonallisuushäiriön pohjalta usein viriävää masennusta voidaan kuitenkin hoitaa turvallisesti antidepressanteilla, ja myös varsinaisesti psykoosien hoitoon tarkoitettuja neurolepteja käytetään nykyään ainakin suurimman psykoosiriskin omaavilla persoonallisuushäiriöpotilailla.
Persoonallisuushäiriöille on ominaista, että niistä kärsivä ei juurikaan kykene hallitsemaan oireitaan, koska ne ovat niin voimakkaista sisäisesti pakottavista yllykkeistä syntyviä, ja persoonallisuushäiriössä on olennaista, että psyyken sisäiset puolustusmekanismit ovat kehittyneet puutteellisesti. Ei siis ole kykyä hillitä yllykkeitään eikä neutralisoida viriäviä tunteitaan.
Peruspersoonallisuutta ei voi juurikaan muuttaa ( vaikka se tosin muuttuu, joskin hitaasti koko elämän ajan), mutta psykoterapia voi auttaa löytämään keinoja yllykkeiden ja tunteiden käsittelemiseksi niin, että sopeutumiskyky kohenee. Ja kun metsä vastaa niin kuin sinne huutaa, persoonallisuushäiriöisen särmikkyyden vähentyessä myös hänen konfliktialttiutensa vähenee.
Myös kyky normaaliin parisuhteeseen on puutteellinen, koska persoonallisuushäiriössä on tyypillistä keskittyminen omien tarpeiden ja niille rakentuvien toiveiden toteutumiseen, ja empaattinen kumppanin toiveiden tunnistaminen ei onnistu. Syntyy toistuvia pettymyksiä, joiden nostattamat tunteet ovat puutteellisesti hallinnassa. Erityisesti rajatilapersoonallisuuksia ja narsismin patologiaa tutkinut psykoanalyytikko Otto Kernberg onkin osuvasti sanonut: Rajatilapotilas etsii koko ajan parempaa äitiä itselleen, ja narsistinen persoonallisuus koettaa olla parempi äiti itselleen.