Millainen sijamuoto on suomen translatiivi? Onko se laisinkaan sijamuoto? Mikä on sen pääte?
???
???
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Se on se yleisimmin ksi-päätteinen sijamuoto. Tulento.
Omille tenaville opetin muistisäännön piirretyistä: pienenä katsoivat Transformers-nimistä sarjaa, siinä ne otukset muuttuvat roboteiKSI, raketeiKSI ja vaikka miKSI.
"Se on se yleisimmin ksi-päätteinen sijamuoto."
Ei, kun translatiivin pääte on "-ta". Muuten tuo on totta.
Tuo nimimerkin "palstalainenkin" harhautus lähentelee jo rikollista toimintaa. Mikä on sellaisen ihmisen moraali, joka tieten tahtoen haluaa harhauttaa toista ihmistä täysin väärällä tiedolla.
TIETENKIN translatiivin pääte on "-ksi".
Kyllä sinut, rikollinen, saadaan jäljitetyksi IP-osoitteesi perusteella!
Tieto on tarkastettu LUOTETTAVASTA LÄHTEESTÄ. Translatiivin pääte on -ta. piste.
Jos et muuten usko niin katso Jukka ”Yucca” Korpelan avoimesta tietosivustosta Datatekniikka ja viestintä! Siellä sanotaan sanatarkasti näin:
"Onko eksessiivi (esim. ”luonta”) sijamuoto?
Ei. Kyse on essiivin ja translatiivin päätteen (-na ja -ta) yhdistelmästä, joka esiintyy joissakin murteissa lähinnä adverbeissa,"
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielet/vukk.html
Kyllä kai se olisi rikollisempaa olla eri linjoilla erehtymättöman auktoriteetin kanssa, vai mitä?
IP-osoitteeni on muuten 192.168.0.100.
puhuu palturia tuossa (häneltäkin lienee toki kyseessä pelkkä lapsus, joka epähuomiossa on jäänyt korjaamatta), mutta eivät hänen opuksensa mitään "Jumalan sanaa" edusta.
Translatiivi liittyy tuohon "eksessiiviin" vain siten, että se on loogisesti tavallaan "eksessiivin" vastakohta. Päätteet ovat sitten aivan eri asia. Translatiivin pääte on -ksi.
Vieläkin LUOTETTAVAMPI LÄHDE löytyy kun marssit lähimpään peruskouluun, vaikkapa 5A-luokkaan (saa olla B-luokkakin) ja pyydät äidinkielen kirjan lainaan.
Siellä kerrotaan tuo ksi-pääte translatiivin tuntomerkiksi...
No hyvä on. Myönnän erehtyneeni.
Jos kerran on tiedossa vieläkin luotettavampia lähteitä kuin käyttämäni, niin käytän mielihyvin sitten niitä. :-)
Pirkko Leino: HYVÄÄ SUOMEA (Otava 1989), sivu 53:
»Translatiivi (tulento)
Kysymykset: miksi, millaiseksi
Päätteet: -ksi, kse (talo | ksi, taloi | ksi, talo | kse | ni, taloi | kse | ni)
Translatiivin pääte on yleensä -ksi, possessiivisuffiksin edellä -kse-.
lapse | ksi, lapsi | ksi
lapse | kse | en, lapsi | kse | en»
* * *
Minun on helppo olla siinä käsityksessä, että nimimerkki palstalainenkin on tuossa yllä liikkeellä hieman ketunhäntä kainalossa: hän lienee löytänyt VIRHEEN sellaisen itseriittoisen skribentin kuin KORPELAN tekstistä ja päättänyt narauttaa miehen siitä vetoamalla kyseiseen virheelliseen ohjeeseen. Kelpo jekku!
Tämä menee näin: tulento-olento-eronto eli translatiivi-essiivi-"eksessiivi". Esimerkki: hän tuli komisarioksi - hän toimi komisariona - hän sai eron komisarionta.
Ei "eksessiivin" pääte siis ole kahden muun sijamuodon päätteiden "yhdistelmä", vaan sillä on ihan oma pääte: -nta, -ntä.
Mainitsemasi esimerkki tuntuu minun korvissani ventovieraalta – jollakin muulla murrealueella kasvanut sen ehkä voisi hyväksyäkin.
Sellaiset eksessiivimuodot kuin kotonta (kotoonta) ja takanta (takaanta) tuntuvat jo vähän tutummilta. Eivät kuitenkaan kuulu omaan kielelliseen ilmaisuuni.
TV-kommentaattorina mäkihypyssä esiintyvän Toni Niemisen puheessa (tai kommentoinnin kohteena olevilla hyppääjillä) kuulostaa paino jäävän monesti ”taakke”. Osaisikohan joku viisas selittää, mikä sijamuoto on kyseessä? Toniivi tai toninto kenties?
Työmatkani varrella on kaksi liikennepolttonesteiden jakelusta huolehtivaa automaattiasemaa. Niiden säiliötä täyttämässä näkee monesti säiliöperävaunuyhdistelmän, jonka kyljessä on kookas teksti TRANSUOTILA.
Edesmennyt TV-kasvo ja europarlamentaarikko Jyrki Otila tunnettiin intohimoisena tietokilpailumiehenä, mutta oliko hänellä kuljetusalan liiketoimintaakin, erikoisemmasta suuntautuneisuudesta/harrastuksesta puhumattakaan?
on "intoniaatio" kun on kyseessä...
... esmes vaik tulla kolupojaksi? mix se i pittää olla lopus?
Korpela ei vastoin luuloaan ole yli-ihminen. Saatanan pahansisuinen häirikkö keskustelijana, vaikka paljon tietääkin. Mölyää myös asioista, joista ei tiedä, eikä siedä vastaväitteitä tai tarkennuksia.
Ee muut tiijä.
... vai erkien erkkikö? Mitäs tuumit, jos tullaan vähän tutkimaan koneesi sisältöä? Dynaaminen osoite ei pelasta, antaa skannata vaan automaattisesti.
Tuo "taakke" tuli tutuksi armeijan harmaissa kun ainakin Kymenlaakson kasvatit sitä käyttelivät; taakke poistu!"
Samaa sarjaa oli heidän nen-päätteen käsittelynsä: "Niemiin, viholliin on tuol". (= Nieminen, vihollinen on tuolla").
Jospa noiden "sijamuotojen" yhteinen nimittäjä on vaikka "kymenlaaksatiivi" (mutta ei kuitenkaan kymenlaksatiivi...).
Kuusaan (Kuusankosken) mies tuvassamme tunsi nen-aateliin kuuluvien tupakaveriensa nimet hieman eri muodossa kuin muualta tulleet: Kettuin (Kettunen), Koistiin (Koistinen), Korhoin (Korhonen), Koskiin (Koskinen) jne.
>Mitäs tuumit, jos tullaan vähän tutkimaan koneesi sisältöä?
Hahaa, sopiipa koettaa! :D
Antaa tulla, valmiina ollaan!... Ei meillä pelätä!
:D
En nyt kuitenkaan suosittele oman ip-osoiteen levittelemistä ehdoin tahdoin. Ei kysymys ole pelkäämisestä, vaan järjen käytöstä. Uhittelu ei ole viisasta.
Johtuu muinoin tapahtuneesta äänteenmuutoksesta, jossa sananloppuiset e:t ovat muuttuneet i:ksi, mutta sanansisäiset (siis esim. possessiivisuffiksia edeltävät) ovat pitäneet muotonsa.