Mikä on translatiivi?

"Se on se yleisimmin ksi-päätteinen sijamuoto."

Ei, kun translatiivin pääte on "-ta". Muuten tuo on totta.

palstalainenkin kirjoitti:

"Se on se yleisimmin ksi-päätteinen sijamuoto."

Ei, kun translatiivin pääte on "-ta". Muuten tuo on totta.

Tuo nimimerkin "palstalainenkin" harhautus lähentelee jo rikollista toimintaa. Mikä on sellaisen ihmisen moraali, joka tieten tahtoen haluaa harhauttaa toista ihmistä täysin väärällä tiedolla.

TIETENKIN translatiivin pääte on "-ksi".

Kyllä sinut, rikollinen, saadaan jäljitetyksi IP-osoitteesi perusteella!

Poliisimies* kirjoitti:

Tuo nimimerkin "palstalainenkin" harhautus lähentelee jo rikollista toimintaa. Mikä on sellaisen ihmisen moraali, joka tieten tahtoen haluaa harhauttaa toista ihmistä täysin väärällä tiedolla.

TIETENKIN translatiivin pääte on "-ksi".

Kyllä sinut, rikollinen, saadaan jäljitetyksi IP-osoitteesi perusteella!

Lue lisää

Tieto on tarkastettu LUOTETTAVASTA LÄHTEESTÄ. Translatiivin pääte on -ta. piste.

Jos et muuten usko niin katso Jukka ”Yucca” Korpelan avoimesta tietosivustosta Datatekniikka ja viestintä! Siellä sanotaan sanatarkasti näin:
"Onko eksessiivi (esim. ”luonta”) sijamuoto?

Ei. Kyse on essiivin ja translatiivin päätteen (-na ja -ta) yhdistelmästä, joka esiintyy joissakin murteissa lähinnä adverbeissa,"

http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielet/vukk.html

Kyllä kai se olisi rikollisempaa olla eri linjoilla erehtymättöman auktoriteetin kanssa, vai mitä?

Poliisimies* kirjoitti:

Tuo nimimerkin "palstalainenkin" harhautus lähentelee jo rikollista toimintaa. Mikä on sellaisen ihmisen moraali, joka tieten tahtoen haluaa harhauttaa toista ihmistä täysin väärällä tiedolla.

TIETENKIN translatiivin pääte on "-ksi".

Kyllä sinut, rikollinen, saadaan jäljitetyksi IP-osoitteesi perusteella!

Lue lisää

IP-osoitteeni on muuten 192.168.0.100.

palstalainenkin kirjoitti:

Tieto on tarkastettu LUOTETTAVASTA LÄHTEESTÄ. Translatiivin pääte on -ta. piste.

Jos et muuten usko niin katso Jukka ”Yucca” Korpelan avoimesta tietosivustosta Datatekniikka ja viestintä! Siellä sanotaan sanatarkasti näin:
"Onko eksessiivi (esim. ”luonta”) sijamuoto?

Ei. Kyse on essiivin ja translatiivin päätteen (-na ja -ta) yhdistelmästä, joka esiintyy joissakin murteissa lähinnä adverbeissa,"

http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielet/vukk.html

Kyllä kai se olisi rikollisempaa olla eri linjoilla erehtymättöman auktoriteetin kanssa, vai mitä?

Lue lisää

puhuu palturia tuossa (häneltäkin lienee toki kyseessä pelkkä lapsus, joka epähuomiossa on jäänyt korjaamatta), mutta eivät hänen opuksensa mitään "Jumalan sanaa" edusta.

Translatiivi liittyy tuohon "eksessiiviin" vain siten, että se on loogisesti tavallaan "eksessiivin" vastakohta. Päätteet ovat sitten aivan eri asia. Translatiivin pääte on -ksi.

palstalainenkin kirjoitti:

Tieto on tarkastettu LUOTETTAVASTA LÄHTEESTÄ. Translatiivin pääte on -ta. piste.

Jos et muuten usko niin katso Jukka ”Yucca” Korpelan avoimesta tietosivustosta Datatekniikka ja viestintä! Siellä sanotaan sanatarkasti näin:
"Onko eksessiivi (esim. ”luonta”) sijamuoto?

Ei. Kyse on essiivin ja translatiivin päätteen (-na ja -ta) yhdistelmästä, joka esiintyy joissakin murteissa lähinnä adverbeissa,"

http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielet/vukk.html

Kyllä kai se olisi rikollisempaa olla eri linjoilla erehtymättöman auktoriteetin kanssa, vai mitä?

Lue lisää

Vieläkin LUOTETTAVAMPI LÄHDE löytyy kun marssit lähimpään peruskouluun, vaikkapa 5A-luokkaan (saa olla B-luokkakin) ja pyydät äidinkielen kirjan lainaan.

Siellä kerrotaan tuo ksi-pääte translatiivin tuntomerkiksi...

apuun! kirjoitti:

Vieläkin LUOTETTAVAMPI LÄHDE löytyy kun marssit lähimpään peruskouluun, vaikkapa 5A-luokkaan (saa olla B-luokkakin) ja pyydät äidinkielen kirjan lainaan.

Siellä kerrotaan tuo ksi-pääte translatiivin tuntomerkiksi...

Lue lisää

No hyvä on. Myönnän erehtyneeni.

Jos kerran on tiedossa vieläkin luotettavampia lähteitä kuin käyttämäni, niin käytän mielihyvin sitten niitä. :-)

apuun! kirjoitti:

Vieläkin LUOTETTAVAMPI LÄHDE löytyy kun marssit lähimpään peruskouluun, vaikkapa 5A-luokkaan (saa olla B-luokkakin) ja pyydät äidinkielen kirjan lainaan.

Siellä kerrotaan tuo ksi-pääte translatiivin tuntomerkiksi...

Lue lisää

Pirkko Leino: HYVÄÄ SUOMEA (Otava 1989), sivu 53:

»Translatiivi (tulento)

Kysymykset: miksi, millaiseksi
Päätteet: -ksi, kse (talo | ksi, taloi | ksi, talo | kse | ni, taloi | kse | ni)

Translatiivin pääte on yleensä -ksi, possessiivisuffiksin edellä -kse-.

lapse | ksi, lapsi | ksi
lapse | kse | en, lapsi | kse | en»

* * *

Minun on helppo olla siinä käsityksessä, että nimimerkki palstalainenkin on tuossa yllä liikkeellä hieman ketunhäntä kainalossa: hän lienee löytänyt VIRHEEN sellaisen itseriittoisen skribentin kuin KORPELAN tekstistä ja päättänyt narauttaa miehen siitä vetoamalla kyseiseen virheelliseen ohjeeseen. Kelpo jekku!

toki kirjoitti:

puhuu palturia tuossa (häneltäkin lienee toki kyseessä pelkkä lapsus, joka epähuomiossa on jäänyt korjaamatta), mutta eivät hänen opuksensa mitään "Jumalan sanaa" edusta.

Translatiivi liittyy tuohon "eksessiiviin" vain siten, että se on loogisesti tavallaan "eksessiivin" vastakohta. Päätteet ovat sitten aivan eri asia. Translatiivin pääte on -ksi.

Lue lisää

Tämä menee näin: tulento-olento-eronto eli translatiivi-essiivi-"eksessiivi". Esimerkki: hän tuli komisarioksi - hän toimi komisariona - hän sai eron komisarionta.

Ei "eksessiivin" pääte siis ole kahden muun sijamuodon päätteiden "yhdistelmä", vaan sillä on ihan oma pääte: -nta, -ntä.

Maallikko* kirjoitti:

Tämä menee näin: tulento-olento-eronto eli translatiivi-essiivi-"eksessiivi". Esimerkki: hän tuli komisarioksi - hän toimi komisariona - hän sai eron komisarionta.

Ei "eksessiivin" pääte siis ole kahden muun sijamuodon päätteiden "yhdistelmä", vaan sillä on ihan oma pääte: -nta, -ntä.

Lue lisää

Mainitsemasi esimerkki tuntuu minun korvissani ventovieraalta – jollakin muulla murrealueella kasvanut sen ehkä voisi hyväksyäkin.

Sellaiset eksessiivimuodot kuin kotonta (kotoonta) ja takanta (takaanta) tuntuvat jo vähän tutummilta. Eivät kuitenkaan kuulu omaan kielelliseen ilmaisuuni.

TV-kommentaattorina mäkihypyssä esiintyvän Toni Niemisen puheessa (tai kommentoinnin kohteena olevilla hyppääjillä) kuulostaa paino jäävän monesti ”taakke”. Osaisikohan joku viisas selittää, mikä sijamuoto on kyseessä? Toniivi tai toninto kenties?

Työmatkani varrella on kaksi liikennepolttonesteiden jakelusta huolehtivaa automaattiasemaa. Niiden säiliötä täyttämässä näkee monesti säiliöperävaunuyhdistelmän, jonka kyljessä on kookas teksti TRANSUOTILA.

Edesmennyt TV-kasvo ja europarlamentaarikko Jyrki Otila tunnettiin intohimoisena tietokilpailumiehenä, mutta oliko hänellä kuljetusalan liiketoimintaakin, erikoisemmasta suuntautuneisuudesta/harrastuksesta puhumattakaan?

Korva_särky kirjoitti:

Mainitsemasi esimerkki tuntuu minun korvissani ventovieraalta – jollakin muulla murrealueella kasvanut sen ehkä voisi hyväksyäkin.

Sellaiset eksessiivimuodot kuin kotonta (kotoonta) ja takanta (takaanta) tuntuvat jo vähän tutummilta. Eivät kuitenkaan kuulu omaan kielelliseen ilmaisuuni.

TV-kommentaattorina mäkihypyssä esiintyvän Toni Niemisen puheessa (tai kommentoinnin kohteena olevilla hyppääjillä) kuulostaa paino jäävän monesti ”taakke”. Osaisikohan joku viisas selittää, mikä sijamuoto on kyseessä? Toniivi tai toninto kenties?

Lue lisää

on "intoniaatio" kun on kyseessä...

... esmes vaik tulla kolupojaksi? mix se i pittää olla lopus?

Paremman puutteessa kirjoitti:

Pirkko Leino: HYVÄÄ SUOMEA (Otava 1989), sivu 53:

»Translatiivi (tulento)

Kysymykset: miksi, millaiseksi
Päätteet: -ksi, kse (talo | ksi, taloi | ksi, talo | kse | ni, taloi | kse | ni)

Translatiivin pääte on yleensä -ksi, possessiivisuffiksin edellä -kse-.

lapse | ksi, lapsi | ksi
lapse | kse | en, lapsi | kse | en»

* * *

Minun on helppo olla siinä käsityksessä, että nimimerkki palstalainenkin on tuossa yllä liikkeellä hieman ketunhäntä kainalossa: hän lienee löytänyt VIRHEEN sellaisen itseriittoisen skribentin kuin KORPELAN tekstistä ja päättänyt narauttaa miehen siitä vetoamalla kyseiseen virheelliseen ohjeeseen. Kelpo jekku!

Lue lisää

Korpela ei vastoin luuloaan ole yli-ihminen. Saatanan pahansisuinen häirikkö keskustelijana, vaikka paljon tietääkin. Mölyää myös asioista, joista ei tiedä, eikä siedä vastaväitteitä tai tarkennuksia.

kolutytö kirjoitti:

... esmes vaik tulla kolupojaksi? mix se i pittää olla lopus?

Ee muut tiijä.

palstalainenkin kirjoitti:

IP-osoitteeni on muuten 192.168.0.100.

... vai erkien erkkikö? Mitäs tuumit, jos tullaan vähän tutkimaan koneesi sisältöä? Dynaaminen osoite ei pelasta, antaa skannata vaan automaattisesti.

Korva_särky kirjoitti:

Mainitsemasi esimerkki tuntuu minun korvissani ventovieraalta – jollakin muulla murrealueella kasvanut sen ehkä voisi hyväksyäkin.

Sellaiset eksessiivimuodot kuin kotonta (kotoonta) ja takanta (takaanta) tuntuvat jo vähän tutummilta. Eivät kuitenkaan kuulu omaan kielelliseen ilmaisuuni.

TV-kommentaattorina mäkihypyssä esiintyvän Toni Niemisen puheessa (tai kommentoinnin kohteena olevilla hyppääjillä) kuulostaa paino jäävän monesti ”taakke”. Osaisikohan joku viisas selittää, mikä sijamuoto on kyseessä? Toniivi tai toninto kenties?

Lue lisää

Tuo "taakke" tuli tutuksi armeijan harmaissa kun ainakin Kymenlaakson kasvatit sitä käyttelivät; taakke poistu!"
Samaa sarjaa oli heidän nen-päätteen käsittelynsä: "Niemiin, viholliin on tuol". (= Nieminen, vihollinen on tuolla").

Jospa noiden "sijamuotojen" yhteinen nimittäjä on vaikka "kymenlaaksatiivi" (mutta ei kuitenkaan kymenlaksatiivi...).

Kymenlaaksosta? kirjoitti:

Tuo "taakke" tuli tutuksi armeijan harmaissa kun ainakin Kymenlaakson kasvatit sitä käyttelivät; taakke poistu!"
Samaa sarjaa oli heidän nen-päätteen käsittelynsä: "Niemiin, viholliin on tuol". (= Nieminen, vihollinen on tuolla").

Jospa noiden "sijamuotojen" yhteinen nimittäjä on vaikka "kymenlaaksatiivi" (mutta ei kuitenkaan kymenlaksatiivi...).

Lue lisää

Kuusaan (Kuusankosken) mies tuvassamme tunsi nen-aateliin kuuluvien tupakaveriensa nimet hieman eri muodossa kuin muualta tulleet: Kettuin (Kettunen), Koistiin (Koistinen), Korhoin (Korhonen), Koskiin (Koskinen) jne.

Hakkeri-Haanpää kirjoitti:

... vai erkien erkkikö? Mitäs tuumit, jos tullaan vähän tutkimaan koneesi sisältöä? Dynaaminen osoite ei pelasta, antaa skannata vaan automaattisesti.

>Mitäs tuumit, jos tullaan vähän tutkimaan koneesi sisältöä?

Hahaa, sopiipa koettaa! :D

Antaa tulla, valmiina ollaan!... Ei meillä pelätä!
:D

palstalainenkin kirjoitti:

>Mitäs tuumit, jos tullaan vähän tutkimaan koneesi sisältöä?

Hahaa, sopiipa koettaa! :D

Antaa tulla, valmiina ollaan!... Ei meillä pelätä!
:D

En nyt kuitenkaan suosittele oman ip-osoiteen levittelemistä ehdoin tahdoin. Ei kysymys ole pelkäämisestä, vaan järjen käytöstä. Uhittelu ei ole viisasta.

kolutytö kirjoitti:

... esmes vaik tulla kolupojaksi? mix se i pittää olla lopus?

Johtuu muinoin tapahtuneesta äänteenmuutoksesta, jossa sananloppuiset e:t ovat muuttuneet i:ksi, mutta sanansisäiset (siis esim. possessiivisuffiksia edeltävät) ovat pitäneet muotonsa.