Nykyään lautasmalli on ruokailun perusta. Puolet lautasesta täytetään kasviksilla, neljännes hiilihydraateilla ja neljännes proteiineilla. Usein näissä ohjeissa lukee proteiinien kohdalla "varsinaista ruokaa eli lihaa tai kalaa". Olen lähiaikoina nähnyt puhuttavan munasta ja jopa palkokasveistakin.
MUTTA kun yliopiston ruokalasta ja ravintoloista ei yleensä saa proteiinipitoista kasvisruokaa. Kasvisvaihtoehto koostuu usein lähinnä perunasta tai riisistä sekä vihanneksista. Nyt onneksi yliopistossa on lisätty useammin papuja ja soijatuotteita kasvisruokaan. Jos kasvisruuassa ei ole proteiinia ja salaattipöydässä on esim. herneitä, otan niitä neljänneslautasellista vastaavan määrän.
Poissa kotoa en yleensä pysty kuitenkaan syömään lautasmallin mukaan, vaan proteiinien määrä jää pienemmäksi kuin neljänneslautasellinen. Siksi tungenkin kotona kaikkiin ruokiin papuja, soijatuotteita tai pähkinöitä enemmänkin kuin sen neljänneksen.
Pitäisikö minun kuitenkaan olla tästä huolissani? Tarvitseeko ihminen oikeasti niin paljon proteiineja? Onko lautasmalli keksitty niitä varten, jotka ottaisivat normaalisti yli puoli lautasta peittävän pihvin ja täyttävät loppuosan ranskalaisilla? Onko neljänneksen kokoinen "liha"-osuus vain maksimi, vai pitäisikö siihen pyrkiä?
MUTTA kun yliopiston ruokalasta ja ravintoloista ei yleensä saa proteiinipitoista kasvisruokaa. Kasvisvaihtoehto koostuu usein lähinnä perunasta tai riisistä sekä vihanneksista. Nyt onneksi yliopistossa on lisätty useammin papuja ja soijatuotteita kasvisruokaan. Jos kasvisruuassa ei ole proteiinia ja salaattipöydässä on esim. herneitä, otan niitä neljänneslautasellista vastaavan määrän.
Poissa kotoa en yleensä pysty kuitenkaan syömään lautasmallin mukaan, vaan proteiinien määrä jää pienemmäksi kuin neljänneslautasellinen. Siksi tungenkin kotona kaikkiin ruokiin papuja, soijatuotteita tai pähkinöitä enemmänkin kuin sen neljänneksen.
Pitäisikö minun kuitenkaan olla tästä huolissani? Tarvitseeko ihminen oikeasti niin paljon proteiineja? Onko lautasmalli keksitty niitä varten, jotka ottaisivat normaalisti yli puoli lautasta peittävän pihvin ja täyttävät loppuosan ranskalaisilla? Onko neljänneksen kokoinen "liha"-osuus vain maksimi, vai pitäisikö siihen pyrkiä?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kasvissyönti on yleistynyt vasta viime vuosina, joten tieto on sen mukaista: Vähäistä, ristiriitaista ja jopa väärää. Pääongelma tuntuu olevan se, että palkokasvien asemaa ei tunnuta ymmärtävän vaan proteiinien ym. korvaajana käytetään ensisijaisesti eläinkunnan tuotteita (siksi kait lakto-ovo ja pesco-vegetaristiset ruokavaliot voidaan vielä mieltää terveellisiksi, mutta vegaanista ei). Tähän (varsin omituiseen) käytäntöön kun lisätään pari terveysmyyttiä ( kuten maitomyytti, tai että kasvissyöjä automaattisesti välttää liikaa rasvaa, suolaa, sokeria, valkoisia jauhoja...) voi lopputuloksena olla kypsennettyjä vihanneksia juustokuorrutuksella, ilman mausteita.
Eli henkilökunnalle kannattaa oikeasti jättää palautetta ja neuvoja, hyvin usein se johtaa muutokseen. Ja aivan takuulla todennäköisemmin. Heidän tietonsa voivat todellakin olla puutteellisia, ja työntekijöinä hyvä asiakaspalvelu tärkeää (oma asenne kasvissyöntiin toissijaista). Ainakin itse olen huomannut ko. ammattilaisten vain ottavan palautteen positiivisesti, onhan tieto aina kotiinpäin (ammattitaito).
Liikaa ei kannata tuijottaa lautasmallia (eikä soveltaa sekasyöjän mallia kasvisruokaan), sillä ravitsemus ei ole niin yksiselitteistä. Suositukset vaihtelee melko rankastikin maittain/alueittain, sillä niissä on kyse myös taloudellisista ja poliittisista intresseistä, ei vain tieteestä. Omaa järkeäkin saa käyttää niin kauan kuin vapaassa maassa asutaan. Tässä pari esimerkkiä miksi:
*Proteiinin tarve on 0,5-1,5g painokiloa kohden, fyysisestä rasituksesta riippuen. Tästä voi vaikkapa finelin avulla laskea, paljonko palkokasveja juuri sinun tulisi syödä (usein se on n. kolmannes koko ravinnosta, mutta tähänkään ei kannata liikaa takertua!). Kaloreita tulisi saada 2000-4000 päivässä, tämäkin liikkumisesta riippuvaa. Kun paino pysyy samoissa lukemissa, on energiansaanti riittävää.
*Kalsiumikaan -tämä suomalaisille niin pyhä asia- saanti ei ole tieteellisesti katsottuna kaikille tasan se 800mg päivässä, vaan mitoitettu suomalaisten keskimääräisiin elintapoihin (varmuusvaralla höystettynä). Esim. USA:ssa suositus on jopa 1000-1200mg per päivä (mikä on jo liikasaannin rajoilla!) ja japanissa vastaava luku on vain 600mg. Nuorella aikuisella kalsiumintarve ei ole suuri, luusto tarvitsee rakennusaineita lähinnä kasvuiässä ja ikääntyessä (luiden haurastuessa). Riittävällä D-vitamiinin saannilla, liikunnalla ja muutenkin hyvillä elämäntavoilla varustettu pari-kolmekymppinen ei välttämättä tarvitse enempää kuin 400-500mg päivässä! Liian suuri luuntiheys on vähintäänkin yhtä huono juttu kuin liian pieni.
Suosittelisinkin suhtautumaan lautasmalliin enemmänkin suuntaa-antavana, omaan kehoon muokattavana ohjeena kuin totuutena, ja käyttämään mieluummin vaikkapa vegaaniliiton ruokapyramidia kuin sekasyöjän lautasmallia. Kyseinen pyramidi löytyy täältä:
http://www.vegaaniliitto.fi/pyramidi.html
Kiitos paljon vastauksestasi! Kolmannes ravinnosta palkokasveina on kyllä aika paljon, vielä enemmän kuin minä yleensä syön, mutta voihan niitä yrittää vielä lisätä. Liikun aktiivisesti eikä minulla ole ollut mitään vaivoja, joten luulen että ruokavalioni on aika terveellinen.
mä itse urheilen paljon ja käytän lisänä proteniinijauhetta, se ei ole todellakaan tarkoitettu vain himobodareille vaan on hyvä lisä myös paljon liikkuvalle kasvissyöjälle.
"Monipuolinen, kohtuullinen ja täysipainoinen ruokavalio sisältää usein myös riittävästi elintärkeitä vitamiineja ja kivennäisaineita. Vegaaniruokavaliota noudattavan henkilön on kuitenkin tarpeellista täydentää ruokavaliotaan ravintoainevalmisteilla."
lainaus vegaaniliiton ruokapyramidisivun alusta...
onko vegaaniruokavalio siis monipuolista, kohtuullista ja riittävästi vitamiineja ja kivennäisaineita sisältävää ravintoa, jos on tarpeellista täydentää sitä ravintolisillä??? ilmeisesti ei ole.
ymmärrän, että suuri osa vegaaneista on vegaaneita aatteellisista syistä.en rupea puolustelemaan veganismia tai lihansyöntiä puoleen enkä toiseen, siitä ei saa kuin riitaa aikaiseksi.. kaikki omalla tavallaan omalle lautaselle omaan suuhun maistuvaa ruokaa.
Ilmeisesti tuolla viitataan B12-vitamiiniin, joka on tulosta suolessa ja maaperässä olevista bakteereista. Nykymuodossa ko.vitamiinia (varsinkin) vegaanin on siis vaikea saada muualta kuin purkista. Samoin D-vitamiinia olisi hyvä syödä talvisin kuten kaikkien suomalaisten. Minä en muita lisiä tarvitse.
Tämä on melko mielenkiintoinen rajanveto: jos eläinten syönnille ei muuta syytä löydy, onko luonnollisempaa käyttää viljelypurnukkaa vai eläintä kasvualustana? Ja terveellisyys näkyy kyllä pitkällä aikavälillä - on tutkittu, että vegaanilla on jopa 2,5 kertaa pienempi riski saada sydän -ja verisuonisairauksia. Siitä päästäänkin asetteluun B12-lisä vs. nitrot ym. lääkkeet. Kyllä ensimmäinen "paha" vaikuttaa vähän pienemmältä...
Käsittääkseni B12-lisiä suositellaan myös yli 50-vuotiaille, ei vain kasvissyöjille suunnattu tuote.
Suomalaisetkin syövät liian paljon ja vääränlaista proteiinia. Ao linkissä 5000 jenkkilääkäriä sanovat asiasta painavan sanansa http://www.pcrm.org/health/veginfo/vsk/protein_myth.html
eikä muuta. Kovin suureen ääneen kerrotaan liiallisen proteiinin haitoista, mutta ei kerrota mikä olisi liiallisen proteiinin määrä. Ainahan sitä voi ihmisiä peloitella, mutta joskus olisi hyvä kertoa jotain faktaakin.
Ja jännä tuo että varoitellaan kalaproteiinista. Kyllä tähän asti ollaan kalaa pidetty ehkä parhaimapana proteiinin lähteenä koska se sisältää mm. sitä tärkeää omegaa runsaita määriä. Ja tämän puute on yksi suomalaisten ongelmista.
Mieleen on jäänyt mielenkiintoinen pätkä wikipedian määrittelystä propaganda-sanalle: "Esimerkkejä propagandasta voidaan löytää poliittisesta kampanjoinnista, vihollisväestölle suunnatusta taistelumielialaa hajottavasta propagandasta (psykologinen sodankäynti) ja oman väestön mielialan kohottamisesta. Omalle väestölle voidaan myös luoda mielikuvaa epäinhimillisestä vastustajasta ja vihollisen tekemistä julmuuksista. Tämä keino on tehokas tapa sammuttaa tai vaimentaa ihmisten tappamisesta syntyviä moraalituskia - jos vihollinen on alennettu syöpäläisen tasolle, ei sotilaan tarvitse ajatella ampuvansa todellisia, eläviä ihmisiä." Sopii tähän keskusteluun kuin nenä päähän! No, alkuperäisellä propaganda-määritelmällä me kaikki levitämme propagandaa vain suumme aukaisemalla, tosin ko.sanassa ei alunperin ollut tuota negatiivista sävyä.
Liiallinen proteiinimäärä on melko vaikea arvoida, koska se vaihtelee paljonkin eri ihmisten välillä. 1,5g:lla/painokg saattaa urheilija pärjätä, mutta se on aivan liikaa sohvaperunalle. Yli tuota määrää minä en lähtisi suosittelemaan kuin hyvin harvoille himopumppaajille.
Ja kuten tuossa linkissä sanottiinkin, liiallinen proteiininsaanti rasittaa munuaisia. Jos huono nakki käy ja syöpä tulee, se näkyy vasta vuosia, vuosia myöhemmin.
Kalaa suositellaan lähinnä sen rasvahappokoostumuksen takia, ei proteiinin. Kääntöpuolena taas elohopeat ja muut myrkyt. Hampunsiemenessä on vähinttänkin yhtä hyvä proteiini -ja rasvahappokoostumus.
Kaikkia ravintoaineita on toki syötävä päivittäin,mutta nimenomaan ei samalla aterialla.
Siis on parempi,kun ei syö proteiineja ja hiilihydraatteja samanaikaisesti,vaan joko viljaa ja vihanneksia tai proteiineja ja vihanneksia. Hedelmät täysin eri aikaan.