Lestadiolainen homo

Janne

Olen lestadiolainen, mutta homo. En tiedä miten minulle käy kuoleman jälkeen, mutta en mahda ominaisuudelle mitään. En usko homouden olevan sairaus josta voi parantua. Onko muita kohtalotovereita? Kuinka toteutatte elämäänne homona? Oletteko kaapissa, vai julki-homoja?

62

6240

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Hmph

      Jos olisit oikeasti lestadiolainen, tietäisit kyllä ettei ominaisuus ole synti. Ainoastaan teot voivat olla syntiä. Lestadiolaisena myös tietäisit miten lestadiolaiset ajattelevat seksuaalisuuden toteuttamisesta.

      • Tulihan se sieltä...

        Tuomion pasuuna taas törähti. Kesti vaan harvinaisen kauan...

        Jos olisit oikeasti, jos olisit oikeasti, jos olisit oikeasti...

        Joo, se on tullut harvinaisen selväksi, mitä lestadiolaiset (anteeksi, ei läheskään kaikki) ajattelevat seksuaalisuuden toteuttamisesta, onneksi olkoon (älkää sentään tukehtuko omaan ahdistuneeseen ahtauteenne).

        Siinä olemme lähes samaa mieltä, että ainoastaan teot voivat olla syntiä.

        Eri mieltä olen seksuaalisen suuntautuneisuuden todeksi elämisen synnillisyydestä. Käytät termiä ominaisuus. Heteroseksuaalisuus on aivan samanlainen ominaisuus kuin esim. homoseksuaalisuus. Seksuaalisuuden toteuttamisessa molempien suuntautuneisuuksien teot ovat samalla viivalla. Yhtälailla heteroseksuaalisesti suuntautunut voi toteuttaa ominaisuuttaan teoissa, jotka rikkovat ja vahingoittavat toista ihmistä tai ihmistä itseään. Eikä homoseksuaalisuuden suhteen ole toisin.

        Mutta samoin homoseksuaalisesti suuntautunut voi rakastaa, sitoutua, jakaa elämänsä arjen ja juhlan sekä toteuttaa siinä Luojan luomaa lahjaa, seksuaalisuuttansa samaa sukupuolta olevan kumppaninsa kanssa.

        Niin paljon olen Raamattua itsekin lukenut (muutakin kuin ne pari kolme asiayhteydestään/merkityksestään irroitettua vakio jaetta), että olen vakuuttunut, ettei homoseksuaalisuuden toteuttaminen ole sen synnillisempää kuin heteroseksuaalisuudenkaan.

      • Hmph
        Tulihan se sieltä... kirjoitti:

        Tuomion pasuuna taas törähti. Kesti vaan harvinaisen kauan...

        Jos olisit oikeasti, jos olisit oikeasti, jos olisit oikeasti...

        Joo, se on tullut harvinaisen selväksi, mitä lestadiolaiset (anteeksi, ei läheskään kaikki) ajattelevat seksuaalisuuden toteuttamisesta, onneksi olkoon (älkää sentään tukehtuko omaan ahdistuneeseen ahtauteenne).

        Siinä olemme lähes samaa mieltä, että ainoastaan teot voivat olla syntiä.

        Eri mieltä olen seksuaalisen suuntautuneisuuden todeksi elämisen synnillisyydestä. Käytät termiä ominaisuus. Heteroseksuaalisuus on aivan samanlainen ominaisuus kuin esim. homoseksuaalisuus. Seksuaalisuuden toteuttamisessa molempien suuntautuneisuuksien teot ovat samalla viivalla. Yhtälailla heteroseksuaalisesti suuntautunut voi toteuttaa ominaisuuttaan teoissa, jotka rikkovat ja vahingoittavat toista ihmistä tai ihmistä itseään. Eikä homoseksuaalisuuden suhteen ole toisin.

        Mutta samoin homoseksuaalisesti suuntautunut voi rakastaa, sitoutua, jakaa elämänsä arjen ja juhlan sekä toteuttaa siinä Luojan luomaa lahjaa, seksuaalisuuttansa samaa sukupuolta olevan kumppaninsa kanssa.

        Niin paljon olen Raamattua itsekin lukenut (muutakin kuin ne pari kolme asiayhteydestään/merkityksestään irroitettua vakio jaetta), että olen vakuuttunut, ettei homoseksuaalisuuden toteuttaminen ole sen synnillisempää kuin heteroseksuaalisuudenkaan.

        Minä en tuomitse Jannen (enkä kenenkään muunkaan) uskoa vaan yksinkertaisesti epäilen että tämä janne on feikki, tahallinen provo. Lähinnä tuon kysymyksen "Miten toteutatte elämäänne homona?" takia.

        Olen samaa mieltä kanssasi, homous ja heterous ovat ominaisuuksina samalla viivalla. Miten toteutan elämääni heterona? En varsinaisesti mitenkään, seksuaalisuuttani toteutan sitten kun/jos menen joskus naimisiin. Jumala sääti avioliiton naisen ja miehen välille, ja seksuaalisuuttaan kuuluu toteuttaa vain ja ainoastaan avioliitossa puolisonsa kanssa. No, jos on homo, ei tietenkään voi mennä naimisiin. Olenkin monesti miettinyt että täytyy olla kamalan vaikeaa jos on syntynyt homoksi ja haluaa olla uskovainen. Ihmisenä _kaikki_ olemme samanarvoisia.

        Raamatussa jossain kohti sanotaan että jotkut ihmiset Jumala on tehnyt avioliittoon kelpaamattomiksi jo äitinsä kohdussa ja olenkin joskus miettinyt että mahtaisiko se tarkoittaa homoja/lesboja?

        Muuten olen sitä mieltä että toivoisin että homoseksuaalisten ihmisten ei tarvitsisi salata taipumustaan, ei edes lestadiolaisten.

      • Faded
        Tulihan se sieltä... kirjoitti:

        Tuomion pasuuna taas törähti. Kesti vaan harvinaisen kauan...

        Jos olisit oikeasti, jos olisit oikeasti, jos olisit oikeasti...

        Joo, se on tullut harvinaisen selväksi, mitä lestadiolaiset (anteeksi, ei läheskään kaikki) ajattelevat seksuaalisuuden toteuttamisesta, onneksi olkoon (älkää sentään tukehtuko omaan ahdistuneeseen ahtauteenne).

        Siinä olemme lähes samaa mieltä, että ainoastaan teot voivat olla syntiä.

        Eri mieltä olen seksuaalisen suuntautuneisuuden todeksi elämisen synnillisyydestä. Käytät termiä ominaisuus. Heteroseksuaalisuus on aivan samanlainen ominaisuus kuin esim. homoseksuaalisuus. Seksuaalisuuden toteuttamisessa molempien suuntautuneisuuksien teot ovat samalla viivalla. Yhtälailla heteroseksuaalisesti suuntautunut voi toteuttaa ominaisuuttaan teoissa, jotka rikkovat ja vahingoittavat toista ihmistä tai ihmistä itseään. Eikä homoseksuaalisuuden suhteen ole toisin.

        Mutta samoin homoseksuaalisesti suuntautunut voi rakastaa, sitoutua, jakaa elämänsä arjen ja juhlan sekä toteuttaa siinä Luojan luomaa lahjaa, seksuaalisuuttansa samaa sukupuolta olevan kumppaninsa kanssa.

        Niin paljon olen Raamattua itsekin lukenut (muutakin kuin ne pari kolme asiayhteydestään/merkityksestään irroitettua vakio jaetta), että olen vakuuttunut, ettei homoseksuaalisuuden toteuttaminen ole sen synnillisempää kuin heteroseksuaalisuudenkaan.

        Kyllä raamatussa tuomitsee homo-/lesbosuhteet.
        Olen itsekkin nähnyt sen kohdan kun vain muistaisi että missä se oli. Koitan kaivaa sen esiin ja kirjuuttaa tänne. Tai jos joku muu sattuisi sen tietämään....

      • kiitos
        Faded kirjoitti:

        Kyllä raamatussa tuomitsee homo-/lesbosuhteet.
        Olen itsekkin nähnyt sen kohdan kun vain muistaisi että missä se oli. Koitan kaivaa sen esiin ja kirjuuttaa tänne. Tai jos joku muu sattuisi sen tietämään....

        Älä vaivaudu, ne Raamatun kohdat on kyllä kaikkien tiedossa, tälläkin foorumilla niitä tarjoillaan vähän väliä.

    • Yksinäinen

      Kaapissa ollaan ja siellä pysytään, jos ei koko korttitalo joskus totaalisesti rojahda.
      Tästähän on jo monet keskustelut täällä käyty. Eli emme löydä Jumalan sanasta sellaista porsaanreikää, jonka turvin voisimme hyvällä omalla tunnolla toteuttaa seksuaalisia halujamme.

      Taivaaseen ollaan matkalla ja toivottavasti Israelin Jumala ei hylkää ontuvaa raukkaa, jolla kuitenkin on halu päästä illaksi kotiin...

      Pyydän kaikkien elävien (ja miksei muittenkin) kristittyjen esirukouksia, vaikka joskus tuntuu, etteivät nekään auta :-(

      • nainen (vl ja hetero)

        Tuli oikein surullinen olo puolestasi. Oletko kertonut asiaa kenellekään? Varmaan aika raskasta kantaa tuollaista asiaa yksin. Toivottavasti löydät lähellesi ihmisiä joille voisit asiasta puhua. Luulisi että sitten olisi helpompaa.

      • vlhomo - ex

        Olen entinen vanhoillislestadiolainen. Lisäksi olen homo. Tämä on mielenkiintoinen yhdistelmä, jota yritin sovittaa ja sovittaa aikani yhteen.

        Tulin ulos kaapista itsemurhayrityksen jälkeen. Kerroin vanhemmilleni ja sisaruksilleni. Kommentit olivat niin rankkoja, etten olisi osannut odottaa laisinkaan. Pahimmasta päästä oli kommetti; ellet muutu niin en jaksa enää välittää sinusta yhtään ja voin vaikka tappaa itseni.

        Jotkut antoivat ystävällisiä eheytymisneuvoja. Nämä "ystävälliset" mielipiteet ajoivat minut uudelleen itsemurhan partaalle.

        Kuitenkin päätin mainita asiasta uskovaiselle ystävättärelleni, jonka hyväksyntä auttoi minua kertomaan muillekin ystävilleni. Näiden uskovaisten ystävieni avulla säilytin henkeni ja uskonikin hyvin pitkään. Olin välittämättä perheestäni.

        Edelleenkään en halua käydä kotona, kuin välttämättömän puolivuotisvierailun. Välillä jopa vihasin perhettäni nyt olen enää välinpitämätön, toivottavasti joskus vielä jopa tykkään heistä.

        Ystävieni kanssa jutellessa sain paljon eväitä matkaani. Nyt viime suviseuroihin tullessa saavuin seura-alueelle samaan aikaan kun oli menossa alustus nuorille. Tässä alustuksessa tuomittiin moni asia heti alkuunsa. Mukana mm. meikkaus, tv, itsetyydytys.

        Tämä kolahti minuun niin pahasti, että päätin luopua uskosta kokonaan. Purskahdin itkuun seura-alueella... me uskovaiset emme harrasta itsetyydytyksen syntiä jne... Se oli minulle liikaa, kun on itse sillä koittanut olla tekemättä pahempaa. Tunsin suorastaan vihaa ja raivoa... halusin heti pois.

        Minullakin oli halu päästä illaksi kotiin. Yrittäminen loppui.

        Kun täällä tuntuu liikkuvan lestadiolaisia hyvin paljon, ajattelin laittaa elämästäni pätkän tiedoksi kun mietitte homoutta ja sitä miten suhtaudutte homoihin.

        Toivon suurta Jumalan siunausta niille, jotka joutuvat taistelemaan identiteetin tuomien ongelmien kanssa.

      • ACIM
        vlhomo - ex kirjoitti:

        Olen entinen vanhoillislestadiolainen. Lisäksi olen homo. Tämä on mielenkiintoinen yhdistelmä, jota yritin sovittaa ja sovittaa aikani yhteen.

        Tulin ulos kaapista itsemurhayrityksen jälkeen. Kerroin vanhemmilleni ja sisaruksilleni. Kommentit olivat niin rankkoja, etten olisi osannut odottaa laisinkaan. Pahimmasta päästä oli kommetti; ellet muutu niin en jaksa enää välittää sinusta yhtään ja voin vaikka tappaa itseni.

        Jotkut antoivat ystävällisiä eheytymisneuvoja. Nämä "ystävälliset" mielipiteet ajoivat minut uudelleen itsemurhan partaalle.

        Kuitenkin päätin mainita asiasta uskovaiselle ystävättärelleni, jonka hyväksyntä auttoi minua kertomaan muillekin ystävilleni. Näiden uskovaisten ystävieni avulla säilytin henkeni ja uskonikin hyvin pitkään. Olin välittämättä perheestäni.

        Edelleenkään en halua käydä kotona, kuin välttämättömän puolivuotisvierailun. Välillä jopa vihasin perhettäni nyt olen enää välinpitämätön, toivottavasti joskus vielä jopa tykkään heistä.

        Ystävieni kanssa jutellessa sain paljon eväitä matkaani. Nyt viime suviseuroihin tullessa saavuin seura-alueelle samaan aikaan kun oli menossa alustus nuorille. Tässä alustuksessa tuomittiin moni asia heti alkuunsa. Mukana mm. meikkaus, tv, itsetyydytys.

        Tämä kolahti minuun niin pahasti, että päätin luopua uskosta kokonaan. Purskahdin itkuun seura-alueella... me uskovaiset emme harrasta itsetyydytyksen syntiä jne... Se oli minulle liikaa, kun on itse sillä koittanut olla tekemättä pahempaa. Tunsin suorastaan vihaa ja raivoa... halusin heti pois.

        Minullakin oli halu päästä illaksi kotiin. Yrittäminen loppui.

        Kun täällä tuntuu liikkuvan lestadiolaisia hyvin paljon, ajattelin laittaa elämästäni pätkän tiedoksi kun mietitte homoutta ja sitä miten suhtaudutte homoihin.

        Toivon suurta Jumalan siunausta niille, jotka joutuvat taistelemaan identiteetin tuomien ongelmien kanssa.

        "Be comforted, and feel the Holy Spirit watching over you in love and perfect confidence in what He sees".

        Sain ylläolevan kun kirjoituksesi luettuani rukoilin Jumalaa antamaan sinulle erityiset sanat ja otin "random selections from A Course in Miracles".
        Ja tiedä tämä: JUMALA EI HYLKÄÄ SINUA IKINÄ!! SANOIVAT LESTADIOLAISET MITÄ TAHANSA!

      • Janne
        vlhomo - ex kirjoitti:

        Olen entinen vanhoillislestadiolainen. Lisäksi olen homo. Tämä on mielenkiintoinen yhdistelmä, jota yritin sovittaa ja sovittaa aikani yhteen.

        Tulin ulos kaapista itsemurhayrityksen jälkeen. Kerroin vanhemmilleni ja sisaruksilleni. Kommentit olivat niin rankkoja, etten olisi osannut odottaa laisinkaan. Pahimmasta päästä oli kommetti; ellet muutu niin en jaksa enää välittää sinusta yhtään ja voin vaikka tappaa itseni.

        Jotkut antoivat ystävällisiä eheytymisneuvoja. Nämä "ystävälliset" mielipiteet ajoivat minut uudelleen itsemurhan partaalle.

        Kuitenkin päätin mainita asiasta uskovaiselle ystävättärelleni, jonka hyväksyntä auttoi minua kertomaan muillekin ystävilleni. Näiden uskovaisten ystävieni avulla säilytin henkeni ja uskonikin hyvin pitkään. Olin välittämättä perheestäni.

        Edelleenkään en halua käydä kotona, kuin välttämättömän puolivuotisvierailun. Välillä jopa vihasin perhettäni nyt olen enää välinpitämätön, toivottavasti joskus vielä jopa tykkään heistä.

        Ystävieni kanssa jutellessa sain paljon eväitä matkaani. Nyt viime suviseuroihin tullessa saavuin seura-alueelle samaan aikaan kun oli menossa alustus nuorille. Tässä alustuksessa tuomittiin moni asia heti alkuunsa. Mukana mm. meikkaus, tv, itsetyydytys.

        Tämä kolahti minuun niin pahasti, että päätin luopua uskosta kokonaan. Purskahdin itkuun seura-alueella... me uskovaiset emme harrasta itsetyydytyksen syntiä jne... Se oli minulle liikaa, kun on itse sillä koittanut olla tekemättä pahempaa. Tunsin suorastaan vihaa ja raivoa... halusin heti pois.

        Minullakin oli halu päästä illaksi kotiin. Yrittäminen loppui.

        Kun täällä tuntuu liikkuvan lestadiolaisia hyvin paljon, ajattelin laittaa elämästäni pätkän tiedoksi kun mietitte homoutta ja sitä miten suhtaudutte homoihin.

        Toivon suurta Jumalan siunausta niille, jotka joutuvat taistelemaan identiteetin tuomien ongelmien kanssa.

        Kiitos sulle vbiestistä!

        Mulla kävi samoin. Mä kuuntelin radiosta alustusta. Tunsin hyvin ulkopuoliseksi itseni ja ajattelin, että ei kannata enää yrittää. Voimakkaan seksuaaliviettini ansiosta en pystyisi olemaan erossa "itsesaastutuksesta" hirvee sana, päivää pidempään. Tein aivan samat havainnot kuin sinä ja ajattelin, että tuo voi työntää mutkin lopullisesti ulos ns. Jumalanvaltakunnasta.

        Olen kuitenkin onnellinen, onnellisempi kuin koskaan. Tuntuu kuin kahleet olisivat irronneet päältäni, eikä tarvitse enää olla ihmisten orja. Voin vapaasti ajatella mitä haluan ja mikä tuntuu hyvältä. Jos rakastan miestä saan tehdä sen ilman pelkoa. Miesten välistä seksiä en ole harjoittanut, mutta hellyyttä on ollut tarjolla runsain määrin. Se on ollut lohdullista. Ihana aamu. Linnut laulaa.

        Älä koskaan enää mieti itsemurhaa, sillä se vie sinut pois tästä ihanasta maailmasta jonka Jumala on meille luonut kaikkine oikkuineen. Ajattele millainen maailma olisi ilman meitä. Ihmiset olisivat kyllästyneet, kun eivät olisi voineet syyllistää homoja. Kirjoituksestasi huokui voitonvarmuus joka tarttui minuunkin, rakastan sinua, sillä se teki minuun suuren vaikutuksen.

        Rakkaudella Janne

      • vl-homo
        vlhomo - ex kirjoitti:

        Olen entinen vanhoillislestadiolainen. Lisäksi olen homo. Tämä on mielenkiintoinen yhdistelmä, jota yritin sovittaa ja sovittaa aikani yhteen.

        Tulin ulos kaapista itsemurhayrityksen jälkeen. Kerroin vanhemmilleni ja sisaruksilleni. Kommentit olivat niin rankkoja, etten olisi osannut odottaa laisinkaan. Pahimmasta päästä oli kommetti; ellet muutu niin en jaksa enää välittää sinusta yhtään ja voin vaikka tappaa itseni.

        Jotkut antoivat ystävällisiä eheytymisneuvoja. Nämä "ystävälliset" mielipiteet ajoivat minut uudelleen itsemurhan partaalle.

        Kuitenkin päätin mainita asiasta uskovaiselle ystävättärelleni, jonka hyväksyntä auttoi minua kertomaan muillekin ystävilleni. Näiden uskovaisten ystävieni avulla säilytin henkeni ja uskonikin hyvin pitkään. Olin välittämättä perheestäni.

        Edelleenkään en halua käydä kotona, kuin välttämättömän puolivuotisvierailun. Välillä jopa vihasin perhettäni nyt olen enää välinpitämätön, toivottavasti joskus vielä jopa tykkään heistä.

        Ystävieni kanssa jutellessa sain paljon eväitä matkaani. Nyt viime suviseuroihin tullessa saavuin seura-alueelle samaan aikaan kun oli menossa alustus nuorille. Tässä alustuksessa tuomittiin moni asia heti alkuunsa. Mukana mm. meikkaus, tv, itsetyydytys.

        Tämä kolahti minuun niin pahasti, että päätin luopua uskosta kokonaan. Purskahdin itkuun seura-alueella... me uskovaiset emme harrasta itsetyydytyksen syntiä jne... Se oli minulle liikaa, kun on itse sillä koittanut olla tekemättä pahempaa. Tunsin suorastaan vihaa ja raivoa... halusin heti pois.

        Minullakin oli halu päästä illaksi kotiin. Yrittäminen loppui.

        Kun täällä tuntuu liikkuvan lestadiolaisia hyvin paljon, ajattelin laittaa elämästäni pätkän tiedoksi kun mietitte homoutta ja sitä miten suhtaudutte homoihin.

        Toivon suurta Jumalan siunausta niille, jotka joutuvat taistelemaan identiteetin tuomien ongelmien kanssa.

        Tsemppiä sulle kans, mulla on ollut sua vähän ikävä, kun ei olla nähty pitkään aikaan....

        T: Ystäväsi (?)

      • joka aamu on armo uus
        vlhomo - ex kirjoitti:

        Olen entinen vanhoillislestadiolainen. Lisäksi olen homo. Tämä on mielenkiintoinen yhdistelmä, jota yritin sovittaa ja sovittaa aikani yhteen.

        Tulin ulos kaapista itsemurhayrityksen jälkeen. Kerroin vanhemmilleni ja sisaruksilleni. Kommentit olivat niin rankkoja, etten olisi osannut odottaa laisinkaan. Pahimmasta päästä oli kommetti; ellet muutu niin en jaksa enää välittää sinusta yhtään ja voin vaikka tappaa itseni.

        Jotkut antoivat ystävällisiä eheytymisneuvoja. Nämä "ystävälliset" mielipiteet ajoivat minut uudelleen itsemurhan partaalle.

        Kuitenkin päätin mainita asiasta uskovaiselle ystävättärelleni, jonka hyväksyntä auttoi minua kertomaan muillekin ystävilleni. Näiden uskovaisten ystävieni avulla säilytin henkeni ja uskonikin hyvin pitkään. Olin välittämättä perheestäni.

        Edelleenkään en halua käydä kotona, kuin välttämättömän puolivuotisvierailun. Välillä jopa vihasin perhettäni nyt olen enää välinpitämätön, toivottavasti joskus vielä jopa tykkään heistä.

        Ystävieni kanssa jutellessa sain paljon eväitä matkaani. Nyt viime suviseuroihin tullessa saavuin seura-alueelle samaan aikaan kun oli menossa alustus nuorille. Tässä alustuksessa tuomittiin moni asia heti alkuunsa. Mukana mm. meikkaus, tv, itsetyydytys.

        Tämä kolahti minuun niin pahasti, että päätin luopua uskosta kokonaan. Purskahdin itkuun seura-alueella... me uskovaiset emme harrasta itsetyydytyksen syntiä jne... Se oli minulle liikaa, kun on itse sillä koittanut olla tekemättä pahempaa. Tunsin suorastaan vihaa ja raivoa... halusin heti pois.

        Minullakin oli halu päästä illaksi kotiin. Yrittäminen loppui.

        Kun täällä tuntuu liikkuvan lestadiolaisia hyvin paljon, ajattelin laittaa elämästäni pätkän tiedoksi kun mietitte homoutta ja sitä miten suhtaudutte homoihin.

        Toivon suurta Jumalan siunausta niille, jotka joutuvat taistelemaan identiteetin tuomien ongelmien kanssa.

        Minäkin olin noissa suviseuroissa ja kuulin tuon nuorille suunnatun alustuksen.
        Olen seksuaalisesti suuntaunut samaan sukupuoleen.
        En tiedä mistä tuo johtuu, kärsin siitä, ja olen rukoillut että Jumala muuttaisi minut.
        Toisinaan se tuntuu niin vaikealta kun ei voi toteuttaa omaa seksuaalisuuttansa.
        Mutta olen rukoillut Jumalalta että jos et muuta minua niin pidä kuitenkin minut uskomassa ja anna tyytyväistä mieltä. Uskomassa olen saanut pysyä, vaikkakin monesti epäilevänä ja itsensä huonoksi tuntevana, mutta usko ei ole tuntemisissa.
        Raamatun mukaan samaa sukupuolta olevien seksi on Jumalalle kauhistus.
        Raamatussa on paljon kohtia joita jokainen voi löytää itsestään; varas, ahne, kateellinen jne...
        Jos minä olisin kleptomaani, pitäisikö minun
        pyytää että ominaisuuteeni suhtauduttaisiin myönteisesti?
        Jos seksuaaliselta suuntaukseltani olisin pedofiili, pitäisikö sekin hyväksyä?
        Raamattu osoittaa että kukaan ihminen ei ole
        Jumalan edessä viaton. Silloin kun silmämme ummistamme niin meiltä kysytään ainoastaan onko syntimme anteeksi. Tämä halu minulla on;
        että Jumala antaisi voimia tehdä parannusta aina kun synti tarttuu ja matkan hitaaksi tekee.
        Seuroissa saa kuulla evankeliumia, sitä saa uskoa
        aivan omalle paikalleen, oli sitten homo, pedofiili, hetero, varas, tai mikä tahansa.

        Ymmärrän hyvin sinua, vlhomo-ex, se on kova paikka kun ei edes kotona ymmärretä.
        Mielestäni kotiväkesi olisi pitänyt tukea sinua toisella tavalla. En sano että heidän olisi pitänyt rohkaista sinua homoseksiin, ei, vaan tuntea surua ja esirukoilla puolestasi.
        Itse en voi sanoa että edes haluaisin että seksuaalinen ominaisuuteni hyväksyttäisiin, se on raamatun vastaista. En tunne että he minua tuomitsevat, vaan synnin joka minussa asuu.

        Jos minä tulisin ulos kaapista niin tiedän että menettäisin monet ystävät.
        Mutta meillä kaikilla on asioita joita ei tarvitse tuoda koko seurakunnan tietoon.
        Jos sinulla on asia joka aivan erityisesti sinua kiusaa ja et jaksa uskoa sitä anteeksi julkisesta saarnasta, voit puhua asiasta kahden kesken valitsemasi uskovaisen kanssa.
        Häneltä saat kuulla evankeliumia, ja hän varmasti rukoilee puolestasi.
        Hyvä ohje on: "näyttää miltä näyttää ja tuntuu milta tuntuu mutta älä koskaan kiellä uskoasi".

      • vrk
        joka aamu on armo uus kirjoitti:

        Minäkin olin noissa suviseuroissa ja kuulin tuon nuorille suunnatun alustuksen.
        Olen seksuaalisesti suuntaunut samaan sukupuoleen.
        En tiedä mistä tuo johtuu, kärsin siitä, ja olen rukoillut että Jumala muuttaisi minut.
        Toisinaan se tuntuu niin vaikealta kun ei voi toteuttaa omaa seksuaalisuuttansa.
        Mutta olen rukoillut Jumalalta että jos et muuta minua niin pidä kuitenkin minut uskomassa ja anna tyytyväistä mieltä. Uskomassa olen saanut pysyä, vaikkakin monesti epäilevänä ja itsensä huonoksi tuntevana, mutta usko ei ole tuntemisissa.
        Raamatun mukaan samaa sukupuolta olevien seksi on Jumalalle kauhistus.
        Raamatussa on paljon kohtia joita jokainen voi löytää itsestään; varas, ahne, kateellinen jne...
        Jos minä olisin kleptomaani, pitäisikö minun
        pyytää että ominaisuuteeni suhtauduttaisiin myönteisesti?
        Jos seksuaaliselta suuntaukseltani olisin pedofiili, pitäisikö sekin hyväksyä?
        Raamattu osoittaa että kukaan ihminen ei ole
        Jumalan edessä viaton. Silloin kun silmämme ummistamme niin meiltä kysytään ainoastaan onko syntimme anteeksi. Tämä halu minulla on;
        että Jumala antaisi voimia tehdä parannusta aina kun synti tarttuu ja matkan hitaaksi tekee.
        Seuroissa saa kuulla evankeliumia, sitä saa uskoa
        aivan omalle paikalleen, oli sitten homo, pedofiili, hetero, varas, tai mikä tahansa.

        Ymmärrän hyvin sinua, vlhomo-ex, se on kova paikka kun ei edes kotona ymmärretä.
        Mielestäni kotiväkesi olisi pitänyt tukea sinua toisella tavalla. En sano että heidän olisi pitänyt rohkaista sinua homoseksiin, ei, vaan tuntea surua ja esirukoilla puolestasi.
        Itse en voi sanoa että edes haluaisin että seksuaalinen ominaisuuteni hyväksyttäisiin, se on raamatun vastaista. En tunne että he minua tuomitsevat, vaan synnin joka minussa asuu.

        Jos minä tulisin ulos kaapista niin tiedän että menettäisin monet ystävät.
        Mutta meillä kaikilla on asioita joita ei tarvitse tuoda koko seurakunnan tietoon.
        Jos sinulla on asia joka aivan erityisesti sinua kiusaa ja et jaksa uskoa sitä anteeksi julkisesta saarnasta, voit puhua asiasta kahden kesken valitsemasi uskovaisen kanssa.
        Häneltä saat kuulla evankeliumia, ja hän varmasti rukoilee puolestasi.
        Hyvä ohje on: "näyttää miltä näyttää ja tuntuu milta tuntuu mutta älä koskaan kiellä uskoasi".

        Kyllä oli hyvä kirjoitus. Tosi hienoa kun kirjoitatte täällä avoimesti rakkaat homo-vl-ystävät.Jään muistamaan sinua ja muita tänne kirjoittaneita homoja rakkaudella ja rukouksin. Nostan hattua, kun jaksatte kilvoitella,vaikka Jumalanhan työn vaikutusta se on teissä.

        Minusta ei kyllä tuo fantasioiminen ja fantasioiden toteuttaminen oman käden kautta ole väärin. Siitä ei tarvitse tuntea mitään syyllisyyttä. Ja jos et sitä harrasta, lankeat oikeaan seksiin. Paras pitää itsensä itse tyytyväisenä! Jotenkinhan asia on hoidettava, hulluksihan siinä muuten tulee. Siitä vaan.

        Voimia ja uskoa sinullekin!

        vrk, vl-äiti

      • vrk
        vlhomo - ex kirjoitti:

        Olen entinen vanhoillislestadiolainen. Lisäksi olen homo. Tämä on mielenkiintoinen yhdistelmä, jota yritin sovittaa ja sovittaa aikani yhteen.

        Tulin ulos kaapista itsemurhayrityksen jälkeen. Kerroin vanhemmilleni ja sisaruksilleni. Kommentit olivat niin rankkoja, etten olisi osannut odottaa laisinkaan. Pahimmasta päästä oli kommetti; ellet muutu niin en jaksa enää välittää sinusta yhtään ja voin vaikka tappaa itseni.

        Jotkut antoivat ystävällisiä eheytymisneuvoja. Nämä "ystävälliset" mielipiteet ajoivat minut uudelleen itsemurhan partaalle.

        Kuitenkin päätin mainita asiasta uskovaiselle ystävättärelleni, jonka hyväksyntä auttoi minua kertomaan muillekin ystävilleni. Näiden uskovaisten ystävieni avulla säilytin henkeni ja uskonikin hyvin pitkään. Olin välittämättä perheestäni.

        Edelleenkään en halua käydä kotona, kuin välttämättömän puolivuotisvierailun. Välillä jopa vihasin perhettäni nyt olen enää välinpitämätön, toivottavasti joskus vielä jopa tykkään heistä.

        Ystävieni kanssa jutellessa sain paljon eväitä matkaani. Nyt viime suviseuroihin tullessa saavuin seura-alueelle samaan aikaan kun oli menossa alustus nuorille. Tässä alustuksessa tuomittiin moni asia heti alkuunsa. Mukana mm. meikkaus, tv, itsetyydytys.

        Tämä kolahti minuun niin pahasti, että päätin luopua uskosta kokonaan. Purskahdin itkuun seura-alueella... me uskovaiset emme harrasta itsetyydytyksen syntiä jne... Se oli minulle liikaa, kun on itse sillä koittanut olla tekemättä pahempaa. Tunsin suorastaan vihaa ja raivoa... halusin heti pois.

        Minullakin oli halu päästä illaksi kotiin. Yrittäminen loppui.

        Kun täällä tuntuu liikkuvan lestadiolaisia hyvin paljon, ajattelin laittaa elämästäni pätkän tiedoksi kun mietitte homoutta ja sitä miten suhtaudutte homoihin.

        Toivon suurta Jumalan siunausta niille, jotka joutuvat taistelemaan identiteetin tuomien ongelmien kanssa.

        Minulle tuli ihan samanlainen toivoton olo alustuksesta. Kiitos kun kirjoitit tämän. vl-äiti

    • vl-homo

      Olen myös lestadiolainen homo ja kärsinyt asiasta pienen ikäni eli 20 ikävuotta, tosin homoudesta alkoi olla ongelmia vasta murrosikäisenä...
      Jos haluat vaihtaa sähköpostia ja tietty kaikki muutkin vl-homot (ja mielellään vielä alle 25-vuotiaat) niin voin alkaa kirjoitella....

      Olen yrittänyt taistella taipumuksiani vastaan, mutta vaikeata se on, vähintäänkin itsetyydytystä tulee harrastettua, se auttaa estämään lankeemasta mihinkään enempään...

      • parjattu nainen

        Tätä tarkoitin kun arvostelin suviseura-alustusta.

      • vl-homo
        parjattu nainen kirjoitti:

        Tätä tarkoitin kun arvostelin suviseura-alustusta.

        Joo, järjellä ajateltuna se on vähintään oikeus ja kohtuus. Voinhan mä tietty mennä naimisiinkiin ja yrittää elää heterona, kai sekin onnistuis, mutta en kyllä tiedä kuka nainen suostuis elään pelkästään kaverisuhteessa, ilman aistillista rakkautta. Sitäpaitsi mun mielestä se ois väärin multa mennä naimisiin, jos en rakasta, niinku kuuluis rakastaa... toisaalta mä kyllä informoisin tulevaa morsmaikkua ominaisuudestani...
        no joo....

        Oikeasti en aio toistaiseksi mennä naimisiin, ellei nyt satu eteen tupsahtaan jotain kertakaikkisen viehättävää....

      • parjattu nainen
        vl-homo kirjoitti:

        Joo, järjellä ajateltuna se on vähintään oikeus ja kohtuus. Voinhan mä tietty mennä naimisiinkiin ja yrittää elää heterona, kai sekin onnistuis, mutta en kyllä tiedä kuka nainen suostuis elään pelkästään kaverisuhteessa, ilman aistillista rakkautta. Sitäpaitsi mun mielestä se ois väärin multa mennä naimisiin, jos en rakasta, niinku kuuluis rakastaa... toisaalta mä kyllä informoisin tulevaa morsmaikkua ominaisuudestani...
        no joo....

        Oikeasti en aio toistaiseksi mennä naimisiin, ellei nyt satu eteen tupsahtaan jotain kertakaikkisen viehättävää....

        Niin, hyviä ajatuksia kaikki. Olet paljon pohtinut.

        Minusta naimisiinmeno on sinun ja mahdollisen vaimosi ratkaisu ja siihen ei kellään muulla ole osaa eikä arpaa. Tietenkin ainut onnen perusta onkin keskinäinen rehellisyys jo seurusteluaikana. Jos toinen on niin ketku, että ei pidä salaisuuttasi (jos sen sellaiseksi tarkoitat)on todella hyvä,e ttä tämä epäluotettava luonne paljastuu jo ennen kuin menet kihloihin.

        Mutta ennen kaikkea asia on sinun harkitsemisestasi kiinni. Joudut miettimään myös toisen puolesta. Monet kuvittelevat voivansa muuttaa kumppaninsa isolla rakkaudellaan. Älä mene siihen halpaan. Suostu vain sellaisen kanssa joka ei odota sinun muuttuvan. Muuten tulee helposti eroajatus mieleen jo alkutaipaleella! Uskon,että sellaisia naisia on, jotka ajattelevat avarammin kuin toiset ja tuntevat ennen kaikkea oman seksuaalisuutensa eivätkä odota sinua sen herätäjäksi tai paapojaksi.

        Tiedän että on pareja, joista toinen on homo tai että mies jopa homo/bi ja nainen lesbo/bi. En tiedä miten nämä liitot toimivat. Luulen, että jos ihmiset ovat esim jo vanhempia ja elämää nähneitä, älykkäitä ja avarakatseisia, heille esim homous ei ole iso asia. Luulen, että sinunkin kohdallasi voi tulla uusia tuulia mukaan.

        Nuorempana monelle vain parisuhde ja oma onni ja oman itsen toteuttaminen merkitsee eniten. Vanhempana muut seikat nousevat tärkeiksi, vielä vanhempana saattavat nousta jopa tärkeämmiksi kuin aiemmin nuorena niin kovin kullanarvoisiksi koetut asiat.

        Joillekin sellainen uusi löytö on kumppanuus ja keskustelukaveri sekä lapset ja lastenlapset.

        Mutta mutu-tuntumalta tuntuu tosiaan, että omaa onnea ei kannata ikinä uhrata yleisten tapojen eteen sillä jos oman onnensa uhraa, se kostautuu parille ja perheelle. Ei kannata mennä naimisiin suvun tai perheen toivomuksesta. Se on järkyttävää uhrautumista sosiaaliselle alttarille.

        Voi olla niinkin, että muutut ajan myötä bi:ksi. Jos olet nuori, niin saattaa käydä. Tiedän tapauksia.

        Muuttuuhan hetereoideninkin seksuaalisuus iän myötä. Esimerkiksi alle kaksikymppisenä saattaa miettiä seksiä koko ajan ja alle kolmikymppisenä melkein koko ajan, yli kolmikymppisenä joka toinen tunti ja nelikymppisenä kerra-pari päivässä. Tämä oli tietysti vain yksi ja karkea yleistys.

        Eli kannattaa elää vain hetki kerrallaan eikä murehtia huomisesta. Jos olet nuori ja vielä mies, ehdit saada lapsiakin vielä vaikka 100-vuotiaana. Mutta jo nelikymppisenä voit olla uudessa tilanteessa. Pääasia ettet luovu uskosta taipumuksesi vuoksi!

        :)

      • Weli
        parjattu nainen kirjoitti:

        Tätä tarkoitin kun arvostelin suviseura-alustusta.

        Ei pitäisi olla suotavaa olipa homo tai hetero! eli ei synti tuu luvalliseksi vaikka ajattelisi miehiä tai naisia!

        Toivon todellakin että asianomainen paranisi homoudesta ja löytäisi todellisen rakkauden sisariemme piiristä!:)

        Onnea naisjahtiin!:)

        T:HeteroWeli

      • Aune-muori pohjoisesta
        Weli kirjoitti:

        Ei pitäisi olla suotavaa olipa homo tai hetero! eli ei synti tuu luvalliseksi vaikka ajattelisi miehiä tai naisia!

        Toivon todellakin että asianomainen paranisi homoudesta ja löytäisi todellisen rakkauden sisariemme piiristä!:)

        Onnea naisjahtiin!:)

        T:HeteroWeli

        ..helvettiä se sulle kuuluu onko joku homo vai hetero?
        Ja "todellisen rakkauden"! Sinäkö sen määrittelet mistä todellinen rakkaus löytyy?? Mikä sinä luulet oikeastaan olevasi??

      • parjattu nainen
        Weli kirjoitti:

        Ei pitäisi olla suotavaa olipa homo tai hetero! eli ei synti tuu luvalliseksi vaikka ajattelisi miehiä tai naisia!

        Toivon todellakin että asianomainen paranisi homoudesta ja löytäisi todellisen rakkauden sisariemme piiristä!:)

        Onnea naisjahtiin!:)

        T:HeteroWeli

        On risti, jos joku sisar joutuu homon kanssa naimisiin. Mieti nyt.

        Itsetyydytys voi pelastaa isommalta pahalta.

      • Weli
        parjattu nainen kirjoitti:

        On risti, jos joku sisar joutuu homon kanssa naimisiin. Mieti nyt.

        Itsetyydytys voi pelastaa isommalta pahalta.

        On kyllä risti jos joutuis naimisiin homon kanssa, mutta kyllähän homouden sairaudesta voi parantua, se on faktaa. Asianomainen itsekin toivoi kirjoituksessa rivienväli lukiessani että hän paranisi homoudesta ja löytäisi "helmen" siionin sisaristamme!

        Viekö itsetyydytys sitten taivaan tietä perille.. hmmm.. sen tietää yksin isä taivainen. Itse en ainakaan saa sitä pahaa harrastaessani hyvää ja puhdasta omaatuntoa!

      • Weli
        Aune-muori pohjoisesta kirjoitti:

        ..helvettiä se sulle kuuluu onko joku homo vai hetero?
        Ja "todellisen rakkauden"! Sinäkö sen määrittelet mistä todellinen rakkaus löytyy?? Mikä sinä luulet oikeastaan olevasi??

        Hmmm... katsoisitko aune hyvä peiliin!? Laitoinko minä ylistävän ja itseä korostavan viestin johon vastaat kiivaaseen ja ivalliseen sävyyn, kiroten?

        Ei kuulu minulle jos joku on homo, mikäli hän pysyy seksuaalisessa mielessä kaukana minusta!

        Todellista rakkautta en tod määrittele minä sitä, enkä mielestäni ole niin väittänytkään.

        Luulen olevani tavallinen tallaaja pohojosesta, ehkä vähän huonompi ihminen kuin sinä!:)

      • parjattu nainen
        Weli kirjoitti:

        On kyllä risti jos joutuis naimisiin homon kanssa, mutta kyllähän homouden sairaudesta voi parantua, se on faktaa. Asianomainen itsekin toivoi kirjoituksessa rivienväli lukiessani että hän paranisi homoudesta ja löytäisi "helmen" siionin sisaristamme!

        Viekö itsetyydytys sitten taivaan tietä perille.. hmmm.. sen tietää yksin isä taivainen. Itse en ainakaan saa sitä pahaa harrastaessani hyvää ja puhdasta omaatuntoa!

        Tämä oli Weli todella hyvä kirjoitus, lisää tällaista.

        Tällaista olen penännyt muiltakin vanhoillislestadiolaisilta kuin minulta. Nyt sinä kirjoitit kuin ihminen ihmiselle ja kerroit rehellisesti omasta uskonkilvoituksestasi. Asioita tulee pohtia ja olla rehellinen itselle ja muille, sillä me olemme kuitenkin vain ihmisiä, emme yli-ihmisiä.

        Minä en ole siis tähän itsetyydytykseen ottanut kantaa suuntaan tai toiseen, olen vain halunnut sanoa,että onko ihan kaikesta pakko tehdä
        uskonkysymys ja keskustelunaihe peräti isoissa seuroissa. Siis eikö löytyisi parempia paikkoja ja hetkiä tällaiselle aiheelle? Minusta yleisölle jää paha olo tai ainakin hämmentynyt olo, kun se ei saa osallistua keskusteluun ja senkin vuoksi olisi hyvä keskustella tällaisesta vaikkapa isät-ja äiditleirillä tai rippikoulussa, kun voi kuunnella erilaisia mielipiteitä eikä vain lyötäisi luuta kurkkuun.

        Jos tuntee pakottavaa tarvetta keskustella, luulen että on hyvä valita keskustelukumppani todella harkiten. Joskus omien syntien tai synniksi kuvittelemien asioiden kertomisesta itsensä ikäiselle voi olla jopa isoa haittaa. Toinen voi kokea että "ahaa, tuo tekee sitä siispä minäkin voin tehdä sitä".( Ja toivon että tästä lauseesta ei joku ala minulle vastausta väsäämään vaan rauhassa lukee kirjoituksen loppuun ja mielellään alusta ensin kolme kertaa uudestaan ennen kuin vastaa jos edes vastaa. Ja silloinkin toivoisin että vastaus kirjoitettaisiin rauhassa eikä tunnekuohun vallassa).

        Siionissamme on usein sanottu, että saattomiehen olisi hyvä olla vanhempi sisar tai veli ja se on erittäin viisas neuvo.

        Mielestäni on parempi, että jokainen loppujen lopuksi pohtii omalla kohdallaan nämä kysymykset joita ei kymmenessä käskyssä ole suoraan synniksi sanottu.Ei niin voi tehdä,että ulkoistaa oman uskonelämänsä kysymykset toisten pohdittavaksi ja heittää vastuun itsestä ja omantunnon hoidosta muille.

        Olen sitä mieltä, että jollekin itsetyydytys on syntiä ja jollekin toiselle ei. Aivan kuten jollekin epäuskoisten pikkujoulussa käyminen on syntiä ja jollekin toiselle ei. Jollekin aerobickissä käynti on syntiä ja jollekin toiselle ei.On vaaransa siinäkin,että jotkut asiat julistetaan synnittömiksi. Eräs iso vaara on siinä kun videot nyt hyväksytään. Nuorelta ei aina voi vaatia harkintakykyä ja nyt toivoisinkin vanhemmilta entistä tiukempaa kontrollia siinä, mitä antavat lastensa katsoa.

        Usein ei-lestadiolaisperhessä on paljon tiukemmat rajat esimerkiksi iltavalvomisissa kuin meikäläisillä. Luotetaan jotenkin uskonkontrolliin. Nuori tarvitsee myös tiukkoja rajoja.

        Vielä synneistä. Onhan vaara, että joku käy punttisalilla vain tsiigailemassa, siis HUOM ainoastaan siksi.Onko se hyväksi? Pitäisikö kuntosalilla käynti kieltää kokonaan siksi,että se on jonkun mielestä huono kohde. Normittamisessa on iso vaaransa( Itseni kyllä pitäisi kohtapuoliin alkaa käydä kuntosalilla ettei selkä ihan mene.). ymmärrän kyllä, että uskominen olisi nuorelle näennäisesti helpompaa, kun joku pitäisi huolta ulkoakäsin hänen uskostaan asettamalla selkeät rajat. Mutta niin ei voi rakkaat nuoret tehdät, teidän täytyy jo rippikouluikäisenä alkaa otta itse vastuu uskosta ja hoitaa sitä evankeliumilla eikä vain odottaa että joku pöntöstä julistaa asiat joita saa tehdä ja ei saa tehdä.

        Keskustelu täällä netissä uhkaa jatkuvasti luisua rakentuvasta keskustelusta saneluksi, kun ne, jotka täälläkin olosta kokevat huonoa omaatuntoa, mutta eivät kuitenkaan malta olla tänne kurkistelematta, käyvät täällä omaa 'omaatuntoaan'rauhoittaakseen aina pikku haukut heittämässä nuhtelun nimissä voidakseen hyvittää tänne pistäytymisensä. Tässäkin tilanteessa tulisi katsoa peiliin, miksi ylipäätään täällä käy, jos kerran ei ole muuta sanottavaa, kuin että "älkää istuko siellä missä pilkkaajat istuvat".

        Tulee toisinaan mieleen amerikkalaisen paatosyhteiskunnan mielenosoituskulkue, jossa mielenosoitusta sivusta huvittuneena seuraava julistetaan petturiksi tai jotta yleinen kaksinaismoraalisuus (toisaalta Hollywood- kultti ja valtavat sosiaaliset sekä huumeongelmat/toisaalta amerikkalaisten yliuskonnollisuus - ja isänmaallisuus mm lipulle vannominen koulussa joka aamu)saataisiin balanssiin järjestämällä kunnon kuolemanrangaistussessio kerran pari vuodessa jotta maailma näkisi vain Amerikan 'kunnollisuuden'.

        Seksiasioista vielä: amerikkalaiset ovat karkeasti yleistäen kansakuntana erittäin kaksinaismoralistisia, siihenkö vanhoillislestadiolainen nuoriso nyt on leimautumassa (esim. osavaltiolaki saattaa kietlää tietyntyyppisen seksin ja rangaistukseksi joistakin rikoksista vaaditaan kuolemaa)

      • SuNflOweR
        vl-homo kirjoitti:

        Joo, järjellä ajateltuna se on vähintään oikeus ja kohtuus. Voinhan mä tietty mennä naimisiinkiin ja yrittää elää heterona, kai sekin onnistuis, mutta en kyllä tiedä kuka nainen suostuis elään pelkästään kaverisuhteessa, ilman aistillista rakkautta. Sitäpaitsi mun mielestä se ois väärin multa mennä naimisiin, jos en rakasta, niinku kuuluis rakastaa... toisaalta mä kyllä informoisin tulevaa morsmaikkua ominaisuudestani...
        no joo....

        Oikeasti en aio toistaiseksi mennä naimisiin, ellei nyt satu eteen tupsahtaan jotain kertakaikkisen viehättävää....

        Onhan itsetyydytyskin syntiä. En väitä, ettei sitä olisi tullut tehtyä, mutta uskovaisethan ei tee tieten TAHTOEN syntiä. Siis tavallaan se ei (mun mielestä) oo ihan niin paha juttu, jos sitä katuu tosissaan sen jälkeen, mutta jos vaan jatkaa ja jatkaa eikä se enää edes tunnu synniltä, niin on syytä huolestua. Ja rippi-"isälle" taikka "äidille" ripittäytyminen puhdistaa mielen.. Mutta tietenki pitää pyrkiä olemaan tekemättä syntiä.

        Homous on painava risti.. En kadehdi niitä jotka ovat sen osakseen saaneet. Kuitenkaan seksuaalisuus ei ole elämän tärkein asia, vaan usko..
        Mutta yksinäiset ihmiset, "vanhatpiiat ja -pojat" joutuvat tavallaan kestämään saman. Luulisin, että se on nuorena pahempi asia kuin miltä se tuntuu sitten kun on jo ikää.

        Sitten vielä tuosta avioliitosta. Vl-homo (tai mikä sun nikki oli, sori en muista tarkkaan kun muokkaan tekstiä :)

        .. avioliitto on Jumalan säätämä ja olisi väärin mennä naimisiin, jos tietää olevansa homo ja ettei voi rakastaa vaimoaan oikeasti. Sehän olisi avioliiton halventamista, ja erityisen väärin sitä vaimoa kohtaan! Mikä pakko on muka olla naimisissa??

        Tämmösiä ajatuksia mulle tuli.. jos mun suusta pääsi sammakoita niin korjatkoon joku sisar tai veli.

      • Weli
        parjattu nainen kirjoitti:

        Tämä oli Weli todella hyvä kirjoitus, lisää tällaista.

        Tällaista olen penännyt muiltakin vanhoillislestadiolaisilta kuin minulta. Nyt sinä kirjoitit kuin ihminen ihmiselle ja kerroit rehellisesti omasta uskonkilvoituksestasi. Asioita tulee pohtia ja olla rehellinen itselle ja muille, sillä me olemme kuitenkin vain ihmisiä, emme yli-ihmisiä.

        Minä en ole siis tähän itsetyydytykseen ottanut kantaa suuntaan tai toiseen, olen vain halunnut sanoa,että onko ihan kaikesta pakko tehdä
        uskonkysymys ja keskustelunaihe peräti isoissa seuroissa. Siis eikö löytyisi parempia paikkoja ja hetkiä tällaiselle aiheelle? Minusta yleisölle jää paha olo tai ainakin hämmentynyt olo, kun se ei saa osallistua keskusteluun ja senkin vuoksi olisi hyvä keskustella tällaisesta vaikkapa isät-ja äiditleirillä tai rippikoulussa, kun voi kuunnella erilaisia mielipiteitä eikä vain lyötäisi luuta kurkkuun.

        Jos tuntee pakottavaa tarvetta keskustella, luulen että on hyvä valita keskustelukumppani todella harkiten. Joskus omien syntien tai synniksi kuvittelemien asioiden kertomisesta itsensä ikäiselle voi olla jopa isoa haittaa. Toinen voi kokea että "ahaa, tuo tekee sitä siispä minäkin voin tehdä sitä".( Ja toivon että tästä lauseesta ei joku ala minulle vastausta väsäämään vaan rauhassa lukee kirjoituksen loppuun ja mielellään alusta ensin kolme kertaa uudestaan ennen kuin vastaa jos edes vastaa. Ja silloinkin toivoisin että vastaus kirjoitettaisiin rauhassa eikä tunnekuohun vallassa).

        Siionissamme on usein sanottu, että saattomiehen olisi hyvä olla vanhempi sisar tai veli ja se on erittäin viisas neuvo.

        Mielestäni on parempi, että jokainen loppujen lopuksi pohtii omalla kohdallaan nämä kysymykset joita ei kymmenessä käskyssä ole suoraan synniksi sanottu.Ei niin voi tehdä,että ulkoistaa oman uskonelämänsä kysymykset toisten pohdittavaksi ja heittää vastuun itsestä ja omantunnon hoidosta muille.

        Olen sitä mieltä, että jollekin itsetyydytys on syntiä ja jollekin toiselle ei. Aivan kuten jollekin epäuskoisten pikkujoulussa käyminen on syntiä ja jollekin toiselle ei. Jollekin aerobickissä käynti on syntiä ja jollekin toiselle ei.On vaaransa siinäkin,että jotkut asiat julistetaan synnittömiksi. Eräs iso vaara on siinä kun videot nyt hyväksytään. Nuorelta ei aina voi vaatia harkintakykyä ja nyt toivoisinkin vanhemmilta entistä tiukempaa kontrollia siinä, mitä antavat lastensa katsoa.

        Usein ei-lestadiolaisperhessä on paljon tiukemmat rajat esimerkiksi iltavalvomisissa kuin meikäläisillä. Luotetaan jotenkin uskonkontrolliin. Nuori tarvitsee myös tiukkoja rajoja.

        Vielä synneistä. Onhan vaara, että joku käy punttisalilla vain tsiigailemassa, siis HUOM ainoastaan siksi.Onko se hyväksi? Pitäisikö kuntosalilla käynti kieltää kokonaan siksi,että se on jonkun mielestä huono kohde. Normittamisessa on iso vaaransa( Itseni kyllä pitäisi kohtapuoliin alkaa käydä kuntosalilla ettei selkä ihan mene.). ymmärrän kyllä, että uskominen olisi nuorelle näennäisesti helpompaa, kun joku pitäisi huolta ulkoakäsin hänen uskostaan asettamalla selkeät rajat. Mutta niin ei voi rakkaat nuoret tehdät, teidän täytyy jo rippikouluikäisenä alkaa otta itse vastuu uskosta ja hoitaa sitä evankeliumilla eikä vain odottaa että joku pöntöstä julistaa asiat joita saa tehdä ja ei saa tehdä.

        Keskustelu täällä netissä uhkaa jatkuvasti luisua rakentuvasta keskustelusta saneluksi, kun ne, jotka täälläkin olosta kokevat huonoa omaatuntoa, mutta eivät kuitenkaan malta olla tänne kurkistelematta, käyvät täällä omaa 'omaatuntoaan'rauhoittaakseen aina pikku haukut heittämässä nuhtelun nimissä voidakseen hyvittää tänne pistäytymisensä. Tässäkin tilanteessa tulisi katsoa peiliin, miksi ylipäätään täällä käy, jos kerran ei ole muuta sanottavaa, kuin että "älkää istuko siellä missä pilkkaajat istuvat".

        Tulee toisinaan mieleen amerikkalaisen paatosyhteiskunnan mielenosoituskulkue, jossa mielenosoitusta sivusta huvittuneena seuraava julistetaan petturiksi tai jotta yleinen kaksinaismoraalisuus (toisaalta Hollywood- kultti ja valtavat sosiaaliset sekä huumeongelmat/toisaalta amerikkalaisten yliuskonnollisuus - ja isänmaallisuus mm lipulle vannominen koulussa joka aamu)saataisiin balanssiin järjestämällä kunnon kuolemanrangaistussessio kerran pari vuodessa jotta maailma näkisi vain Amerikan 'kunnollisuuden'.

        Seksiasioista vielä: amerikkalaiset ovat karkeasti yleistäen kansakuntana erittäin kaksinaismoralistisia, siihenkö vanhoillislestadiolainen nuoriso nyt on leimautumassa (esim. osavaltiolaki saattaa kietlää tietyntyyppisen seksin ja rangaistukseksi joistakin rikoksista vaaditaan kuolemaa)

        Kiitos vaan Parjattu nainen(Vaihda nicki please! T:Parjaajasi)!
        En tiedä onko sitten kehumisen aihetta jos uskaltaa sanoo että joskus on langennut syntiin. Olen ollut katsos kieltäjän paikalla eli armosta osaton muutamia vuosia sitten, ja siten pystyn avoimesti puhumaan kokemuksistani. Toki en ole nykyisinkään synnitön, en alkuunkaan, joka päivä tulee tehtyä pahaa, mutta eihän meitä ole tehtykään tänne synnittömiksi. Sielunvihollinen vaan härnää meitä ja joskus sitä vahingossa luiskahtaa synnin tielle.

        En tiedä menikö mulla ohi, vai hilseilikö muuten vain yli, mutta en oikein tajunnut viimeistä vertaustasi meikäläisnuorisoo ameriikan malliin?? selittäisitkö?

        Jokainen Lesta yrittää elää mahdollisimman puhdasta elämää, mutta kukaan ei pysty synnittömään. Mutta mielestäni on hyvä, että ihmiset neuvoo toisia. Itse ainakin olen tyytyväinen mikäli joku Vl arvostelee kirjoittamaani tekstiä, mikäli siinä jokin mättää. Jokaisella on omakohtainen usko, mutta seurakunnan ääntä tulisi kuunnella ja kunnioittaa.

        T:Herra vajavainen!

      • eräs
        parjattu nainen kirjoitti:

        Tämä oli Weli todella hyvä kirjoitus, lisää tällaista.

        Tällaista olen penännyt muiltakin vanhoillislestadiolaisilta kuin minulta. Nyt sinä kirjoitit kuin ihminen ihmiselle ja kerroit rehellisesti omasta uskonkilvoituksestasi. Asioita tulee pohtia ja olla rehellinen itselle ja muille, sillä me olemme kuitenkin vain ihmisiä, emme yli-ihmisiä.

        Minä en ole siis tähän itsetyydytykseen ottanut kantaa suuntaan tai toiseen, olen vain halunnut sanoa,että onko ihan kaikesta pakko tehdä
        uskonkysymys ja keskustelunaihe peräti isoissa seuroissa. Siis eikö löytyisi parempia paikkoja ja hetkiä tällaiselle aiheelle? Minusta yleisölle jää paha olo tai ainakin hämmentynyt olo, kun se ei saa osallistua keskusteluun ja senkin vuoksi olisi hyvä keskustella tällaisesta vaikkapa isät-ja äiditleirillä tai rippikoulussa, kun voi kuunnella erilaisia mielipiteitä eikä vain lyötäisi luuta kurkkuun.

        Jos tuntee pakottavaa tarvetta keskustella, luulen että on hyvä valita keskustelukumppani todella harkiten. Joskus omien syntien tai synniksi kuvittelemien asioiden kertomisesta itsensä ikäiselle voi olla jopa isoa haittaa. Toinen voi kokea että "ahaa, tuo tekee sitä siispä minäkin voin tehdä sitä".( Ja toivon että tästä lauseesta ei joku ala minulle vastausta väsäämään vaan rauhassa lukee kirjoituksen loppuun ja mielellään alusta ensin kolme kertaa uudestaan ennen kuin vastaa jos edes vastaa. Ja silloinkin toivoisin että vastaus kirjoitettaisiin rauhassa eikä tunnekuohun vallassa).

        Siionissamme on usein sanottu, että saattomiehen olisi hyvä olla vanhempi sisar tai veli ja se on erittäin viisas neuvo.

        Mielestäni on parempi, että jokainen loppujen lopuksi pohtii omalla kohdallaan nämä kysymykset joita ei kymmenessä käskyssä ole suoraan synniksi sanottu.Ei niin voi tehdä,että ulkoistaa oman uskonelämänsä kysymykset toisten pohdittavaksi ja heittää vastuun itsestä ja omantunnon hoidosta muille.

        Olen sitä mieltä, että jollekin itsetyydytys on syntiä ja jollekin toiselle ei. Aivan kuten jollekin epäuskoisten pikkujoulussa käyminen on syntiä ja jollekin toiselle ei. Jollekin aerobickissä käynti on syntiä ja jollekin toiselle ei.On vaaransa siinäkin,että jotkut asiat julistetaan synnittömiksi. Eräs iso vaara on siinä kun videot nyt hyväksytään. Nuorelta ei aina voi vaatia harkintakykyä ja nyt toivoisinkin vanhemmilta entistä tiukempaa kontrollia siinä, mitä antavat lastensa katsoa.

        Usein ei-lestadiolaisperhessä on paljon tiukemmat rajat esimerkiksi iltavalvomisissa kuin meikäläisillä. Luotetaan jotenkin uskonkontrolliin. Nuori tarvitsee myös tiukkoja rajoja.

        Vielä synneistä. Onhan vaara, että joku käy punttisalilla vain tsiigailemassa, siis HUOM ainoastaan siksi.Onko se hyväksi? Pitäisikö kuntosalilla käynti kieltää kokonaan siksi,että se on jonkun mielestä huono kohde. Normittamisessa on iso vaaransa( Itseni kyllä pitäisi kohtapuoliin alkaa käydä kuntosalilla ettei selkä ihan mene.). ymmärrän kyllä, että uskominen olisi nuorelle näennäisesti helpompaa, kun joku pitäisi huolta ulkoakäsin hänen uskostaan asettamalla selkeät rajat. Mutta niin ei voi rakkaat nuoret tehdät, teidän täytyy jo rippikouluikäisenä alkaa otta itse vastuu uskosta ja hoitaa sitä evankeliumilla eikä vain odottaa että joku pöntöstä julistaa asiat joita saa tehdä ja ei saa tehdä.

        Keskustelu täällä netissä uhkaa jatkuvasti luisua rakentuvasta keskustelusta saneluksi, kun ne, jotka täälläkin olosta kokevat huonoa omaatuntoa, mutta eivät kuitenkaan malta olla tänne kurkistelematta, käyvät täällä omaa 'omaatuntoaan'rauhoittaakseen aina pikku haukut heittämässä nuhtelun nimissä voidakseen hyvittää tänne pistäytymisensä. Tässäkin tilanteessa tulisi katsoa peiliin, miksi ylipäätään täällä käy, jos kerran ei ole muuta sanottavaa, kuin että "älkää istuko siellä missä pilkkaajat istuvat".

        Tulee toisinaan mieleen amerikkalaisen paatosyhteiskunnan mielenosoituskulkue, jossa mielenosoitusta sivusta huvittuneena seuraava julistetaan petturiksi tai jotta yleinen kaksinaismoraalisuus (toisaalta Hollywood- kultti ja valtavat sosiaaliset sekä huumeongelmat/toisaalta amerikkalaisten yliuskonnollisuus - ja isänmaallisuus mm lipulle vannominen koulussa joka aamu)saataisiin balanssiin järjestämällä kunnon kuolemanrangaistussessio kerran pari vuodessa jotta maailma näkisi vain Amerikan 'kunnollisuuden'.

        Seksiasioista vielä: amerikkalaiset ovat karkeasti yleistäen kansakuntana erittäin kaksinaismoralistisia, siihenkö vanhoillislestadiolainen nuoriso nyt on leimautumassa (esim. osavaltiolaki saattaa kietlää tietyntyyppisen seksin ja rangaistukseksi joistakin rikoksista vaaditaan kuolemaa)

        Tartun jälleen kielloista huolimatta yhteen lauseeseesi.
        "Olen sitä mieltä, että jollekin itsetyydytys on syntiä ja jollekin toiselle ei."

        En ole kanssasi samaa mieltä. Tämä on mielestäni juuri sitä omalakisuutta, että itse katsotaan onko jonkin syntiä vai ei. Ei itsetyydytys ole mikään uskon perusasia, mutta se on samanlainen synti kuin muutkin, eli se erottaa Jumalasta ellei siitä tee parannusta. Reisjärvellä eräs veli puhui rakkaasti synnin houkutuksista. Hän sanoi, että ei Jumalanvaltakunnassa sanota, että noin et saa tehdä tai noin, mutta sanotaan, että tuo on syntiä jos noin teet. Jokaisen ihmisen on itse ratkaistava tekeekö sitten sitä syntiä vai ei. Lisäksi hän puhui omastatunnosta, että ei siihen voi sokeasti luottaa, sillä synti helposti sokaisee sen ja se ei enää neuvokaan oikeaa ja väärää. Tämä voi tapahtua myös uskovaiselle. Siksi on tärkeää kuunnella Jumalan seurakunnan ääntä ja olla sille äänelle kuuliainen.

        Tässä hajanaisia mietteitä. Eipä näitä järjellä käsitä, mutta kunhan vain jaksaisi lapsellisesti uskoa.

      • vrk
        eräs kirjoitti:

        Tartun jälleen kielloista huolimatta yhteen lauseeseesi.
        "Olen sitä mieltä, että jollekin itsetyydytys on syntiä ja jollekin toiselle ei."

        En ole kanssasi samaa mieltä. Tämä on mielestäni juuri sitä omalakisuutta, että itse katsotaan onko jonkin syntiä vai ei. Ei itsetyydytys ole mikään uskon perusasia, mutta se on samanlainen synti kuin muutkin, eli se erottaa Jumalasta ellei siitä tee parannusta. Reisjärvellä eräs veli puhui rakkaasti synnin houkutuksista. Hän sanoi, että ei Jumalanvaltakunnassa sanota, että noin et saa tehdä tai noin, mutta sanotaan, että tuo on syntiä jos noin teet. Jokaisen ihmisen on itse ratkaistava tekeekö sitten sitä syntiä vai ei. Lisäksi hän puhui omastatunnosta, että ei siihen voi sokeasti luottaa, sillä synti helposti sokaisee sen ja se ei enää neuvokaan oikeaa ja väärää. Tämä voi tapahtua myös uskovaiselle. Siksi on tärkeää kuunnella Jumalan seurakunnan ääntä ja olla sille äänelle kuuliainen.

        Tässä hajanaisia mietteitä. Eipä näitä järjellä käsitä, mutta kunhan vain jaksaisi lapsellisesti uskoa.

        Oletko naimisissa? Jos olet, niin kerropa laukeaako vaimosi yhdynnässä.

        Se vastaus minkä annat on keskustelumme jatkon kannalta hyvin oleellinen.

      • Äimän käki
        parjattu nainen kirjoitti:

        Tämä oli Weli todella hyvä kirjoitus, lisää tällaista.

        Tällaista olen penännyt muiltakin vanhoillislestadiolaisilta kuin minulta. Nyt sinä kirjoitit kuin ihminen ihmiselle ja kerroit rehellisesti omasta uskonkilvoituksestasi. Asioita tulee pohtia ja olla rehellinen itselle ja muille, sillä me olemme kuitenkin vain ihmisiä, emme yli-ihmisiä.

        Minä en ole siis tähän itsetyydytykseen ottanut kantaa suuntaan tai toiseen, olen vain halunnut sanoa,että onko ihan kaikesta pakko tehdä
        uskonkysymys ja keskustelunaihe peräti isoissa seuroissa. Siis eikö löytyisi parempia paikkoja ja hetkiä tällaiselle aiheelle? Minusta yleisölle jää paha olo tai ainakin hämmentynyt olo, kun se ei saa osallistua keskusteluun ja senkin vuoksi olisi hyvä keskustella tällaisesta vaikkapa isät-ja äiditleirillä tai rippikoulussa, kun voi kuunnella erilaisia mielipiteitä eikä vain lyötäisi luuta kurkkuun.

        Jos tuntee pakottavaa tarvetta keskustella, luulen että on hyvä valita keskustelukumppani todella harkiten. Joskus omien syntien tai synniksi kuvittelemien asioiden kertomisesta itsensä ikäiselle voi olla jopa isoa haittaa. Toinen voi kokea että "ahaa, tuo tekee sitä siispä minäkin voin tehdä sitä".( Ja toivon että tästä lauseesta ei joku ala minulle vastausta väsäämään vaan rauhassa lukee kirjoituksen loppuun ja mielellään alusta ensin kolme kertaa uudestaan ennen kuin vastaa jos edes vastaa. Ja silloinkin toivoisin että vastaus kirjoitettaisiin rauhassa eikä tunnekuohun vallassa).

        Siionissamme on usein sanottu, että saattomiehen olisi hyvä olla vanhempi sisar tai veli ja se on erittäin viisas neuvo.

        Mielestäni on parempi, että jokainen loppujen lopuksi pohtii omalla kohdallaan nämä kysymykset joita ei kymmenessä käskyssä ole suoraan synniksi sanottu.Ei niin voi tehdä,että ulkoistaa oman uskonelämänsä kysymykset toisten pohdittavaksi ja heittää vastuun itsestä ja omantunnon hoidosta muille.

        Olen sitä mieltä, että jollekin itsetyydytys on syntiä ja jollekin toiselle ei. Aivan kuten jollekin epäuskoisten pikkujoulussa käyminen on syntiä ja jollekin toiselle ei. Jollekin aerobickissä käynti on syntiä ja jollekin toiselle ei.On vaaransa siinäkin,että jotkut asiat julistetaan synnittömiksi. Eräs iso vaara on siinä kun videot nyt hyväksytään. Nuorelta ei aina voi vaatia harkintakykyä ja nyt toivoisinkin vanhemmilta entistä tiukempaa kontrollia siinä, mitä antavat lastensa katsoa.

        Usein ei-lestadiolaisperhessä on paljon tiukemmat rajat esimerkiksi iltavalvomisissa kuin meikäläisillä. Luotetaan jotenkin uskonkontrolliin. Nuori tarvitsee myös tiukkoja rajoja.

        Vielä synneistä. Onhan vaara, että joku käy punttisalilla vain tsiigailemassa, siis HUOM ainoastaan siksi.Onko se hyväksi? Pitäisikö kuntosalilla käynti kieltää kokonaan siksi,että se on jonkun mielestä huono kohde. Normittamisessa on iso vaaransa( Itseni kyllä pitäisi kohtapuoliin alkaa käydä kuntosalilla ettei selkä ihan mene.). ymmärrän kyllä, että uskominen olisi nuorelle näennäisesti helpompaa, kun joku pitäisi huolta ulkoakäsin hänen uskostaan asettamalla selkeät rajat. Mutta niin ei voi rakkaat nuoret tehdät, teidän täytyy jo rippikouluikäisenä alkaa otta itse vastuu uskosta ja hoitaa sitä evankeliumilla eikä vain odottaa että joku pöntöstä julistaa asiat joita saa tehdä ja ei saa tehdä.

        Keskustelu täällä netissä uhkaa jatkuvasti luisua rakentuvasta keskustelusta saneluksi, kun ne, jotka täälläkin olosta kokevat huonoa omaatuntoa, mutta eivät kuitenkaan malta olla tänne kurkistelematta, käyvät täällä omaa 'omaatuntoaan'rauhoittaakseen aina pikku haukut heittämässä nuhtelun nimissä voidakseen hyvittää tänne pistäytymisensä. Tässäkin tilanteessa tulisi katsoa peiliin, miksi ylipäätään täällä käy, jos kerran ei ole muuta sanottavaa, kuin että "älkää istuko siellä missä pilkkaajat istuvat".

        Tulee toisinaan mieleen amerikkalaisen paatosyhteiskunnan mielenosoituskulkue, jossa mielenosoitusta sivusta huvittuneena seuraava julistetaan petturiksi tai jotta yleinen kaksinaismoraalisuus (toisaalta Hollywood- kultti ja valtavat sosiaaliset sekä huumeongelmat/toisaalta amerikkalaisten yliuskonnollisuus - ja isänmaallisuus mm lipulle vannominen koulussa joka aamu)saataisiin balanssiin järjestämällä kunnon kuolemanrangaistussessio kerran pari vuodessa jotta maailma näkisi vain Amerikan 'kunnollisuuden'.

        Seksiasioista vielä: amerikkalaiset ovat karkeasti yleistäen kansakuntana erittäin kaksinaismoralistisia, siihenkö vanhoillislestadiolainen nuoriso nyt on leimautumassa (esim. osavaltiolaki saattaa kietlää tietyntyyppisen seksin ja rangaistukseksi joistakin rikoksista vaaditaan kuolemaa)

        "Olen sitä mieltä, että jollekin itsetyydytys on syntiä ja jollekin toiselle ei."

        kohdin Raamattua todetaan, että itsetyydytys on syntiä?
        Missä kohdin Raamattua todetaan, että jokin asia on jollekin ihmiselle synti ja sama asia ei ole jollekin toiselle syntiä?

      • vrk
        Äimän käki kirjoitti:

        "Olen sitä mieltä, että jollekin itsetyydytys on syntiä ja jollekin toiselle ei."

        kohdin Raamattua todetaan, että itsetyydytys on syntiä?
        Missä kohdin Raamattua todetaan, että jokin asia on jollekin ihmiselle synti ja sama asia ei ole jollekin toiselle syntiä?

        1.No voihan Raamatusta ottaa minkä hyvänsä kohdan ja selittää oman mielipiteensä sen varjolla oikeaksi. Kun ja jos itsetyydytys julistetaan synniksi tehdään niin. En minä niitä kohtia viitsi tähän etsiä kun en pidä itsetyydytystä VÄLTTÄMÄTTÄ syntinä vaan normaalina ihmisen yksityisasiana.
        2. Raamatussa ei tietääkseni ole sellaista kohtaa jossa suoraan sanotaan että jokin on toiselle syntiä ja toiselle ei, mutta esim tästä voi jotain päätellä: jos veljes pahentuu kun sinä lihaa syöt niin älä syö. Eli toisen mieliksi voi jättää jonkun asian tekemättä edes toisen ollessa paikan päällä. Tuo raamatunkohta antaa myös ymmärtää että ihmiset voivat olla eri mieltä asioista a kuitenkin kumpikin on veljiä toisilleen ja eri mieltä olo ei tee toista epäuskoiseksi.

      • eräs
        vrk kirjoitti:

        Oletko naimisissa? Jos olet, niin kerropa laukeaako vaimosi yhdynnässä.

        Se vastaus minkä annat on keskustelumme jatkon kannalta hyvin oleellinen.

        En ymmärrä, miten kysymyksesi liittyy omalakisuuteen ja omantunnon puhtauteen.
        Auttaisitko hieman tyhmää??

      • el kirahwi
        vrk kirjoitti:

        1.No voihan Raamatusta ottaa minkä hyvänsä kohdan ja selittää oman mielipiteensä sen varjolla oikeaksi. Kun ja jos itsetyydytys julistetaan synniksi tehdään niin. En minä niitä kohtia viitsi tähän etsiä kun en pidä itsetyydytystä VÄLTTÄMÄTTÄ syntinä vaan normaalina ihmisen yksityisasiana.
        2. Raamatussa ei tietääkseni ole sellaista kohtaa jossa suoraan sanotaan että jokin on toiselle syntiä ja toiselle ei, mutta esim tästä voi jotain päätellä: jos veljes pahentuu kun sinä lihaa syöt niin älä syö. Eli toisen mieliksi voi jättää jonkun asian tekemättä edes toisen ollessa paikan päällä. Tuo raamatunkohta antaa myös ymmärtää että ihmiset voivat olla eri mieltä asioista a kuitenkin kumpikin on veljiä toisilleen ja eri mieltä olo ei tee toista epäuskoiseksi.

        Alla olevassa Roomalaiskirjeen katkelmassa Paavali sanoo, että mikä tahansa asia, josta vahingoittaa omantuntonsa on synti kyseiselle ihmisella, vaikka se jollekin toiselle ei olisikaan. Esimerkkeinä mainitaan lihan syöminen ja viinin juominen. Ja samassa yhteydessä on myös se edellä mainittu kehotus olla syömättä lihaa tai juomatta viiniä, jos sillä pahentaa veljensä.

        Room. 14: 20-23: "20. Älä ruan tähden Jumalan työtä turmele. Kaikki tosin ovat puhtaat; vaan sille ihmiselle on se paha, joka syö omantuntonsa pahennuksen kanssa.
        21. Se on hyvä, ettet lihaa söisi etkä viinaa joisi eli jotakin, josta veljes loukkaantuu, taikka pahenee, elikkä heikoksi tulee.
        22. Jos sinulla on usko, niin pidä se itsessäs Jumalan edessä. Autuas on, joka ei tee itsellensä omaatuntoa niissä, mitkä hän koettelee.
        23. Mutta joka siitä epäilee ja kuitenkin syö, se on kadotettu; sillä ei hän syönyt uskossa, mutta kaikki, mikä ei uskosta ole, se on synti."

      • vrk
        el kirahwi kirjoitti:

        Alla olevassa Roomalaiskirjeen katkelmassa Paavali sanoo, että mikä tahansa asia, josta vahingoittaa omantuntonsa on synti kyseiselle ihmisella, vaikka se jollekin toiselle ei olisikaan. Esimerkkeinä mainitaan lihan syöminen ja viinin juominen. Ja samassa yhteydessä on myös se edellä mainittu kehotus olla syömättä lihaa tai juomatta viiniä, jos sillä pahentaa veljensä.

        Room. 14: 20-23: "20. Älä ruan tähden Jumalan työtä turmele. Kaikki tosin ovat puhtaat; vaan sille ihmiselle on se paha, joka syö omantuntonsa pahennuksen kanssa.
        21. Se on hyvä, ettet lihaa söisi etkä viinaa joisi eli jotakin, josta veljes loukkaantuu, taikka pahenee, elikkä heikoksi tulee.
        22. Jos sinulla on usko, niin pidä se itsessäs Jumalan edessä. Autuas on, joka ei tee itsellensä omaatuntoa niissä, mitkä hän koettelee.
        23. Mutta joka siitä epäilee ja kuitenkin syö, se on kadotettu; sillä ei hän syönyt uskossa, mutta kaikki, mikä ei uskosta ole, se on synti."

        Mihin pyrit tällä vastauksella, tarkoitatko että homon pitää muuttaa identiteettinsä toisen mieliksi?

        En siis ihan ymmärtänyt tarkoitusperääsi tällä kirjoituksella, voitko selventää.:)

      • vrk
        eräs kirjoitti:

        En ymmärrä, miten kysymyksesi liittyy omalakisuuteen ja omantunnon puhtauteen.
        Auttaisitko hieman tyhmää??

        Siten, että tulee erottaa 1.omantunnon ja 2. syylisyyden ääni


        Omantunnon ääni voi mennä sekaisin liiallisesta ulkopuolisesta ohjauksesta. On erittäin vaarallista kajota ulkopuolisin neuvoin nuoren ihmisen seksuaaliseen ajatusmaailmaan. Mielestäni myös liiallinen myönteinenkin holhous on pahasta. Ihmiselle pitää suoda pala yksityisyyttä, jotta hänen psyykensä ei murru.


        Kun kielletään itsetyydytys, ei tajuta, että useimmat pojat ja miehet tekevät sitä kuitenkin, koska eivät pysty olemaan tekemättä. Mutta tyttö pystyy, jos on kova itsekuri. Mutta millaisin seurauksin!!? Kun tämä nuori tyttö menee naimisiin, hän on risti koko liitolle. On mahdotonta viettää yhdyselämää, kun toinen osapuoli kokee koko touhun likaisena koska hänen ajatusmaailmansa on srk:sta manipuloitu olemaan ajattelematta 'saastaisia'. Näitä rassukoita tulee sitten seksiterapiaan ja vaikka mitä tehtäviä ja vemputuskikkoja ja kotiharjotteita annettaisiin, nainen ei syty, koska yliminän kontrolli on kehittynyt ylivahvaksi. Nainen ei pysty rentoutumaan ennen kuin vuosien mielikuvaharjoitteet ja mahdollisesti rentouttava lääkitys on otettu käyttöön. Ja lääkityksestä on omat seurauksensa esimerkiksi raskausaikana: silloin niitä ei voi käyttää. Tästä tulee perhehelvetti.


        Kannattaa ensi vuonna paremmin miettiä sen porukan, joka lukee läpi etukäteen alustajan esitelmän (sillä tokkopa Kankkonen sen sai lukea ilman, että juttu olisi huolella etukäteen pohdittu). Mutta nyt kyllä porukat pääsi pahasti tyhmistymään, kirjoittihan tuossa edelläjoku homo, kuinka alustuksen kuullessa meni ihan epätoivoon.

        Vielä:
        Siten, että jos itsetyydytys julistetaan synniksi ja irroitetaan asia Raamatun yhteydestä niin kuin nyt Kankkonen teki suviseuraillan alustuksessa, ei tajuta naisen seksuaalisuudesta himpun vertaa. Raamattua voidaan myös pahassa mielessä tulkita omiin tarkoitusperiin: eihän joitakin ukkoja kiinnosta naisen seksuaalisuuden monimutkaisuus, koska ei vodia asettua toisen asemaan, pääasia, että omaa seksuaalisuutta saa toteuttaa ja luullaan että naisen systeemi on samanlainen: alkaa toimia papin aamenesta.

        Miehen seksuaalisuus on yksioikoisempaa ja kun kädet käy niin useimmiten pumppu toimii. Naisella ei ole samoin.

      • eräs
        vrk kirjoitti:

        Siten, että tulee erottaa 1.omantunnon ja 2. syylisyyden ääni


        Omantunnon ääni voi mennä sekaisin liiallisesta ulkopuolisesta ohjauksesta. On erittäin vaarallista kajota ulkopuolisin neuvoin nuoren ihmisen seksuaaliseen ajatusmaailmaan. Mielestäni myös liiallinen myönteinenkin holhous on pahasta. Ihmiselle pitää suoda pala yksityisyyttä, jotta hänen psyykensä ei murru.


        Kun kielletään itsetyydytys, ei tajuta, että useimmat pojat ja miehet tekevät sitä kuitenkin, koska eivät pysty olemaan tekemättä. Mutta tyttö pystyy, jos on kova itsekuri. Mutta millaisin seurauksin!!? Kun tämä nuori tyttö menee naimisiin, hän on risti koko liitolle. On mahdotonta viettää yhdyselämää, kun toinen osapuoli kokee koko touhun likaisena koska hänen ajatusmaailmansa on srk:sta manipuloitu olemaan ajattelematta 'saastaisia'. Näitä rassukoita tulee sitten seksiterapiaan ja vaikka mitä tehtäviä ja vemputuskikkoja ja kotiharjotteita annettaisiin, nainen ei syty, koska yliminän kontrolli on kehittynyt ylivahvaksi. Nainen ei pysty rentoutumaan ennen kuin vuosien mielikuvaharjoitteet ja mahdollisesti rentouttava lääkitys on otettu käyttöön. Ja lääkityksestä on omat seurauksensa esimerkiksi raskausaikana: silloin niitä ei voi käyttää. Tästä tulee perhehelvetti.


        Kannattaa ensi vuonna paremmin miettiä sen porukan, joka lukee läpi etukäteen alustajan esitelmän (sillä tokkopa Kankkonen sen sai lukea ilman, että juttu olisi huolella etukäteen pohdittu). Mutta nyt kyllä porukat pääsi pahasti tyhmistymään, kirjoittihan tuossa edelläjoku homo, kuinka alustuksen kuullessa meni ihan epätoivoon.

        Vielä:
        Siten, että jos itsetyydytys julistetaan synniksi ja irroitetaan asia Raamatun yhteydestä niin kuin nyt Kankkonen teki suviseuraillan alustuksessa, ei tajuta naisen seksuaalisuudesta himpun vertaa. Raamattua voidaan myös pahassa mielessä tulkita omiin tarkoitusperiin: eihän joitakin ukkoja kiinnosta naisen seksuaalisuuden monimutkaisuus, koska ei vodia asettua toisen asemaan, pääasia, että omaa seksuaalisuutta saa toteuttaa ja luullaan että naisen systeemi on samanlainen: alkaa toimia papin aamenesta.

        Miehen seksuaalisuus on yksioikoisempaa ja kun kädet käy niin useimmiten pumppu toimii. Naisella ei ole samoin.

        Kylä sulla menee nyt pahasti puurot ja vellit sekaisin!
        Mikä pakkomielle sulle on tullut tuosta itsetyydytyksestä? Mistä olet saanut päähäsi, että ilman "etukäteisharjoittelua" avioelämä ei toimi ja aiheuttaa "rassukoita seksiterapiaan"? Omasta kokemuksesta vai? Se on aika pieni otanta!

        Siinä Suviseuraalustuksessa oli paljon muutakin kuin tuo itsetyydytys. Se mainittiin vain kerran muiden syntien joukossa. Sinä siitä vaahtoat, kuin se olisi ollut alustuksen aihe.

        Omantunnon ääni ei mene sekaisin liiallisesta ulkopuolisesta ohjauksesta. AINOA mikä omantunnon äänen voi saada "vialliseksi" on synti!! Jos synti saarnataan synniksi, se ei ole ihmisen yksityisyyteen puuttumista. Jokaisella on valinnan vapaus, uskoako vai ei tai tehdäkö syntiä vai ei.

        On kyllä turha ruveta tappelemaan täällä näistä asioista, mutta tulipahan sanottua kun niin korvensi. Odotan mielenkiinnolla sapekasta vastausta "teinille".

      • el kirahwi
        vrk kirjoitti:

        Mihin pyrit tällä vastauksella, tarkoitatko että homon pitää muuttaa identiteettinsä toisen mieliksi?

        En siis ihan ymmärtänyt tarkoitusperääsi tällä kirjoituksella, voitko selventää.:)

        Tarkoituksenani oli yksinkertaisesti vain laittaa näkyviin puheena ollut raamatunpaikka, johon viittasit edellä (lihan syömisen välttämisestä, jotta ei pahentaisi veljeään). Se ei siis ollut tarkoitettu mitenkään kommentiksi puheena olleeseen asiaan. Ajattelin vain laittaa paikan näkyviin, koska nyt satuin sen tietämään, ja samoin koska siinä sanotaan aika sevästi, että on asioita, jotka ovat jollekin ihmiselle synti ja jollekin toiselle taas eivät.

        Mutta koska nyt kerran kysyit mielipidettäni homoseksuaalisesti suuntautuneen identiteetin muuttamisesta, niin voin toki siihen vastata. Se taipumus on mielestäni sairaus ihan samalla tavalla kuin mikä muu tahansa sairaus. Kukaan ei ole pyytänyt itse sairastua siihen sairauteen, eikä mihinkään muuhunkaan sairauteen. Joku vain sairastuu (tai on syntymästään asti sairas), ja joku toinen taas ei. Eikä liene kohtuullista sanoa vaikkapa syöpäsairaalle, että lopeta nyt heti paikalla se syövän sairastaminen ja ala normaaliksi ihmiseksi. Ja sama pätee myös homoseksuaalisesti suuntautuneisiin. En tiedä voiko siitä parantua, ehkä voi, ehkä ei, mutta parantuminen siitä tai mistään muusta sairaudesta ei sinänsä ole mikään autuuden ehto.

        Uskovaiset taistelevat kukin omia kiusauksiaan vastaan, toisella on toisenlaiset kiusaukset, toisella taas toisenlaiset. Jokaisen on vain hyväksyttävä itsensä sellaisena kuin sattuu olemaan, ja tehköön matkaa saamistaan lähtökohdista käsin. Uskovainen kleptomaani sotii sairautensa aiheuttamia synnin kiusauksia vastaan, ja uskovainen homoseksuaali samoin sotii sairautensa aiheuttamia kiusauksia vastaan.

      • mikä on?
        Weli kirjoitti:

        On kyllä risti jos joutuis naimisiin homon kanssa, mutta kyllähän homouden sairaudesta voi parantua, se on faktaa. Asianomainen itsekin toivoi kirjoituksessa rivienväli lukiessani että hän paranisi homoudesta ja löytäisi "helmen" siionin sisaristamme!

        Viekö itsetyydytys sitten taivaan tietä perille.. hmmm.. sen tietää yksin isä taivainen. Itse en ainakaan saa sitä pahaa harrastaessani hyvää ja puhdasta omaatuntoa!

        Tuota omaa tuntoa miettiessä kannattaa erottaa tosiaan se opittu syyllisyyden tunne ja sitten ihan oikea oma tunto.

        Perheeni on vl ja koskaan ei sattunut seuroissa korviini, että itsetyydytys on syntiä. Kotona ei koskaan puhuttu tästä asiasta.

        Arvatkaapa huviksenne kärsinkö masturboinnin jälkeen huonosta omasta tunnosta? Vastaus on, että en tuntenut.

        Edellinen oli aitoa omaa tuntoa.

        Rippikoulussa vl pappi kertoi asian synniksi, sen jälkeen tunsin syyllisyyttä. Myöhemmin opin erottamaan nämä asiat toisistaan syyllisyys ja omatunto ja jälleen voin harrastaa itsetyydytystä puhtaalla omalla tunnolla.

        Luulen, että Raamatussakin itsetyydytys on tuomittu vain ehkäisykeinona. Siellähän joku naimisissa oleva mies laski siemenensä maahan ja se oli syntiä. Siis vältteli lasten saamista. Normaalisti pojalla nämä siemenet kyllä tulee ulos ihan automaattisestikin märkien unien aikaan, joilta kukaan ei voi välttyä =)

        Eli hukkaan ne siemenet menevät joka tapauksessa.

      • vrk
        mikä on? kirjoitti:

        Tuota omaa tuntoa miettiessä kannattaa erottaa tosiaan se opittu syyllisyyden tunne ja sitten ihan oikea oma tunto.

        Perheeni on vl ja koskaan ei sattunut seuroissa korviini, että itsetyydytys on syntiä. Kotona ei koskaan puhuttu tästä asiasta.

        Arvatkaapa huviksenne kärsinkö masturboinnin jälkeen huonosta omasta tunnosta? Vastaus on, että en tuntenut.

        Edellinen oli aitoa omaa tuntoa.

        Rippikoulussa vl pappi kertoi asian synniksi, sen jälkeen tunsin syyllisyyttä. Myöhemmin opin erottamaan nämä asiat toisistaan syyllisyys ja omatunto ja jälleen voin harrastaa itsetyydytystä puhtaalla omalla tunnolla.

        Luulen, että Raamatussakin itsetyydytys on tuomittu vain ehkäisykeinona. Siellähän joku naimisissa oleva mies laski siemenensä maahan ja se oli syntiä. Siis vältteli lasten saamista. Normaalisti pojalla nämä siemenet kyllä tulee ulos ihan automaattisestikin märkien unien aikaan, joilta kukaan ei voi välttyä =)

        Eli hukkaan ne siemenet menevät joka tapauksessa.

        Noin minäkin asian ajattelen. Täsmälleen joka kohdasta olen samaa mieltä.
        vrk, ja vanh.lest.

      • Weli
        mikä on? kirjoitti:

        Tuota omaa tuntoa miettiessä kannattaa erottaa tosiaan se opittu syyllisyyden tunne ja sitten ihan oikea oma tunto.

        Perheeni on vl ja koskaan ei sattunut seuroissa korviini, että itsetyydytys on syntiä. Kotona ei koskaan puhuttu tästä asiasta.

        Arvatkaapa huviksenne kärsinkö masturboinnin jälkeen huonosta omasta tunnosta? Vastaus on, että en tuntenut.

        Edellinen oli aitoa omaa tuntoa.

        Rippikoulussa vl pappi kertoi asian synniksi, sen jälkeen tunsin syyllisyyttä. Myöhemmin opin erottamaan nämä asiat toisistaan syyllisyys ja omatunto ja jälleen voin harrastaa itsetyydytystä puhtaalla omalla tunnolla.

        Luulen, että Raamatussakin itsetyydytys on tuomittu vain ehkäisykeinona. Siellähän joku naimisissa oleva mies laski siemenensä maahan ja se oli syntiä. Siis vältteli lasten saamista. Normaalisti pojalla nämä siemenet kyllä tulee ulos ihan automaattisestikin märkien unien aikaan, joilta kukaan ei voi välttyä =)

        Eli hukkaan ne siemenet menevät joka tapauksessa.

        Kannattaako uskotella itselle sellainen synti oikeaksi, josta ei voi välttyä. Ei kannata vähätellä omia virhe tekoja. Ei me kukaan täällä maailmassa pystytä synnittä elämään, mutta ei kannata valehdella niin tutulle ihmiselle kuin itselle!:)))

        Jos rippikoulussa, seuroissa, seurakuntapäivillä sekä suviseuroissa minun korviini sekä muidenkin uskovaisten korviin on tullut jumalansanaa jossa on puhuttu itsetyydytyksen lihallisuudesta. Miksi ihmeessä uskottelette itsellenne omavarhurkaudella että kaikki on sallittua kun oikein ajattelee!?!?
        Onko mielestäsi syntiä, jos ihminen tappaa toisen tai raiskaa tai harrastaa esiaviollista seksiä ja ei tunne huonoa omaatuntoa ja syyllisyyttä? Tekiköhän silloin mielestäsi oikein?

        Ei kannata valehdella itselle!:)

        T;:Semmosia näkökulmia, en kuitenkaan tuomitse!:)

      • Weli
        vrk kirjoitti:

        Noin minäkin asian ajattelen. Täsmälleen joka kohdasta olen samaa mieltä.
        vrk, ja vanh.lest.

        Vaikka ajattelisit asiasta samalla tavalla, kannattako toista kannustaa tekemään jumalan sanan vastaisesti ja vieläpä antaa oikein taputuksia kun toinen kertoo omakohtaisen näkemyksen joka ei vastaa jumalan sanaa!???

        Ajattele miten ajattelet, mutta älä kannusta toisia tulkitsemaan väärin. Saat sillä itselle turvaa, mutta riittääkö se Jumalan edessä, että olet saanut samoin ajattelevia puolellesi.

        Kannattaisi vähän ajatella ennenkuin kirjoittaa kaikkee... Vähän pettynyt sinuun!:(

    • Helluntalainen

      Näin on, ikävä kyllä..

    • Jehova

      Onpas meitä paljon täällä. Luulin olevani ainoa

    • hetero (vl)

      >> Aluksi Aatami käyskenteli yksin paratiisissa. Maailmassa ei ollut ketään toista ihmistä. Jumala teki ensimmäiselle ihmiselle puolison. Aviopuoliso ei ollut eläin, ei myöskään toinen mies, vaan se oli nainen. Jumala tarkoitti avioliiton miehen ja naisen väliseksi liitoksi. Tästä poikkeaminen on rikos Jumalan tahtoa vastaan. Rikos, on aina synti, jota Jumala ei jätä rankaisematta. aviopuoliso on Jumalan lahja

      • jasper

        Eihän alkuperäinen kirjoittaja ole kirjoituksen perusteella menossa mihinkään "avioliittoon" vaan pelkästään kirjoitti olevansa homo ja kyseli onko kohtalotovereita. Eipä varmaankaan ole helppoa olla lestadiolaishomo kun oman liikkeen edustajat käy heti tolla lailla syyllistämään rikolliseksi!!! Kokemuksesta voin kertoa: Lähes kaikki homoseksuaalit pojat/miehet tulevat ennemmin tai myöhemmin eroamaan oma-aloitteisesti srk:sta. Näin kävi myös minulle (tosin kohdallani syyt olivat suurelta osin myös muut). Homous ei ole sairaus, joten siitä ei voi myöskään parantua. Homosta heteroksi tai heterosta homoksi ei voi muuttua vaikka kuinka sitä rukoilisi. Ne jotka niin väittävät, puhuvat potaskaa tai ovat alunperinkin olleet bi-seksuaalisia. Ainakin edellisen kirjoituksen perusteella lestadiolaisten olisi hyvin pikaisesti muutettava asenteitaan homoja kohtaan (ninkuin useimpien muidenkin Suomalaisten). Tulee helposti mieleen sana rasismi. Janne hyvä: Voimia Sinulle elämässä eteenpäin. Löydät kyllä aikanaan oman polkusi kulkea. Sinusta itsestäsi riippuu, tuleeko siitä pitkä tai lyhyt. Itselläni se polku on pitkä ja vieläkin kesken...

      • parjattu nainen

        Heitit ensimmäisen kiven.

      • parjattu nainen

        Mitä tuo höpötys rikoksesta tarkoittaa?

        Laitat sitäpaitsi sellaisiin lauseisiin jotka ovat omasta päästäsi, on sinulla pokkaa!!

        Raamatun lopussa lukee, että siitä ei yhtään sanaa saa ottaa pois eikä yhtään lisätä. Et tunnu tietävän tätä.

      • parjattu nainen
        jasper kirjoitti:

        Eihän alkuperäinen kirjoittaja ole kirjoituksen perusteella menossa mihinkään "avioliittoon" vaan pelkästään kirjoitti olevansa homo ja kyseli onko kohtalotovereita. Eipä varmaankaan ole helppoa olla lestadiolaishomo kun oman liikkeen edustajat käy heti tolla lailla syyllistämään rikolliseksi!!! Kokemuksesta voin kertoa: Lähes kaikki homoseksuaalit pojat/miehet tulevat ennemmin tai myöhemmin eroamaan oma-aloitteisesti srk:sta. Näin kävi myös minulle (tosin kohdallani syyt olivat suurelta osin myös muut). Homous ei ole sairaus, joten siitä ei voi myöskään parantua. Homosta heteroksi tai heterosta homoksi ei voi muuttua vaikka kuinka sitä rukoilisi. Ne jotka niin väittävät, puhuvat potaskaa tai ovat alunperinkin olleet bi-seksuaalisia. Ainakin edellisen kirjoituksen perusteella lestadiolaisten olisi hyvin pikaisesti muutettava asenteitaan homoja kohtaan (ninkuin useimpien muidenkin Suomalaisten). Tulee helposti mieleen sana rasismi. Janne hyvä: Voimia Sinulle elämässä eteenpäin. Löydät kyllä aikanaan oman polkusi kulkea. Sinusta itsestäsi riippuu, tuleeko siitä pitkä tai lyhyt. Itselläni se polku on pitkä ja vieläkin kesken...

        Erittäin hyvä kirjoitus, erityisesti vanhoillislestadiolaisiin kohdistuva nuhtelusi oli todella paikallaan. Muuttumisesta en ole aivan samaa mieltä: homoutta ei ole täysin todistettu geneettiseksi.Tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa miltä homosta tuntuu: tämä on lääketieteellinen tosiseikka.

        Olen lukenut paljon tutkimuksia aiheesta (ei huuhaatutkimuksia vaan väitöskirjatason asiallista tietoa). Et voi sanoa,että homous ei ole sairaus, mutta et myöskään että se on vain ominaisuus. Varmuutta meillä ei vielä ole. Siksi ihmettelen luovutusmentaliteettia ainakin uskovaisella. En siis uskonelämän kannalta ihmettele, mutta JOS asiasta kärsii, luulisi olevan motivaatiota yrittää. Minä ainakin teen elämässä kaikkeni oman ja perheeni onnen eteen. Mutta on toki vapaus olla menemättä naimisiin, kaikki käy.

        Siis voit sanoa toki niin, että homous on ominaisuus jolle ei voi mitään, mutta se on vain mutu-tietoa ja vaikka Seta sen allekirjoittaisi, se ei perustu tieteeseen.

        Se, että lääketiede homoutta tutkii, ei myöskään tee siitä sairautta. Lääketiede tutkii myös terveyttä ja ihmisen anatomiaa samoin kuin psyykeä. Näidenkään osa-alueiden tutkiminen ei tee ihmisestä sinänsä sairasta!

        Vanhoillislestadiolaisuudessakin fraasitasolla ollaan niin rakkaudellisia mutta käytäntö on usein aivan muuta. Kutsuisinkin tätä niin sanotuksi lavean tien vastakohaksi eli tiukaksi tieksi, joka myös vähitelleen salakavalasti vie yhtä lailla kadotukseen kuin lavea tie. Meidän tulee kilvoitella keskitiellä ja olla nokkimatta toisiamme.

        PS.Luulenpa että kaikkein intohimoisimmin omaa heterouttaan korostavat ovat usein homoja tai vähintään bi:tä.

    • Tallaaja

      Lue Room.1:18-32 ja ihmettele!

      • Yksinäinen

        Tallaajalle: kyllä sitä lukua on tässä luettu monet kerrat ylhäältä alas ja alhaalta ylös. Jos kuvittelet, että minä haluan puolustaa syntiä niin olet väärässä.

        Onneksi Paavali ei ole niin yksipuolinen, että saarnaisi parannusta ainoastaan meille homoille, vaan myös muille säästelemättä. Huom! Tämä kirje on sitä paitsi kirjoitettu kristitylle seurakunnalle.

        "Täynnänsä kaikkea vääryyttä, salavuoteutta, koiruutta, ahneutta, pahuutta: täynnä kateutta, murhaa, riitaa, petosta, pahan suomuutta: Korvankuiskutteliat, panetteliat, Jumalaa vihaajat, häpäisiät, ylpiät öykkärit, pahain neuvoin pesät, vanhemmillensa tottelemattomat,
        Tomppelit, liiton rikkojat, haluttomat, sovittamattomat, armottomat. Jotka Jumalan oikeuden tietävät, (että ne, jotka näitä tekevät, ovat kuoleman ansainneet) ei ainoastaan niitä tee, mutta myös suostuvat niihin, jotka niitä tekevät.
        Uusi raamatunkäännös: "He ovat täynnä kaikenlaista vääryyttä, halpamaisuutta, ahneutta ja pahuutta, täynnä kateutta, murhanhimoa, riitaisuutta, petollisuutta ja pahansuopuutta, he panettelevat ja parjaavat, vihaavat Jumalaa, ovat röyhkeitä ja pöyhkeitä, rehenteleviä ja pahanilkisiä, vanhemmilleen tottelemattomia, ymmärtämättömiä ja epäluotettavia, rakkaudettomia ja säälimättömiä. Vaikka he tietävät Jumalan säätäneen, että ne, jotka käyttäytyvät tällä tavoin, ovat ansainneet kuoleman, he toimivat itse näin, vieläpä osoittavat hyväksymistään, kun muut tekevät samoin."

      • Tallaaja
        Yksinäinen kirjoitti:

        Tallaajalle: kyllä sitä lukua on tässä luettu monet kerrat ylhäältä alas ja alhaalta ylös. Jos kuvittelet, että minä haluan puolustaa syntiä niin olet väärässä.

        Onneksi Paavali ei ole niin yksipuolinen, että saarnaisi parannusta ainoastaan meille homoille, vaan myös muille säästelemättä. Huom! Tämä kirje on sitä paitsi kirjoitettu kristitylle seurakunnalle.

        "Täynnänsä kaikkea vääryyttä, salavuoteutta, koiruutta, ahneutta, pahuutta: täynnä kateutta, murhaa, riitaa, petosta, pahan suomuutta: Korvankuiskutteliat, panetteliat, Jumalaa vihaajat, häpäisiät, ylpiät öykkärit, pahain neuvoin pesät, vanhemmillensa tottelemattomat,
        Tomppelit, liiton rikkojat, haluttomat, sovittamattomat, armottomat. Jotka Jumalan oikeuden tietävät, (että ne, jotka näitä tekevät, ovat kuoleman ansainneet) ei ainoastaan niitä tee, mutta myös suostuvat niihin, jotka niitä tekevät.
        Uusi raamatunkäännös: "He ovat täynnä kaikenlaista vääryyttä, halpamaisuutta, ahneutta ja pahuutta, täynnä kateutta, murhanhimoa, riitaisuutta, petollisuutta ja pahansuopuutta, he panettelevat ja parjaavat, vihaavat Jumalaa, ovat röyhkeitä ja pöyhkeitä, rehenteleviä ja pahanilkisiä, vanhemmilleen tottelemattomia, ymmärtämättömiä ja epäluotettavia, rakkaudettomia ja säälimättömiä. Vaikka he tietävät Jumalan säätäneen, että ne, jotka käyttäytyvät tällä tavoin, ovat ansainneet kuoleman, he toimivat itse näin, vieläpä osoittavat hyväksymistään, kun muut tekevät samoin."

        Ei minulla ole oikeutta tuomita, (Room.14) Jumala sen tekee. Mikä hänen tuomionsa tulee olemaan, kuka tietää? Ajattelen tästä kohdasta Raamattua niin, että ei tulisi tuomita toisiamme, vaan yrittää ymmärtää.

      • parjattu nainen
        Yksinäinen kirjoitti:

        Tallaajalle: kyllä sitä lukua on tässä luettu monet kerrat ylhäältä alas ja alhaalta ylös. Jos kuvittelet, että minä haluan puolustaa syntiä niin olet väärässä.

        Onneksi Paavali ei ole niin yksipuolinen, että saarnaisi parannusta ainoastaan meille homoille, vaan myös muille säästelemättä. Huom! Tämä kirje on sitä paitsi kirjoitettu kristitylle seurakunnalle.

        "Täynnänsä kaikkea vääryyttä, salavuoteutta, koiruutta, ahneutta, pahuutta: täynnä kateutta, murhaa, riitaa, petosta, pahan suomuutta: Korvankuiskutteliat, panetteliat, Jumalaa vihaajat, häpäisiät, ylpiät öykkärit, pahain neuvoin pesät, vanhemmillensa tottelemattomat,
        Tomppelit, liiton rikkojat, haluttomat, sovittamattomat, armottomat. Jotka Jumalan oikeuden tietävät, (että ne, jotka näitä tekevät, ovat kuoleman ansainneet) ei ainoastaan niitä tee, mutta myös suostuvat niihin, jotka niitä tekevät.
        Uusi raamatunkäännös: "He ovat täynnä kaikenlaista vääryyttä, halpamaisuutta, ahneutta ja pahuutta, täynnä kateutta, murhanhimoa, riitaisuutta, petollisuutta ja pahansuopuutta, he panettelevat ja parjaavat, vihaavat Jumalaa, ovat röyhkeitä ja pöyhkeitä, rehenteleviä ja pahanilkisiä, vanhemmilleen tottelemattomia, ymmärtämättömiä ja epäluotettavia, rakkaudettomia ja säälimättömiä. Vaikka he tietävät Jumalan säätäneen, että ne, jotka käyttäytyvät tällä tavoin, ovat ansainneet kuoleman, he toimivat itse näin, vieläpä osoittavat hyväksymistään, kun muut tekevät samoin."

        On todella surullista, miten uskovaiset täällä netissäkin lyövät kaikkia erilaisia. Kyllä Jumala ja hyvät enkelit Jeesuksen kanssa itkevät.
        Älkää rakkaat homot, uskovaiset tai ei-uskovaiset masentuko, Taivaan Isä inhoaa noita jotka heittelevät pikkukivä ja kehoittavat Raamatun lukuun, ikään kuin asia Raamattua lukemalla muuksi muuttuisi. Halaus teille kaikille homoille, häpeän kaikkia niitä jotka teitä kiusaavat ja opettavat kuin olisitte vain ymmärtämättömiä asian edessä ja kun se teille aukenee, tekisitte toisin..

        :)

      • Jaakko (l.)
        parjattu nainen kirjoitti:

        On todella surullista, miten uskovaiset täällä netissäkin lyövät kaikkia erilaisia. Kyllä Jumala ja hyvät enkelit Jeesuksen kanssa itkevät.
        Älkää rakkaat homot, uskovaiset tai ei-uskovaiset masentuko, Taivaan Isä inhoaa noita jotka heittelevät pikkukivä ja kehoittavat Raamatun lukuun, ikään kuin asia Raamattua lukemalla muuksi muuttuisi. Halaus teille kaikille homoille, häpeän kaikkia niitä jotka teitä kiusaavat ja opettavat kuin olisitte vain ymmärtämättömiä asian edessä ja kun se teille aukenee, tekisitte toisin..

        :)

        ... varsinkaan tämmöisenä aikana, kun tissit jo melkein näkyvät valmiiksi, eikä tarvitse enää miettiä, mimmoiset ne ovat.

        Minäkin olen kristitty, en naisten suosiossa, ja toisaalta en haluaisikaan tuottaa lapsia tämmöiseen maailmaan. Ihminen on vastuussa niistä lapsistaan, joita siittää, sekä mies että nainen.

        Mun peffaa vain lykkäämään, uskovaiset homot! [email protected]

    • mamma

      http://www.heseta.fi/malkus/
      http://www.seta.fi/arcus/

      Noista linkeistä voi löytää hieman lohdutusta. Ryhmiä järjestetään ilmeisesti vain helsingissä (en ole tutkinut tarkemmin). Ryhmät ovat avoimia kaikille uskonnosta riippumatta, ja niissä voi käsitellä omaa elämänkatsomusta ja seksuaalisuutta.

    • pettynyt

      Tämä homomaailma on niin kova ja julma, myös kun on kyse uskovaisista. Jokainen ilmeisesti taistelee oman hengissäpysymisensä eteen niin, että tilaa ei jää ystävälle.
      Jos jollakin tavalla pääsee yhteyteen toisen uskovaisen homon kanssa, niin saa varautua seuraavaan:
      1) Jos et fyysisesti miellytä häntä, hän loukkaa sinua eli on toisin sanoen törppö.
      2) Jos hän siitä huolimatta, että on uskovainen, löytää itselleen seksiseuraa, tämä seksi saa hänet armottomaksi ja totaalisesti unohtamaan kaikki muut.

      "Niin vastaa kuningas ja sanoo heille: totisesti sanon minä teille: sen minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähimmistä minun veljistäni, sen te teitte minulle. Silloin hän myös sanoo niille, jotka vasemmalla ovat: menkäät pois minun tyköäni jne."

      Kunpa itse voisin olla ystävä toiselle ja jakaa hieman samanlaisesta kokemustaustastani.

    • hanni

      Mä itse oon lestadiolaisen kodin kasvatti..oon ns. ulkoseurakuntalainen, en aktiivi jäsen. Mä sanoisin et on todella hienoo että olet "tunnustanut" itsellesi tämän tosiasian..ei se ei ole sairautta tai muutakaan vinoutumista,musta se on vaa sellai joku tykkää mansikasta joku mustikasta juttu!!!;)
      Mut mä luulen että lessu piirit ei oo valmiita sun kaapista ulos tuloon..(ootko muuten siis vanhollislestadiolainen vai??)voit ehkä oman harkintakykysi mukaan kertoa siitä lähimmille ystäville, mut en suosittele esim. näyttävää seurustelun aloittamista.....
      mun todella hyvä ystävä on poika ja se sanoo olevansa kiinnostunut niin pojista kuin tytöistä, mutta ei vois kuvitellakkaa aloittavansa suhdetta miehen kaa, hänet "tuomittaisiin"...on vain osattava sopeutua....
      Luoja on kuitenkin tarkoittanut miehen ja naisen toisilleen...ehkä..vaikee sanoo.. mut monilla on sellaisia kausia, jolloin miettii omia suhtautumisia eri sukupuolta olevia kohtaan...ehkä säkin joskus löydät sen unelmiesi naisen...ehkä et...
      Mä sanon tän tällee....musta uskovainen voi olla seurakunnan ulkopuolellakin, siis jos tahdot ja oot läytänyt miehen elämän kumppaniksesi elämä saattaisi olla helpompaa ilman seurakunnan paineita, mut oma on asiasi kumpaa pidät tärkeämpänä..
      Tosta sun kuoleman jälkeisen elämän pelosta..muista se raamutun paikka jossa ihmiset on kivittämässä sitä syntistä naista(huoraa) ja Jeesus tulee paikalle ja sanoo et se heittäköön ensimmäisen kiven joka on synnitön.Meillä jokaisella on omat heikkoutemme, toisilla suuret ja toisilla pienet...juuri näitten takia Jeesus on kärsinyt...et sä oo sen huonompi ihminen vaa yhtä rakas kui muutkin!
      Rohkeutta ystävä!

    • Janne

      Kiitos kaikille tuesta ja nuhteensanoista. Ymmärrän teitä kaikkia, halaan teitä kaikkia, annan hitusen rakkauttani teille kaikille!!
      Muistakaa minua!!

      Janne

    • Saku

      osoitteesta www.geocities.com/purefingay ja sieltä Sakun tarina.

    • Kaisla

      Käykää Aslan ry:n sivuilla! Suosittelen syvästi.

    • Anonyymi

      Eikö raamatussa lue jotenki siihen malliin että ihminen tehtiin mieheksi ja naiseksi... Herää!!

    • Anonyymi
      • Ashera12

        Kaikki yllä oleva on selvästi kirjoitettu 1500 luvulla!

    • Anonyymi

      Tiedän että homoseksuaalisuus on synnynnäistä, eikä sitä voi enää syntymän jälkeen muuttaa. Siihen pitää vain tottua. Olen myös kuullut että homoissa on paljon syvästi uskonnollisia, jotka selvittävät välinsä suoraan Luojan kanssa ilman maallisia välikäsiä. Voi olla että Jumala on heille armollinen, eikö syytä heitä mistään. Jumala on rakkaus.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      66
      4552

    2. Haistoin ensin tuoksusi

      Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu
      Ikävä
      14
      2239

    3. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      25
      1754

    4. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      12
      1498

    5. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      27
      1433

    6. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      5
      1298

    7. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      10
      1217

    8. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      13
      1136

    9. SOSIALI DEMOKRATIA

      AATE , JOKA ETENEE.
      Suomen sosialidemokraattinen puolue
      22
      1086

    10. Martinasta kiva haastattelu Iltalehdessä

      Hyvän mielen haastattelu ja Martina kauniina ja raikkaan keväisenä kuvissa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      291
      1014
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt