Flynnin efektin selittää se, että testiryhmät eivät olekaan olleet samanlaisia, koska nykyisin lapset kehittyvät fyysisesti nopeammin kuin vertailuryhmät sata vuotta sitten.
http://majorityrights.com/index.php/weblog/comments/a_possible_explanation_for_the_flynn_effect/
http://majorityrights.com/index.php/weblog/comments/a_possible_explanation_for_the_flynn_effect/
Vastaukset 3
Vanhimmat
Voivathan sitä flynn-efektiä selittää monet muutkin tekijät. Yksi tapa on katsoa tarpeeksi kauas taaksepäin esihistoriaan ja miettiä, olivatko alkuihmiset silloin todellakin yhä älykkäitä kuin me.
Ihminen on joka tapauksessa sekä lajina että yksilönä kehittyvä olento. Kysymykset pitäisi aina asettaa muotoon: millaisiksi olemme tulossa, millaisiksi haluamme tulla. Ei siis muotoon: millaisia olemme, mitä haluaisimme olla.
Ne jotka älykkystutkimuksesta etsivät itsetunnolleen kohotetta, ovat jämähtäneet tuijottamaan omaa napaansa. Siitä on varsin vähän hyötyä kenellekään. Ei edes itselle.
"Voivathan sitä flynn-efektiä selittää monet muutkin tekijät. Yksi tapa on katsoa tarpeeksi kauas taaksepäin esihistoriaan ja miettiä, olivatko alkuihmiset silloin todellakin yhä älykkäitä kuin me."
Aivan, mutta silloin ei ollut äo-testejä, joten äo-testivertailua ei voi tehdä, mutta muilla keinoilla voidaan arvella eroja.
"Ihminen on joka tapauksessa sekä lajina että yksilönä kehittyvä olento. Kysymykset pitäisi aina asettaa muotoon: millaisiksi olemme tulossa, millaisiksi haluamme tulla. Ei siis muotoon: millaisia olemme, mitä haluaisimme olla."
Aika omituinen käsitys sinulla. Miksi et halua tietää millainen olet?
"Ne jotka älykkystutkimuksesta etsivät itsetunnolleen kohotetta, ovat jämähtäneet tuijottamaan omaa napaansa. Siitä on varsin vähän hyötyä kenellekään. Ei edes itselle."
Sinulla taitaa olla kieroutunut käsitys äo-tutkimuksista vai miten tuota käytöstä voisi muuten selittää? Siitä on kyllä hyötyjä, mutta harvemmin niistä saa puhua. Äo-tutkimus ei välttämättä ole mitenkään tarkka ja kohtelias tutkimus, mutta joka tapauksessa sitä voidaan mallikaasti soveltaa suurin massoihin. Toki yksilötasolla pitää käyttää aina omaa järkeä, mutta yksilötasollakin toki huomaa helpostikin äo 80 ja äo 160 henkilön väliset erot.
Äö-tutkimuksen hyötyjä:
- eri rotujen välisiä eroja voidaan selittää äo-testeistä saatujen eri rotujen tuloksien välillä olevilla suurilla eroilla
- armeija voi tutkia alokkaita massaina ja siten hallita suuria massoja ja löytää täten jokaiselle sopivin koulutus
- työhastaatteluissa voidaan hyödyntää äo-tutkimusta
- voidaan ennustaa ihmisten potentiaalista menestystä tai sijoittumista yhteikuntaluokka-akselilla
- ennustaa kansankuntien menestystä geenipoolissa, joka on muutoksessa esim. jos joku maa ottaa toisen rodun edustajia, jotka saavat systemaattisesti huonompia tuloksia testeissä, niin silloin voidaan laskea jonkin geenipoolin tulevaisuuden odotuksia
- jne.
Mitä äo-tutkimukset eivät mittaa:
- eivät kerro mitään yksilön luovuudesta
- eivätkä kerro tulevaisuutta, esim. 160 äo ei tarkoita että kyseinen henkilöstä tulee professori, voi todellisuudessa tulla vaikka automekaanikko
- absoluuttisesti ihmisen älykkyysosamäärää, koska jokainen testattava voi olla henkisesti epävakaassa tilassa tai jokin muu syy, joka vaikuttaa tuloksiin, esim. kapinallisen nuoren asenne auktoriteettaja kohtaan jne.
Todennäköisemmin syynä on se, että käytetyt AO-mittaukset eivät mittaa älykkyyttä synnynnäisenä kykynä, vaan osana kultturia, opittuina ajattelumalleina ja virikkeiden harjoittamina taitoina. 100:ssa vuodessa näissä tekijöissä on tapahtunut merkittävä, mullistava muutos.
Todellinen älykkyys synnynnäisenä kykynä on huomattavan vaikeasti mitattava yksilön ominaisuus oppia harjoittelun ja kognitiivisen toiminnan kautta uusia kykyjä ja ajattelumalleja, jotka mahdollistavat menestyksellisen toiminnan monimutkaisessa ympäristössä. Tämän kyvyn testaaminen edellyttäisi testattavan yksilön siirtämistä sellaisiin olosuhteisiin, joissa mistään, todella mistään, hänen vanhoista taidoistaan ei olisi mitään hyötyä ja jossa selvitäkseen hänen olisi opittava täisin uusia, vaativia kognitiivisia taitoja. Oppimistulokset olisivat indikaatio synnynnäisestä älykkyydestä.
Siis ajatteluesimerkkinä, jos 200v sitten elänyt 17v ikäinen inuiitti ja 2008 elävä lukiolainen Suomesta siirrettäisiin oppimaan elämään ja selviytymään Uuden Quinean viidakkoon 500v takaisiin olosuhteisiin, alastomana ja ilman varusteita, niin ei ole mitenkään varma, että lukiolainen osoittaisi parempia oppimistuloksia, siis älykkyyttä. En väitä, että testi olisi hyvä tai puolueeton, mutta ehdottomasti parempi kuin nykyiset testit.