En tiedä onko asia teille uusi, osu tällainen silmiin nettilehtiä selatessa.
http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/64597.shtml
B-straileri / puu kuljetus.
40
15766
Vastaukset
- taas muutama
puuauto muuttaa auton konttiautoksi ja pudottelee hintoja. Taitaa olla puufirmat samanlaisia kun Valio. Valio yritti ajattaa myymäläjakelu yhdellä autolla MUTTA tuli pieni ongelma kun jakeluauto oli 25m leveä ja 150m pitkä. Ei sillä voinut ajaa jakelu. Sama tulee vastaan metsähommissa.
- oikein käytettynä
Saattaa, olla kuitenkin tuhoisa peli holtittomien etelän rekkaveturimiesten kynsissä.Jos yleistyy,niin ei muuten maksa puun-ajo tienpäällä enää mitään.Saa VR:kin kääriä kiskot rullalle ja myydä vaunut sulatukseen.Voi harmi kun kerkis se Trans-Viita mennä nurin,siinä olis ollu hyvä koekaniini.Mutta onhan meillä Lankila ja monta muuta iloista vesseliä kyseiseen toimintaan.
- lähtee
J.H.kehuu kuinka vain puolituntia vie enemmän aikaa b-junan täyttö kuin hakisi suoraan metsästä,aikas nopeaa on lastaus,siirto,purku.Yhtä keveähän pelkkään siirtoon tarkoitettu täysperäkin on.
- kehitystä
Nyt tullut yksi järki firma julkisuuteen, innovatiiviset tehneet alalla tulosta koko ajan.
On täysin järjetöntä ajaa maasto autolla jossa nosturi satoja kilometrejä maantiellä.
Tuolla reseptillä voi ajaa isommilla kuormilla, pienemmillä kuluilla maantie matkan.
Itse tosin tutkisin vielä vaihtoehdon että metsässä käyvä auto olisi nosturillinen rekka veturi jossa tarpeeksi vetäviä akseleita tuodakseen tavarat kärry kerrallaan metsästä.
Myös vaihtoehto jossa metsässä käyvä auto nosturillinen jalkalava-auto riittävin vetävin akselein kannattaisi tutkia.- mukana puolikkaassa
kulkisi mainitsemasi malli mukana eli olisi 2.5t hyötykuormasta pois.Puolikkaan pituus kasvaisi hivenen vetäjän osalta.Vaihtolavajuttua ovat kokeilleet aikoinaan 80 luvulla silloin ei ollut ilma-alustoja vaan tasonostolaitteet=lisää painoa.
- 6x6
mukana puolikkaassa kirjoitti:
kulkisi mainitsemasi malli mukana eli olisi 2.5t hyötykuormasta pois.Puolikkaan pituus kasvaisi hivenen vetäjän osalta.Vaihtolavajuttua ovat kokeilleet aikoinaan 80 luvulla silloin ei ollut ilma-alustoja vaan tasonostolaitteet=lisää painoa.
6x6 rekanveturi varustettuna puutavaranosturilla tuo b-junan pikitenvarteen,puukenkä rahtari suoritaa loppukuljetuksen tehtaalle tavallisella rekkaveturilla edulisesti.
- Ei käytännössä
6x6 kirjoitti:
6x6 rekanveturi varustettuna puutavaranosturilla tuo b-junan pikitenvarteen,puukenkä rahtari suoritaa loppukuljetuksen tehtaalle tavallisella rekkaveturilla edulisesti.
Tuo puolikas ei mahdu oikein kääntyy metsässä.Onhan mahdollista laittaa ohjaava-akseli,mutta on aika hankalaa touhuta yksikkö pyörillä pehmeillä/polanteisilla metsäteillä.Mikäli kärryä tuunataan metsä kelpoiseksi,niin paino hyöty kyllä menetetään.
- 6x6
Ei käytännössä kirjoitti:
Tuo puolikas ei mahdu oikein kääntyy metsässä.Onhan mahdollista laittaa ohjaava-akseli,mutta on aika hankalaa touhuta yksikkö pyörillä pehmeillä/polanteisilla metsäteillä.Mikäli kärryä tuunataan metsä kelpoiseksi,niin paino hyöty kyllä menetetään.
Voihan se telata huonoimmat paikat b-junaan ison tien varteen puolikkaalla jossa olisi siirtoteli, paripyörät ja reilusti ylikuormaa.
- svenssoniko
Ruotsissahan testaavatn 80000kg 27,5m b-junaa puun ajoon pohjoisessa ku matkat pitkiä. Saa nähdä meneekö läpi.
- järkeä
ei mitään järkeä tuo b-juna on painavampi kuin monet siirtoautot ja puut pitää käsitellä kahteen kertaan taitaa olla vielä fiksumpi ratkaisu hommata keveitä siirtoautoja ja painavempi metsäauto, ei tarvitse siirtokuormata kuin vetäjän puut vaihtaa vain perävaunut
- systeemi,
on kehitetty ihan sitä varten että ne pikitiekuskitkin voisi alkaa ajamaan puutavaraa, kun heitä ei voi päästää sinne metsään ite hakemaan niitä pöllejä kun siitä ei tule mitään, joutuu hälyttämään ammattikuskin hakemaan sen kuorman sieltä pois.
- suurin hyöty
Irtoperä ölleröt ajaa puolet halvemmalla kun ammattitaitoiset puukuskit.
- loppuu puukuskeilta
suurin hyöty kirjoitti:
Irtoperä ölleröt ajaa puolet halvemmalla kun ammattitaitoiset puukuskit.
siirtyy puukuskit pikiteille ja kukas ne sitten sieltä metsästä ajaa? Kannattaako loppupelissä?
Eli käytännössä varsinaisen puuauton on tultava metsästä b-trailerin lastauspaikalle ylikuormassa, että saa edes kantavuuskuorman kyseiseen keksintöön. Ehkäpä jopa sellaisilla 67-70 tonnisilla. Jos olisin LP:ssä niin tietäisin ainakin mihin kannattaisi jäädä odottelemaan saalista. Tietysti jos tätä ei koe ongelmaksi niin mikäs siinä. Tai sitten lastauspaikalla pitäisi olla pieni tisuri josta voisi ottaa tarvittavan täytön b-traileriin, mutta tämähän taas lisää puun käsittelykertoja yhdellä ja voidaan tietenkin miettiä että olisiko nämä lastauspaikat sitten oltava asemilla / puulaaneilla joihin taas matka varsinaisella puuautolla voi kasvaa huomattavasti ja b-trailerin matkan vastaavasti lyhenevän, eli b-trailerin edun luulisi kapenevan. Tietysti pitkillä välimatkoilla tuon ei luulisi olevan niin merkittävä ongelma.
Onhan tuollainen periaatteessa ihan hyvä keksintö joka varmasti toimiikin pitkillä välimatkoilla. Aika näyttää mihin suuntaan homma kehittyy.- mitä oisit mieltä
tämmösestä yhdistelmästä;neliakselinen telivetoveturi takaohjaavalla lisäakselilla->kärri seurais melkein auton jälkiä, keventämällä lisäakselia sais tarvittavaa painoa vetäville, painojakauma ois parempi sivuteillä liikuttaessa, täydet 32 tonnia sais kokonaispainoa nuppiin ja siihen 30 tonnin 3-aks kärri perään, eikä nupin pituus kasvais juuri yhtään verrattuna 6*4:seen, itse asiassa perusakseliväli ois luokkaa 3,8, todella näppärä ois kärriä käännellä pitkällä peränylityksellä.Minusta tuommonen yhdistelmä ei ois hullumpi puunajoon ja jälkimarkkinointi ois helppoa 4-akselisuuden johdosta.Pistäkee ajatuksia!
- on varmaan hyvä
mitä oisit mieltä kirjoitti:
tämmösestä yhdistelmästä;neliakselinen telivetoveturi takaohjaavalla lisäakselilla->kärri seurais melkein auton jälkiä, keventämällä lisäakselia sais tarvittavaa painoa vetäville, painojakauma ois parempi sivuteillä liikuttaessa, täydet 32 tonnia sais kokonaispainoa nuppiin ja siihen 30 tonnin 3-aks kärri perään, eikä nupin pituus kasvais juuri yhtään verrattuna 6*4:seen, itse asiassa perusakseliväli ois luokkaa 3,8, todella näppärä ois kärriä käännellä pitkällä peränylityksellä.Minusta tuommonen yhdistelmä ei ois hullumpi puunajoon ja jälkimarkkinointi ois helppoa 4-akselisuuden johdosta.Pistäkee ajatuksia!
Uusia metsähake-autoja tehdään juuri tuollaisia,tosin kärryt on 4 akselisia.Matec-trailerin sivuilla on kuva.Diesel vero saattaa olla hiukan suurempi,mutta on oikea oppinen mitoitus metsään
- ihmettelen?
Kyllä oli heti mielessä toi sama asia että LP:n poikien kanssa pitää olla välit kunnossa että tolla pystyy touhuamaan. Itekki Seinäjoen alueella pöllia ajavana ihmettelen jossei konstaapeli yli päällikkö oo nurkan takana oottamassa JH:n poikia.
Kyllä ku siihen tehasmitta koivuja hakee kuorman. Yhen tunnin lastaa köyttelee ja tovin ajaa B-junan luo ja asettelee ne siihen kyytiin niin kyllä siinä 3 tuntia kuluu ku siivillä ja siinä ajassa ois jo kaskisissa tehtaalla vaakalla.
Jos joku haluaa heittovehkeitä kehitttää niin kyllä se on heittoauto ja kärryjä piha täyteen sekä hyvä lastaus alue jossa roikannokassa pyöräalustanen kaivinkone jolla saa tehä sen nuppikuorman jos lastuu auto on hävinny jo uuestaan mehtään. Nettopainoks saa ihan samoja lukemia ja kärry puihin ei tarvi sattua ollenkaan.
Sitä kai ne on ajanu kanssa takaa että saa helpommin kuskia, että onko se niin että rahtihemmojen on pakko ajaa vain rekkaveturia. Onkohan B-junan kuskilla täysperä vai puolikkaan kuskin palkka? Kiperä kysymys - kevyitä
ihmettelen? kirjoitti:
Kyllä oli heti mielessä toi sama asia että LP:n poikien kanssa pitää olla välit kunnossa että tolla pystyy touhuamaan. Itekki Seinäjoen alueella pöllia ajavana ihmettelen jossei konstaapeli yli päällikkö oo nurkan takana oottamassa JH:n poikia.
Kyllä ku siihen tehasmitta koivuja hakee kuorman. Yhen tunnin lastaa köyttelee ja tovin ajaa B-junan luo ja asettelee ne siihen kyytiin niin kyllä siinä 3 tuntia kuluu ku siivillä ja siinä ajassa ois jo kaskisissa tehtaalla vaakalla.
Jos joku haluaa heittovehkeitä kehitttää niin kyllä se on heittoauto ja kärryjä piha täyteen sekä hyvä lastaus alue jossa roikannokassa pyöräalustanen kaivinkone jolla saa tehä sen nuppikuorman jos lastuu auto on hävinny jo uuestaan mehtään. Nettopainoks saa ihan samoja lukemia ja kärry puihin ei tarvi sattua ollenkaan.
Sitä kai ne on ajanu kanssa takaa että saa helpommin kuskia, että onko se niin että rahtihemmojen on pakko ajaa vain rekkaveturia. Onkohan B-junan kuskilla täysperä vai puolikkaan kuskin palkka? Kiperä kysymyssiirtoautoja paljonkäytössä?Pohjoisessa ainakin Kiimingissä Eskolalla ja Sodankylässä Junttilalla.
- mie-2
kevyitä kirjoitti:
siirtoautoja paljonkäytössä?Pohjoisessa ainakin Kiimingissä Eskolalla ja Sodankylässä Junttilalla.
Junttilalla,Eskolalla,Moilaspojilla Utajärvellä ainaki yks,HKK-kuljetuksella kai yks kans? En tiiä muita. Kerran näin Eskolan auton vaakalla ja paino oli 15600kg! Että aika keveitä on?
mitä oisit mieltä kirjoitti:
tämmösestä yhdistelmästä;neliakselinen telivetoveturi takaohjaavalla lisäakselilla->kärri seurais melkein auton jälkiä, keventämällä lisäakselia sais tarvittavaa painoa vetäville, painojakauma ois parempi sivuteillä liikuttaessa, täydet 32 tonnia sais kokonaispainoa nuppiin ja siihen 30 tonnin 3-aks kärri perään, eikä nupin pituus kasvais juuri yhtään verrattuna 6*4:seen, itse asiassa perusakseliväli ois luokkaa 3,8, todella näppärä ois kärriä käännellä pitkällä peränylityksellä.Minusta tuommonen yhdistelmä ei ois hullumpi puunajoon ja jälkimarkkinointi ois helppoa 4-akselisuuden johdosta.Pistäkee ajatuksia!
Enpä taitaisi ottaa ristikseni neliakselista takaohjaavaa puuautoa. Ei ole kokemuksia, mutta etukäteen ajatellen tuntuisi aiheuttavan ongelmia jos ajot tapahtuisi mäkisessä maastossa. Ehkä Pohjanmaan lakeuksilla tuollainen takaohjaavalla lisäakselilla varustettu voisi menetelläkin. Jos pitäisi neliakselisista valita, niin ennemmin ottaisin sellaisen, missä ohjaava akseli olisi telin edessä. Painojakauma itsessään olisi kyllä hyvä. Samoin jälkimarkkinoinnin luulisi olevan hieman helpompaa, seuraavan omistajan ei ainakaan tarvitsisi olla heti värkkäämässä lisäakselia.
ihmettelen? kirjoitti:
Kyllä oli heti mielessä toi sama asia että LP:n poikien kanssa pitää olla välit kunnossa että tolla pystyy touhuamaan. Itekki Seinäjoen alueella pöllia ajavana ihmettelen jossei konstaapeli yli päällikkö oo nurkan takana oottamassa JH:n poikia.
Kyllä ku siihen tehasmitta koivuja hakee kuorman. Yhen tunnin lastaa köyttelee ja tovin ajaa B-junan luo ja asettelee ne siihen kyytiin niin kyllä siinä 3 tuntia kuluu ku siivillä ja siinä ajassa ois jo kaskisissa tehtaalla vaakalla.
Jos joku haluaa heittovehkeitä kehitttää niin kyllä se on heittoauto ja kärryjä piha täyteen sekä hyvä lastaus alue jossa roikannokassa pyöräalustanen kaivinkone jolla saa tehä sen nuppikuorman jos lastuu auto on hävinny jo uuestaan mehtään. Nettopainoks saa ihan samoja lukemia ja kärry puihin ei tarvi sattua ollenkaan.
Sitä kai ne on ajanu kanssa takaa että saa helpommin kuskia, että onko se niin että rahtihemmojen on pakko ajaa vain rekkaveturia. Onkohan B-junan kuskilla täysperä vai puolikkaan kuskin palkka? Kiperä kysymysVai miten se Junnu lauloi...
Pitäisin itsekin järkevämpänä kehitelmänä mahdollisimman keveitä nostotelirihveleitä siirtoajoon mahdollisimman keveitä perävaunuja ja tähän päällä ärhäkät autot nosturit metsäpäähän. Uskoisin siirtoautoissa kärreissä päästävän suht helposti johonkin 15t omapainoihin eli kuormaa saisi laitella jo 45t ja vieläpä lain sallimissa puitteissa. Kärrin vaihto ja nupin kuorman lapioiminen sujuu varmasti tehokkaammin kuin tuollaisen b-jutskan lastaus. Puhumattakaan jos ajetaan kolmosia.
Tuollaisen siirtoauton puikkoihin luulisi kelpaavan sellaisen asvaltilta asvaltille kuskinkin.- oli laittanut
mie-2 kirjoitti:
Junttilalla,Eskolalla,Moilaspojilla Utajärvellä ainaki yks,HKK-kuljetuksella kai yks kans? En tiiä muita. Kerran näin Eskolan auton vaakalla ja paino oli 15600kg! Että aika keveitä on?
uuden FM Volvon siirtoautoksi.Taisi olla ykköspyörätelillä.
- ois just
puukuski kirjoitti:
Enpä taitaisi ottaa ristikseni neliakselista takaohjaavaa puuautoa. Ei ole kokemuksia, mutta etukäteen ajatellen tuntuisi aiheuttavan ongelmia jos ajot tapahtuisi mäkisessä maastossa. Ehkä Pohjanmaan lakeuksilla tuollainen takaohjaavalla lisäakselilla varustettu voisi menetelläkin. Jos pitäisi neliakselisista valita, niin ennemmin ottaisin sellaisen, missä ohjaava akseli olisi telin edessä. Painojakauma itsessään olisi kyllä hyvä. Samoin jälkimarkkinoinnin luulisi olevan hieman helpompaa, seuraavan omistajan ei ainakaan tarvitsisi olla heti värkkäämässä lisäakselia.
painojakauma aivan kohdillaan ja akselin ylös nostamalla sais lisää painoa vetävälle, mutta mieti sitä kärri tulis auton jälkiä ei haittais enää tiukat mutkat, ei pyörät hankais joka kantoon ja kiveen ja ois näppärä pyöritellä lyhyen akselivälin johdosta, mietihän vielä paremmin, kyllähän tämmöselläkin akselijärjestyksellä olevan saa kanssa kaupattua yhtä lailla, joko sora- tai vaihtolava-autoksi
- mie-2
ois just kirjoitti:
painojakauma aivan kohdillaan ja akselin ylös nostamalla sais lisää painoa vetävälle, mutta mieti sitä kärri tulis auton jälkiä ei haittais enää tiukat mutkat, ei pyörät hankais joka kantoon ja kiveen ja ois näppärä pyöritellä lyhyen akselivälin johdosta, mietihän vielä paremmin, kyllähän tämmöselläkin akselijärjestyksellä olevan saa kanssa kaupattua yhtä lailla, joko sora- tai vaihtolava-autoksi
ongelma tuossa tulee,että kun ajetaan rankaa niin veturin kuormatila ei riitä ja se jää alipainoon! siksi siinä pitäs kuitenki olla neliakselinenkärry,että sinne ois varaa kuormittaa...
- ratkaistua
mie-2 kirjoitti:
ongelma tuossa tulee,että kun ajetaan rankaa niin veturin kuormatila ei riitä ja se jää alipainoon! siksi siinä pitäs kuitenki olla neliakselinenkärry,että sinne ois varaa kuormittaa...
silleen että veturiin pistäs pitemmät pankot tuota varten, jääkö miten paljon nyt kantavuutta hyödyntämättä kun on 3 aks teliveto?
- kuvan autoa metsässä
puukuski kirjoitti:
Enpä taitaisi ottaa ristikseni neliakselista takaohjaavaa puuautoa. Ei ole kokemuksia, mutta etukäteen ajatellen tuntuisi aiheuttavan ongelmia jos ajot tapahtuisi mäkisessä maastossa. Ehkä Pohjanmaan lakeuksilla tuollainen takaohjaavalla lisäakselilla varustettu voisi menetelläkin. Jos pitäisi neliakselisista valita, niin ennemmin ottaisin sellaisen, missä ohjaava akseli olisi telin edessä. Painojakauma itsessään olisi kyllä hyvä. Samoin jälkimarkkinoinnin luulisi olevan hieman helpompaa, seuraavan omistajan ei ainakaan tarvitsisi olla heti värkkäämässä lisäakselia.
Käyttäytyy todella hienosti.Ei puske kuormapäällä risteyksissä juuri ollenkaan,kääntyy sinne minne ohjaa.Samoin kuormapäällä kärryä peruuttaessa Käyttäytyy kuin kuormaamaton.Auton akseliväli 4.5 mielestäni ei voi lyhentää,koska kulkee sitten teli ylhäällä etupyörät ilmassa.Ainut huonopuoli saattaa olla hinta,muuten kyllä varmaan yleistyisi.
ois just kirjoitti:
painojakauma aivan kohdillaan ja akselin ylös nostamalla sais lisää painoa vetävälle, mutta mieti sitä kärri tulis auton jälkiä ei haittais enää tiukat mutkat, ei pyörät hankais joka kantoon ja kiveen ja ois näppärä pyöritellä lyhyen akselivälin johdosta, mietihän vielä paremmin, kyllähän tämmöselläkin akselijärjestyksellä olevan saa kanssa kaupattua yhtä lailla, joko sora- tai vaihtolava-autoksi
autossa on ratkaistu telinnosto/kevennys? Siis takaohjaavassa neliakselisessa. Pelkästään ohjaavaa akselia saa kevennettyä?
Tarkoitin helpommalla jälkimarkkinoinnilla 4-akselisia yleensä.ratkaistua kirjoitti:
silleen että veturiin pistäs pitemmät pankot tuota varten, jääkö miten paljon nyt kantavuutta hyödyntämättä kun on 3 aks teliveto?
3-akselisissa, varsinkin telivetoisissa, on aina nupissa liikaa. Etenkin jos on nosturi mukana. Silloin harvoin, tosiharvoin, ykköskertoja vuoteen, kun puu on todella kevyttä, niin nuppiin ei meinaa saada edes kantavuuskuormaa. Ei vaikka olisi maksimipituiset tolpat. Unohdetaan nyt se ylikorkeaksi kukuttaminen.
Rankojen kanssa puiden keskipituus ratkaisee nipun koon, 3 metrisiä ajettaessa yksi suht täysi nippu keskelle ja siinä voi olla kantavuuskuorma. Rankojen kanssa saa jo jättää tolpanpäitä näkyviin, yleensä ihan reilustikin. Ilman nosturia nupissa kärsii olla noin samankokoiset niput kuin 4-akselisessa kärrissäkin.- rakentaaa
puukuski kirjoitti:
autossa on ratkaistu telinnosto/kevennys? Siis takaohjaavassa neliakselisessa. Pelkästään ohjaavaa akselia saa kevennettyä?
Tarkoitin helpommalla jälkimarkkinoinnilla 4-akselisia yleensä.keventimen mutta auto varmaan keinuis käytännössä ensimmäisen vetävän varassa, tuon lisä-akselin nostamisen pitäs auttaa kyllä jo aika paljon jos ketjut yhelläkin akselilla, vielä semmosta että 3-aks kärrihän ois luonnollisesti lyhyempi, ois varmaan näpäkkä yhdistelnä, oiskohan ruotsissa missään tämmöstä yhdistelmää jo ajossa
ois just kirjoitti:
painojakauma aivan kohdillaan ja akselin ylös nostamalla sais lisää painoa vetävälle, mutta mieti sitä kärri tulis auton jälkiä ei haittais enää tiukat mutkat, ei pyörät hankais joka kantoon ja kiveen ja ois näppärä pyöritellä lyhyen akselivälin johdosta, mietihän vielä paremmin, kyllähän tämmöselläkin akselijärjestyksellä olevan saa kanssa kaupattua yhtä lailla, joko sora- tai vaihtolava-autoksi
mennä suoraan eli puskea käännöksissä jos ja kun joudut vähänkin vedättään kun on noin lyhyt akseliväli..
puukuski kirjoitti:
Vai miten se Junnu lauloi...
Pitäisin itsekin järkevämpänä kehitelmänä mahdollisimman keveitä nostotelirihveleitä siirtoajoon mahdollisimman keveitä perävaunuja ja tähän päällä ärhäkät autot nosturit metsäpäähän. Uskoisin siirtoautoissa kärreissä päästävän suht helposti johonkin 15t omapainoihin eli kuormaa saisi laitella jo 45t ja vieläpä lain sallimissa puitteissa. Kärrin vaihto ja nupin kuorman lapioiminen sujuu varmasti tehokkaammin kuin tuollaisen b-jutskan lastaus. Puhumattakaan jos ajetaan kolmosia.
Tuollaisen siirtoauton puikkoihin luulisi kelpaavan sellaisen asvaltilta asvaltille kuskinkin.mieltä ja eikös hyötykuorma ole vielä suurempi kuin b-junassa.. ja eikös tuohon 45 tn kantavuuteen pääsee jo tavallisella nykypäivän kärryllä(kevein näkemäni kärry 5800kg ja oli vielä paripyörät ja 8 pankkoa) ja ei edelleenkään tarvitse lastata kuin vetäjä tai jotain..vielä kun mentäisiin tuohon ruotsin malliin että kuidut katkottaisiin pisemmiksi ja määrämittaisiksi..olisi helpompia käsitellä ja nopeampi lastata niin että ovat vielä turvallisesti kyydissä eikä "morjestele"
- puususikko
Aika pieni tuo ero hyötykuormassa loppujen lopuksi on. Sitten vielä hitonmoista edestakaisin mättämistä. Ja missä edes on tuommoisia vaihtopaikkoja...pitkät telaukset tulee että löytyy tarpeeksi hyvä paikka, pitää sitten jo sitoa ne telauskuormatkin...hohhoijaa, no joo ehkä sitten jos maantiematkaa on satoja kilometrejä. Sitten taas tulee jo aika pitkäksi sille telausmiehelle odotella että saa kärrejä täyteltäväksi...jos ei ole sopivaa lyhyen matkan keikkaa välillä mahdollista tehdä. Harvoin tuo homma pelittää kunnolla.
- simmottos...
Taitaapi olla kuitenkin vielä niin että siirto autot kannattaa jossain. Ehkä siellä missä kiskot on kaukana. täällä keskiSuomessa aikas paljon ajetaan junaan jos matka on pitkä. Vr kun ei ole kaiken kallein kaveri vaikkakin kankee systeemi muuten. Vaunu letka oottaa kiskoilla ilman puoliperä kuskia ja radan varressa hyvät mestat siirtokuormata. onhan toinen käytössä oleva systeemi sitten meno paluu jolloin auto käy metässä molemmissa päissä lenkkiä. Vaikkapa mäntykuitua keskisuomesta pohjanmaalle ja takas tullessa kuusikuitua pohjanmaan metästä keskisuomeen.
- hallussa
Tuohon juttuun mahtui niin paljon kaikkia virheitä, ettei ole tosikaan. Toimittaja olisi voinut ehkä hieman paremmin tehdä taustatyönsä. Ensinnäkin kyseinen yhdistelmätyyppihän on B-train (B-juna) eikä B-traileri. Kyseinen yhdistelmätyyppi on ollut ainakin jo reilun kaksi vuotta, ellei kolmekin, sallittu Suomessa. Ei siis noin vuoden, kuten jutussa väitetään. Ainakin muistan nähneeni tuollaisen merikonttien ajossa jo 2005 vuonna. Kyseessähän ei ole yksi traileri vaan kaksi traileria eli linkkivaunu johon on kytketty perinteinen puoliperävaunu.
En myöskään ymmärrä, miten B-junan vierintävastus olisi tavallista täysperää pienempi. Siis tokihan se on pienempi verrattuna paripyörin varustettuun telivetoiseen napaperäiseen puuautoon, mutta siinä vierintävastuksen ero johtuu edellä mainituista tekijöistä, eikä itse yhdistelmätyyppien erosta.
Sinänsä ihan fiksu ajatus pitkille kuljetusmatkoille. Lyhyemmällä ajomatkalla kyllä hukkuu nuo edut siihen siirtokuormaukseen kuluvaan aikaan. Puolessa tunnissakin mennään jo 40 km pikitietä. Hiukan epäilen myös tuon puolen tunnin riittävyyttä. Kun siinä tulee vastaan juuri tuo, että yleistä tietä se puuauto ei voi tuoda sitä täyttä kuormaa metsästä siirtokuormauspaikalle laillisesti ja se kuorma pitäisi siirtokuormauksen lisäksi vielä sitoakin ylimääräisen kerran. - FH520
mistä saisi kuvan näkymään
tämä kuva kirjoitti:
http://www.matec-trailer.com/gallery/Puu/JH Kuljetus Sein%E4joki.html
Tuo kuva piti olla, näkyy vaihtuvan tuo etusivun kuva.
- korpisoturi1
tämä kuva kirjoitti:
http://www.matec-trailer.com/gallery/Puu/JH Kuljetus Sein%E4joki.html
on semmonen pommi tuo kärri ajatellen vaakalle joutumista ku linkin kohdalta paukkaa akseli painot komeesti ylitte... vähintää yks akseli lisää!!!
- tukkirekka
ole yleistynyt mokoma vekotin, siirtoautoja alkaa olemaan jokaisessa vähänkin isommassa yrityksessä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomi julkaisi varautumisoppaan
Että sellanen tappaus. Kun kriisitilanne iskee, niin on mentävä nettiin ja luettava ohjeet suomi.fi -sivuilta. Onkohan j2282045Kuhmo tekisi perässä
Lomauttakaa kaupungin talolta turhat lattiankuluttajat pois, kuten naapuripitäjä101778Miehille kysymys
Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse581307Onko telepatia totta
Epäilen että minulla ja eräällä henkilöllä on vahva telepatia yhteys. Jos ajattelen jotain hän julkaisee aiheesta jotaki801175Missä Kaisa Lepola, siellä filunki ja sekasotku
Näin se taas nähtiin, ajolähtöjen taakse on joka kerta jääneet savuavat rauniot, oli työpaikka mikä tahansa.171018Nainen, olen niin pettynyt
Ehkä se tästä vielä paremmaksi muuttuu. Yritän itseäni parantaa ja antaa itse itselleni terapiaa, mutta eihän se mitään89964TTK:sta tippunut Arja Koriseva teki erityisen teon kyynelsilmin: "Mä olen ihan järjettömän..."
Kiitos tuhannesti Tanssii Tähtien Kanssa -tansseistanne, Arja Koriseva ja Valtteri Palin! Lue lisää: https://www.suomi15960- 46925
- 70812
Haluaisin jo
Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos42804