Voiskos joku viisas selittää tyhmälle, miksi säilykepurkkeihin tulee alipainetta, vaikka se on täytetty huoneenlämpöisellä lihatahnalla?
Purkkihan on kuitenkin tiivis ennen kuumentamista painekeittimessä, joten ei sieltä mitään pitäisi haihtuakkaan.
Eikä lämpölaajeneminenkaan ole mahdollista koska huoneenlämpöisellä täytetty.
Purkkihan on kuitenkin tiivis ennen kuumentamista painekeittimessä, joten ei sieltä mitään pitäisi haihtuakkaan.
Eikä lämpölaajeneminenkaan ole mahdollista koska huoneenlämpöisellä täytetty.
Vastaukset 12
Vanhimmat
on ladattu esimerkiksi 950 mbar paineessa, ja avataan 1050 mbar paineessa, niin pöntössä on alipainetta.
jos purkki laitetaan sulkemisen jälkeen kylmään, ilma sisällä kutistuu ja näin muodostuu alipaine.
Juu, mutta nyt kyse ei olekkaan tuosta kuten yritin selostaa.
Siis säilykepurkki täytetään huoneenlämmössä huoneenlämpöisellä lihatahnalla, laitetaan kansi kiinni ja useaksi tunnuksi kypsymään painekeittimeen. Kun purkki avataan joskus huoneenlämmössä niin siellä on alipainetta.
Ainoa selitys minkä minä keksin on että lihatahna tai mitä nyt purkkiin laitetaankaan muuttuu kiinteämmäksi kypsentäessä jolloin sen tilavuus pienenee ja syntyy alipaine. Tämän ymmärtäisin jos paine pääsisi sieltä purkista kypsymisen aikana pois.
Kuumennettaessa tuotetta paine purkin sisällä kasvaa
suuureksi. Tällöin purkki hieman lajenee sen aaltoilluilta kohdiltaan. Jäähtyessä alipaine ei ime
laajentunutta osaa kokonaan takaisin vaan purkki pysyy hieman tilvampana, kuin se täytettäessä oli.
Tilavuuden kasvu on tuottanut alipaineen. (tämä oli teoria, todistus vaatisi tarkat mittaukset ennen ja jälkeen kuumennuksen)
En asiasta tiedä, mutta eiköstäs painekeittimen paine kumoa purkin sisälle muodostuneen paineen kuumennettaessa? Vai onkos purkissa kuitenkin suurempa paine kuin itse keittimessä?
Pelti siis venyy lämmön ja paineen vaikutuksesta yli myötörajan, syntyy plastinen muodonmuutos, joka ei enää palaudu, kun lämpö ja paine on poistunut. Pelti on ohentunut , tilavuus kasvanut ja alipaine syntynyt.
Purkitusohjeissa neuvotaan lisäämään purkitetun tuotteen pinnalle pieni määrä jauhoja.
Tuon tarkoitus on tiivistää kansi.
Elikkä painekeittimellä kuumennettaissa purkista tihkuu ilmaa pois, kannen sauma liimautuu jauhosuuruksella tiiviimmäksi ja jäähtyessä purkkiin muodostuu alipaine.
Olen joskus testannut purkkikoneen valmistamien kansisaumojen tiiviyttä.
Tehdään tyhjäpurkki, pohjaan isketään piikillä pieni teikä, purkki vesivatiin kansipuoli alaspäin ja reiästä paineilmaa... usein ilmestyy saumaan pieniä kuplia... eli se sittenkin vähän vuotaa.
Kumitiivisteinen lasipurkki käyttäytyy samoin.
Keittovaiheen aikana purkkiin syntynyt paine tihkuu saumasta ulos ja jäähdytyksen aikana sinne muodostuu alipaine.
Purkkeja ei saa ladata ihan kanttamyöten täyteen, on jättettävä laajenemistila, muutoin astia rikkoutuu.
Sellaisissa sillipurkin tapausissa lasipurkeissa, missä on kumitiivisteinen peltikansi, vakuumin väitetään syntyvän siitä, että purkkiin jätetty ilma poistuu tiivisteen kohdalta. Jos höyryä vastaavasti tunkeekin tilalle (paine-ero?) niin sehän joka tapauksessa tiivistyy. Eiköhän jotkut vakuumimuovipakkaukset perustukin höyryyn ja sen tiivistymiseen?
Mutta peltipurkissa vaikuttaisi aika ihmeelliseltä, jos se ilma sieltä saumasta karkaisi kuumassa, vaan ei sitten enää kylmässä olisikaan reikää. Enpä osaa sanoa. Jos se pelti siltikin muotoutuu siinä kuumana jotenkin, että se sitten aiheuttaa riittävän alipaineen? Pullottava kansihan kertookin jo epäonnistuneesta säilönnästä.
Kkhh:n vastaus kuulosti uskottavalta.
Olen itsekin miettinyt tätä asiaa ja mieleen tuli vielä yksi ajatus. En tiedä lainkaan onko tässä järkeä. (Puhdas arvaus)
Jospa nötkötin pinnalla oleva ilma tarkemmin ilmassa oleva happi reagoi kuumennettaessa nötkötin kanssa ja muodostaa uusia hiiliketjuja lihan pintakerrokseen. Todennäköisesti sellaisia yhdisteitä, mitkä maistuvat suussamme hyvälle. Nämä hiiliketjut ja happiatomi välissä on tiiviimpää, kuin ilma-happi?
Jos sitä tavaraa kerran lämmitetään, niin siellä voi tapahtua kemiallisia reaktioita lähtöaineiden kesken ,ja purkissa olevan ilmankin kesken.
Lähtöaineita voi muuttua muuksi tavaraksi, jonka tilavuus onkin pienempi kuin alussa, vaikka massaa ei mihinkään häviäkään.
muuttuukos sen purkkikeittimen paino,(sisältöineen) sitten mihinkä suuntaan tässä prosessissa,jos siitä ei,teoriassa,pääse höyryä pihalle????
Sisältö kevenee vain siinä tapauksessa, että onnistuu säilömään purkkeihin mikrokokoisen mustan aukon, joka imee materiaa sisäänsä.
Kemiallisten reaktioiden aiheuttamat massamuutokset, oikeastaan muutokset sidosenergiassa, taitavat olla kaukana käytännön mittaustarkkuuden ulkopuolella.