Elin aika pitkään ja olen aina käyttänyt "naama pokkana"- sanontaa, ennen kuin vasta tänään tajusin mistä suomen kielen "pokkana" tulee. Sehän tulee englannin kielen "poker face", eikö?
Tulee mieleeni myös Lapin läänin maaherra Hannele Pokka. Pokka lienee saamen kieltä?
Tulee mieleeni myös Lapin läänin maaherra Hannele Pokka. Pokka lienee saamen kieltä?
Vastaukset 9
Vanhimmat
>Pokka lienee saamen kieltä?
Rohkenen epäillä. Kaikki lappilaiset eivät suinkaan ole lappalaisia.
Lapin läänin maahenkilö Pirkko Hannele Pokka on matrikkelitietojen mukaan syntynyt niinkin etelässä kuin Ruovedellä. Lapista hän kuitenkin tuli Helsinkiin opiskelemaan 1970-luvun alussa. Muistan aktiivisen Hannelen osakunta-ajoiltani PPO:sta hyvin, ja tuntuipa hänkin vielä minut muistavan, kun viimeksi naamatusten satuttiin! Ihan Pokkana tervehti.
Hannele Pokka on myös rouva Tavia: hänen puolisonsa on Simon kunnanjohtaja, ev.ltn. evp Esko Tavia. Pokkana Hannele on kuitenkin pitänyt vanhan sukunimensä.
Pokka kuuluu lappilaiseen paikannimistöön. Pokan kylä löytyy Kittilästä. Karttalinkki:
http://kartat.eniro.fi/query?what=map&mop=yp&partnerid=s24&geo_area=Pokka
Mitenkähän tuo 'poker face' sitten pitäisi ymmärtää? Hiilihankokasvot? (Vrt. Hangon keksi-kasvot). Uunikoukkunaama? Miten lieneekin ranstakka saanut nimensä korttipelin nimeksi?
>Elin aika pitkään<
Elit? Mistä kaukaa Manalasta nyt kirjoittelet?
ja elikät siinä samalla.
Kyllä nykytekniikka mahdollistaa nettailun vaikka Manalasta käsin. Läppäri ja mokkula tai laajakaistakapula kainaloon ja tuonne Eduskuntatalon - Kansallismuseon kulmille kirjoittelemaan. Kuuluvuuskartat lupailevat noilla kulmilla HSDPA-tason yhteyksiä.
Siinä voi välillä pyyhkiä rasvaa ja/tai vaahtoa suupielistään kirjoitellessaan.
http://www.botta.fi/MANALA.3.0.html
No, on tietenkin kaukaa haettua, ettei Manala olisi kaukana. Kuka mistäkin katsoo.
Ravintola Manala majailee Ostrobotnian talossa. Pohjois-Pohjalaisen Osakunnan (PPO) toimisto sijaitsi 1970-luvun alkupuolella saman talon 5. kerroksessa (vai oliko se 4. kerros, samapa tuo). Perimätieto kertoo, että kun tämän ketjun aloituksessa mainittu nykyinen maaherra Hannele Pokka oli PPO:n toimistossa ilmoittautumassa osakunnan jäseneksi, kysyi hän heti muodollisuuksista selvittyään seuraavaksi, ihan Pokkana: "Ja mistähän minä löydän täällä kepulaiset?"
Se oli sitä korkeakoululaitoksen politisoitumisen kuuminta aikaa se. "Missä paikkasi, tiedätkö sen" oli tärkeääkin tärkeämpi tieto.
Eikö kuitenkin ollut niin, että silloin sallittiin vain yksi ainoa suuntaus. Koko termi 'politisoituminen' tuntuu sisältävän ns. PC-konnotaation, että ajattelun vapauden salliminen vihdoin "jopa" korkeakouluissa olisi ollut erityisen pahanlaatuista kehitystä.
Epäpoliittisena skeptikkona olen varmaan aivan väärä henkilö vastaamaan (eikä tämä kielipalsta ole paras mahdollinen foorumikaan). Yritän silti. Toisenlaiset näkemykset sallittuja ja suotavia.
1970-luku oli yhteiskunnassa yleisemmin kansanrintaman luvattua aikaa. Niillä, jotka eivät olleet yleisvasemmistolaisia tai keskustalaisia, oli vaikeaa. Yleisvasemmisto oli demarivetoinen juttu, joskin kansandemokraateilla oli huomattavaa painoarvoa.
Korkeakoululaitoksen politisoituminen oli nopeaa ja ylilyönti melkoinen. Pelkkä politisoituminen sellaisenaan ei olisi tehnyt kehityksestä vielä mitään "pahanlaatuista". Korkeakoululaitoksen ja opiskelijayhteisöjen poliittisissa elimissä radikaali äärivasemmisto sai suhteettoman suuren vaikutusvallan. Sittemmin luhistunutta ja kansanvallan irvikuvaksi osoittautunutta itäistä suurvaltaa ihannoitiin avoimesti. Niillä, jotka eivät suostuneet ihannoimaan, oli vaikeaa. Moniarvoisuus pyrittiin tukahduttamaan.
Kaikesta huolimatta: politisoituminen toi mukanaan sentään jonkinlaista orastavaa demokratiaa aiemmin perin autoritääriseen korkeakoulumaailmaan.
Eilen hämmästyin, että Ruotsin entiselle pääministerille Göran Perssonille annetaan hyvä virka taas. Pääsee metsähallituksen johtajaksi tai jotain. Entinen pomo siirretään kahdeksan vuoden jälkeen syrjään eli tasan eivät käy onnen lahjat.
Meidän ruotsinsuomalaisten taivas lienee nykyisin viikinkien Valhalla. Kauniita sanoja molemmat Manala ja Valhalla.