Olen seurannut Vanhasen hallitusten toimia huolestuneena jo pidemmän aikaa. Koskien Kemijärven tehtaan kohtaloa esiin nousee kysymys hallituksen pyrkimyksestä hallita julkisuutta kyseenalaisin keinoin.
Kemijärven tehtaasta käytävän keskustelun alkuaikoja hallitsi pyrkimys liittää yhteen tehtaan kohtalo ja ympäristöjärjestön / - järjestöjen toiminta. Julkusuuden avulla pyrittiin heikentämään järjestöjen mainetta, samaan aikaan kun Anne Brunilan koordinoimana ryhdyttiin koko teollisuudenalan uudelleenjärjestelyyyn.
Edellä aminittu julkisuuskamppailu mielessäni pohdin, mikä on se laajempi kokonaisuus, jota hallitus oppikirjamaisella omistajapolitiikallaan pyrkii ohjaamaan. Julkisuudessa ministeri Häkämies esitti sekä itse että pääministerin saaneen tiedon StoraEnson päätöksestä erittäin lyhyellä varoitusajalla. Tällä varomattomalta vaikuttaneella maininnalla Häkämies pyrki luomaan kuvan valtion passiivisuudesta asiassa.
23.1.2008 julkisuuteen tuilikin tieto, että Euroopan unioni vaatii valtion liikelaitosten pirstomista tai yhtiöittämistä. Valtionyhtiöiden myyntivaltuuksien ollessa jo olemassa, tehottoman omistajuuden argumenttia käytetään snsisijaisesti liikelaitosten yksityistämistä koskevan vastarinnan murtamiseen: käsiteet "valtionyhtiö" ja "valtion liikelaitos" menevät helposti sekaisin. VALTIO HARJOITTAAKIN AKTIIVISTA OMISTAJAPOLITIIKAN UUDELLEENJÄRJESTLYÄ KOORDINOIMALLA YHTEEN VALTIOSEKTORIN JA YRITYSSEKTORIN TAPAHTUMIEN AJANKOHTIA. Kemijärvestä tehtiin malliesimerkki valtion kyvyttömyyden toteamiseksi.
Aikaisempi huolestuttava esimerkki hallituksen harjoittamasta julkisuudenhallinnasta oli Tatu Vanhasen yhteisuntapoliittisten näkemysten tuominen julkisuuteen edessä olevan kohun välttämiseksi. Vanhasen näkemyksiähän oli käsitelty jo 1990-luvulla Isakssonin ja Jokisalon kirjassa "Kallonmittaajia ja skinejä: Rasisimin aatehistoriaa". Sivulla 235 Tatu Vanhanen liitettään ns. huonon geenin koulukuntaan, ja sivulla 235 todetaan: "Vanhanen biologisoi globaalisten kehityserojen lisäksi pitkäaikaistyöttömyyden spekuloimalla sen korrelaatiolla kognitiivisiin kykyihin". KRP siivosi Matti Vanhaselle tietä jo ennen sotkun syntymistä!
Kummasta Kemijärven tulevassa pitkäaiikaistyöttömyydessä on kysymys: hallituksen politiikasta vai huonoista geeneistä?
Kemijärven tehtaasta käytävän keskustelun alkuaikoja hallitsi pyrkimys liittää yhteen tehtaan kohtalo ja ympäristöjärjestön / - järjestöjen toiminta. Julkusuuden avulla pyrittiin heikentämään järjestöjen mainetta, samaan aikaan kun Anne Brunilan koordinoimana ryhdyttiin koko teollisuudenalan uudelleenjärjestelyyyn.
Edellä aminittu julkisuuskamppailu mielessäni pohdin, mikä on se laajempi kokonaisuus, jota hallitus oppikirjamaisella omistajapolitiikallaan pyrkii ohjaamaan. Julkisuudessa ministeri Häkämies esitti sekä itse että pääministerin saaneen tiedon StoraEnson päätöksestä erittäin lyhyellä varoitusajalla. Tällä varomattomalta vaikuttaneella maininnalla Häkämies pyrki luomaan kuvan valtion passiivisuudesta asiassa.
23.1.2008 julkisuuteen tuilikin tieto, että Euroopan unioni vaatii valtion liikelaitosten pirstomista tai yhtiöittämistä. Valtionyhtiöiden myyntivaltuuksien ollessa jo olemassa, tehottoman omistajuuden argumenttia käytetään snsisijaisesti liikelaitosten yksityistämistä koskevan vastarinnan murtamiseen: käsiteet "valtionyhtiö" ja "valtion liikelaitos" menevät helposti sekaisin. VALTIO HARJOITTAAKIN AKTIIVISTA OMISTAJAPOLITIIKAN UUDELLEENJÄRJESTLYÄ KOORDINOIMALLA YHTEEN VALTIOSEKTORIN JA YRITYSSEKTORIN TAPAHTUMIEN AJANKOHTIA. Kemijärvestä tehtiin malliesimerkki valtion kyvyttömyyden toteamiseksi.
Aikaisempi huolestuttava esimerkki hallituksen harjoittamasta julkisuudenhallinnasta oli Tatu Vanhasen yhteisuntapoliittisten näkemysten tuominen julkisuuteen edessä olevan kohun välttämiseksi. Vanhasen näkemyksiähän oli käsitelty jo 1990-luvulla Isakssonin ja Jokisalon kirjassa "Kallonmittaajia ja skinejä: Rasisimin aatehistoriaa". Sivulla 235 Tatu Vanhanen liitettään ns. huonon geenin koulukuntaan, ja sivulla 235 todetaan: "Vanhanen biologisoi globaalisten kehityserojen lisäksi pitkäaikaistyöttömyyden spekuloimalla sen korrelaatiolla kognitiivisiin kykyihin". KRP siivosi Matti Vanhaselle tietä jo ennen sotkun syntymistä!
Kummasta Kemijärven tulevassa pitkäaiikaistyöttömyydessä on kysymys: hallituksen politiikasta vai huonoista geeneistä?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Korjaus jälkimmäiseen sivunumeroon: sivu 7.
kognitiivisiin kykyihin tiedetään! Tämä ennakoi uudenlaista "kastijakoa" kansalaisille, Vanhasen logiikka saada "halpatyövoimaa" niitä tarvitseville aloille on jo käytössä, siinä on syy ja seuraus tämänhetkisille Vanhasen toimille!
käsittääkseni suomen hallituksen toimenkuvaan ei kuulu sellun valmistus Kemijärvellä eikä muuallakaan, eikä suomen valtion vähemmistöosuus pörssiyhtiö Stora Ensossa riitä yksin valitsemaan yritykselle sellaista hallitusta, joka ajaa vain yhden omistajan etua.
on sitoutunut noudattamaan antamiaan aluepoliittisia kehitystoimenpiteitä ja edistämään tasa-arvoa eri alueiden välillä. Toimet vain ovat toisensuuntaisia!