Peruskysymys

Kiitos, juuri tuon halusin tietää!

Jatkokysymys: Löytyykö henkilöauton peräkärryjä ja niiden käyttöä koskevat säädökset jostakin selvälukuisessa muodossa? AKE:n ja Liikenneministeriön sivuilta löysin kyllä viralliset säädökset, joissa on vain runsaasti viittauksia erilaisiin EU-säännöksiin. Niistä on maallikon mahdotonta saada vastausta käytännön kysymyksiin, kuten: Milloin peräkärryssä pitää olla valot? Nykyisessä autossani ei ole vetokoukkua. Edellisessä oli, mutta ei siinä muistaakseni mitään sähköliitintä valoja varten ollut.

Timontti kirjoitti:

Kiitos, juuri tuon halusin tietää!

Jatkokysymys: Löytyykö henkilöauton peräkärryjä ja niiden käyttöä koskevat säädökset jostakin selvälukuisessa muodossa? AKE:n ja Liikenneministeriön sivuilta löysin kyllä viralliset säädökset, joissa on vain runsaasti viittauksia erilaisiin EU-säännöksiin. Niistä on maallikon mahdotonta saada vastausta käytännön kysymyksiin, kuten: Milloin peräkärryssä pitää olla valot? Nykyisessä autossani ei ole vetokoukkua. Edellisessä oli, mutta ei siinä muistaakseni mitään sähköliitintä valoja varten ollut.

Lue lisää

taida kyseisiä säädöksiä löytyä selkokielellä mistään.useimmissa tapauksissa ihan pelkän maalaisjärjen käyttö auttaa esim. tossa valo hommassa,kyllä kärryssä täytyy valot olla vai milläs kuvittelit että sen pimeässä erottaa sieltä auton perästä.

Vetokoukkuja on monenlaisia, ja niin perävaunujakin. Kaikissa tapauksissa yhdistelmän painojakauma vaikuttaa sekä koukun että vetoaisan lujuusarvoihin, jotka ilmaistaan D = kN xxxx.

Yksinkertainen esimerkki:Vetoauton A vetokoukku X riittää 2,5 tonnin kärryn vetämiseen. Sama koukku painavammassa vetoautossa B ei enää riitäkään saman 2,5 tonnin kärryn vetämiseen.

Kääntäen asia koskee myös vetoaisaa, jonka merkinnöistä näkee miten raskaan vetoauton kärry sallii.

Yhdistelmäpaino kirjoitti:

Vetokoukkuja on monenlaisia, ja niin perävaunujakin. Kaikissa tapauksissa yhdistelmän painojakauma vaikuttaa sekä koukun että vetoaisan lujuusarvoihin, jotka ilmaistaan D = kN xxxx.

Yksinkertainen esimerkki:Vetoauton A vetokoukku X riittää 2,5 tonnin kärryn vetämiseen. Sama koukku painavammassa vetoautossa B ei enää riitäkään saman 2,5 tonnin kärryn vetämiseen.

Kääntäen asia koskee myös vetoaisaa, jonka merkinnöistä näkee miten raskaan vetoauton kärry sallii.

Lue lisää

merkinnät sitä määrää, millaisen vetoauton saa kytkeä. Niistä ilmenee aisan sallima pysty- ja pituussuuntainen kuormitus. Niillä ei ole mitään tekemistä vetoauton painon kanssa.

Nykyisin vetokoukun tulee olla tyyppihyväksytty kyseiseen automalliin eikä niitä voi vaihdella mihin autoon hyvänsä.

Jos sama koukku kävisikin johonkin toiseen automalliin, niin ei se muuta koukun vetoarvoja mihinkään suuntaan, vaan erilaiset vetopainot johtuvat valmistajan AUTOLLE hyväksymistä perävaunupainoista. Koukku ei siis heikkene laitettiin se mihin autoon hyvänsä.

Tuo "perustäsmennys" on täyttä puppua.

dfgjtzujkz kirjoitti:

merkinnät sitä määrää, millaisen vetoauton saa kytkeä. Niistä ilmenee aisan sallima pysty- ja pituussuuntainen kuormitus. Niillä ei ole mitään tekemistä vetoauton painon kanssa.

Nykyisin vetokoukun tulee olla tyyppihyväksytty kyseiseen automalliin eikä niitä voi vaihdella mihin autoon hyvänsä.

Jos sama koukku kävisikin johonkin toiseen automalliin, niin ei se muuta koukun vetoarvoja mihinkään suuntaan, vaan erilaiset vetopainot johtuvat valmistajan AUTOLLE hyväksymistä perävaunupainoista. Koukku ei siis heikkene laitettiin se mihin autoon hyvänsä.

Tuo "perustäsmennys" on täyttä puppua.

Lue lisää

Vetoaisan D-arvo = kN xxxx määrää ehdottomasti minkä painoinen vetoauto maksimissaan voi olla. Eräissä kotimaisissa perävaunuissa tämä suurin sallittu vetoauton kokonaismassa on ilmoitettu VETOAISASSA SELVÄNÄ LUKUNA: 7500 kg.

Jos joku on niin onneton, että kuvittelee tuon luvun tarkoittavan aisan suurinta pystysuuntaista kuormitusta niin voi pyhä sylvi sentään.

Uusissa käyttöön tulleissa perävaunun rekisteriotteissa ensikatsastuksen yhteydessä lasketaan tuon aisaan merkityn D-arvon perusteella vetoauton suurin sallittu kokonaismassa JA SE PAINO MERKITÄÄN PERÄVAUNUN REKISTERIOTTEESEEN!

Asiasta epätietoisen tai vääriä luuloja elättävän kannattaa näppäillä www.kovil.fi. Heti etusivulla on D-voimalaskuri, jolla voi kokeilla mikä vetoaisan kN luku sallii minkäkin vetoauton painon.

Näin se vain menee, ja täysin 100% varmasti. Eli olet täysin väärässä, sillä koukku kyllä "heikkenee" vetoauton painon kasvaessa. Ja käänteisesti vetoaisan alhainen kN-luku rajoittaa vetoauton kokonaismassaa.

Kaikki tämä johtuu siitä että niin koukun kuin aisankin vaaditut arvot ovat riippuvaisia ns. junapainosta, eli yhdistelmän kokonaismassasta.

Tutkihan juttua!

Tässä selvitys! kirjoitti:

Vetoaisan D-arvo = kN xxxx määrää ehdottomasti minkä painoinen vetoauto maksimissaan voi olla. Eräissä kotimaisissa perävaunuissa tämä suurin sallittu vetoauton kokonaismassa on ilmoitettu VETOAISASSA SELVÄNÄ LUKUNA: 7500 kg.

Jos joku on niin onneton, että kuvittelee tuon luvun tarkoittavan aisan suurinta pystysuuntaista kuormitusta niin voi pyhä sylvi sentään.

Uusissa käyttöön tulleissa perävaunun rekisteriotteissa ensikatsastuksen yhteydessä lasketaan tuon aisaan merkityn D-arvon perusteella vetoauton suurin sallittu kokonaismassa JA SE PAINO MERKITÄÄN PERÄVAUNUN REKISTERIOTTEESEEN!

Asiasta epätietoisen tai vääriä luuloja elättävän kannattaa näppäillä www.kovil.fi. Heti etusivulla on D-voimalaskuri, jolla voi kokeilla mikä vetoaisan kN luku sallii minkäkin vetoauton painon.

Näin se vain menee, ja täysin 100% varmasti. Eli olet täysin väärässä, sillä koukku kyllä "heikkenee" vetoauton painon kasvaessa. Ja käänteisesti vetoaisan alhainen kN-luku rajoittaa vetoauton kokonaismassaa.

Kaikki tämä johtuu siitä että niin koukun kuin aisankin vaaditut arvot ovat riippuvaisia ns. junapainosta, eli yhdistelmän kokonaismassasta.

Tutkihan juttua!

Lue lisää

lue alkuperäinen kysymys!
minkä tahansa Suomessa myytävän kärryn (O1, O2) aisa kestää kytkennän mihin tahansa henkilö- tai pakettiautoon (kokon.massa max 3500 kg). Tämä D-arvon vaikutus tulee esiin vasta kytkettäessä kevytperävaunu suurimassaiseen vetoautoon. Olikohan jotain yli 7500 kg?.
Tottakai se koukku "heikkenee", jos se laitetaan esim. henkilöautosta johonkin N3-luokan kuorma-autoon. Mutta ei "heikkene", jos pysytään "pikkuauto-luokassa" (max.3500kg), kuten alkuperäisellä kysyjällä oli kyseessä.

Ei pidä ruveta vastailemaan viisaita, jos ei ymmärrä kysymystä, eikä asiaa. Muinoin kouluaikanani sellaisia sanottiin "ulkolukijoiksi". Opettelivat kaiken ulkoa, mutta eivät ymmärtäneet sisältöä.

ddddddDDDD kirjoitti:

lue alkuperäinen kysymys!
minkä tahansa Suomessa myytävän kärryn (O1, O2) aisa kestää kytkennän mihin tahansa henkilö- tai pakettiautoon (kokon.massa max 3500 kg). Tämä D-arvon vaikutus tulee esiin vasta kytkettäessä kevytperävaunu suurimassaiseen vetoautoon. Olikohan jotain yli 7500 kg?.
Tottakai se koukku "heikkenee", jos se laitetaan esim. henkilöautosta johonkin N3-luokan kuorma-autoon. Mutta ei "heikkene", jos pysytään "pikkuauto-luokassa" (max.3500kg), kuten alkuperäisellä kysyjällä oli kyseessä.

Ei pidä ruveta vastailemaan viisaita, jos ei ymmärrä kysymystä, eikä asiaa. Muinoin kouluaikanani sellaisia sanottiin "ulkolukijoiksi". Opettelivat kaiken ulkoa, mutta eivät ymmärtäneet sisältöä.

Lue lisää

Olet väärässä. 3,5 tonnin kytkentämassan sallivaan maasturiin ei taatusti laiteta kN arvoltaan samanlaista vetokoukkua kuin Fiat Stiloon.

Sinun pitäisi tutustua ns. lakiin ja asetuksiin.

1800 kg kokonaismassainen henkilöauto tarvitsee max 1200 kg kokonaismassaisen perävaunun vetoon koukun, jonka kN arvo on 7,06.Mutta 2700 kg kokonaismassainen pikappi tarvitsee 2700 kg kokonaismassaisen kärryn vetoon koukun jonka kN arvo on 13,24. Eli yksinkertaisesti: tuo ensimmäisen auton koukku ei toiseen autoon riitäkään. Koukulta vaadittava D-arvo muuttuu aina kun vetoauton ja perävaunun keskinäinen painoero kasvaa, eikä siinä ole mitään "pikkuautorajaa" alle 3500 kilon autoille.

Otin asian esiin lähinnä siksi, että ihmiset ovat vaivoin alkaneet tajuta vetoaisoilta edellytetyt arvot, mutta vetokoukuissa yhä puhutaan kilomääräisistä arvoista tyyliin "mulla on 2 tonni n vetokoukku".

Minun ei tarvitse luulla eikä ulkolukea, sillä 100% varmuudella tiedän näistä asioista ajantasaisesti kaiken. Epäilen vahvasti että sinä et tiedä.

Huomaa nyt, että aloituksessakin taidettiin puhua KOUKUISTA, ei aisoista. Sinä taidat nyt keskittyä enemmän aisoihin, mikä onkin hyvä, sillä valtaosa Suomen teillä liikkuvista jarruttomista perävaunuista ei läpäisisi nyt pakollista E-hyväksyntää juuri tuon D-arvon alhaisuuden vuoksi.

Puhut siis osatotuuksia.Olet oikeassa siinä että NYT myytävistä O1 ja O2 luokan perävaunuista mitä todennäköisimmin jokaisen AISAN D-arvo sallii 3500 kg vetoauton. Väärässä olet siinä että jokaisen 3500 kg massaisen auton KOUKKU kestäisi jokaisen O2 luokan perävaunun. Siinä olet oikein paljon väärässä.

Sinun näyttää olevan hiukan vaikeata sisäistää sitä että sekä aisan että KOUKUN kohdalla sekä vetoauton että kärryn massa vaikuttaa vaadittaviin arvoihin. Ei pelkästään vetoauton massa. Eikä pelkästään perävaunun massa.

Tavalliseen suomalaisen tapaan perävaunuasioissa poikkeamme kaikista muista eurooppalaisista maista. Siksi meillä on tuollainen typerä tapa merkitä vetoaisaan D-arvon sijasta kilomäärä 7500 kg.

Hei haloo itsellesi, ja iloisia kilometrejä. Ei tämä niin kauhean vakavaa ole!

autokoulu kirjoitti:

taida kyseisiä säädöksiä löytyä selkokielellä mistään.useimmissa tapauksissa ihan pelkän maalaisjärjen käyttö auttaa esim. tossa valo hommassa,kyllä kärryssä täytyy valot olla vai milläs kuvittelit että sen pimeässä erottaa sieltä auton perästä.

Lue lisää

juhannuksena keskellä aurinkoista päivää, jos sitä vetää yleisessä liikenteessä. Oman järjen käytön perusteella niitä ei todellakaan saa jättää käyttämättä silloinkaan !!!