Maailmassa on ties kuinka montaa narsistista johtajaa,
joille on oma maaperänsä, mikä millekin.
Kai tälläkin palstalla on ollut joitain narsisteja sen historian kuluessa.
Ehdotankin nyt maljaa kaikille ei-narsisteille.
Joka ei ole narsisti,
kohottakoon ensimmäisen maljan...
joille on oma maaperänsä, mikä millekin.
Kai tälläkin palstalla on ollut joitain narsisteja sen historian kuluessa.
Ehdotankin nyt maljaa kaikille ei-narsisteille.
Joka ei ole narsisti,
kohottakoon ensimmäisen maljan...
Vastaukset 3
Vanhimmat
et ole varmaan joutunut narsistin verkkoihin ikinä?
opiskelepa tarkemmin vaikka netistä mikä se narsisti todella on. Hän on ympäristönsä ihmisille tuhoisa ihmispaholainen, manipuloija, jolta tunnetasolla puuttuu kaikki empatia. Hänestä puuttuu iso palanen ihmisyyttä. se tekee hänet täysin tunteettomaksi eikä hän ymmärrä muuta kuin oman napansa ja oman pelinsä.
nostan toki maljan, kuten ehdotitkin:
>joka ei ole narsisti,
>kohottakoon ensimmäisen maljan..
siispä SKOOL. En ole narsisti vaan herkkä ihminen, jolle toiset ihmiset ovat kukin omia yksilöitään, omine ominaisuuksineen arvostettavia ja yhtä 'arvokkaita' kuin minäkin. En ole parempi ketään toista, jokainen on "laulun arvoinen" ja kunnioitettava olento.
Yleensä suuryhtiön (vast.) johtajat ovat johtamisessaan kovia ja härskejä, jopa siinä määrin että ylittävät useiden alaistensa kipukynnyksen. Sitä en ihmettele yhtään.
Bisnesmaailmassa on sellainen kova kulttuuri; "tulos tai ulos". Kilpailu korkeimmista johtopaikoista on niin kovaa ja härskiä että vain kaikkein kovimmat ja härskeimmät pärjäävät kisassa, loput tippuvat. Valitettavaa mutta totta.
Kyseinen yrityskulttuuri on yritysten välisen taloudellisen kilpailun ja omistajien ahneuden synnyttämää. Bisneselämässä ne on omistajat jotka viime kädessä päättävät kuka on yrityksessä johtajana. Kaikki kai ajattelevat etupäässä omaa etuaan, omistajat omaansa kuten myös johtajat itse ja tietysti myös työntekijät. Sehän on selvää. Tämä koskee bisneksen lisäksi kaikkea muutakin ihmisten välistä toimintaa, aste-eroja toki löytyy.
Tosielämässä ihmisten ja ihmisryhmien edut eivät aina käy yksiin. Siitä seuraa taistelu jota jokainen osapuoli ei voi aina voittaa, hävinnyt aloittaa jälkipelin leimaamalla voittajan narsistiksi, varsinkin jos tappio ylittää kipukynnyksen. Kun ensin huomattiin että voima, kierous ja röyhkeys eivät eivät johtaneet voittoon, otetaan käyttöön varasuunnitelma eli säälinkerjuu. Joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäkööt.
Millainen sitten on ei-narsisti? Sellainen joka ei koskaan ajattele omaa etuaan, tai ainakin esittää sitä. Mitä sellaisesta ihmisestä voisi olla mieltä?
olit elämäni munaus