Aamulla tuli voimakas oivallus; Painovoima ei ole todellinen vaan se on sähkömagneettisen voiman jatke - leikkisästi fotoni 2.0
Teoriat ennustavat gravitonille painottomuuden ja SU(2) spinin.
Mielikuvassani painovoima kumpuaa siis tästä SU(2) ominaisuudesta. Se voisi jopa tehdä mahdolliseksi sen että on olemassa valo(2).
Ihan arkipäiväisesti; sitä ei näe sen tuntee.
Ja mitä tähän määrittelyyn tulee, niin ne ovat sovinnaisuuksia - samaa tavaraa eri paketissa.
Ajatus on vielä tuore - kaiketi vanha. Joku on varmasti jo ajatellut tätä mahdollisuutta.
Jotenkin se voisi kuitenkin olla mahdollista.
Ajatus on vielä tuore, enkä tiedä miten tätä voisi testata - jotkut kvantti-ilmiöt kuten Casmir- efekti viittaa tähän todennäköisyyteen.
Pistäkää ajatus kiertämään mikäli se tuntuu mahdolliselta....
Teoriat ennustavat gravitonille painottomuuden ja SU(2) spinin.
Mielikuvassani painovoima kumpuaa siis tästä SU(2) ominaisuudesta. Se voisi jopa tehdä mahdolliseksi sen että on olemassa valo(2).
Ihan arkipäiväisesti; sitä ei näe sen tuntee.
Ja mitä tähän määrittelyyn tulee, niin ne ovat sovinnaisuuksia - samaa tavaraa eri paketissa.
Ajatus on vielä tuore - kaiketi vanha. Joku on varmasti jo ajatellut tätä mahdollisuutta.
Jotenkin se voisi kuitenkin olla mahdollista.
Ajatus on vielä tuore, enkä tiedä miten tätä voisi testata - jotkut kvantti-ilmiöt kuten Casmir- efekti viittaa tähän todennäköisyyteen.
Pistäkää ajatus kiertämään mikäli se tuntuu mahdolliselta....
Vastaukset 6
Vanhimmat
onesimpleprincipe selittää painovoiman selkeästi.
Painovoima on kiihtyvyysvoima.
Onhan tuo selitys.
Se vaan ei kerro mistä tämä kiihtyvyys tulee.
Suhteellisuusteoria toteaa että painottomuuden ja vapaan putoamisliikkeen välillä ei ole eroa - vai onko?
Aika-avaruus on hyvä konsepti. Tosin Einstein totesi että se on hetkellinen hypoteesi, sitä ei pidä pitää lopullisena totuutena.
Säieteoriat selittävät painovoiman säikeen tietynlaisiksi värähdyksiksi - eli gravitoni on yksi värähdys muiden joukossa. (Kaikella on oma värähdys.).
Jos painovoima on kiihtyvyyttä, niin minkä suhteen kiihdymme?
R.Feynman totesi aikanaan että anti-gravitaatio laite on jo keksitty: Tuoli.
Jos olemme aika-avaruudessa ja sen kaltevalla pinnalla niin maanpinnan tulisi aina olla ortogonaalisesti painovoimakentän suhteen. Mutta koska painovoimakenttä ei ole homogeeninen eikä ole olemassa yhtä massakeskipistettä missä painovoima on nolla, niin (leikkisästi) miten massa "tietää" paikalliset kallistukset? Miten se osaa sopeutua muuttuvaan painovoimakenttään? Onko se kuin koho vedessä???
Tällaiset hypoteesit ovat karkeita, ja juontavat Newtonin ajoilta.
Fysiikan ongelma on se että tuloksia ja vakioita ei johdeta mistään. Todetaan vaan että on mitattu sitä ja tätä, se taittuu tai jokin kuivuu -
ei tällaista tapahdu. Ne ovat vaan arkipäiväisiä
sovinnaisuuksia eikä niitä ole johdettu mistään.
Mitä on kuivuminen? Veden siirtämistä kosteasta materiaalista vähemmän kosteaan - ja siitä sitten ilmaan koska sinne mahtuu paljon vesihöyryä jne. Ei se vesi mihinkään katoa.
Sama pätee liikkeeseen; putoaminen ei ole hyvä selitys. Voi sanoa että Newton putosi päin omenaa mikäli lähtee tälle linjalle.
Osa säieteoreetikoista ovat sitä mieltä että 3D Braani, jolla asumme, liikkuu suhteessa säikeisiin ja tämä antaa hyvän syyn pitää esim. aika-avaruutta todellisena. Tässä skenariossa painovoima on todellinen, ei enää näennäinen.
Se että jokin kiihtyy tai putoaa ei tee siitä vielä todellista...
Älkää menkö sivuille: todistettiin jo vääräksi.
Mikä todettiin huuhaaksi?
Suomen oma poika Aimo Sillanpää mittasi Magic- teleskoopilla ilmiön jossa valo viivästyi minuutilla - tämä ei ole pikkujuttu.
Ei GEM välttämättä ole mikään "uusi" Suhteellisuusteorian korvaava teoria tms.
Vaikka mittaukset todistavatkin että valo viivästyy ei tämä tarkoita sitä että Suhteellisuusteoria olisi täysin käyttökelvoton; se vaan todistaa että siinä on paha virhe.
Virhe on todennäköisesti tietyissä oletuksissa; yksi niistä on se että valon nopeutta pidetään vakiona - en ole ikinä nähnyt mitään syytä sille että sen pitäisi olla. (Eikä yksi Einstein määrää luontoäidin tekemisiä.)
Voi todeta että kaikki mittaukset tukevat väitettä että valonnopeus on vakio - ei enää.
Joitakin mittausteknisiä ongelmia valon nopeuden mittaamisessa siis on.
Mitä?
Itse veikkan ettemme tunne elektronin ominaisuuksia tarpeeksi hyvin - ei pystytä selittämään esim. sitä miksi varaus on juuri 1,609* 10^-19C (tämä ei ole triviaali ongelma jonka voi lakaista maton alle sen takia että mittaus todistaa sen olevan niin - mittauksissa luotetaan elektronin ja valon käyttäytyvän tietyllä tavalla.) Mitataan elektronia elektronilla&valolla - tässä syntyy KM-ilmiöitä jotka approksimoidaan pois.
Se että valon nopeus on mitattu vakioksi voi siis johtua siitä että muutokset approksimoituu pois - luotetaan liikaa mittalaitteisiin.
Feynman totesi että valonnopeus (c) on valon tod. näk. nopeus - valo kulkee tälläkin hetkellä sitä hitaammin ja nopeammin mutta emme näe tätä. Emme pysty mittaamaan sitä? Miksi?
Koska emme osaa rakentaa laitteita jotka paljastaisivat asian - tätä valoa ei löydetä.
Feynman totesi myös että virtuaalinen fotoni voi liikkua ajassa eteenpäin ja taaksepäin - onko ihme jos emme löydä kuin arvon joka on vakio c ? Eipä oikeastaan.
Esim. Onko hitaampi valo tavallaan Historiaa...
Kait sen valokuvassa näkee ;)
Niinhän tässä kävi; vanha juttu.
R.Penrose on laskenut teorian ajat sitten; ideana on muuntaa Maxwellin yhtälöt gravitaatio- kuntoon, ja ladata SU(2) yhtälöön (1/2) kertoimen kera.; 2*.5 = 1 , ja tämä on tavallinen fotoni (sähkömagneettinen kenttä). Jos aihe kiinnostaa enemmän, niin kannattaa tutustua Gravity Probe B - projektiin.
Omasta oivalluksesta kumpusi kuitenkin kysymys:
Leikkikö Einstein Jumalaa kun hän ajatteli täysin objektiivisen näkökulman? Aika-avaruudella ei ole taustaa.
Oma vaatimaton mielipiteeni on: Kyllä. ;)
Kuvittelen että ihminen ei voi koskaan olla täysin objektiivinen.
Koelaitteet ja mittaukset häiritsevät tilannetta aina: Heisenbergin epätarkkuusperiaate.
Tästä tulee mieleen:
- Luoko ihminen oman fysikaalisen todellisuutensa?
Fysiikka on joutunut tilanteeseen missä ennustukset ovat itsensä toteuttavia.
Kun katsot syvyyksiin, muista että se katsoo takaisin. Uskomme mitä haluamme ja verifioimme sen mittauksillamme.
Ei tätä haluta, mutta se taitaa olla välttämätön ilmiö.
Oletetaan että painovoimakenttä muodostuu gravitoneista jotka ovat SU(2) hiukkasia.
Ne olisivat myös mustankappaleen säteilijöitä eikä niitä tämän takia näe. (kuten fotoneita).
Niinpä me tunnemme painovoimakentän. Ja voimme tarkkailla sitä epäsuorasti....
Miten painovoima syntyy gravitoneista?
Ehdotan "Hurrikaanimaista pyörrerakennetta" joka on tuttu magnetismin puolelta.
Gravitonien spinit järjestäytyvät niin että muodostuu pyörre jonka keskustaan syntyvä momentti osiottaa alaspäin.
(alaspäin; hahmottamista helpottava käsite, jonka tunnemme arkipäiväisistä yhteyksistä.)
(Gravitonit voisivat mahdollisesti luoda painovoimakentän toiseenkin suuntaan - anti-gravitaatio. Sen aiheuttaa päinvastainen pyörre - jos mahdollista.)
Spekuloidaan lisää:
Tähän tarvittaisiin anti-materiaa joka luo anti-gravitaatio kentän; koska pyörteen suunta on päinvastainen ja momentti keskipisteessä (massakeskipiste) ylöspäin.
Newtonin- painovoimateoria olisi liian lineaarinen;
painovoima ei ole pelkistetty ja yksinkertainen ilmiö kuten ei ole QED:kään. Pelkistetään likaa kun oletetaan sen olevan vain kääntäen verrannollinen etäisyyden neliöön. Sitä se on keskimäärin suurilla etäisyyksillä mutta epäonnistuu mikromaailmassa. Gravitoni- pyörteet ja sen vaikutukset eivät tunnu mikromaailmassa vrt. Faradayn- häkki. ( gravitoni-kenttä on liian heikko ilman järjestäynyttä kierrerakennetta ja sen aiheuttamaa momenttia).
Kosmoksen makroskooppisia ilmiöitä painovoimalaki selittää paremmin mutta siinäkin se epäonnistuu - Suhteellisuusteoria paikkaa.
Sähkömagneettinen- ja gravitoni-kenttä voivat puolestani olla ns. aika-avaruus.
Se miten ne kietoutuvat yhteen on vielä epäselvää mutta säie-teoriat saattavat sisältää vastauksia. Looppi- kvanttipainovoima teoria ei sekään ole kehno...