Viitosvaihde

kaksoispoljenta?

o n kirjoitti:

kaksoispoljenta?

kun molemmin jaloin poljetaan ilmaa palkeisiin

o n kirjoitti:

kaksoispoljenta?

Saitin koiranleuat varmasti keksivät kaksoispoljennalle montakin hyvää selitystä mutta tässä minun versioni.

Kun minä ajoin aikoinani kuorma-autokortin oli niissä kouluautoissa suorat laatikot eli synkronointi puuttui. Silloin ylöspäin vaihdettiin kaksoispoljennalla ja alaspäin välikaasulla.

Kaksoispoljennassa painetaan ensin kytkin pohjaan, sitten vaihde vapaalle ja kytkin ylös jonka jälkeen taas kytkin pohjaan ja isompi silmään. Näin rattaat välillä tahdistuivat ja pienellä harjoittelulla keppi ei enää raapinut maata vaihtaessa.

Välikaasu toimii aivan samoin alas vaihtaessa, siinä annetaan kaasulla sopivasti kierroksia välivaiheessa kytkimen ollessa ylhäällä ja vaihteen vapaalla.

Nykyään vaikka vaihteet on yleisesti synkronoitu ei näistä tempuista liene haittaa.

karva.naamari kirjoitti:

Saitin koiranleuat varmasti keksivät kaksoispoljennalle montakin hyvää selitystä mutta tässä minun versioni.

Kun minä ajoin aikoinani kuorma-autokortin oli niissä kouluautoissa suorat laatikot eli synkronointi puuttui. Silloin ylöspäin vaihdettiin kaksoispoljennalla ja alaspäin välikaasulla.

Kaksoispoljennassa painetaan ensin kytkin pohjaan, sitten vaihde vapaalle ja kytkin ylös jonka jälkeen taas kytkin pohjaan ja isompi silmään. Näin rattaat välillä tahdistuivat ja pienellä harjoittelulla keppi ei enää raapinut maata vaihtaessa.

Välikaasu toimii aivan samoin alas vaihtaessa, siinä annetaan kaasulla sopivasti kierroksia välivaiheessa kytkimen ollessa ylhäällä ja vaihteen vapaalla.

Nykyään vaikka vaihteet on yleisesti synkronoitu ei näistä tempuista liene haittaa.

Lue lisää

Terve.
Seuraava saattaa kuulostaa hieman "hauskalta", mutta totta se on. Eli

käytän mainittua vaihtosysteemiä omistamassani 1960 mallisessa Fordson Majorissa - eikä ole vaihdelaatikko vielä rikki mennyt - kone ja vaihdelaatikko on 48 vuotta vanha.

Siten mainitsemasi vaihtamistapa ei varmaankaan ole pahasta - aikaa se tietysti hieman vie. Ei pääse "kepittämään" surutta, mutta ei pitäisi olla niin kiire kun matkailuautolla ollaan liikkeellä etteikö ole aikaa kunnolla vaihtaa vaihteita.

tiedä, mitä kaksoispoljenta tarkoittaa. Liittyy kytkimen käyttöön vaihdettaessa. En käy tarkemmin selittämään, kun ei liity asiaan.
Aiemmassa viestissä asian ydin mainittiin: "Viitosella ei pidä vedättää liian pienillä kierroksilla vaikka vääntöä riittäisikin"
Koneessa on voimaa, se ei ole tarkoitettu laatikon rikkomiseen. Laatikon rikkoontumisen esto-ohje: 5-VAIHDETTA KÄYTETÄÄN AINOASTAAN YLI 80 KMH. EI ALLE. Typeryydestä sakotetaan. Vaikka vaihdelaatikolla.

vaihteita vaihdan kirjoitti:

Terve.
Seuraava saattaa kuulostaa hieman "hauskalta", mutta totta se on. Eli

käytän mainittua vaihtosysteemiä omistamassani 1960 mallisessa Fordson Majorissa - eikä ole vaihdelaatikko vielä rikki mennyt - kone ja vaihdelaatikko on 48 vuotta vanha.

Siten mainitsemasi vaihtamistapa ei varmaankaan ole pahasta - aikaa se tietysti hieman vie. Ei pääse "kepittämään" surutta, mutta ei pitäisi olla niin kiire kun matkailuautolla ollaan liikkeellä etteikö ole aikaa kunnolla vaihtaa vaihteita.

Lue lisää

On myös niin, että kun kuvailemani vaihtamistyylin oppii niin ei siinä nokka kauan tuhise. Toisaalta sen kuuluukin kestää hieman kauemmin kuin suora vaihteen päälle veto kuten nykyihmiset ovat tottuneet tekemään. Vanha systeemi kuitenkin auttaa synkronointiakin kerkiämään mukaan ja hampaat loksahtavat aina juuri paikalleen.

Ajoin sen autokouluni juuri silloin 60-luvulla jolta se Fordsonisikin on kotoisin.

Mutta usko on kova!

karva.naamari kirjoitti:

Saitin koiranleuat varmasti keksivät kaksoispoljennalle montakin hyvää selitystä mutta tässä minun versioni.

Kun minä ajoin aikoinani kuorma-autokortin oli niissä kouluautoissa suorat laatikot eli synkronointi puuttui. Silloin ylöspäin vaihdettiin kaksoispoljennalla ja alaspäin välikaasulla.

Kaksoispoljennassa painetaan ensin kytkin pohjaan, sitten vaihde vapaalle ja kytkin ylös jonka jälkeen taas kytkin pohjaan ja isompi silmään. Näin rattaat välillä tahdistuivat ja pienellä harjoittelulla keppi ei enää raapinut maata vaihtaessa.

Välikaasu toimii aivan samoin alas vaihtaessa, siinä annetaan kaasulla sopivasti kierroksia välivaiheessa kytkimen ollessa ylhäällä ja vaihteen vapaalla.

Nykyään vaikka vaihteet on yleisesti synkronoitu ei näistä tempuista liene haittaa.

Lue lisää

ihan tosissaan

karva.naamari kirjoitti:

On myös niin, että kun kuvailemani vaihtamistyylin oppii niin ei siinä nokka kauan tuhise. Toisaalta sen kuuluukin kestää hieman kauemmin kuin suora vaihteen päälle veto kuten nykyihmiset ovat tottuneet tekemään. Vanha systeemi kuitenkin auttaa synkronointiakin kerkiämään mukaan ja hampaat loksahtavat aina juuri paikalleen.

Ajoin sen autokouluni juuri silloin 60-luvulla jolta se Fordsonisikin on kotoisin.

Lue lisää

kaikki kotona autosta puhumattakaan.

Voi olla, että Fiatin vaihteistossa on suunnitteluvirhe. Se ei kuitenkaan suuresti haitanne normaalissa pakettiautokäytössä jossa ajetaan useimmiten vajailla kuormilla. Matkailuautot, varsinkin isot, ovat tyhjänäkin varsin täyteen, lähelle maksimia, kuormatut. Lisäksi ei matkailuauton kuljettaja enää voi asiaan muutoin vaikuttaa kuin yrittää päästä mahdollisimman vähillä ongelmilla, vaihdelaatikko on ja pysyy eikä kiroilemalla muutu miksikään.

Myöskään kaksoispoljentaa ei voi pitää erikoiskikkana vaan se on aivan luonnollinen apu vaihteita siirrettäessä ylöspäin, se vain tuntuu siltä nykyajan vaillinaisilla tiedoilla varustetuista kuskeista. Se on kuitenkin taito joka kannattaa opetella kuten myös välikaasulla vaihtaminen.

Näitä "kikkoja" voidaan mielestäni verrata ihmisen apuvälineisiin kuten silmälasit, tekohampaat ja kainalosauvat eräitä mainitakseni. Ne helpottavat elämää, lukemista ja näkkileivän syöntiä. Et voi väittää, että niitä ei kannata käyttää koska ei ihmistä ole suunniteltu niitä käyttämään ja koska sinä mahdollisesti selviät ilman.

Täytyy myös hyväksyä se tosiasia, että minkä ihminen on tehnyt sen voi toinen ihminen hajottaa. Siksi korostan, ainakin vähävaraisille matkailijatovereille, järjen käyttöä.

Minä ainakin käytän kaksoispoljentaa ylös vaihdettaessa ja kiireellisissä vaihdoissa alas(ylämäet) myös välikaasua eikä ongelmia ole ilmennyt.

karva.naamari kirjoitti:

Voi olla, että Fiatin vaihteistossa on suunnitteluvirhe. Se ei kuitenkaan suuresti haitanne normaalissa pakettiautokäytössä jossa ajetaan useimmiten vajailla kuormilla. Matkailuautot, varsinkin isot, ovat tyhjänäkin varsin täyteen, lähelle maksimia, kuormatut. Lisäksi ei matkailuauton kuljettaja enää voi asiaan muutoin vaikuttaa kuin yrittää päästä mahdollisimman vähillä ongelmilla, vaihdelaatikko on ja pysyy eikä kiroilemalla muutu miksikään.

Myöskään kaksoispoljentaa ei voi pitää erikoiskikkana vaan se on aivan luonnollinen apu vaihteita siirrettäessä ylöspäin, se vain tuntuu siltä nykyajan vaillinaisilla tiedoilla varustetuista kuskeista. Se on kuitenkin taito joka kannattaa opetella kuten myös välikaasulla vaihtaminen.

Näitä "kikkoja" voidaan mielestäni verrata ihmisen apuvälineisiin kuten silmälasit, tekohampaat ja kainalosauvat eräitä mainitakseni. Ne helpottavat elämää, lukemista ja näkkileivän syöntiä. Et voi väittää, että niitä ei kannata käyttää koska ei ihmistä ole suunniteltu niitä käyttämään ja koska sinä mahdollisesti selviät ilman.

Täytyy myös hyväksyä se tosiasia, että minkä ihminen on tehnyt sen voi toinen ihminen hajottaa. Siksi korostan, ainakin vähävaraisille matkailijatovereille, järjen käyttöä.

Minä ainakin käytän kaksoispoljentaa ylös vaihdettaessa ja kiireellisissä vaihdoissa alas(ylämäet) myös välikaasua eikä ongelmia ole ilmennyt.

Lue lisää

Mutta kun vanhalla taksi mersulla on takanaan 850 tuhatta. Matkailuvaunu perässä viimeiset kuusi kesää. Talvella peräkärryajossa milloin moottorikelkka tai motti halkoja. Koskaan ei ole mietitty mikä vaihde on päällä,ajeltu vain korvakuulolta. Kuskeja monenlaisia, kenellekkään ei ole annettu erikoisia ajo-ohjeita.
Ei ole vitonen hajonnut, eikä mikään muukaan vaihde. Mielestäni tämä on normaalia.

karva.naamari kirjoitti:

Voi olla, että Fiatin vaihteistossa on suunnitteluvirhe. Se ei kuitenkaan suuresti haitanne normaalissa pakettiautokäytössä jossa ajetaan useimmiten vajailla kuormilla. Matkailuautot, varsinkin isot, ovat tyhjänäkin varsin täyteen, lähelle maksimia, kuormatut. Lisäksi ei matkailuauton kuljettaja enää voi asiaan muutoin vaikuttaa kuin yrittää päästä mahdollisimman vähillä ongelmilla, vaihdelaatikko on ja pysyy eikä kiroilemalla muutu miksikään.

Myöskään kaksoispoljentaa ei voi pitää erikoiskikkana vaan se on aivan luonnollinen apu vaihteita siirrettäessä ylöspäin, se vain tuntuu siltä nykyajan vaillinaisilla tiedoilla varustetuista kuskeista. Se on kuitenkin taito joka kannattaa opetella kuten myös välikaasulla vaihtaminen.

Näitä "kikkoja" voidaan mielestäni verrata ihmisen apuvälineisiin kuten silmälasit, tekohampaat ja kainalosauvat eräitä mainitakseni. Ne helpottavat elämää, lukemista ja näkkileivän syöntiä. Et voi väittää, että niitä ei kannata käyttää koska ei ihmistä ole suunniteltu niitä käyttämään ja koska sinä mahdollisesti selviät ilman.

Täytyy myös hyväksyä se tosiasia, että minkä ihminen on tehnyt sen voi toinen ihminen hajottaa. Siksi korostan, ainakin vähävaraisille matkailijatovereille, järjen käyttöä.

Minä ainakin käytän kaksoispoljentaa ylös vaihdettaessa ja kiireellisissä vaihdoissa alas(ylämäet) myös välikaasua eikä ongelmia ole ilmennyt.

Lue lisää

että nykyiset vaihdelaatikot ovat synkronoituja. Synkronointi hoitaa vaihteiston rattaiden nopeudentasauksen ennen vaihteen kytkeytymistä. Kaksoispoljentaa tai välikaasua ei tarvita. Vaihtamistavalla ei ole merkitystä 5-vaihteen rikkoutumiseen.

kuullut kirjoitti:

että nykyiset vaihdelaatikot ovat synkronoituja. Synkronointi hoitaa vaihteiston rattaiden nopeudentasauksen ennen vaihteen kytkeytymistä. Kaksoispoljentaa tai välikaasua ei tarvita. Vaihtamistavalla ei ole merkitystä 5-vaihteen rikkoutumiseen.

Lue lisää

Lienee todella helppoa olla noin varma siitä vaihtamistavan vaikutuksesta, varmuus aina helpottaa. Paljonko olet ajanut Fiiun vitosella? Eihän ne kaikki hajoa joten epäilen käyttötavankin saattavan vaikuttaa. Varma voi olla monesta asiasta, yleensä ne liittyvät fysiikkaan ja kertotauluun. Kaikki muu on, ainakin lähes, epävarmaa ja siihen voidaan vaikuttaa eri keinoin.

Synkronointihan on vain apukeino jolla pyritään saamaan asia helpommaksi, ei se tee näitä vanhoja keinoja virattomaksi vaan vähentää niiden tarvetta. Yleensähän ne toimivat kohtuullisesti mutta on sitä muissakin autoissa kuin Ducatossa pieniä ongelmia vaihteissa joita vanhat lääkkeet lievittävät.

Otetaan esimerkki, jos pakki ei meinaa mennä päälle niin oletettavasti laitat vapaalle ja päästät kytkimen ylös, tämän jälkeen homma taas toimii ja tulit tehneeksi kaksoispoljennan.

On se lisäksi hyvä jos vanhassa mersussa on edes joku kohta onnistunut, tämä vaan tuolle toiselle vastaajalle. Veikkaan kuitenkin mersunkin ollessa ihmisten (myös saksalaiset) tekemä siinäkin olevan ainakin yhden epätäydellisen ominaisuuden, joten kehumatta paras.

Jos vielä luette nämä kommenttini tähän aiheeseen niin enhän minä muistaakseni väittänytkään todella tietäväni kaksoispoljennan pelastavasta vaikutuksesta, vaan itse käyttäneenä ja ilman vaikeuksia toistaiseksi selvinneenä (huomisesta en tiedä) uskovani sen auttavan.

Uskohan on varsin henkilökohtainen asia eikä sitä koskaan voi verrata "totuuteen" eikä ainoaan vaihtoehtoon vaikka joissain piireissä tätäkin vaihtoehtoa pidetään esillä. Näillä piireillä en tarkoita mersukerhoa.

kuullut kirjoitti:

että nykyiset vaihdelaatikot ovat synkronoituja. Synkronointi hoitaa vaihteiston rattaiden nopeudentasauksen ennen vaihteen kytkeytymistä. Kaksoispoljentaa tai välikaasua ei tarvita. Vaihtamistavalla ei ole merkitystä 5-vaihteen rikkoutumiseen.

Lue lisää

Olet aivan oikeassa sinä mitä kirjoitit, lukuun ottamatta viimeistä lausettasi.

Vaihtamistavalla on hyvinkin suuri merkitys vaihteiden kestävyyteen.

Yleensä näissä keskusteluissa puhutaan vain viitosvaihteen särkymisestä. Vaihde voi kuitenkin särkyä useammalla kymmenellä eri tavalla. Jos vaihteen hammaspyöräparin hampaat, napa tai kytkentähampaat murtuvat, ei vaihtamistapa ole ollut merkityksellinen. Silloin on vaihteen läpi siirretty voima vaan ylittänyt sen mekaanisen kestokyvyn.

Yleisempi särkymistapa on kuitenkin se, että vaihde ei pysy enää päällä.
Tähän on melkein aina syynä juuri se väärä vaihtamistapa. Vaihteen siirtäminen kuormitettuna kuluttaa pikkuhiljaa synkronilaitteen kytkentähampaat viistoiksi, jolloin laitteen oma pitolukitus ei enää jaksa pitää vaihdetta kytkettynä. Syntyy ns. hylkimisilmiö.

Viitoselta neloselle kuormitettuna vaihtaminen on raskaan kaluston ajoon tottumattomille hyvin ilmeinen toimintatapa. Se tapahtuu ihan huomaamatta siten, että tartutaan ensin vaihdevipuun ja nostetaan vasta sitten jalka kytkinpolkimelle. Tällöin ihminen itse sitä tajuamatta alkaa vetämään sitä viitosvaihteen kytkentää irti jo ennen kuin kytkin vapauttaa otteensa. Jokainen tällainen vaihto kuluttaa juuri niitä synkronilaitteen kytkentäkynsiä.

Tällaiseen tilanteeseen joudutaan varsinkin matkailuautolla silloin, kun huomataan vauhdin alkavan hyytymään ylämäessä viitosella ajettaessa. Silloin pitää saada "pienempää silmään" turhan vauhdinmenetyksen pelossa mahdollisimman pian.
Tuntuuko tutulta?

Oikea toiminta: Otetaan ylämäkeen sen verran ennakkoa, ettei vaihtamistarvetta tule. Jos kuitenkin pitää vaihtaa, niin painetaan ensin kytkin pohjaan ja vasta sen jälkeen siirretään käsi vaihdevivulle. Kytkinpoljin vapautetaan vasta sen jälkeen, kun vaihde on siirretty neloselle ja käsi otettu pois vaihdevivulta.

Liian usein toistuva väärällä tavalla suoritettu vaihtaminen on vaihteistolle paljon rankempaa kuin liian hitaasti ajaminen viitosvaihteella.

Kaksoispoljennan kirjoitti:

Mutta kun vanhalla taksi mersulla on takanaan 850 tuhatta. Matkailuvaunu perässä viimeiset kuusi kesää. Talvella peräkärryajossa milloin moottorikelkka tai motti halkoja. Koskaan ei ole mietitty mikä vaihde on päällä,ajeltu vain korvakuulolta. Kuskeja monenlaisia, kenellekkään ei ole annettu erikoisia ajo-ohjeita.
Ei ole vitonen hajonnut, eikä mikään muukaan vaihde. Mielestäni tämä on normaalia.

Lue lisää

Auton hyvä tunteminen perstuntumalla ja korvakuulolla auttaa paljon refleksien toimintaa. Monilla se taito vain jää kehittymättä.
Itsekin monasti yllätyn ajellessa, kun huomaan vaihtaneeni ylämäessä pienemmälle perstuntuman ja korvakuulon perusteella, tapahtumaa mitenkään tietoisesti ajattelematta. Ovat vain toimintatavat iskostuneet selkäytimeen vuosien ja milj.km harjoittelun aikana.

Alfred-Brandy kirjoitti:

Olet aivan oikeassa sinä mitä kirjoitit, lukuun ottamatta viimeistä lausettasi.

Vaihtamistavalla on hyvinkin suuri merkitys vaihteiden kestävyyteen.

Yleensä näissä keskusteluissa puhutaan vain viitosvaihteen särkymisestä. Vaihde voi kuitenkin särkyä useammalla kymmenellä eri tavalla. Jos vaihteen hammaspyöräparin hampaat, napa tai kytkentähampaat murtuvat, ei vaihtamistapa ole ollut merkityksellinen. Silloin on vaihteen läpi siirretty voima vaan ylittänyt sen mekaanisen kestokyvyn.

Yleisempi särkymistapa on kuitenkin se, että vaihde ei pysy enää päällä.
Tähän on melkein aina syynä juuri se väärä vaihtamistapa. Vaihteen siirtäminen kuormitettuna kuluttaa pikkuhiljaa synkronilaitteen kytkentähampaat viistoiksi, jolloin laitteen oma pitolukitus ei enää jaksa pitää vaihdetta kytkettynä. Syntyy ns. hylkimisilmiö.

Viitoselta neloselle kuormitettuna vaihtaminen on raskaan kaluston ajoon tottumattomille hyvin ilmeinen toimintatapa. Se tapahtuu ihan huomaamatta siten, että tartutaan ensin vaihdevipuun ja nostetaan vasta sitten jalka kytkinpolkimelle. Tällöin ihminen itse sitä tajuamatta alkaa vetämään sitä viitosvaihteen kytkentää irti jo ennen kuin kytkin vapauttaa otteensa. Jokainen tällainen vaihto kuluttaa juuri niitä synkronilaitteen kytkentäkynsiä.

Tällaiseen tilanteeseen joudutaan varsinkin matkailuautolla silloin, kun huomataan vauhdin alkavan hyytymään ylämäessä viitosella ajettaessa. Silloin pitää saada "pienempää silmään" turhan vauhdinmenetyksen pelossa mahdollisimman pian.
Tuntuuko tutulta?

Oikea toiminta: Otetaan ylämäkeen sen verran ennakkoa, ettei vaihtamistarvetta tule. Jos kuitenkin pitää vaihtaa, niin painetaan ensin kytkin pohjaan ja vasta sen jälkeen siirretään käsi vaihdevivulle. Kytkinpoljin vapautetaan vasta sen jälkeen, kun vaihde on siirretty neloselle ja käsi otettu pois vaihdevivulta.

Liian usein toistuva väärällä tavalla suoritettu vaihtaminen on vaihteistolle paljon rankempaa kuin liian hitaasti ajaminen viitosvaihteella.

Lue lisää

Minullakin alkoi 220 tkm jälkeen laatikko ääntelemään 5. vaihteella.
Sain auton korjaamolle n. 30km jälkeen ensimmäisestä äänioireesta.
Korjaamolla havaittiin laakerin pinnan menneen rikki ts. sileä pinta oli kuulien alta osin kadonnut.
Hammasrattaat sen sijaan olivat hyvässä kunnossa.

Kuinkahan monta viitosrattaan piikkiin mennyttä remonttia on johtunut laakerista?

Meinaan vaan jos sitkeästi olisi sillä laatikolla jatkettu ajoa olisi varmaan myös rattaat hajonneet.

karva.naamari kirjoitti:

Lienee todella helppoa olla noin varma siitä vaihtamistavan vaikutuksesta, varmuus aina helpottaa. Paljonko olet ajanut Fiiun vitosella? Eihän ne kaikki hajoa joten epäilen käyttötavankin saattavan vaikuttaa. Varma voi olla monesta asiasta, yleensä ne liittyvät fysiikkaan ja kertotauluun. Kaikki muu on, ainakin lähes, epävarmaa ja siihen voidaan vaikuttaa eri keinoin.

Synkronointihan on vain apukeino jolla pyritään saamaan asia helpommaksi, ei se tee näitä vanhoja keinoja virattomaksi vaan vähentää niiden tarvetta. Yleensähän ne toimivat kohtuullisesti mutta on sitä muissakin autoissa kuin Ducatossa pieniä ongelmia vaihteissa joita vanhat lääkkeet lievittävät.

Otetaan esimerkki, jos pakki ei meinaa mennä päälle niin oletettavasti laitat vapaalle ja päästät kytkimen ylös, tämän jälkeen homma taas toimii ja tulit tehneeksi kaksoispoljennan.

On se lisäksi hyvä jos vanhassa mersussa on edes joku kohta onnistunut, tämä vaan tuolle toiselle vastaajalle. Veikkaan kuitenkin mersunkin ollessa ihmisten (myös saksalaiset) tekemä siinäkin olevan ainakin yhden epätäydellisen ominaisuuden, joten kehumatta paras.

Jos vielä luette nämä kommenttini tähän aiheeseen niin enhän minä muistaakseni väittänytkään todella tietäväni kaksoispoljennan pelastavasta vaikutuksesta, vaan itse käyttäneenä ja ilman vaikeuksia toistaiseksi selvinneenä (huomisesta en tiedä) uskovani sen auttavan.

Uskohan on varsin henkilökohtainen asia eikä sitä koskaan voi verrata "totuuteen" eikä ainoaan vaihtoehtoon vaikka joissain piireissä tätäkin vaihtoehtoa pidetään esillä. Näillä piireillä en tarkoita mersukerhoa.

Lue lisää

tarkoitus? Paljon tekstiä, asiaa tuskin nimeksikään.
Selitystä fysiikasta ja kertotaulusta. Todennäköisesti sinulla ei ole asiasta minkäänlaista tietoa.

Fiatin 5-vaihteisessa laatikossa on suunnitteluvirhe, joka korostuu väärällä käytöllä. Liian pienillä kierroksilla ajettaessa 5-vaihteen ratas ei saa voitelua. Sen seurauksena ratas hajoaa. Korjausohjeeksi tehdas määrää nostamaan vaihteistoöljytason n.1cm yli ylärajamerkin. Lisäksi 5-vaihteella ei tule ajaa alle 80 kmh nopeudella.
Jos nykyautoni vaihteenvaihto vaatii kaksoispoljentaa tai välikaasua, on laatikko viallinen. Silloin korjaan sen. Vanhempi kalustoni on asia erikseen.
Kyllä: Olen ajanut 5-vaihteisella Ducatolla useita tuhansia kilometrejä.

kuullut kirjoitti:

että nykyiset vaihdelaatikot ovat synkronoituja. Synkronointi hoitaa vaihteiston rattaiden nopeudentasauksen ennen vaihteen kytkeytymistä. Kaksoispoljentaa tai välikaasua ei tarvita. Vaihtamistavalla ei ole merkitystä 5-vaihteen rikkoutumiseen.

Lue lisää

Soppaan. Tämä on ensinnäkin ongelma jonka kanssa on painittu iät ajat. Itselläni on ollut ja on nytkin Ducato, enkä ole yhdestäkään autosta saanut viitosta rikki. Ko vaihteen näyttävät saavan rikki useimmiten ne jotka ajavat autoa b-kortilla eli kokemusta ison auton ajamisesta/vaihtamisesta ei ole. Ducatoa eritoten m-autona, joka on raskaassa kuormassa, on vaihdettava kuin isoa rekkaa, ei henkilöautomaisesti äkkiä huitaisemalla. Tuo rikkoutuminen tulee useimmiten siten kuin yksi vastaaja jo sanoi, synkronirenkaat kuluvat vinoiksi.

sepustuksen kirjoitti:

tarkoitus? Paljon tekstiä, asiaa tuskin nimeksikään.
Selitystä fysiikasta ja kertotaulusta. Todennäköisesti sinulla ei ole asiasta minkäänlaista tietoa.

Fiatin 5-vaihteisessa laatikossa on suunnitteluvirhe, joka korostuu väärällä käytöllä. Liian pienillä kierroksilla ajettaessa 5-vaihteen ratas ei saa voitelua. Sen seurauksena ratas hajoaa. Korjausohjeeksi tehdas määrää nostamaan vaihteistoöljytason n.1cm yli ylärajamerkin. Lisäksi 5-vaihteella ei tule ajaa alle 80 kmh nopeudella.
Jos nykyautoni vaihteenvaihto vaatii kaksoispoljentaa tai välikaasua, on laatikko viallinen. Silloin korjaan sen. Vanhempi kalustoni on asia erikseen.
Kyllä: Olen ajanut 5-vaihteisella Ducatolla useita tuhansia kilometrejä.

Lue lisää

Taisin tulla sanoneeksi kertotaulusta ja fysiikasta, että niissä on varmoja asioita ja loput on soveltamista. Varmana oleminen monessa asiassa on uskomista asiaan joka ei tarkoita oikeassa olemista eikä siten ole VARMAA.

Kun kerroit usean tuhannen kilometrin kokemuksesta niin minä olen niitä testannut nyt reilut 250 tuhatta kilometriä enkä vieläkään ole varma vaan uskon, että tapani käsitellä on pitänyt minut toistaiseksi pois vitosen ongelmista.

Olen myös sitä mieltä, että siinä laatikossa saattaa olla pientä suunnitteluvirhettä mutta vika siinä on vasta kun se ei toimi eli vaihde ei pysy päällä. Se, että se on vikaantumisherkkä on ominaisuus ei vika.

Jos laatikon vikaantuminen on mahdollisesti vältettävissä näinkin helpolla tavalla en näe mitään syytä olla sitä käyttämättä. Suomen teillä varmaan enemmistöllä m-autoilijoista on juuri sama laatikko, jos tietää miten sen ehkä saa paremmin kestämään niin miksi tahallaan saattaa itsensä ainakin muutaman satasen kurimukseen.

karva.naamari kirjoitti:

Taisin tulla sanoneeksi kertotaulusta ja fysiikasta, että niissä on varmoja asioita ja loput on soveltamista. Varmana oleminen monessa asiassa on uskomista asiaan joka ei tarkoita oikeassa olemista eikä siten ole VARMAA.

Kun kerroit usean tuhannen kilometrin kokemuksesta niin minä olen niitä testannut nyt reilut 250 tuhatta kilometriä enkä vieläkään ole varma vaan uskon, että tapani käsitellä on pitänyt minut toistaiseksi pois vitosen ongelmista.

Olen myös sitä mieltä, että siinä laatikossa saattaa olla pientä suunnitteluvirhettä mutta vika siinä on vasta kun se ei toimi eli vaihde ei pysy päällä. Se, että se on vikaantumisherkkä on ominaisuus ei vika.

Jos laatikon vikaantuminen on mahdollisesti vältettävissä näinkin helpolla tavalla en näe mitään syytä olla sitä käyttämättä. Suomen teillä varmaan enemmistöllä m-autoilijoista on juuri sama laatikko, jos tietää miten sen ehkä saa paremmin kestämään niin miksi tahallaan saattaa itsensä ainakin muutaman satasen kurimukseen.

Lue lisää

pois arvoisan karva.naamarin sepustuksiin. Jälleen tekstiä tulee, edelleenkään asiaa siinä ei ole.

jää toistaiseksi kirjoitti:

pois arvoisan karva.naamarin sepustuksiin. Jälleen tekstiä tulee, edelleenkään asiaa siinä ei ole.

Parempi ollakin kommentoimatta, jos ei älyä kirjoituksen sisällöstä mitään.

Mielestäni Karvapiste on johdonmukaisesti kertonut yhden toimivan tavan välttää vitosen rikkoutuminen käsittelyvirheen seurauksena. On vitosia rikkoontunut muistakin syistä. Me vanhemman polven raskaalla kalustolla ajaneet osaamme tuon kaksoispoljennan, välikaasun antamisen jo selkäytimellä. Sen verran joutui pitkällä kepillä hämmentämään vaihteita, jo yhden keikan aikana.

Uuden ducatomallin (6 vaihteinen) vaihdevioista ei ole tullut yhtään valitusta tietooni.

jotakin tähän kirjoitti:

Soppaan. Tämä on ensinnäkin ongelma jonka kanssa on painittu iät ajat. Itselläni on ollut ja on nytkin Ducato, enkä ole yhdestäkään autosta saanut viitosta rikki. Ko vaihteen näyttävät saavan rikki useimmiten ne jotka ajavat autoa b-kortilla eli kokemusta ison auton ajamisesta/vaihtamisesta ei ole. Ducatoa eritoten m-autona, joka on raskaassa kuormassa, on vaihdettava kuin isoa rekkaa, ei henkilöautomaisesti äkkiä huitaisemalla. Tuo rikkoutuminen tulee useimmiten siten kuin yksi vastaaja jo sanoi, synkronirenkaat kuluvat vinoiksi.

Lue lisää

enempi ja paremmin. Hoitaisiko sfc liitto ?

karva.naamari kirjoitti:

Voi olla, että Fiatin vaihteistossa on suunnitteluvirhe. Se ei kuitenkaan suuresti haitanne normaalissa pakettiautokäytössä jossa ajetaan useimmiten vajailla kuormilla. Matkailuautot, varsinkin isot, ovat tyhjänäkin varsin täyteen, lähelle maksimia, kuormatut. Lisäksi ei matkailuauton kuljettaja enää voi asiaan muutoin vaikuttaa kuin yrittää päästä mahdollisimman vähillä ongelmilla, vaihdelaatikko on ja pysyy eikä kiroilemalla muutu miksikään.

Myöskään kaksoispoljentaa ei voi pitää erikoiskikkana vaan se on aivan luonnollinen apu vaihteita siirrettäessä ylöspäin, se vain tuntuu siltä nykyajan vaillinaisilla tiedoilla varustetuista kuskeista. Se on kuitenkin taito joka kannattaa opetella kuten myös välikaasulla vaihtaminen.

Näitä "kikkoja" voidaan mielestäni verrata ihmisen apuvälineisiin kuten silmälasit, tekohampaat ja kainalosauvat eräitä mainitakseni. Ne helpottavat elämää, lukemista ja näkkileivän syöntiä. Et voi väittää, että niitä ei kannata käyttää koska ei ihmistä ole suunniteltu niitä käyttämään ja koska sinä mahdollisesti selviät ilman.

Täytyy myös hyväksyä se tosiasia, että minkä ihminen on tehnyt sen voi toinen ihminen hajottaa. Siksi korostan, ainakin vähävaraisille matkailijatovereille, järjen käyttöä.

Minä ainakin käytän kaksoispoljentaa ylös vaihdettaessa ja kiireellisissä vaihdoissa alas(ylämäet) myös välikaasua eikä ongelmia ole ilmennyt.

Lue lisää

niinkuin entisautoissa oli,sopis kuvaan.

Ostaa kallis kampe, jossa joutuu kikkailemaan lapsellisesti, ettei se hajoaisi. Pelko päällä
jatkuvasti. Stressaavaa.En ryhdy moiseen. (enään)

Justiinsa kirjoitti:

Ostaa kallis kampe, jossa joutuu kikkailemaan lapsellisesti, ettei se hajoaisi. Pelko päällä
jatkuvasti. Stressaavaa.En ryhdy moiseen. (enään)

Kunnon mies osaa käsitellä mekaanisia värkkejä vaikka ne hieman epätäydellisiä olisivatkin. On vaan nykyinen pullamössösukupolvi jolle kaikki pitää tehdä valmiiksi ja sittenkin ne marisevat.

Haluaisin vaan nähdä sen yllä olevien herrojen/daamien suunnitteleman edullisen täysin ongelmattoman minkä tahansa värkkikalun, autoa en edes kuvittele heiltä syntyvän. Koittakaa nyt tehdä vaikka kapusta josta yksikään muu kansalainen ei valita. Veikkaan sen olevan kuitenkin joko liian iso tai pieni, liian paksu tai ohut, liian pitkä tai lyhyt, väärää materiaalia tai siinä on joku muu mahdollisista varmasti sadasta ominaisuudesta joka ei jollekin kelpaa. On hyväksyttävä se, että elämme epätäydellisessä maailmassa eikä yksi vitonen ja sen ongelmat paljoakaan vaikuta, varsinkin jos löytyy konsteja jolla haittaa voidaan ainakin lieventää.

Jos vitosen korjaus maksaa vaikka 500 € niin sillä 100000 kilometrillä jonka se ehkä keskimäärin kestää kuluu isolla m-autolla dieseliä noin 13000 litraa joka nykyhinnoilla maksaa noin 15000 €, muu huolto noin 2000 € samaan aikaan, niin missä se vaihteen korjaus tuntuu. Korjauksen yhteydessä sen voi samaan hintaan vaihtaa hieman tiuhemmaksi jolloin kestävyys tullee paremmaksi.

Jo hieman (n. 10v) kokeilleena en pidä Fiatin peruskonseptia kelvottomana matkailuauton pohjaksi. Olen sen kanssa pärjännyt pikku ongelmilla 250000 km, miten olisi käynyt mersulla tai foortilla en tiedä kun en ole kokeillut.

Turhaa vouhotusta asiantuntemattomilta koko marina.

karva.naamari kirjoitti:

Kunnon mies osaa käsitellä mekaanisia värkkejä vaikka ne hieman epätäydellisiä olisivatkin. On vaan nykyinen pullamössösukupolvi jolle kaikki pitää tehdä valmiiksi ja sittenkin ne marisevat.

Haluaisin vaan nähdä sen yllä olevien herrojen/daamien suunnitteleman edullisen täysin ongelmattoman minkä tahansa värkkikalun, autoa en edes kuvittele heiltä syntyvän. Koittakaa nyt tehdä vaikka kapusta josta yksikään muu kansalainen ei valita. Veikkaan sen olevan kuitenkin joko liian iso tai pieni, liian paksu tai ohut, liian pitkä tai lyhyt, väärää materiaalia tai siinä on joku muu mahdollisista varmasti sadasta ominaisuudesta joka ei jollekin kelpaa. On hyväksyttävä se, että elämme epätäydellisessä maailmassa eikä yksi vitonen ja sen ongelmat paljoakaan vaikuta, varsinkin jos löytyy konsteja jolla haittaa voidaan ainakin lieventää.

Jos vitosen korjaus maksaa vaikka 500 € niin sillä 100000 kilometrillä jonka se ehkä keskimäärin kestää kuluu isolla m-autolla dieseliä noin 13000 litraa joka nykyhinnoilla maksaa noin 15000 €, muu huolto noin 2000 € samaan aikaan, niin missä se vaihteen korjaus tuntuu. Korjauksen yhteydessä sen voi samaan hintaan vaihtaa hieman tiuhemmaksi jolloin kestävyys tullee paremmaksi.

Jo hieman (n. 10v) kokeilleena en pidä Fiatin peruskonseptia kelvottomana matkailuauton pohjaksi. Olen sen kanssa pärjännyt pikku ongelmilla 250000 km, miten olisi käynyt mersulla tai foortilla en tiedä kun en ole kokeillut.

Turhaa vouhotusta asiantuntemattomilta koko marina.

Lue lisää

kuitenkin eteenpäin ,sillä heillä on apua ostettavissa mm Foorttin moottorasioissa .Ei ole syytä yrittää itse ,jos ei osaa .

karva.naamari kirjoitti:

Kunnon mies osaa käsitellä mekaanisia värkkejä vaikka ne hieman epätäydellisiä olisivatkin. On vaan nykyinen pullamössösukupolvi jolle kaikki pitää tehdä valmiiksi ja sittenkin ne marisevat.

Haluaisin vaan nähdä sen yllä olevien herrojen/daamien suunnitteleman edullisen täysin ongelmattoman minkä tahansa värkkikalun, autoa en edes kuvittele heiltä syntyvän. Koittakaa nyt tehdä vaikka kapusta josta yksikään muu kansalainen ei valita. Veikkaan sen olevan kuitenkin joko liian iso tai pieni, liian paksu tai ohut, liian pitkä tai lyhyt, väärää materiaalia tai siinä on joku muu mahdollisista varmasti sadasta ominaisuudesta joka ei jollekin kelpaa. On hyväksyttävä se, että elämme epätäydellisessä maailmassa eikä yksi vitonen ja sen ongelmat paljoakaan vaikuta, varsinkin jos löytyy konsteja jolla haittaa voidaan ainakin lieventää.

Jos vitosen korjaus maksaa vaikka 500 € niin sillä 100000 kilometrillä jonka se ehkä keskimäärin kestää kuluu isolla m-autolla dieseliä noin 13000 litraa joka nykyhinnoilla maksaa noin 15000 €, muu huolto noin 2000 € samaan aikaan, niin missä se vaihteen korjaus tuntuu. Korjauksen yhteydessä sen voi samaan hintaan vaihtaa hieman tiuhemmaksi jolloin kestävyys tullee paremmaksi.

Jo hieman (n. 10v) kokeilleena en pidä Fiatin peruskonseptia kelvottomana matkailuauton pohjaksi. Olen sen kanssa pärjännyt pikku ongelmilla 250000 km, miten olisi käynyt mersulla tai foortilla en tiedä kun en ole kokeillut.

Turhaa vouhotusta asiantuntemattomilta koko marina.

Lue lisää

"Pullamössö" ikäluokkaa. Me eletään aikaa jossa nuoret ovat atk, kieli ja muulla yleisosaamisellaan korvaamattomia työpaikoilla, joissa tehdään muutakin kuin ruumiillista työtä.
Taitaa olla herra naamarilla kovin pieni tuttavapiiri siellä nuorten joukossa.

Moittia kirjoitti:

"Pullamössö" ikäluokkaa. Me eletään aikaa jossa nuoret ovat atk, kieli ja muulla yleisosaamisellaan korvaamattomia työpaikoilla, joissa tehdään muutakin kuin ruumiillista työtä.
Taitaa olla herra naamarilla kovin pieni tuttavapiiri siellä nuorten joukossa.

Lue lisää

Se on kumma juttu, kaikki tuntemani ja niitä on kyllä sormilla laskematon määrä pärjäävät ja ovat tiukasti työelämässä elleivät opiskele tai käy koulua. On kuitenkin sekä näköhavaintojen että lehtien ja uutisten perusteella turhan suuri uusavuttomien joukko päässyt kehittymään. Porukkaa vetelehtii kipsojen ja ostoskeskusten nurkissa vaikka läksyjen luku ja harrastukset olisivat parempi ratkaisu. Kunnon harrastukset vielä pitäisivät porukan paremmin "kaidalla tiellä". Tosin heihin nähtävästi lukeutuu myös varhaiseen aikuisikään ehtineitä.

Minäkin jo huru-ukkoikään ehtineenä olen kerinnyt hankkimaan kohtuulliset kieli- ja atk-taidot joten ei se ole muillekaan mahdotonta. Nuorillehan se on elämän edellytys tässä yhteiskunnassa.

karva.naamari kirjoitti:

Kunnon mies osaa käsitellä mekaanisia värkkejä vaikka ne hieman epätäydellisiä olisivatkin. On vaan nykyinen pullamössösukupolvi jolle kaikki pitää tehdä valmiiksi ja sittenkin ne marisevat.

Haluaisin vaan nähdä sen yllä olevien herrojen/daamien suunnitteleman edullisen täysin ongelmattoman minkä tahansa värkkikalun, autoa en edes kuvittele heiltä syntyvän. Koittakaa nyt tehdä vaikka kapusta josta yksikään muu kansalainen ei valita. Veikkaan sen olevan kuitenkin joko liian iso tai pieni, liian paksu tai ohut, liian pitkä tai lyhyt, väärää materiaalia tai siinä on joku muu mahdollisista varmasti sadasta ominaisuudesta joka ei jollekin kelpaa. On hyväksyttävä se, että elämme epätäydellisessä maailmassa eikä yksi vitonen ja sen ongelmat paljoakaan vaikuta, varsinkin jos löytyy konsteja jolla haittaa voidaan ainakin lieventää.

Jos vitosen korjaus maksaa vaikka 500 € niin sillä 100000 kilometrillä jonka se ehkä keskimäärin kestää kuluu isolla m-autolla dieseliä noin 13000 litraa joka nykyhinnoilla maksaa noin 15000 €, muu huolto noin 2000 € samaan aikaan, niin missä se vaihteen korjaus tuntuu. Korjauksen yhteydessä sen voi samaan hintaan vaihtaa hieman tiuhemmaksi jolloin kestävyys tullee paremmaksi.

Jo hieman (n. 10v) kokeilleena en pidä Fiatin peruskonseptia kelvottomana matkailuauton pohjaksi. Olen sen kanssa pärjännyt pikku ongelmilla 250000 km, miten olisi käynyt mersulla tai foortilla en tiedä kun en ole kokeillut.

Turhaa vouhotusta asiantuntemattomilta koko marina.

Lue lisää

On hienoa, että on olemassa karvanaamainen Yli-ihminen. Kaikkien alojen erikoisasiantuntija.

Olen pahoillani itseni ja muiden asiantuntemattomien kirjoitteluista. Vastedes keskustelussa tarvitaan kirjoituksia vain 2 kpl/keskustelu.
Kysyjä kysyy jotain tai esittää mielipiteen. Karva.naamari sitten kertoon kaikkien alojen asiantuntemukseen nojaten miten asian tulisi olla.
Näin säästyy palvelintilaa, keskustelun seuraaminen on helppoa ja loogista. Ennenkaikkea tieto on ehdottoman varmaa ja luotettavaa. Onhan se asiantuntijan ilmoittamaa.

karva.naamari kirjoitti:

Se on kumma juttu, kaikki tuntemani ja niitä on kyllä sormilla laskematon määrä pärjäävät ja ovat tiukasti työelämässä elleivät opiskele tai käy koulua. On kuitenkin sekä näköhavaintojen että lehtien ja uutisten perusteella turhan suuri uusavuttomien joukko päässyt kehittymään. Porukkaa vetelehtii kipsojen ja ostoskeskusten nurkissa vaikka läksyjen luku ja harrastukset olisivat parempi ratkaisu. Kunnon harrastukset vielä pitäisivät porukan paremmin "kaidalla tiellä". Tosin heihin nähtävästi lukeutuu myös varhaiseen aikuisikään ehtineitä.

Minäkin jo huru-ukkoikään ehtineenä olen kerinnyt hankkimaan kohtuulliset kieli- ja atk-taidot joten ei se ole muillekaan mahdotonta. Nuorillehan se on elämän edellytys tässä yhteiskunnassa.

Lue lisää

tai peräti nelois tai viidesti poljentaa,säästää
rattaita tosi paljon,mut turpiin tulee takana-ajavilta.

mikä susi

susi, kirjoitti:

mikä susi

PSA konsernin Ranskan tehdas valmistaa kaikkiin konsernin pakettiautoihin vaihteistot (oliko se 1998 lähtien). Vain Fiat valmistaa konsernin sisällä alustamalleja mitkä soveltuvat alustoiksi matkailuautoille.

höh kirjoitti:

PSA konsernin Ranskan tehdas valmistaa kaikkiin konsernin pakettiautoihin vaihteistot (oliko se 1998 lähtien). Vain Fiat valmistaa konsernin sisällä alustamalleja mitkä soveltuvat alustoiksi matkailuautoille.

Lue lisää

Se laatikko mistä nyt kirjoitellaan on lähtöisin Sitikan XM:stä, missä vitosvaihde ei todellakaan joudu niin lujille kuin esim. Ducatoissa. Kuitenkin vaihteiston hyväksyminen on tapahtunut Fiatin toimesta, sillä PSA- konserni(sitikka, peugeot) EI OLE käyttänyt tätä vaihteistoa 2,8 moottorin yhteydessä vaan omassa 2,5 moottorissaan (näitä merkkejä, Jumper,Boxer, on käytetty vähän m- autoissa, vaikka alusta on sama). Vasta nyt 2000- luvulla on siirrytty käyttämään samoja koneita, lootia ja alustoja.

Alustoja on valmistettu PSA:n ja Fiatin pakuille pitkään yhteisyrityksessä samaan tapaan kuin Mersu ja Volkkari valmistavat (Sprinter) alustoja koneita keskenään. Ne alustat siis ei ole pelkästään fiatin "keksintöjä".

Fiat Ducaton vaihteistoja ei ole hajonnut Keski- Euroopassa normaalia enempää. Syynä on, että siellä saa moottoriteillä ajaa kunon haipakkaa ja ehkä kuskit on tottuneet vaihtamaan "oikein". Ei Suomessakaan ole rikkoutunut arvion mukaan kuin 5-10% vitosvaihteistoista ja nekin on on korjattavissa parin tunnin työllä n. 300 euron hintaan. Tietysti joku delta- auto velottaa tuplasti, mutta kukas käskee mennä sinne. Lootaa voi käyttää ilman vitosvaihdetta vaikka "maailman tappiin", koska ainoa vika on, että 5. ei pysy päällä.