kahvia, viiliä 2prk, omenaa 3-4, mandariiniä 3-4, ananasta 1prk, appelsiiniä 1, tummaa leipää 2-5 (päälle oivariinia, arkijuustoa, oltermannia tai kevyt polaria, siivu lauantaimakkaraa), rahkaa ½prk, marjoja 2dl, pahkinöitä 5 - 10 kpl. pari kertaa viikossa kunnon ateria. Mitä puuttuu....
ruokavalioni
on....
231991
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
ryystä toki koko litran tuoppi olutta päälle.
ihan mainitakkin sen oluttuopposen...tai oikeastaan kaksi ; )
kannattaisi syödä oikeita aterioita, joten puuttuu kala, kana ja liha. Niiden seuraksi runsaasti salaattia ja kasviksia. Rasvaa saat aivan liian vähän ja nekin hiilihydraattipitoisten leipien kera.
mites kanasta rasvaa vois saada?
laitoin mausteet pintaan, pataan uuniin ja pohjalle vettä. Kun olivat kypsiä niin irroittelin kaikki lihat ja lisäsin kuohukermaa kastikkeeseen. Tuli maukas kastike ja luonnollista eläinrasvaa mukana.
kuulut siis siihen koulukuntaan, joka pitää kovaa eläinrasvaa terveellisenä. Kerros mikä aines tuossa mun 40% margariinipurkissa on epäterveellistä. Valmistusaineet:
Vesi, rypsiöljy, kasvirasvat, suola, maitoproteiinivalmiste, emulgointiaineet (E471, E322:soijalesitiini), säilöntäaine (E202), happamuudensäätöaine, (E330), aromit, A- ja D-vitamiinit.
teollisesti muokattu rasva. Vesi, jota on kaikkein eniten, rypsiöljy ja kasvirasvat? täytyy teollisessa prosessissa muokata voimakkaasti, että siitä yleensä tulee kiinteämpää. Lopuksi vielä täytyy lisätä lisäaineita.
Näitä teollisuusrasvoja on syötetty ihmisille vasta muutamia vuosia ja tietoa niiden pitkäaikaisvaikutuksista ei ole. Sairauksien lisääntyminen kuitenkin jo kertoo, että olisi parempi pysyä luonnollisissa käsittelemättömissä rasvoissa.
Tässä margariinin valmistusohje:
Öljyä sisältävät siemenet, pähkinät tai pavut jauhetaan ja niistä poistetaan öljy erilaisten liuottimien avulla, joista yleisimpiä ovat heksaani ja heptaani (bensiinissä esiintyvä hiilivety)
Liuotin poistetaan seoksesta höyryttämällä seos noin 150oC lämpötilassa. Hajujen poistamiseksi kuuma öljy käsitellään korkeassa alipaineessa 30-60 minuutin ajan. Prosessissa käytetään hyvin korkeaa 240-270oC lämpötilaa.
Öljystä riippuen siitä voidaan myös poistaa lesitiini ja se voidaan puhdistaa lipeäkivellä. Lipeäkivi muodostaa öljyyn saippua-aineita, joiden poisto tarvitsee lisäkäsittelyitä.
Margariinin tai leivontarasvan valmistamiseksi öljy käsitellään vetykaasulla, joka muuttaa öljyn kovempaan muotoon (helppo levittää leivälle). Prosessissa öljy käsitellään paineen alla korkeassa lämpötilassa (120-210oC) 6-8 tunnin ajan. Apuna käytetään metallikatalysaattoria, joka on yleensä nikkeliä tai nikkeli/alumiiniseosta. Katalysaattoria saattaa jäädä vähän lopulliseen tuotteeseen. Öljyn vetykäsittely voi olla ns. osittainen tai kokonainen hydrogenointi.
Lihan ja kanan voi jättää aika vähälle, jos syö paljon kalaa. Siinä on runsaasti terveellisiä rasvoja (omega-3), ja hyvin vähän (mahdollisesti haitallista) tyydyttynyttä rasvaa.
Kalasta parasta on isojen valtamerien kala, seiti, turska, lohi (ei kasvatettu), makrilli, tonnikala, jne. Itämeren kala ja kotimainen järvikala sisältää paljon raskasmetalleja, joten niitä vain vähän.
Rasvaista lihaa ja kermaa välttäisin. Ihmisen "luontaiseen" ravintoon kuuluu rasvaton riistaliha, ei teollisesti kasvatetut syöttöporsaat.
Ja toki paljon kasviksia, mielellään sellaisia, joissa on paljon kivennäisiä ja kuituja. Kaalit, pavut, salaatit, tomaatit, sipulit ja hedelmät ovat suositeltavia, juureksia vähemmän.
järviä, joissa ei ole raskasmetalleja. Kotimaisista kaloista suosin muikkua, kuhaa ja ahventa, joka on suuressa suosiossa mm. Sveitsissä. Eilenkin tein kuhakeittoa ja sitä riittää muutamaksi päiväksi toiseksi lämpimäksi ateriaksi ja toisella voi sitten syödä kanaa tai lihaa.
Ihmisen elimistö tarvitsee terveellisiä rasvoja ja kun en syö mitään keinotekoisia, teollisesti muokattuja kasvirasvoja, margariineja, niin tarvitsen luonnollisia, terveellisiä eläinrasvoja, kuten voita ja kuohukermaa. Muina rasvoina tulevat sitten kookos- ja oliiviöljy.
Miksi ei juureksia? Perunaa en syö, mutta sitäkin enemmän lanttua ja naurista, jotka ovat vähemmän sokeria sisältäviä kuin tärkkelyspitoinen peruna.
Kaalia menee kaikissa muodoissaan paljon, erityisesti hapankaalia, mutta tuontihedelmät ei kuulu ruokavaliooni liiallisen sokeripitoisuuksiensa vuoksi. Korvaan ne kotimaisilla marjoilla.
Kyllä faktaa on se että ennevanhaan kun syötiin voita ja täysmaitoa ja läskiä oli sydänpysähdykset yleisempiä.
Tuosta margariini valmistusprosessista en löytänyt mitään pelottavaa.
olihan niitä sydänpysähdyksiä, mutta nykyisin on lääketeiede ja lääkehoito kehittynyt niin, ettei tule niin paljon kuolemia enää, kun on esim. nämä pallolaajennukset ja muut operaatiot käytössä.
Mitä tulee ruokavalioon niin kyllä 50/60-luvulla isoäitinikin veteli voita, täysmaitoa ja läskiä, mutta samalla tuli syötyä joka aterialla paljon perunaa, kun sitä sai ilmaiseksi omasta maasta. Leipääkin piti olla paljon ja karjalanpiirakoita, joissa jauhokuori ja täytteenä taas perunaa ja riisiä.
Kun näin runsaat hiilihydraattimäärät yhdistettiin rasvoihin niin yhdistelmä on suorastaan tappava, mutta ei se ollut rasvojen syy, vaan hiilihydraattien.
"Ravinnon sisältämä kova rasva voi vaikuttaa edullisesti joihinkin sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin, sillä sen on todettu alentavan veren rasvapitoisuuksia. Kärkeen nousee erityisesti steariinihappo, mitä normaalissa ruokavaliossa on eniten esimerkiksi voissa, silavassa, naudanrasvassa eli talissa ja tummassa suklaassa."
eivät ole kovin luonnollista eläinrasvaa, kun ovat peräisin teollisesti ruokituista ja lääkityistä tuotantoeläimistä. Yhdenkään villinä elävän maanisäkkään liha ei ole niin ylirasvaista ja täynnä antibiootteja, kuin teolliset eläimet. Taannoinen hullunlehmäntauti on hyvä, joskin ääriesimerkki nykyajan tuotantoeläinten laadusta.
Jos haluaa luonnollista eläinproteiinia ja -rasvaa, niin poroa, riistaa ja (valtameri)kalaa, ja ehkä joitain likimain luonnollisesti ruokittuja elämiä, kuten tarhattua saksanhirveä, villisikaa tai luomunautaa.
Kasvatettu kala ei sisällä läheskään yhtä paljon omega-3 rasvoja, kun luonnon kala, koska ko. aine tulee alunperin levästä. Kassilohi on siis paljon ravintoköyhempää, kuin luonnon lohi, mutta toki silti terveellistä ruokaa.
Juureksia voi toki syödä, mutta jos syö paljon, ei käytännössä tule syötyä juurikaan vihreitä kasviksia. Niissä on kumminkin huomattava määrä vitamiineja, kiveenäisaineita ja mm. antioksidantteja, jotka ovat terveydelle hyväksi.
on siatkin laitettu laihdutuskuurille ja niistä ei juurikaan rasvaa löydy niinkuin ennen. Virosta ostamani villisika on huomattavasti rasvaisempaa kuin kotimainen sika.
Luotan kuitenkin suomalaiseen elintarvikevalvontaan ja lihantarkastukseen ettei kauppoihin pääse eläinten lihaa, joka on täynnä antibiootteja. Itse käyn luomutilalla Vantaan Sotungissa ostamassa aitoa lehmänmaitoa ja tiedän miten elintarvikevalvonta toimii. Olen myös tutustunut lehmien ruokintaan ja en menisi väittämään, että se olisi jotenkin teollista ruokintaa.
Myönnän kyllä, että tämä kohu geenimanipuloidun soijarehun käytöstä saattaa aiheuttaa ongelmia eikä siitä ole vielä keskusteltu tarpeeksi. Tosin soijaahan monet pitävät terveellisenä, johon en oikein usko. Itse en käytä soijaa missään muodossa. Tästä syystä olen pikkuhiljaa siirtynyt käyttämään mahdollisimman luomuja lähteitä.
alusta loppuun, niin tuotantoeläimiä ruokitaan tehoviljelyn köyhdyttämän maaperän tuottamilla, aika vähäravinteisilla kasveilla, ja puutostiloja yms. vaivoja hoidetaan sitten eläinlääketieteen keinoin, pääasiassa lisäravintein ja lääkkein. Sen lisäksi tuotantolehmät ihminen on jalostanut vain tuottavuus mielessä, eli puuttunut rankalla kädella luonnonvalintaan. Harva tuotantoeläin myöskään liikkuu niin kuin villieläin ja tälläkin on varmasti merkitystä lihan laatuun. Ja kuten tunnetua kaikki myrkyt ja ainejäämät kerääntyvät ravintoketjun huipulle.
Se, ettei enää sotketa rehuun eläinproteiinia (en tiedä onko Suomessa edes sekoitettu), joka aiheutti hullunlehmäntaudin, johtuu vain siitä, että tuo tauti paljastui. Muu tehokkuusajattelu jyllää yhä vahvana, kunnes tulee näyttöä sen vaarallisuudesta. Tuo tauti on erinomainen esimerkki mitä tarkoittaa "turvallinen" elintarvike, ja millaisia piileviä riskejä ruoan manipulointi sisältää. Se tarkoittaa sitä, ettei voida todistaa sen olevan vaarallinen, ei sitä, että se olisi (todistetusti) turvallinen.
Eli väittäisin, että on aikamoista liioittelua pitää tehototannon eläituotteita luonnollisena ravintona. Prosessi jalostaa tuotetta varmaan enemmän, joskin erilailla kuin margariiniteollisuus kasviöljyä. Jalostuksen vaiheet eivät vain näy niin helposti.
Oliko tuo kansanterveyslaitoksen sivuilta vai mistä. Jos ei ollu niin en usko.
Ei se maa siitä mihinkään köyhdy viljelemällä. Lanootteet mitä sinne laitetan on maasta nekin alunperin, ei mitään myrkkyjä siis.
Ja jotakin lihamulleja ei todelakaan hyysätä millään lisäravinteilla suomessa. Ja antibiotteja ei myöskään käytetä, miksi ihmeessä käytettäsiin? Tollanen lihamulli saa eteensä kauraa ja heinää, ja sit se tapetaan. Ei ihan noin dramaattista mitä väität
eikö meitä ihmisiäkin ruokita tehoviljelyn köyhdyttämän maaperän tuottamilla aika vähäravinteisilla kasveilla ja varsinkin viljoilla. Vehnääkin kasvatetaan ennätysmääriä ja näiden viljatuotteiden aiheuttamia puutostiloja ja vaivoja hoidetaan lääketieteen keinoin. Pelloilla joudutaan tehoviljelyn ylläpitämiseksi käyttämään kasvinsuojeluaineita ja elintarvikkeista löytyy vuosittain torjunta-ainejäämiä. Paljon myös ravinteita valuu mereen ja järviin.
Tehotuotanto sitten jalostaa viljatuotteet, kuten vehnäjauhon puhtaaksi ja kun sitä käytetään elintarviketuotannossa, niin en tällaista prosessoitua ruokaa voi pitää kovin luonnollisena ravintona.
Täytyy tietysti myöntää sekin tosiasia, että tähän tehotuotantoon on ollut pakko mennä. Emme voi palata enää kivikautiseen aikaan, jolloin liha saatiin villieläimistä. Pentti Linkolan linjalle taas kukaan ei suostu lähtemään, että vähennettäisiin ihmisiä.
Miksi sitä rasvaa joka paikkaan? Kaikki maistuu vaan laardille. No, tietenkin, kun kokintaidot ei ole kummoiset, niin kermaa ja voita mätetään joka paikkaan litra- ja kilotolkulla.
Itse laitoin sunnuintaina sapuskaa broitsun sisäfileistä isommalle seurueelle wokaten, nam kun tuli hyvää ilman lisättyä rasvaa (no joo, seesamiöljyä loppuvaiheessa rkl pariin kiloon ruokaa, mutta se onkin mauste :-) ) tai kermaa. Broitsun koivet on oikea ongelmajäte, onneksi kaltaisesi rasvanrakastajat ostaa niitä.
kun ihminen syö sen. Sinun laiset rasvanrakastajat saastuttaakin vesistöjä, kun he vaativat, että vilja syötetään possuille, joiden laardin vedät sitten napaasi. Silloin vasta peltoalaa tarvitaankin rehuviljan kasvatukseen, joet ja järvet saastuu...
Vai ajattelitko alkaa syömään pelkkiä luonnonantimia?
ihan saman ongelman ääressä kasvisten kanssa. Luomutuotanto on poikkeus, koska siinä on tiukemmat säännökset mm. peräkkäisistä satokausista. Näin maa saa "levätä" välillä ja tämä takaa ravinnerikkaampia elintarvikkeita.
Kyse oli (minun osaltani) lähinnä siitä, etteivät mielestäni kaupan voi ja kerma ole kovin luonnollisia ruoka-aineita, vaikka eläinrasva ja -proteiini sitä saattavatkin sinänsä olla. Kukaan ei vain varmuudella tiedä, mitä jäämiä nuo kaupan rasvat sisältävät, eikä edes sitä miten turvallista suuri määrä tyydyttynyttä eläinrasvaa on pitkän päälle.
Punaisen lihan osalta on vielä muistettava, että lähes kaikkiin Suomessa myytäviin lihoihin lisätään värin ja säilyvyyden vuoksi nitriittejä, joita pidetään ihmiselle haittalisena aineina.
Olen periaatteessa kanssasi samaa mieltä, että margariinit yms. ovat terveydelle haitallisempia kuin käsittelemättömät rasvat. Tietäisikö kukaan kuitenkaan ihan mielenkiinnosta ja vertailun vuoksi esim. voin nykyaikaista valmistusmenetelmää? Taitaa sekin olla melkoisen käsiteltyä..
sen ihmeemmin meijerissä kuin kotioloissakaan. Voita voi valmistaa kotona joko käsin tai vaikka yleiskoneen taikinakoukkua hyväksikäyttäen. Meijereissä määrät ovat suurempia, samoin laitteet, mutta periaate on sama. Meijereissä käytetään hapatteita, mutta kotioloissa voi hapattaa itse unohtamalla kerma joksikin aikaa itsestään happanemaan.
Voista säädetään elintarvikelain nojalla annetussa voiasetuksessa (276/66). Voilla tarkoitetaan mekaanisin menetelmin yksinomaan lehmän maidosta tehtyä rasvavalmistetta. Voilaatuja ovat meijerivoi, talousvoi ja kotivoi sekä heravoi. Käytännössä kuluttajalle tarjotaan myytäväksi vain meijerivoita. Sen lisäksi voiasetus antaa säännöksiä maitorasvasta, voirasvasta ja voiöljystä. Voin vähimmäisrasvapitoisuus on 80 painoprosenttia.
Margariinin valmistuksessa käytetään kemiallisia menetelmiä, mutta voin valmistuksessa sallitaan vain mekaaninen käsittely.