MmoMoi!
Oon 15vuotias nuorinainen.Ilmastonmuutos vie mun voimat. Vie ilon,toivon,taidon nauttia elämästä ja todellakin juuri tästä käsillä olevasta hetkestä.
Tahtoisin pitää tätä ainutta elämääni kuin kukkaa
kämmenellä, mutta tää ahdistaa niin PERKELEESTI.
Voisin nyt vähän valoittaa ajatuksiani :
ensinnäkin, tahtoisin elää rohkeasti,tietoisesti, nauttivasti, aikaansaavasti ja sillä aseneteella, että teen parhaani,se riittää.
EN vain PYSTY.
Joka tuutista tulee tutkijoiden ja muiden ilmastonmuutoksesta tietoisten lausahduksia.
Siitä tulee toivoton olo.
En ole tarpeeksi rohkea hyväksymään tätä ilmastonm.
Ja se vie voimia kun en osaa käsitellä sitä päässäni.
Haluaisin ajatella positiivisesti, (se antaisi voimia TEHDÄ asioita) mutten pysty, tuntuu että ollaan tehty liikaa virheitä.
Tää lamaannuttaa. Ja nyt tulee hirveä tunne kun ajattelen seuraavaa asiaa :
jos kysyisin, mitä mun pitäis tehdä, vastaisitte jtn henk. tyyliin "ei voi auttaa muita ennekuin auttaa itseään.." mutta JOS ei ole enään oikein juttuja tehtävissä ?
tällainen vaistamatön helvetti saa kaiken tuntumaan arvottomalta.
tai sitten mulla on niin väärä asenne. mutta jos tässä ei olekaan nyt asenteeesta kiinni, vaan västämättömästä pahasta muutoksesta.
Ja vielä että miten tulisi syödä, kuluttaa, matkustaa, käyttää sähkölaitteita, käyttää autoja yms.. Kun ei tiedä MITEN pitäisi elää!
mä en vaan tiedä mikä on nyt oikein ja että onko mun elämä pelkkää murehtimista.
miks täyty syntyy tälle tietoselle vuosikymmenelle...
Oon 15vuotias nuorinainen.Ilmastonmuutos vie mun voimat. Vie ilon,toivon,taidon nauttia elämästä ja todellakin juuri tästä käsillä olevasta hetkestä.
Tahtoisin pitää tätä ainutta elämääni kuin kukkaa
kämmenellä, mutta tää ahdistaa niin PERKELEESTI.
Voisin nyt vähän valoittaa ajatuksiani :
ensinnäkin, tahtoisin elää rohkeasti,tietoisesti, nauttivasti, aikaansaavasti ja sillä aseneteella, että teen parhaani,se riittää.
EN vain PYSTY.
Joka tuutista tulee tutkijoiden ja muiden ilmastonmuutoksesta tietoisten lausahduksia.
Siitä tulee toivoton olo.
En ole tarpeeksi rohkea hyväksymään tätä ilmastonm.
Ja se vie voimia kun en osaa käsitellä sitä päässäni.
Haluaisin ajatella positiivisesti, (se antaisi voimia TEHDÄ asioita) mutten pysty, tuntuu että ollaan tehty liikaa virheitä.
Tää lamaannuttaa. Ja nyt tulee hirveä tunne kun ajattelen seuraavaa asiaa :
jos kysyisin, mitä mun pitäis tehdä, vastaisitte jtn henk. tyyliin "ei voi auttaa muita ennekuin auttaa itseään.." mutta JOS ei ole enään oikein juttuja tehtävissä ?
tällainen vaistamatön helvetti saa kaiken tuntumaan arvottomalta.
tai sitten mulla on niin väärä asenne. mutta jos tässä ei olekaan nyt asenteeesta kiinni, vaan västämättömästä pahasta muutoksesta.
Ja vielä että miten tulisi syödä, kuluttaa, matkustaa, käyttää sähkölaitteita, käyttää autoja yms.. Kun ei tiedä MITEN pitäisi elää!
mä en vaan tiedä mikä on nyt oikein ja että onko mun elämä pelkkää murehtimista.
miks täyty syntyy tälle tietoselle vuosikymmenelle...
Vastaukset 13
Vanhimmat
että tahtoisin nauttia luonnosta (jonka ihmiset
pilaavat kohta kokonaan ) ,musiikin tekemisestä (johon tarvitsen sähköä =vahvistimet) ruosta (lihansyönti on kait väärin, appelsiinit kuljetetaan hiilidioksidia kuluttavilla lentokoneilla ..) vaatteita (sama lentokonekuljetus, lapsityövvoima..)
Elokuvista
Hiukan on provoilun aabeeceetä vielä lukematta...
että kyllähän niiden lapsien pitää jotain oman ruokansa eteen tehdä, joten turhaan stressaat.
Aina löytyy joku tekosyy jättää elämänsä elämättä. On aivan sinusta itsestäsi, ei mistään muusta, kiinni, meneekö elämäsi elämättömänä hukkaan, vai tuleeko siitä jotain antoisaa. Olivatpa olosuhteet millaiset tahansa, sillä ei ole merkitystä elämän ainoalaatuisuuden suhteen. Luuletko sinä, ettei ennen ole ollut ongelmia ja siitä huolimatta ihmiset ovat onnistuneet, tai epäonnistuneet, elämään elämänsä merkittävästi. Syyhän on siinä, että sinua pelottaa ja tunnet epävarmuutta ja siksi olet nyt tuosta ilmastosta löytänyt sopivat tekosyyn olla uskaltamatta elää.
Kyllähän tässä on pelosta myös kyse.
Mutta kun en tiedä sitten että miten mun kannattaisi elää.
Siis ekologiselta kannalta.
etten kuormita tätä palloa itse .
Ja muuten, pystytkö sä olla onnellinen vaikka on tämä ilmastonmuutos ? ootko toiveikas ?
Jos ihmiset eivätkän onnistu tässä asiassa..
Kuule, ei koko ilmastonmuutoksesta huolehtimisen tarvitse levätä sinun harteillasi. Et sinä ole siitä vastuussa, eikä se siitä mihinkään suuntaan muutuisit. Et sinä ole tänne sen vuoksi syntynyt, että sinun pitää ahdistuneena nurkkaan käpertyä yhtään minkään syyn takia.
Teet luonnon ja elämisen eteen sen minkä pysyt; ehkä lajittelet jättee, käytät joukkoliikennettä, et osta ihan kaikkea turhaa jne. Se kyllä riittää sinun osaltasi. Muuten voit jatkaa normaalia nuoren ihmisen iloista elämää. Ei siihen sen kummempaa tarvita.
Mitä väliä sillä on, missä kunnossa maapallo on joskus 100 vuoden päästä? Ei kukaan meistä ole enää silloin olemassa!!!1
Jos täytyis tehä enemmän, kun nyt tää on oikea uhka koko ihmiskunnalle.
"Et sinä ole tänne sen vuoksi syntynyt, että sinun pitää ahdistuneena nurkkaan käpertyä yhtään minkään syyn takia"
Ihanasti saontut :) tuntuu vain että tää on niin musta paikka tän kaiken lopulta hävittävän tuhon takia..
Mites sitten kun olen aikuinen ? Pitäiskö
tekemisten sitten jotenkinn kasvaa ?
Ei nuori ikä ole tekösyy tekemättömyydelle.
Ai että sulla on vitun hyvä asenne.
Eräs mies totesi haastattelussa : "
No tänä vuonna oon ollut talvi lämmin, kuitenkin parin vuoden päästä tulee taas kunnon pakkaset ja sitten ihmiset sanovat, että tää on ihan luonnollista. Sitten jokainen katsoo että on oikeus elää kuten haluaa."
Kuulostaa juuri mun vanhemmilta.siis tuon miehen kuvailemilta tyypeiltä.
voi räkä tän ilmastonmuutoksen kaa !
Niin se kuule menee. Sinun vanhempasi ovat sattuneet elämään aika monta vuotta enemmän kuin sinä ja he ovat kokeneet ja nähneet paljon enemmän. Ehkä he eivät ole kaikessa oikeassa, mutta voin vakuuttaa sinulle, että muutaman vuoden päästä tulet huomaamaan, etteivät he ihan väärässä olleet. Katso nyt ainakin ensin se pari vuotta, että näet millaisia talvia sieltä on tulossa. Teetpä nimittäin mitä tahansa, niin sinä, tai kukaan muukaan yksittäinen ihminen, ei siitä pysty päättämään. Homma on paljon isommista kuvioista kiinni.
Jos ne isompien kuvioiden hallitsijat eivät tee tarpeeksi asialle ?
Ja jos se menee niin kuin sanoin esimerkissä, maailmahan on TUHOON TUOMITTU !
"Teetpä nimittäin mitä tahansa, niin sinä, tai kukaan muukaan yksittäinen ihminen, ei siitä pysty päättämään"
Niin siis mitä päättämään ? ilmaston muutoksiako ?
Kuka vittu sitten ?
miksi kaikki on niin saatanan epävarmaa ?
aloita tekemällä hyvä työ läheisellesi.
nauti tekojesi hedelmistä ja katso lähellesi. huonoa omaatuntoa ei tarvitse potea kaikesta mitä tekee ja jokaisesta ratkaisustasi. älä itke argentiinaa, jos naapurin kissa nääntyy jalkoihisi.