Aina vaan ihmetelly tota hoon päälle puhumista, mistä se johtuu? Onko alkanut jonkun puheviasta vai mistä?
0Äänestä
varmatieto
Hoon päältä puhuminen on kulkeutunut lappiin, etelä-pohjanmaalta tulleitten "siirtolaisten" tuomana !
0Äänestä
Kuopati
Ensimmäiset suomalaiset uudisasukkaat saapuivat Kemin Lapin lapinkylien alueelle 1670-luvulla. Vähitellen myös alkuperäisväestö muutti elintapansa ja keinonsa. Pyyntikulttuuri vaihtui uudistilallisiksi. Kemin Lapin asutuskuvassa tapahtui ratkaiseva muutos 1760-luvulla. Tuolloin kaikki ns. verosavut merkittiin uudistiloiksi. Metsäseutujen saamelaiset/lappalaiset muuttuivat lopullisesti uudistilallisiksi. Tästä alkoi vähitellen kulttuurinen ja myös kielellinen muutos. Metsäsaamelaisten kieli luultavasti säilyi melko pitkään. Luultavasti sitä puhuttiin koti- tai keittiökielenä vielä pitkään sen jälkeen kun kylillä ihmisten parissa puhuttiin jo suomea. En tiedä onko asiasta tehty tutkimuksia. Maaoikeustutkimukset sivuuttavat tämän puolen täysin. Jossain vaiheessa kuitenkin tapahtui kielenvaihdos. Veikkaisin että kieltä osaavia vanhuksia oli Sallassa elossa vielä 1800-luvulla.
0Äänestä
Kuopati
Kirjallisuudesta löytyvien tietojen (Jacob Fellman) mukaan mm. Sodankylän alueen eteläosissa eräät asukkaat käyttivät saamen kieltä kotikielenään vielä 1830-luvulla. Tällöin kieli on lopullisesti kuollut tuolla alueella ehkä vasta 1800-luvun lopulla. Täysin mahdotonta ei ole, etteikö yksittäisiä kieltä osaavia henkilöitä ole ollut elossa vielä 1900-luvun alussa. Eri asia on onko heillä ollut enää siinä vaiheessa keskustelukumppaneita. Esim. Kuolan alueen erään saamelaiskielen viimeisin puhuja oli eräs iäkäs vanhus. Kaikki muut olivat jo kuolleet. Sallasta en tiedä, mutta luulisi historian noudattavan pääpiirteissään Sodankylän alueen historiankulkua.
Kirjallisuudesta löytyvien tietojen (Jacob Fellman) mukaan mm. Sodankylän alueen eteläosissa eräät asukkaat käyttivät saamen kieltä kotikielenään vielä 1830-luvulla. Tällöin kieli on lopullisesti kuollut tuolla alueella ehkä vasta 1800-luvun lopulla. Täysin mahdotonta ei ole, etteikö yksittäisiä kieltä osaavia henkilöitä ole ollut elossa vielä 1900-luvun alussa. Eri asia on onko heillä ollut enää siinä vaiheessa keskustelukumppaneita. Esim. Kuolan alueen erään saamelaiskielen viimeisin puhuja oli eräs iäkäs vanhus. Kaikki muut olivat jo kuolleet. Sallasta en tiedä, mutta luulisi historian noudattavan pääpiirteissään Sodankylän alueen historiankulkua.
Nuo tiedot on minullekki tuttuja,tosiaan joku vois ruveta tutkimaan Sallan/Kuolajärven metsäsaamelaisten kohtaloa.Nimittäin meidänkin keskuudessa elelee vuorenvarmasti sellaisia ihmisiä joiden isovanhemmat olivat ks.kansaa.Rupesin itte tätä asiaa tutkiskelemaan ku selvitin isoisäni sukua ja selvis että minunkin suonissa virtaa tuon kansan veri....tosin olen tiedostanut sen jo paljon aikaisemmin.
0Äänestä
Tutkija evp
Helsingin yliopiston mukaan Sallan Kuolajärvellä vielä 1800-luvulla puhutulla saamelaismurteella oli yhtymäkohtia koltansaaneen. Keminsaame taas oli läheistä sukua inarinsaamelle. Näin ovat päätelleet niistä muutamista saatavissa olevista näytteistä.
0Äänestä
Puolesta
Helsingin yliopisto ei ole voinut antaa kyseistä prätöntä tietos.
0Äänestä
Peräkyläläinen
Bures, bures: Sallassa ei kuulunut Lapin kieltä edes silloin kun Lönnrotin, Sjögren ja Castren siellä etsivät lapin kielen puhujia vuonna 1840 tienoilla.
0Äänestä
Pelkosia
AapeeLle: Juuria etsimään arkistosta? Ei sellaisella perinnöllä ole mitään elävää elämää, ei yhteyttä Sinuun. Tällä lailla houkkaamalla kadotit kiinnekohdan omaan arvokkaanseen elämänkokemukseesi ja jouduit eksyksiin feikkitilaan. Jos olet harhautunut muinoin kuolleiden ihmisten verenperinnön palvojien yhdistykseen, peräytyminen on vaikeaa.
0Äänestä
lohiJaTurkisVero
Kirkkohan se tuhosi lapin kielet.Ruottia vielä meinasivat pakottaa oppimhan,mutta siitä nyt ei tullu lasta eikä pazkaa vaikka ihmisten oli pakko käyä kirkossa kymmenien kilometrien päässä. jalakapuun ym uhalla.Noitarummut ja taikakalut polttivat ja tuhosivat.Son ollu kovaa meininkiä se. Nämä ruottalaiset tuhos lappia 1700-1800 luvulla
0Äänestä
Piegga
Tieteellinen tutkimus asiasta olisi paikallaan. Toki tutkimusta saamme odottaa sillä tulos ei välttämättä tulisi olemaan halutunlainen vallitsevan saamelaistutkimuksen kannalta. Onhan meillä tämmöisiä politisoituneita tutkijoita kuin Veli-Pekka Lehtola, Klemetti Näkkäläjärvi, Pekka Sammallahti. Tähän päälle mediassa (Yle saame) työskentelevät muut nationalistisaamelaiset niin asia on kuoliaaksi vaiettu. Viimeistään faktalavvun propagandakoneisto yle saamen kanssa yhdessä pitävät huolen siitä että asia kerrotaan saamelaiskäräjien kannalta edullisesti.
0Äänestä
EiHulluudelle
Kaikki pätevät ( saamelaisasioita vuosikymmeniä tutkineet) tutkijat on leimattu politisoituneiksi. Jos nämä tutkijat poistaisivat päästään tietonsa, he kelpaisivatkin Pieggalle. Olisi hyvä myös, jos saamelaisuudestaan tutkija luopuisi ja liittyisi suomalaisten ryhmään lapinkyläväkeen. Ryhtyisivät höynäyttämään itseään ja muita ”metsäsaamelaisuudella” ja puhumalla ”keminsaame”.
0Äänestä
Kauhistunut
”Metsäsaamelaisista” ei ole mitään tietoa vakavien tutkijoiden kirjoituksissa, mutta tämän vuosituhannen vaihteessa alkoi höynäytysten höynäys, kun Lapin kansanedustajat tulivat lapinkyläliikkeen aktiivipropagandisteiksi. Kansallinen kivääriyhdistys on pitkään ollut höynäyttäjien ideapankkina. kyseessä on sidos kaivosteollisuuteen. Ja isot rahat. Pahantahtoista epäasiallista haukkumista ja panettelua on saanu osakseen Saamelaiskäräjät ja koko saamen kansa (pohjoissaamelaiset ja kolttasaamelaiset sekä kaikki ”kielisaamelaisiksi ” haukutut). Saamelaiset kauhistuneina ovat joutuneet todistamaan, miten koko Suomen kansaa viedään kuin pässiä narussa.
0Äänestä
KetutTympii
Maijala on trumppi, samoin Kärnä ja Lohi. Trumppiseuroja ovat lapinkylä- ja metsälappalaisyhistykset. Jälkimmäinen sanoo itseään saamelaiseksi, vaikka EI ole.
0Äänestä
HuutoOnVoima
Ko tietäisi kuka sitä ylipäätään on puhunut? Ei ole yhtäkään nimeä mainittu missään. Ja sitten pitäisi löytyä se viimeinen puhuja!
Kyllä se varmaan pian jonku navetan vintiltä Mukkalasta löytyy. Huutelee vaan sinne ahkerasti niin sieltä se nousee!
0Äänestä
jauda
na kun net valot sammuu äteriputeriksestä.
0Äänestä
sallan_eino
Onneksi sammui lapinmurre sallasta täällä nyt puhutaan oikiaa suomea eikä saamenmurretta onneksi
Vastaukset 17
Vanhimmat
Aina vaan ihmetelly tota hoon päälle puhumista, mistä se johtuu? Onko alkanut jonkun puheviasta vai mistä?
Hoon päältä puhuminen on kulkeutunut lappiin, etelä-pohjanmaalta tulleitten
"siirtolaisten" tuomana !
Ensimmäiset suomalaiset uudisasukkaat saapuivat Kemin Lapin lapinkylien alueelle 1670-luvulla. Vähitellen myös alkuperäisväestö muutti elintapansa ja keinonsa. Pyyntikulttuuri vaihtui uudistilallisiksi. Kemin Lapin asutuskuvassa tapahtui ratkaiseva muutos 1760-luvulla. Tuolloin kaikki ns. verosavut merkittiin uudistiloiksi. Metsäseutujen saamelaiset/lappalaiset muuttuivat lopullisesti uudistilallisiksi. Tästä alkoi vähitellen kulttuurinen ja myös kielellinen muutos. Metsäsaamelaisten kieli luultavasti säilyi melko pitkään. Luultavasti sitä puhuttiin koti- tai keittiökielenä vielä pitkään sen jälkeen kun kylillä ihmisten parissa puhuttiin jo suomea. En tiedä onko asiasta tehty tutkimuksia. Maaoikeustutkimukset sivuuttavat tämän puolen täysin. Jossain vaiheessa kuitenkin tapahtui kielenvaihdos. Veikkaisin että kieltä osaavia vanhuksia oli Sallassa elossa vielä 1800-luvulla.
Kirjallisuudesta löytyvien tietojen (Jacob Fellman) mukaan mm. Sodankylän alueen eteläosissa eräät asukkaat käyttivät saamen kieltä kotikielenään vielä 1830-luvulla. Tällöin kieli on lopullisesti kuollut tuolla alueella ehkä vasta 1800-luvun lopulla. Täysin mahdotonta ei ole, etteikö yksittäisiä kieltä osaavia henkilöitä ole ollut elossa vielä 1900-luvun alussa. Eri asia on onko heillä ollut enää siinä vaiheessa keskustelukumppaneita. Esim. Kuolan alueen erään saamelaiskielen viimeisin puhuja oli eräs iäkäs vanhus. Kaikki muut olivat jo kuolleet. Sallasta en tiedä, mutta luulisi historian noudattavan pääpiirteissään Sodankylän alueen historiankulkua.
Nuo tiedot on minullekki tuttuja,tosiaan joku vois ruveta tutkimaan Sallan/Kuolajärven metsäsaamelaisten kohtaloa.Nimittäin meidänkin keskuudessa elelee vuorenvarmasti sellaisia ihmisiä joiden isovanhemmat olivat ks.kansaa.Rupesin itte tätä asiaa tutkiskelemaan ku selvitin isoisäni sukua ja selvis että minunkin suonissa virtaa tuon kansan veri....tosin olen tiedostanut sen jo paljon aikaisemmin.
Helsingin yliopiston mukaan Sallan Kuolajärvellä vielä 1800-luvulla puhutulla saamelaismurteella oli yhtymäkohtia koltansaaneen. Keminsaame taas oli läheistä sukua inarinsaamelle. Näin ovat päätelleet niistä muutamista saatavissa olevista näytteistä.
Helsingin yliopisto ei ole voinut antaa kyseistä prätöntä tietos.
Bures, bures: Sallassa ei kuulunut Lapin kieltä edes silloin kun Lönnrotin, Sjögren ja Castren siellä etsivät lapin kielen puhujia vuonna 1840 tienoilla.
AapeeLle:
Juuria etsimään arkistosta? Ei sellaisella perinnöllä ole mitään elävää elämää, ei yhteyttä Sinuun. Tällä lailla houkkaamalla kadotit kiinnekohdan omaan arvokkaanseen elämänkokemukseesi ja jouduit eksyksiin feikkitilaan. Jos olet harhautunut muinoin kuolleiden ihmisten verenperinnön palvojien yhdistykseen, peräytyminen on vaikeaa.
Kirkkohan se tuhosi lapin kielet.Ruottia vielä meinasivat pakottaa oppimhan,mutta siitä nyt ei tullu lasta eikä pazkaa vaikka ihmisten oli pakko käyä kirkossa kymmenien kilometrien päässä. jalakapuun ym uhalla.Noitarummut ja taikakalut polttivat ja tuhosivat.Son ollu kovaa meininkiä se.
Nämä ruottalaiset tuhos lappia 1700-1800 luvulla
Tieteellinen tutkimus asiasta olisi paikallaan. Toki tutkimusta saamme odottaa sillä tulos ei välttämättä tulisi olemaan halutunlainen vallitsevan saamelaistutkimuksen kannalta. Onhan meillä tämmöisiä politisoituneita tutkijoita kuin Veli-Pekka Lehtola, Klemetti Näkkäläjärvi, Pekka Sammallahti. Tähän päälle mediassa (Yle saame) työskentelevät muut nationalistisaamelaiset niin asia on kuoliaaksi vaiettu. Viimeistään faktalavvun propagandakoneisto yle saamen kanssa yhdessä pitävät huolen siitä että asia kerrotaan saamelaiskäräjien kannalta edullisesti.
Kaikki pätevät ( saamelaisasioita vuosikymmeniä tutkineet) tutkijat on leimattu politisoituneiksi. Jos nämä tutkijat poistaisivat päästään tietonsa, he kelpaisivatkin Pieggalle. Olisi hyvä myös, jos saamelaisuudestaan tutkija luopuisi ja liittyisi suomalaisten ryhmään lapinkyläväkeen. Ryhtyisivät höynäyttämään itseään ja muita ”metsäsaamelaisuudella” ja puhumalla ”keminsaame”.
”Metsäsaamelaisista” ei ole mitään tietoa vakavien tutkijoiden kirjoituksissa, mutta tämän vuosituhannen vaihteessa alkoi höynäytysten höynäys, kun Lapin kansanedustajat tulivat lapinkyläliikkeen aktiivipropagandisteiksi. Kansallinen kivääriyhdistys on pitkään ollut höynäyttäjien ideapankkina. kyseessä on sidos kaivosteollisuuteen. Ja isot rahat. Pahantahtoista epäasiallista haukkumista ja panettelua on saanu osakseen Saamelaiskäräjät ja koko saamen kansa (pohjoissaamelaiset ja kolttasaamelaiset sekä kaikki ”kielisaamelaisiksi ” haukutut).
Saamelaiset kauhistuneina ovat joutuneet todistamaan, miten koko Suomen kansaa viedään kuin pässiä narussa.
Maijala on trumppi, samoin Kärnä ja Lohi. Trumppiseuroja ovat lapinkylä- ja metsälappalaisyhistykset. Jälkimmäinen sanoo itseään saamelaiseksi, vaikka EI ole.
Ko tietäisi kuka sitä ylipäätään on puhunut? Ei ole yhtäkään nimeä mainittu missään. Ja sitten pitäisi löytyä se viimeinen puhuja!
Kyllä se varmaan pian jonku navetan vintiltä Mukkalasta löytyy. Huutelee vaan sinne ahkerasti niin sieltä se nousee!
na kun net valot sammuu äteriputeriksestä.
Onneksi sammui lapinmurre sallasta täällä nyt puhutaan oikiaa suomea eikä saamenmurretta onneksi