Pohjoisnavan
jääpeite
18897
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Jyllands-Posten taisi hankkia kristittyjä vihollisia itselleen tuolla jutulla ;-). Onhan tuo nyt selvää että ei se minnekään sula kun se on aiemminkin ollut sulana 15 miljoonaa vuotta sitten.
Mitä sitten, oletko sinä niitä jäitä tähänkään asti tarvinnut johonkin? Jääkaapista saat riittävästi jäätä mukiisi. Jos ei riitä niin osta tehokkaampi pakastelokero.
...tätä kaveria
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4500000000001776&posting=22000000031293703
Ruotsalaisessa jutussa asiasta on kerrottu vähän laajemmin. Siellä on myös tutkijoiden kommentti:
"..Om den snabba avsmältningen fortsätter, och inte visar sig vara en tillfällig klimatförändring, kommer Nordpolen vara isfri betydligt tidigare...". Sieltä kannattaa huomata maininta; mikäli ilmastonmuutos ei osoittaudu tilapäiseksi.
http://www.aftonbladet.se/nyheter/article1803653.ab
Niihin ei ole ennenkään kannattanut paljoa ajatteluaan perustaa. Soopaa mikä soopaa...
Niinpä tuntuu asiasta puhuttavan täälläkin. Kommenttisi oli siitä taas hyvä osoitus.
Pohjoisnavan jäämassasta siis hävisi vuodessa 25 % ? Tuota menoahan se katoaa kolmessa vuodessa. Miksi sulaminen hidastuisi, kun se on viime vuosina vain kiihtynyt nopammaksi kuin mitkään ennusteet, eli sanotaan kahdessa vuodessa.
tietoa. Syksyllä sulaminen jatkuu kunnes vedet ovat valuneet mereen tai ovat jäätyneet. Talvella pilkkopimeässä lumisade näkee laskeutua mihin vain ja tuuli kinostaa uutta valkeaa lunta kauniisiin muotoihin, joten kun keväällä ja kesällä aurinko paistaa, on kaikenmaailman toimittajien, valokuvaajien ja tutkijoiden mukava diesel-käyttöisen laivan kannelta kuvata maisemia ja odottaa kun jossain joku lumikinos valahtaa mereen ja laivan messissä odottaa... hmm... ilmeisesti Argentiinasta tuotu naudanpaisti ja ranskalaiset perunat ja oliskohan toi Gennadi - siis tämän Urkainalaisen tutkimusalukseksi muutetun rahtilaivan (niin... tällä tutkimuksella on Lännessä niin paljon kysyntää, että Georgji ja Nikalai päättivät ostaa kaksikin Ukrainalaista dieselkäyttöistä rahtilaivaa ja muuttaa ne "tutkimuksaluksiksi") Niin siitä Gennadista joka paistoi tämän pihvin nestekaasukäyttöisellä grillillä. Että semmoinen tarina Ilmaston lämpenemisvouhottajista. Bisnes kannattaa.
...vanhaa ja jos on niin olkoon.
http://jp.dk/indland/article1260261.ece
Tassa on vahan asiaa. Olisi hienoa jos sita voisi huomioida jo siina polttavassa kysymyksessa jotenkin, siina kun muissakin tiedonannoissa. :
Uudet tiedot ilmastonmuutoksesta pistavat vahan laskelmia uusiksi. Lahitulevaisuuden kysymys ei tulekaan olemaan hiilidioksidin taso, vaan jaameren kelluvien jaiden (kuten vaikka suomen olemattoman lumipeitteen) aiheuttamat muutokset maapallon heijastuskyvyssa.
Virallinen ennuste kertoo kelluvien merijaiden sulavan kokonaan kesaaikaan jo vuosina 2020 - 2030, viela vuosi aikasemmin ennuste oli siina 2060-2070.
Aika paha, silla on myos laskettu etta tallainen muutos maapallon albedossa on suurin piirtein yhta kuin jos ilmakehaan heitettaisiin tuhannen vuoden tamanhetkiset hiilidioksidipaastot.
Isoin pohjoisia-jaita sulattava tekija ei ole yleinen ilmaston lampeneminen, vaan ensi sijaisesti nokipaastot jotka jaille ja lumelle tultuaan vetavat paljon auringonvaloa puoleensa.
Uusimpien tutkimusten mukaan, jotka julkistettiin viime syksyna 94% jaiden sulamisesta johtuu noesta / mustista aerosoleista.
Sama asia etela-aasiassa, jossa Himalajan jaatikoiden sulaminen on merkittava ongelma. Taalla vaikuttaa myos noen ilmastoa lammittava vaikutus erityisesti. Se viilentaa ilmastoa maanpinnalla aurinkoa varjostamalla, mutta ylailmassa leijaillessaan se kuumentaa voimakkaasti lahellaan olevaa ilmaa. Tietenkin myos jaatikoiden paalle sataessaan albedon vahentyessa sulaminen kiihtyy. Sulamisen kiihtyessa myos maapallon albedo vahenee taallakin.
Gronlannille ja jaameren jaille tulevasta noesta 30% on etela-aasiasta, silla himalaja nostaa noen korkealle korkeuksiin jolloin se tulee lopulta pohjoisnavan tuntumaan. Jos noen maaraa pitaa rajoittaa, Etela-aasia on siis keskeinen alue. Talloin tasta voi myos tulla suuri tulonsiirto vauraammilta mailta koyhemmille.
Mustat aerosolit eli noki siis lammittaa korkealla ollessaan voimakkaasti ilmastoa suoraankin. Uusimpien tutkimusten mukaan 25% suorasta ilmaston lampenemisesta johtuisi niista. Vaikutus on lyhyella aikavalilla voimakas.
Kerrannaisvaikutuksena albedovaikutuksineen ja jaiden sulamisineentulevat tulevaisuudessa olemaan ehdottomasti merkittavin tekija ilmaston lampenemisessa.
----
Eli mita on paateltavissa:
maailmanloppu tulee sitten ehka 15 vuodessa jos mitaan ei tapahdu asian estamiseksi.
Mutta: paljon on tehtavissa. Mustien aerosolien kesiverto elinika ilmassa on vain kaksi viikko contra hiilidioksidin sata vuotta. Se mita on satanut lumelle tai jaatikoille peittyy seuraavaan lumisateeseen. Joten mita saadaan aikaan noiden rajoittamiseksi, vaikutus tuntuu miltei heti.
--------
Toinen positiivinen juttu: siina kun hiilidioksidin maaran rajoittaminen voi viela toistaiseksi rajoittaa talouskasvua - noen maaran rajoittaminen taas voisi pakottaa siirtymaan sen verran puhtaampaan tekniikkaan jotta ilma paranee hengitettavaksi. Koska merkittavia maaria syntyy koyhemmissa maissa koyhien ihmisten surkeista keittoliesista voi olla mahdollista, jotta rikkaat maat osallistuisivat naiden uusimiseen. Tarkea juttu, silla esim. Nepalissa joillain alueilla 50% lapsista kuolee vauvoina ilmeisesti sisailman savuun. Puun hankinta on suuri kustannustaakka koyhille.
Lisaksi ihmiset etelan kaupungeissa elaisivat pitempan jos nokea puksuttavia kaksitahti autoja uusittaisiin vaikka biokaasulle tai sahkolle. Tietenkin myos hiilidioksidipaastot vahenisivat.
----
Euroopasta ja Venajalta tulee suuri osa noesta. Liikenne on suurin lahde. Siirtyminen joko sahkoautoihin tai maakaasuun/biokaasuun eliminoi ongelman sataprosenttisesti. Samalla vahenee myos hiilidioksidin maara. Suomessa alkaa nyt sahkoautoprojekti. Vanhoja polttomoottoriautoja ei ole vaikea konvertoida kaasuautoiksi. Tallaisten vaatimusten pitaisi olla enemman ymparistojarjestojen fokuksessa. Venajalla, kuten Etelassa, merkittava noen lahde on biomassan kulotus pelloille. Turhaa. Sen voi konvertoida vaikka hiileksi ja sotkea maaperaan jolloin lannotteiden tarve vahenee. Tai tehda sahkoa pienella hakakaasuttimella. Tai madattaa biokaasuksi. Nama maat tarvitsisivat apua lannesta tahan, mutta tama biomassan hyodyntaminen maksaisi itsensa pian takaisinkin.
On olemassa clean development - mechanismeja nyt jo, joilla voi puhtaampaa tekniikkaa siirtaa kehitysmaihin. Niiden puitteissa voisi markkinoida tallaisia. Sahkoautoihin siirtyminen maksaisi niin suomen kansantaloudelle (on tulossa tosi iso bisnes!) kuin kuluttajillekkin itsensa akkia takaisin.
Kunhan vain tata tietamysta ja naita vaatimuksia saataisiin ymparistojarjestojen tietoisuuteen ja ohjelmiin. Noen ja albedon vaikutukset ovat useimmille melkein tuntemattomia. Toisaalta vasta nyt alkaa olla kunnollista tutkimustietoa. Se, etta noki viilentaa ilmastoa maan pinnalla, mutta kuumentaa sita voimakkaasti korkealla on hamannyt tutkijoita. Nyt on myos huomattu miten voimakkaasti mikroskooppisetkin hiukkaset tehostavat jaan sulamista.
Voisikohan varsinkin tassa polttavassa kysymyksessa huomioida jotenkin? Voisi olla erittain tarkeaa.
Tuo sinun matematiikkasi on ihan anuksesta. Lasket, että 25 % pinta-alasta on automatic myös 25 % massasta. Etkö tajua, että sulaneet reuna-alueet olivat jo valmiiksi ohuen jään alueita.
Keskemmällä, joka ei ole sulanut yhtään mihinkään on jää paljon paksumpaa. Ja voihan olla, että lisääntyneitten sateitten takia sinne on satanut entistä enemmän lunta ja jää onkin siellä vain paksuuntunut. Eli massa ei ole välttämättä vähentynyt yhtään tai vain hyvin vähän.
Jaa, tuo voisikin olla hyvä harjoitus uudestaan laskea paljonko Grönlantin keskiosaan ja Antarktikselle pitäisi sataa lunta, jotta havaitut muutokset neutraloituisi. Tuo 23% oli siis pohjoisella (vielä Jää)merellä olevan monivuotisen jään pinta-alan vähenemä vuoteen 2005, jolloin edellinen vastaava pinta-alan pienuuden ennätys tehtiin, verrattuna, eikä Grönlannin jäämassan hävikin nopeutumisen suuruus vastaavana ajanjaksona.
Tuossa kumminkin tuumitaan että v. 1989 vanha monivuotinen jää peitti 80% arktiksesta ja nykyään lukema on huima 3%:
http://www.adn.com/news/alaska/story/312401.html
Massasta hävisi 25 %.
Ei pinta-alasta.
MASSASTA.
Massasta hävisi 25 % vuodessa.
Ei pinta-alasta.
MASSASTA!
http://jp.dk/indland/article1260261.ece
25 pct af ismassen forsvundet ...
Katso niitä linkin kuvia
http://jp.dk/indland/article1260261.ece
4.2.2007 ja 4.2.2008 välisenä aikana jään pinta-ala on pysynyt suunnilleen samana, mutta paksun monivuotisen jään miäärä on vähentynyt huomattavasti. Tuo uusi ohut jää luultavasti sulaa nopeasti seuraavan puolen vuoden aikana.
suoltaa palstalle pelkkää lapioitavaa sianpaskaa eikä osaa laskea edes yksinkertaista matematiikkaa. 25 % p-alasta ei ole automatic sama asia kuin tilavuudesta, tollo.
1. Massa on vähentynyt 25 %
2. Kukaan ei ole väittänyt että "p-alasta automatic sama asia kuin tilavuudesta,"
vitun tollo mulkku!
Ihan asiaa oli, vaikkakin jotain hienostelua jutun kirjoittaja aina haluavat sisään ympätä, kuten että noki ja saastepäästöt sekä laskeuvat esim. Pohjoisnavan lumikentille olisivat Aasialaisten syytä.
Kyllä saastuttajia ovat kaikki ihmiset saman arvoisesti. Kuka vaan polttaa mitä tahansa - öljytuotteista puuhun, pellettiin tai sanoma lehtiin - on samanlainen saastuttaja ja sinne taivaan tuuliin ne nokikikkareet sekoittuvat.
Muuten meidän STEWIND 30 voimala tuotti tänään ilta 18 mennessä yli 8 kWh vaikka tuuli puhalsi talon yli, eikä tullut yhtään nokikikkaretta.
Niin - tämän saastutus asian olen sisäistänyt jo kauan sitten viime vuosituhannella, mutta ihmettelen mainitsemiesi "ympäristöjärjestöjen" motiiveja. Kerran nimittäin tuli yhtiöllemme kirje ILMASTONMUUTOS järjestöstä ja lähettäjänä oli joku neiti Kärkkäinen. Soitin ja ehdotin yhtiötämme mukaan porukkaan, koska teemme mm. Helsingin Tuulipuistohanketta ja muita megawattiluokan hankkeita sekä tuotekehitämme kotitarvekäyttöön pienempiä tuulivoimaloita. Hetken neiti empi ja vastasi, että ei sellainen taida sopia tähän ILMASTONMUUTOS hankkeeseen.