En yleensä pura asioitani keskustelupalstalla, mutta enää en keksinyt parempaakaan väylää. Asia minulle niin vaikea ja henkilökohtainen, ettei tästä voi edes kunnolla kavereille puhua. Nimittäin, mitä mieltä te olette tästä tilanteestani? En halua ”lapsellisia” kommentteja vaan ihan aikuisten oikeasti järkeviä kannanottoja. Mieheni mielestä vika on lähes yksinomaan minussa...
Olen nuori naimisissa oleva nainen. Mieheni myös nuori, vaikkakin hiukan munia vanhempi. Meillä (minulla? kaksi ongelmaa. Ensimmäinen ongelma on se, että meillä ei ole koko avioliitto ainaka ollut mielestäni ”normaali” seksielämä. Keskimäärin harrastemme seksiä noin kerran kahdessa viikossa. Muutaman kerran on mennyt kuukausikin, niin kuin nytkin. Ja olen reilu parikymppinen!!Itse olen aina ollut seksuaalisesti hyvin avoin persoona, minulle ei tuota hankaluuksia puhua siitä ja leikkiä vähän rajumpiakin leikkejä. Olemme jutelleet tästä asiasta useita kertoja, mutta mikään ei ole muuttunut. Mieheni sanoo ettei minussa ole mitään vikaa. Joskus sanoi, että olen liian itsevarma sängyssä, jonka jälkeen annoin miehen viedä täysin ja olin melko passiivinen. Sitten hän perui sanansa ja sanoi ongelman olevan siinä, että hänestä tuntuu ettei hän saa tyydytetyksi minua. Nautin seksistä suunnattomasti vaikka en helposti loppuun asti pääsekkään. Olen kehunut mieheni taitoja ja hänessä ei ole mitään vikaa, sillä todella nautin hänen kanssaan rakastelusta. Ongelma on vain se että sitä on niin harvoin, mietin tätä asiaa lähes päivittäin. Muuten hyvä suhteemme kärsii tästä, koska en koskaan pysty tämän vuoksi ajattelemaan että kaikki olisi hyvin suhteessamme. Olen pieni ja normaali/hoikka ulkoisesti ja minulla on normaalit muodot. Tykkään pukeutua naisellisesti ja muodikkaasti. Ulkoisesti siis luulen miellyttäväni miestäni. Vielä yksi asia, mieheni on usein ”jäänyt kiinni” pornon katselusta ja en hyväksy sitä juuri sen vuoksi ettei hän ”halua” minua kuin niin harvoin. Miksi sitten tyydyttää katselemalla muita?
Toinenkin ongelma on poikinut ja kasvanut viime aikoina entistä suuremmaksi ja luulen että tämä seksin puute vaikuttaa ainakin minun puoleltani seuraavaan. Eli minusta mieheni katselee liikaa ja liian pitkään muita naisia. Etenkin minua nuorempia pimuja. Ymmärrän missä menee normaalin raja, jos olen oikein ymmärtänyt, niin mielestäni se menee siinä että huomatessaan miellyttävän pimun katsoo sillain hetken niin kuin itsekin katson esim. hyvännäköisiä miehiä. Itse en kehtaisi mieheni vierellä katsoa hyvin pitkään, niin että usein naiset huomaavat sen. Ja ovat siitä hyvin mielissään, koska mieheni on komea ja edustava. Tästä on tullut minulle jo sen verran suuri ongelma, että välttelen menemästä paikkoihin, joissa tällainen vaara on, että joudun taas toteamaan, että ”etkö oikeasti tajua, että tuo pimu jo varmaan ihmettelee mitä katseillasi haet?” Toisaalta olen miettinyt eikö mieheni todella tajua ”kerta toisensa jälkeen” että minä kyllä huomaan missä hänen silmänsä liikkuvat vaikkakin istun vieressä. Jos menemme esimerkiksi johonkin tilaisuuteen missä paljon ihmisiä, minusta tuntuu (ja näin se on) että mieheni vain katselee ihmisiä- ei keskity olennaiseen. Ja sit ku ”parhaat” saa poimittua katseellaan- katselee ”tiirailee” koko mahdollisen loppuajan. Nämä parhaat/paras ei minusta useinkaan ole kuin ihan tavallisia vaikka vain tiukoissa farkuissa olevia tyttöjä. Jos huomautan asiasta saan aikaan suuren riidan ja toiseksi usein vastapuolustelu. Saatan sanoa esim, jostakin ihan ok hyvännäköisestä jota mieheni katselee, että ihan normaali- mitä näet tuossa- niin joskus kuulen mieheni vastaväitteen esim. onhan tuolla kauniit silmät tai onpa söpö jne...Voiko kukaan ymmärtää miltä minusta tuntuu tuolloin kun huomaan ”jälleen aina mieheni silmät jossakin väärässä paikassa. Ja kun nämä naiset/tytöt huomaavat mieheni vilkuilun. Se niin suunnattomasti ”ottaa sydämestä”, Tuntuu että en riittäisi miehelle koska hänen täytyy katsella niin selvästi muita. Ja usein jos on bongannut jonku ihan hyvännäköisen/hyvännäköisen/muotoisen jne...istumassa, mieheni odottaa että tämä nainen/tyttö nousee, että näkee myös pyllyn. Pyllyt kiinnostaa, ei niinkään rinnat. Jutun pointti siis siinä, että kun seksiäkin niin harvoin ja vielä tämä juttu, tuntuu väkisinkin ettei mieheni ole tarkoitettu minulle. Vaikkakin kertoo rakastavansa.
Voisitteko siis auttaa minua? En itse tiedä mitä tehdä? Mieheni mielestä vika siis minussa ja syytän häntä turhasta. Joskus tekisi mieli saada videokameralle nämä hänen vilkuilunsa, pitkät katseensa, jotta hän itse todella tajuaisi! Joo, ja olen usein päättänyt alkaa itse samanlaiseksi, mutta en pysty siihen, koska minua ei vain kiinnosta/eikä ole pokkaa katsella muita miehiä kun oma rakas vierellä. Anteeksi vuodatukseni, mutta en jaksa tätä enää....ilman muutosta....Siksi neuvoja ja kommentteja (olenko vain kummallinen?- kiitos!
Olen nuori naimisissa oleva nainen. Mieheni myös nuori, vaikkakin hiukan munia vanhempi. Meillä (minulla? kaksi ongelmaa. Ensimmäinen ongelma on se, että meillä ei ole koko avioliitto ainaka ollut mielestäni ”normaali” seksielämä. Keskimäärin harrastemme seksiä noin kerran kahdessa viikossa. Muutaman kerran on mennyt kuukausikin, niin kuin nytkin. Ja olen reilu parikymppinen!!Itse olen aina ollut seksuaalisesti hyvin avoin persoona, minulle ei tuota hankaluuksia puhua siitä ja leikkiä vähän rajumpiakin leikkejä. Olemme jutelleet tästä asiasta useita kertoja, mutta mikään ei ole muuttunut. Mieheni sanoo ettei minussa ole mitään vikaa. Joskus sanoi, että olen liian itsevarma sängyssä, jonka jälkeen annoin miehen viedä täysin ja olin melko passiivinen. Sitten hän perui sanansa ja sanoi ongelman olevan siinä, että hänestä tuntuu ettei hän saa tyydytetyksi minua. Nautin seksistä suunnattomasti vaikka en helposti loppuun asti pääsekkään. Olen kehunut mieheni taitoja ja hänessä ei ole mitään vikaa, sillä todella nautin hänen kanssaan rakastelusta. Ongelma on vain se että sitä on niin harvoin, mietin tätä asiaa lähes päivittäin. Muuten hyvä suhteemme kärsii tästä, koska en koskaan pysty tämän vuoksi ajattelemaan että kaikki olisi hyvin suhteessamme. Olen pieni ja normaali/hoikka ulkoisesti ja minulla on normaalit muodot. Tykkään pukeutua naisellisesti ja muodikkaasti. Ulkoisesti siis luulen miellyttäväni miestäni. Vielä yksi asia, mieheni on usein ”jäänyt kiinni” pornon katselusta ja en hyväksy sitä juuri sen vuoksi ettei hän ”halua” minua kuin niin harvoin. Miksi sitten tyydyttää katselemalla muita?
Toinenkin ongelma on poikinut ja kasvanut viime aikoina entistä suuremmaksi ja luulen että tämä seksin puute vaikuttaa ainakin minun puoleltani seuraavaan. Eli minusta mieheni katselee liikaa ja liian pitkään muita naisia. Etenkin minua nuorempia pimuja. Ymmärrän missä menee normaalin raja, jos olen oikein ymmärtänyt, niin mielestäni se menee siinä että huomatessaan miellyttävän pimun katsoo sillain hetken niin kuin itsekin katson esim. hyvännäköisiä miehiä. Itse en kehtaisi mieheni vierellä katsoa hyvin pitkään, niin että usein naiset huomaavat sen. Ja ovat siitä hyvin mielissään, koska mieheni on komea ja edustava. Tästä on tullut minulle jo sen verran suuri ongelma, että välttelen menemästä paikkoihin, joissa tällainen vaara on, että joudun taas toteamaan, että ”etkö oikeasti tajua, että tuo pimu jo varmaan ihmettelee mitä katseillasi haet?” Toisaalta olen miettinyt eikö mieheni todella tajua ”kerta toisensa jälkeen” että minä kyllä huomaan missä hänen silmänsä liikkuvat vaikkakin istun vieressä. Jos menemme esimerkiksi johonkin tilaisuuteen missä paljon ihmisiä, minusta tuntuu (ja näin se on) että mieheni vain katselee ihmisiä- ei keskity olennaiseen. Ja sit ku ”parhaat” saa poimittua katseellaan- katselee ”tiirailee” koko mahdollisen loppuajan. Nämä parhaat/paras ei minusta useinkaan ole kuin ihan tavallisia vaikka vain tiukoissa farkuissa olevia tyttöjä. Jos huomautan asiasta saan aikaan suuren riidan ja toiseksi usein vastapuolustelu. Saatan sanoa esim, jostakin ihan ok hyvännäköisestä jota mieheni katselee, että ihan normaali- mitä näet tuossa- niin joskus kuulen mieheni vastaväitteen esim. onhan tuolla kauniit silmät tai onpa söpö jne...Voiko kukaan ymmärtää miltä minusta tuntuu tuolloin kun huomaan ”jälleen aina mieheni silmät jossakin väärässä paikassa. Ja kun nämä naiset/tytöt huomaavat mieheni vilkuilun. Se niin suunnattomasti ”ottaa sydämestä”, Tuntuu että en riittäisi miehelle koska hänen täytyy katsella niin selvästi muita. Ja usein jos on bongannut jonku ihan hyvännäköisen/hyvännäköisen/muotoisen jne...istumassa, mieheni odottaa että tämä nainen/tyttö nousee, että näkee myös pyllyn. Pyllyt kiinnostaa, ei niinkään rinnat. Jutun pointti siis siinä, että kun seksiäkin niin harvoin ja vielä tämä juttu, tuntuu väkisinkin ettei mieheni ole tarkoitettu minulle. Vaikkakin kertoo rakastavansa.
Voisitteko siis auttaa minua? En itse tiedä mitä tehdä? Mieheni mielestä vika siis minussa ja syytän häntä turhasta. Joskus tekisi mieli saada videokameralle nämä hänen vilkuilunsa, pitkät katseensa, jotta hän itse todella tajuaisi! Joo, ja olen usein päättänyt alkaa itse samanlaiseksi, mutta en pysty siihen, koska minua ei vain kiinnosta/eikä ole pokkaa katsella muita miehiä kun oma rakas vierellä. Anteeksi vuodatukseni, mutta en jaksa tätä enää....ilman muutosta....Siksi neuvoja ja kommentteja (olenko vain kummallinen?- kiitos!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Et kertonut miehesi edellisistä suhteista. Onko hän aiemmin ollut suhteessa jonkun itseään paljon nuoremman kanssa? Jätettiikö hänet? Onko hän kenties jotenkin fiksautunut teineihin ja haluaisi sinun olevan kokematon (katsoo teini?pornoa, tuijottelee nuorempia ja vielä sanoi sinun olevan liian itsevarma sängyssä).
Vastalöääkkeeksi olisin ehdottanut, että aloitat samanlaisen tiirailun, mutta toisaalta miksi ruveta samanlaiseksi idiootiksi kuin miehesi.
Ota asia uudelleen esille riidan uhallakin. Kerro hänelle miten paljon tuollainen käytös loukkaa, mutta käsittele seksinpuutetta varoen. Voihan olla, että suorituspaineet ovat jossain vaiheessa olleet niin kovat(hän onkin kokenut olevansa vähemmän kokenut), että hän pelkää epäonnistumista eikä siksi halua kovin usein seksiä.
Ellei hän ymmärrä, millaisia riittämättömyyden tunteita ja pahaa oloa suhteessa toisten naisten avoin ja häpeämätön tuijotus sinulle aiheuttaa, lähde suhteesta. Ellei hän pysty muuttamaan käytöstään nyt, ajattele millainen tilanne olisi, kun itse alat lähestyä keski-ikää!
Ihana saada kommentteja muilta, etten joudu olemaan ihan yksin asian kanssa.KIitos paljon! Tämä minulle niin raskasta, että tuntuu että sydän jo liian rasittunut. Kokoajan mieltä painaa nämä asiat. Tarkennuksia asioihin. Elikkäs miehelläni on ollut minua ennen yksi pitkä seurustelusuhde, mutta nainen ei ollut minua nuorempi. Suunnilleen ikäiseni. Ja mieheni jätti tämän naisen. Haluan myös korjata, että ei mieheni aina katsoa vain teinejä (minua nuorempia), mutta itse olen enimmäkseen huomannut minua nuorempien kiinnostavan. Mutta saattaa katsoa samallalailla myös "aikuisia naisia". Itse toivon kovasti ettei mieheni olisi tällainen teinien perään oleva, koska en voisi sietää sellaista piirrettä miehessäni. Itseäni kun on aina kiinnostaneet vanhemmat herrasmiehet ;)
Olen muuttunut tosiaan viime aikoina (silloin harvoina kertoina) kun harrastamme seksiä- olen yrittänyt olla kokematon. Mutta mieheni on myös sanonut ettei sitä pysty "muuttamaan" ja minkäs minä sille voin sitten!
Välillä ottaa niin pultiin että tekee mieli kostaa tämä paha olo, josta joudun kärsimään. En kuitankaan pystyisi...
Olemme nyt tilanteessa, ettei mieheni ala edes kuuntelemaan minua koska "syytän häntä turhasta". jos mainitsen jotain vain huudon "turpa kii" tms takaisin....
kin, että jos mieheni mielestä olisin tuollainen kuin mieheni- voisin todella muuttua. Kun menisimme jonnekkin yhdessä näyttäisin miesten nähden selvästi miehelleni kuka on minun ja ketä rakastan, mutta ei niin ei...Ja miksi hermostua valtavasti, eikä voi keskustella, jos tietää että itse syytön.En tiedä sitten nuiden miesten ajatusmaailmasta...
Olen ajatellut sitä
tiedätkö, mihin hän on alun perin rakastunut sinussa, mitä hän arvostaa sinussa?
En tiedä osaanko auttaa, mutta kysyisin, että miten pitkään olette olleet yhdessä ja oliko seksielämänne alussa aktiivista? Onko hän katsellut pornoa kokoajan vai vasta nyt myöhemmin?
Nuo tavat tuntuvat olevan monille miehille ihan normikäytöstä, ymmärrän kyllä että ongelmallista on, että seksiä on sinun mielestäsi liian harvoin ja mies käyttää sitten energiansa itseensä. Aika itsekkäältähän se äkkinäisesti kuulostaa. Toisaalta kysymys voi olla juuri suorituspaineistakin tai syylllisyydestä sen suhteen, että on hänellä on kenties näitä muitakin fantasioita ehkä muista naisista. (Joka on tietysti eri asia, kuin halu pettää) Monet miehet (ja miksei naisetkin) ovat niin juurtuneita omiin fantasioihinsa, että parisuhteen arkipäiväistyessä on pakko etsiä "virikkeitä" muualta. En osaa sanoa, onko tämä oikein vai ei;), ei sellaista varmaan voi sanoa.
Kyllä sinulla on oikeus omiin tunteisiisi ja loukkaantumiseen, mutta toisaalta hänelläkin on oikeus omaan seksuaalisuuteensa, eikä toista voi pakottaa seksiin tai haluamaan enemmän. Jos teillä on ollut riitoja seksin määrästä, luultavasti se vaikuttaa toisen haluihin negatiivisesti. Koita saada muutakin ajateltavaa, äläkä myöskään suostu itse seksiin, jos et halua.
Ei näistä neuvoista varmaan hirveästi apua ole, mutta älä kiellä miehesi (erilaista) seksuaalisuutta kokonaan, mutta voit pyytää ettei hän tiiraile muita naisia esim. sinun läsnäollessa, siten että se loukkaa sinua. Hän voi kokea syyllisyyttä näistä tarpeistaan (tiirailla muita naisia, oli ne sitten pornon katsomista tai muuta) ja hänen voi olla vaikea nauttia seksistä sinunkaan kanssa, jos hän tuntee näistä syyllisyyttä. Pointti on siis, että jossain määrin nämä asiat ovat hyväksyttäviä ja täydellisellä kieltämisellä synnytät ehkä hänelle vielä suuremman halun näiden asioiden tekemiseen. Yrittäkää etsiä jonkinlainen kompromissi... Tsemppiä sinulle.
Kiitos sinullekin viestistä- selvästi nämä vastaukset hieman vähentää tätä pahaa oloa.
Olemme olleet yhdessä noin kolme vuotta. Siitä asti kun menimme naimisiin mieheni on ollut haluton. Ja pornoa katsoi kai jo seurusteluaikana. Ensi kerran "jäi kiinni" pornon katsomisesta heti häiden jälkeen. Seurustelu/tutustumisaikana oli hyvin kiihkeä. Emme nähneet silloin kovin usein, koska elämäntilanne oli sellainen silloin. Kai sekin vaikutti.
Meillä on tosiaan ollut riitoja seksin määrästä. MUtta alkuun olin hyvin varoivainen sanoissani ja yritin miellyttää. Mutta muutaman kerran kun laitoin itseni "seksikkääksi" ja yritin tehdä aloitetta sainkin pakit. Sen jälkeen ei tehnyt mieli "laittautua seksikkääksi", koska pelkäsin pakkeja. Se niin nöyryyttävää!
Ongelma on juuri siinä, että mieheni ei myönnä näitä tiirailuja, jotka minusta on niin selviä ja aina nähtävissä. Hän väittää että olen itse "kuvitteleva", mutta tiedän kyllä missä menee normaalin raja. Ei kai siinä, että joutuu häpeämään miehen katseita? Että joutuu vaikeaan tilanteeseen kun toinen nainen huomaa mieheni tiirailut. Se ottaa itsetunnon päälle!! Ja vielä senkin vuoksi en voi hyväksyä sitä, että olen ollut (silloin kun olin vapaa) suosittu. Enkä sitten voi hyväksyä etten riittäisi miehelleni...
Asuitteko ennen naimisiinmenoanne yhdessä, kuinka pian seurustelun jälkeen menitte naimisiin? Yhdessä asumisen myötä olo arkistuu ja valitettavasti niin taitaa käydä usein myös avioliiton jälkeen. Ei ole mitenkään harvinaista, että nimenomaan miehen halut vähenevät avioliittoon menon jälkeen, vaikka monesti naisia syytetään tästä. Toivon, että se on väliaikaista, sehän on normaalia, että halut ovat välillä vähemmät, välillä suuremmat.
Kyllä sinä voit vaatia häneltä, ettei hän käyttäydy sinua loukkaavasti sinun läsnäollessasi. Sanoisin että tahaton silmäys, oli se mihin tahansa naisen kehon osaan, ei anna aihetta loukkaantumiseen. Mutta pitkä tuijottaminen ja "kuola valuen" tuijottaminen kyllä. Sano nämä asiat joskus, kun siitä ei ole riitaa. Riitatilanne turhaan provosoi kaikista ärtyneimmät sanat puolin ja toisin, hän varmaan kokee tarvetta puolustautua. Puhukaa siis joskus, kun hänellä ei ole niin suurta tarvetta puolustautua. Älä syytä häntä, vaan kerro miltä se sinusta tuntuu. Tottakai tuo voi riidaksi mennä jokatapauksessa, mutta kyllä ne ajatukset ehkä hautumaan jäävät.
Sitten vielä seksiasioihin: monet seksuaalisesti erityisen aktiiviset miehet lienee myös aktiivisia pornon käyttäjiä. Pornon katsomisen lopettaminen ei välttämättä lisää teidän seksielämäänne. Minusta ongelma on nyt enemmän jossain muussa, kuin pornossa. Onko teidän seksielämänne muuten tyydyttävää, sinun kannalta tai hänen? Ehkä hän kokee riittämättömyyttä, jos sinun halusi ovat suuremmat kuin hänen tai jos hän kokee, ettei saa sinua tyydytetyksi? (sanoit näin ensimmäisessä viestissä). Ei nämä kyllä syitä ole lopettaa seksielämää...mutta anna tilanteelle aikaa, jos asia on vielä aika uusi. Jos sitä on kestänyt jo kauan, täytyy sinun ottaa asia puheeksi; kyllä hänellä on velvollisuus keskustella teidän yhteisistä asioista.
Toivon edelleen kaikkea hyvää, toivottavasti asiat selviävät! En usko, että kyse on siitä, etteikö hän tosiaan sinua rakastaisi. Toisaalta joillakin on myös vaikeuksia yhdistää tunteet ja seksi, enemmän tämä koskee kai miehiä.
Niin, en tarkoita että pornon katselua tulisi ehdoitta hyväksyä. Ei sen usein katsominen, varsinkaan kun muuta seksielämää ei juuri ole, kuulosta kovin hyvältä. Kyllä toki pornokin voi olla se ongelma, kyllähän se on hyvin addiktoivaa. Jotenkin tuntuu, että mies (tai nainen) joka ei kanavoi sitä seksuaalienergiaansa sitten kumppaniinsa (useimmiten), kokee asiasta jollain tasolla syyllisyyttä tai häpeää.
Tämä on hyvin hankala aihe, koska monet naiset teoriassa hyväksyvät jonkinasteisen pornon katsomisen, mutta käytännössä se loukkaa kuitenkin. Toinen ristiriita meidän naisten ajatuksissa on se, että useat naiset loukkaantuvat, jos mies katsoo pornoa ja haluaa sen jälkeen seksiä naisensa kanssa (kokee itsensä itsetyydytysvälineeksi), mutta loukkaantuu myös, jos mies haluaa tyydyttää itse itsensä. Eikö oleellisempaa ole se, millaista seksi on pornon katsomisen jälkeen, kuin itse pornon katselu. Eli jos mies on täysin omissa fantasioissa ja hakee vain omaa nautintoaan, se on se asia, mistä pitäisi olla loukkaantunut, ei porno. Mutta pornon katsominen pelkkänä kiihokkeena, jos mies kuitenkin huomioi kumppaninsa täydellisesti on kai OK? En usko, että siinä kysymys on siitä, että nuo toiset naiset olisivat niin paljon seksikkämpiä kuin oma nainen, että niitä sen takia pelkästään katsottaisiin; mutta jonkinasteinen tirkistely kiihottaa monia ihmisiä ja se voi rentouttaa, koska silloin ei tarvitse vielä miettiä omaa suoritustaan (joka voi viedä halut, jos on jonkinlaisia suorituspaineita, ehkä kiihottumisvaikeuksia).
Kyllä sinä jonkinlaiset rajat voit asialle asettaa. Tosin toista et voi pakottaa toimimaan jollakin tavalla, jos hän ei tahdo. Tuntuuko pornon katsominen yhdessä vastenmieliseltä? Näin siitä ei tarvitsisi ainakaan kokonaan luopua. Mutta tietenkään toisen takia ei tarvitse tehdä mitään, mitä ei oikeasti halua (kummankaan).
Sinulla on OIKUS tulla tyydytetyksi, suorastaan velvollisuus. Kyllä sellaisia miehiä on jotka siihen kykenevät. Ainakin minulla on. Enkä tyytyisi tuollaiseen suhteeseen joka sinulla on.
Hei
Kirjoituksesi kuulosti samalta kuin minun edellinen suhteeni 10-v. takaa. Tutustuin mieheen ja aluksi hän vaikutti todella mukavalta ja oli minusta kiinnostunut. Hyvin pian kuitenkin koko suhde alkoi näyttää hyvin epänormaalilta ja juuri samoista syistä kuin mitä sinä kirjoituksessasi kuvaat. Mies ei kyennyt normaaliin seksiin minun kanssani oikeastaan ollenkaan koko suhteemme aikana, porno oli jokapäiväinen "kumppani", joskaan siitäkään hän ei laukeamisesta huolimatta tuntunut saavan tyydytystä. Hyvin pian mukaan tuli myös toisten ja nimenomaan nuorten tyttöjen katselu ja ymmärrän hyvin että olet loukkaantunut. Suhteemme päättyi siihen, että hän petti minua toisen naisen kanssa, joka oli lähempänä hänen ulkonäköihannettaan. Minä olin hänelle liian lihava vaikka olin normaalipainoinen. Hänen ihanteensa oli todella hoikka "lauta" :-)Henkisellä puolella olin kuitenkin hänelle omien sanojensakin mukaan se oikea...
Älä missään nimessä syytä itseäsi tai ajattele, että sinussa on vikaa. Näin jälkeen päin omaa suhdettani ajatellen, miehellä oli vaikeuksia solmia todella läheistä ihmissuhdetta. Oli helpompi harrastaa seksiä pornon ja saavuttamattomien nuorten tyttöjen kanssa kuin todellisen vierellä olevan ja välittävän naisen kanssa. Pettämisensä jälkeen mies halusi päättää suhteen heti ja se oli todella onni näin jälkikäteen ajatellen vaikka se silloin tuntuikin maailman lopulta. Nykyisin olen onnellisessa avioliitossa ja tunnen olevani haluttu ja suhde tuntuu "normaalilta" kaikilla tasoilla. Kaikkein korneimmalta tuntuu, että tämä entinen suhteeni edelleenkin joskus soittelee minulle ja sanoo minun olleen hänelle oikea ja rakastaneensa minua. Eli nyt kun olen saavuttamaton, aika on kullannut muistot :-)
Jos yritän miettiä syitä, miksi ex-suhteeni oli niin vaikea, voisi näin maallikkopsykologina tulkita, että pohjalla oli vaikea suhde vanhempiin, etenkin isään. Mies ei tuntenut kelpaavansa hyvin menestyneille vanhemmilleen. Taustalla on myös lääkitystä vaativa sairaus, joka varmasti osaltaan on vaikuttanut miehen käytökseen.
En tiedä onko kirjoituksestani sinulle mitään apua miettiessäsi miten jatkat eteen päin. En halua sinua ratkaisuissasi neuvoa mutta älä ainakaan mene samaan ansaan kuin minä aikoinani: yritin viimeiseen asti miellyttää kumppaniani ja häpeän vieläkin mihin kaikkeen häntä miellyttääkseni sorruin. Jos sinulla on tunne, että suhteenne ei ole normaali, luota vaistoosi ja tee omat ratkaisusi niin, että itsestäsi tuntuu hyvältä. Olet vielä nuori, löydät kyllä miehen jonka kanssa kaikki tuntuu luontevalta ja normaalilta. Ehkä klisee mutta niin totta.
...