KARVINISTIN kaipaama vastaus vielä keksitään, kun käytte vielä kerran tsekkaamassa tuossa alempana aloitetun "Kertokaa minulle..." topicin ja vastaatte lisäkysymykseeni.
Kitoox.
Kitoox.
Ehkä se....
Tarx
8422
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
En ole ilmastoasiantuntija, joten en osaa sanoa mikä on sen ”ylimääräisen veden” vaikutus, arvelisin että häviävän pieni. Missään tapauksessa se, tai luonnollinen vesihöyryn ja pilvien muodostuminen, ei kumoa hiilidioksidin ja metaanin merkitystä kasvihuonekaasuina.
Vesihöyryn ja pilvien vaikutusta kasvihuoneilmiöön ei täysin tunneta. Pasi Toiviainen käsittelee aihetta kirjassaan Ilmastonmuutos nyt. Suosittelen.
että kun autolla ajaa kilometrin niin putkesta tulee noin 140-200 g hiilioksiidia ja samalla kuluu noin 0,07 litraa bensaa, joka painaa noin 56 grammaa - siis tuolla 140g hiilidioksiidi määrällä.
56 grammaa bensaa tuottaa kaiken kaikkiaan pakokaasuja 840 grammaa. 840 grammasta pakokaasua on vettä - toisinsanoen kuumaa vesihöyryä noin 240 grammaa.
Toistetaan pääkohdat: kilometrillä yhdestä pakoputkesta 140 g CO2 ja 240 g H20, joka on uutta vettä, joka on peräisin alunperin mustasta litkusta, joka on peräisin merenpohjan alta tai vastaavasta paikasta. Se "vesi" on ollut siellä jemmassa satojatuhansia ellei miljoonia vuosia.
Kun ilmankin paino on noin 1.21 kg eli uutta vettä tulee melkein 20% joka ilmakuution massaa kohti jokaisella kilometrillä kun autona on nykyään vielä harvinainen vähäpäästöinen auto. Normaalistihan autot kuluttavat 9-10 litraa sadalla.
Mieti vähän kuinka paljon maapallolla on autoja jotka kokoajan ajelevat tiellä kuin tiellä.
tämä autoista tuleva vesihöyry muuttuu pian pelkäksi vedeksi. Miten muuten 56 grammaa bensaa voi tuottaa 840 grammaa pakokaasua?
tarvitseeko kertoa tarkkaan vai edes vähän suurpiirteisemmin?
Ensinnäkin se uusi vesi eli aluksi vesihöyry leijailee tuolla taivaalla ja ehkä joskus tiivistyy pisaroiksi ja sataa maahan tai mereen. No sen jälkeen se on uutta vettä veden muodossa, joka on halukas höyrystymään vesihöyryksi jos vain saa ilmaista energiaa jota toistaiseksi aurinko antaa. UV-säteily on tehokkaampi veden höyrystin kuin englantilainen teenkeittäjä.
Toinen vaihtoehto on, että tämä uusi vesi sataa lumena jonnekin päin maailmaa. Silloin se on vähän aikaa varastossa mutta saataa jossain vaiheessa sulaa vedeksi ja aiheuttaa taas vetenä omat ongelmansa valuessaan joissa johon ihmiset ovat rakentaneet siltoja ja voimaloita. No se on toinen juttu. Puhutaan tulvista ja niiden todellisista syistä toisella kertaa.
Uusi vesi on aina valmis höyrystymään, jäätymään ja satamaan ja tekemään sitä samaa kuin kierrossa aiemmin ollut vesi. Vettä vain on maailmassa enemmän kuin ennen ja siitä tulee omat ongelmansa.
Palataan bensan polttamiseen toiste. Työt kutsuu.
sitäkään, että pumpattaessa öljyä maan sisuksista, vapautunut tila korvautuu vedellä. Näin itseasiassa maahan varastoituu vettä paljon enemmän, kuin silloin kun siellä oli öljyä.
Nimittäin meren pohja vajoaa syvemmälle kun muta ja savikerrosten alta saadaan öljyä pois.
Et kai vain luullut, että öljyä porataan kalliopohjaisten merien pohjasta?
MItä sitten tapahtuu esim. Azerbaitzanissa tai Bakussa, jossa öljyä pumpataan kuivalta maalta? Kerro sinä!!
ihan pihalla.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Maaöljy
"Öljyn pumppaamiseksi ensimmäinen vaihe on porata aukko maanalaiseen öljykenttään. Samaan kenttään porataan usein useita aukkoja saannin nopeuttamiseksi. Muista aukoista pumpataan maan alle vettä, joka nostaa tai pitää yllä maanalaista painetta ja mahdollistaa öljyn nostamisen. Kentän paineen laskiessa loppu öljy on pumpattava ylös. Uudet aukot ovat yleensä vaakatasossa."
Se ettei heti aleta haistatella.
Siitä on hyvä alkaa...