KOIRAN SYÖPÄHOIDOT??? APUA!!!

Koirasi kärsii. Voit hoidoilla pidentää ehkä sen elinikää muutaman kk. Kuitenkaan se ei nauti elämästään raskaiden syöpähoitojen kurimuksessa. Ainoa rakastava ja armelias vaihtoehto on päästää se sateenkaarisillalle. Niin vaikeaa kuin luopuminen onkin.

http://www.lemmikkipalstat.net/foorumit/Forum10/HTML/012371.html

http://www.lemmikkipalstat.net/foorumit/Forum10/HTML/012465.html

Meillä on lapsuudenkodissani ollut aina koiria ja isältäni olen oppinut, että jo koiraa ottaessa pitäisi miettiä milloin ja missä tilanteessa koirasta luovutaan. Koiralla on ihmisen sydämmessä usein lapsen paikka, mutta tässä ei ole kysymys lapsesta. Koiralle armeliain teko on lopettaa sen elämä arvokkaasti.

Itse opin tämän viimeistään, kun lopetutin vanhan 15-vuotiaan koiramme. Jälkeenpäin olen ymmärtänyt, että se koira olisi pitänyt lopettaa jo aiemmin. Silloin sitä ajatteli, että kyllähän se vielä jaksaa syödä ja heiluttaa häntää, mutta todellinen syy miksi lykkäsin väistämätöntä oli se, etten halunnut kohdata surua. Kun surusta pääsee yli, näkee viimeistään, että teki oikean ratkaisun.

Olen viime syksynä menettänyt rakkaan kultaisen noutajani, joka eli 7,5 vuotiaaksi. Koirallani todettiin pahalaatuinen kasvain, jota ensin lääkärit pitivät tavallisena rasvapattina. Patti aktivoitui nopeasti ja alkoi kasvaa, joten se poistettiin pikaisesti. Toinen patti ilmaantui melkein välittömästi ja kokeiden jälkeen tulos oli; pahalaatuinen kasvain. Koirani leikattiin kaksi kertaa ja siltä jouduttiin poistamaan myös imusolmuke, näin saimme noin puoli vuotta lisäaikaa. Elämäni raskain päätös oli luopuminen, koska rakastin sitä yli kaiken ja se oli mun paras kaveri. Suru on surtava mutta ikävä ei hellitä varmaan koskaan...Itken sitä joka päivä, koska kaipuu on niin suuri ja kaikki ihanat muistot tulevat joka päivä mieleeni. Toivon sinulle jaksamista ja yritä sitkeästi "pommittaa" eläinlääkäreitä, koska pakkohan heidän on asiaa tutkia ja kertoa hoidoista (vaihtoehdoista)!

tilanteestasi! Mutta tiedätkö että suurimman palveluksen koirallesi teet päästämällä sen pois kärsimästä. Valitettavasti koirien syöpähoidot eivät ole kovin kehittyneitä joten ennuste on huono. Sinun pitää nyt ajatella koirasi parasta eikä omia tunteitasi. Ole mukana koirasi viimeisellä matkalla. Suru on suuri mutta se helpottaa ajan kanssa, kirjoitan kokemuksesta. Olen kaksi koiraani saatanut viimeiselle matkalle ja omin käsin haudannut. Se oli oli todella raskasta mutta jälkeen päin tuli helpotuksen tunne kun tajusi että koirillani ei ole enää kipuja ja ne kirmaavat nyt koirien taivaassa kavereidensa kanssa... Ja saattaa tuntua tunteettomalta nyt sinusta mutta uusi pentu helpottaa surua. Ei se vanhan koiran muisto siitä himmene ja jokainen koira on oma suurenmoinen persoonansa mutta pentu tuo muuta mietittävää ja elämäniloa...

Voimia sinulle päätökseesi, mikä tahansa se sitten onkin. Jos jaksat, laita tänne viestiä mitä päätit.

Edessäsi on hyvin vaikea päätös. Otan osaa. Kun koira on vaikeasti ja vakavasti sairaana, niin omistajan raskas velvollisuus on tehdä isoja päätöksiä. Syöpähoidot ovat koiralle hyvin rankkoja hoitoja, eikä niiden onnistumisesta ole takeita. Keskustele vielä hoitavan lääkärin kanssa ja kysele hänen näkemystään. Olisi ehkä armollisinta päästää koira sateenkaarisillalle iloitsemaan, eikä kiduttaa kipeänä. Voimia!

hei
ensinnäkin toivon sulle voimia ja rohkeutta tehdä ratkaisu, joka on paras ystävääsi ajatellen. olen itse samassa tilanteessa - sain juuri kuulla, että rakkaalla koirallani on syöpä. sitä ei voida leikata, joten meidät lähetettiin kotiin "odottamaan ja katsomaan" miten käy. tärkein asia mielestäni on nyt pitää huolta, ettei koirani joudu kärsimään siksi etten minä pysty luopumaan - siksi tässä nyt eletään päivä kerrallaan ja lähdemme viimeiselle
matkalle mieluimmin vähän liian varhain kuin liian myöhään.
tiedän, ettei tämä lohduta yhtään, mutta tässä on se hyvä puoli, että on aikaa hyvästellä - minulta on myös kuollut koira aivan yllättäen ja
se oli kaikista karmein kokemus.
eläinlääkärit ovat usein aika haluttomia sanomaan suoraan milloin eläin pitäisi nukuttaa -asia jätetään usein kokonaan omistajan kontolle...ja minä ainakin omistajana toivoisin tukea - tämä kun on yksi niistä vaikeimmista päätöksistä mitä joutuu tekemään.

olla parempi päästää koira pois kärsimyksistään. Kurja, kun se on vielä noin nuori, mutta ei koiralla on oikeus kuolla, mitä meillä ihmisillä ei ole.

Tiedän koiran Saksasta, joka sai sädehoitoa imusolmukesyöpään. Kyllähän se jonkun kuukauden sai jatkoaikaa, mutta olikohan se lopulta sen arvoista. Syöpähoidot on rankkoja ja kipuja koiralla varmasti oli.

Otan osaa. Me jouduimme viime syksynä luopumaan 14 v rakkaasta koirastamme. Oli jo muutamia kuukausia ollut sekava, yritti oven saranapuoleta sisään, haukkui olemattomia illat pitkät, tuijotti välillä kuin ei olisi tuntenut. Söi ja joi kuitenkin normaalisti. Sain eläinlääriltä rauhoittavia ja kipulääkkeitä, diagnoosina dementia. Ei pystynyt sanomaan oliko kipuja ja mietin usein teinkö oikein kun en lopullista päätöstä koiran poisnukkumisesta pystynyt tekemään. Rakastimme sitä niin paljon.
Nyt olen iloinen, etten päätöstä tehnyt, yhtenä iltana meni nukkkumaan ja ei enää herännyt.Sai nukahtaa rauhallisesti kotonaan, ilmeisesti sydän vaan petti, koska oli aivan normaali nukkumaasento.
Raskasta oli ja on vieläkin. Uutta koiraa en edes pystynyt ajattelemaan. Nyt meillä kuitenkin on uusi, tosi pikkuinen ja aivan erilainen, kokoinen ja luonteinen kun entinen. Annoimme pari kuukautta sitten kodin koiralle, josta haluttiin luopua, olisivat vieneet terveen 2v koiran piikille jos kukaaan ei sitä olisi halunnut. Me olimme viimeinen mahdollisuus.
Rakastan tätä koiraaa jo aivan valtavasti, mitä en ensin olisi uskonut ja tunsinkin aluksi tosi huonoa omaatuntoakin siitä. Helpottaa ikävää mitä vieläkin tunnen vanhuksestamme, mutta ei ole mikään korvike, vaan aivan ihana oma pikkurinen itsensä (2kg).
Voimia teille minkä ratkaisun sitten teettekin.

Minun koiralleni tuli kaulaan syöpä, se leikattiin ja leikkaus onnistui hyvin. Lisäksi koiralleni annettiin solunsalpaajahoitoa 8 kertaa joka lppui viimevuoden elokuussa, syyskuussa sillä todettiin jo uusi syöpä tassuissa. Lääkäri ehdotti taas leikkeusta. En siihen suostunut edellinen leikkaus ja solunsalaajahoito maksoi yhteensä noin 3.000,00 - 4000,00euroa. Leikkauksen jälkeinen vuorolausi oli aivan kamalaa koirani sai kauheita kohtauksia ja luulin että se kuolee. Luin jodista ja sain sitä reseptillä 100 %. Aloin hoitaa syäpää sillä, laitoin sitä kolmekertaa päivässä syöpäkasvaimen päälle, se kutistui ja hävisi. Nyt on Jodi hoidosta kulunut vuosi ja syöpä on taas kasvanut pyydän reseptin ja alan sitä hoitamaan Jodilla, olen varma että syöpä taas häviää. Jodia ei saa antaa sisäisesti, se sopii vain ulkoisten syöpien hoitoon.