Osaako joku viisas auttaa

Opuksista en tiedä, joku materiaalitekniikan (?) teos tai sitten ihan perustason kemman kirja.

Ruostuminenhan tarkoittaa raudan hapettumista. Ts. rauta muodostaa erilaisia yhdisteitä ilmassa olevan hapen ja veden kanssa ja kuinka rajut olosuhteet (kosteuden happamuus, hapen määrä, lämpötila yms.), sen voimakkaammin sitä tapahtuu. Kansankielinen sana ruoste on seos elilaisia raudan oksideja ja hydroksideja ja nämä tuotteet ovat sitten sen "ruosteen" värisiä.

Ruostumattomaan teräkseen lisätään kromia, joka reagoi myös hapen yms. kanssa mutta muodostuvalla oksidilla on erilaiset ominaisuudet kuin raudan vastaavalla. Kromin oksidi on hyvin passiivinen ja muodostaa ikäänkuin suojakalvon teräksen pintaan. Mahdolliset naarmut korjaantuvat, koska kromia on vielä tarjolla tuoreessakin pinnassa (hapettuu rautaa helpommin) ja jälleen uusi oksidikerros suojaa varsinaista "teräsmassaa". Kromia pitää olla joku tietty määrä, että seosta voi kutsua ruostum. teräkseksi, olikohan n. 15%? Muitakin metalleja voidaan seostaa teräkseen ja sen kestävyyttä parantaa entisestään.

Kyllä sen kromiteräksenkin saa ruostumaan jos esim. väkevillä hapoilla lutraa sen päällä (ne liuoittavat kromioksidin) mutta perusolosuhteita kestää kyllä hyvin. Jos lisäaineita on liian vähän, niin ruostuminen on tod.näköisempää (jotkin halpisversiot esim.)

Harjatusta teräksestä en tiedä.

On teräksiä ja teräksiä.
Usein teräkseksi sanotaan raudan ja hiilen yhdisteitä. Kaikken vaikeimmin ruostuva on näistä valurauta, ja pienellä kupariseostuksella se säilyy kiiltävänä kymmeniä vuosia.
Säänkestävät teräkset ruostuvat pinnaltaan ruskeiksi, mutta ruostepinta istuu niissä kuin paska Junttilan tuvan seinässä, eikä ruostuminen etene syvemmälle. Seosaineina Cor-Ten-teräksissä ovat Cr, Cu, Ni ja P. Säänkestävällä pellityksellä päällystetään toimistorakennuksia, muistaakseni tuorein esimerkki Ruoholahdessa.
Varsinaiset ruostumattomat teräkset ovat kromilla seostettua rautaa.
3 % kromiseostus pienentää ruostumisnopeuden viidesosaan, ja 12 % pudottaa ruostumisnopeuden pieneksi. 18 % kromia estää pinnan tummumisen. Jotta tällainen teräs kestäisi syöpymättä, vaaditaan sopiva hiili- ja kromipitoisuus, että teräs karkenee Martensiitiksi. Karkaisulla päästään homogeeniseen rakenteeseen, joka on edullinen syöpymistä estämään.
Austeniittiseen rakenteeseen päästään, kun hiili poistetaan kokonaan, ja rautaan lisätään esim. 18 % Cr ja 8 % Ni. Tällainen on tiskipöytä- ja ruokailuvälineteräs. Nikkeli lisää korroosiokestävyyttä jonkin verran. Tiskipöytäteräs kestää syöpymistä hapettavissa olosuhteissa. Pelkistävissä olosuhteissa, esimerkiksi kloridipitoisessa ympäristössä, passivoituminen ei toimi, ja teräs syöpyy. Älä siis kaada suolahappoa mutsin tiskipöydälle.
Likakaivojen uppopumppuihin ja muihin vastaaviin hapettomissa olosuhteissa toimiviin laitteisiin on syytä asentaa haponkestävät pultit ja mutterit, että ne joskus saa auki. Haponkestäviin ruostumattomiin teräksiin on kromin ja nikkelin lisäksi seostettu molybdeeniä.

Harjattu teräs on pyörivällä teräsharjalla pintakuvioitu teräslevy.


Lähteet:
Omat mittaukset
Miekk-Oja: Metallioppi

Ruostumaton teräs on ruostumatonta siihen asti
kun se joutuu raudan kanssa kostetuksiin.
Eli teollisuudessa rosteri ruostuu jos sen päällä hitsaa normi rautaa tai rälläköi sitä kohti tavan
terästä ja sen jälkeen joutuu kosteuden kanssa
kosketukseen. Rauta oksidit ruostuu.
Haponkestävä teräs sama juttu.
Näitä voi hapottaa jolloin rauta oksidi neutralisoituu.