ennustajaeukko

"Kasvihuoneilmiöllä" viitataan nimenomaan hiilidioksidin lisääntymisen hypoteettisesti aiheuttamaan yleiseen lämpenemiseen.
Siitä edelleen päätellään, että ilmakehän ja koko lämpösysteemin lämpösisällön kasvun tulisi johtaa epävakaisuuteen, joka ilmenisi mm. myrskyjen kasvuna, kuivuutena, sateisuutena jne. vähän sen mukaan, kuka kulloinkin teoriaa ja tarkasteltavaa sääilmiöitä tulkitsee. Hyvin keskeistä on, että teoritisoinnin loppupäätelmä johtaa katastrofin ennustamiseen, "ellei pian tehdä jotakin".

Perusfysiikan mukaan kuvatun lämpöefektin pitäisi vaikuttaa eniten napa-alueilla, koska siellä on kylmempää. Lämpenemisen tulisi siis olla siellä nopeampaa kuin päiväntasaajalla ja lauhkealla vyöhykkeellä.
Edelleen perusfysiikan mukaan tämä merkitsisi globaalien lämpötilaerojen supistumista ja nimenomaisesti ääri-ilmiöiden loivenemista. Sääsuhteissa nimittäin olennaisia ovat juuri alueelliset erot, joista virtauksien voima ja suunta riippuu.
Edelleen kasvihuoneteorian mukaan ilmakehän lämpenemisen tulisi olla nopeampaa troposfäärin yläosassa kuin alaosassa. Meteorologinen havaintopallojen ja satelliittimittausten data ei tällaista kehitystä osoita lainkaan.

Kasvihuoneilmiö on historiallinen metafora. Se syntyi silloin, kun ilmakehän fysiikkaa ei tunnettu. Teorian tieteellinen sisältö on nollan arvoinen. Käyttö perustuukin tuttuuteen ja käsitteen pelotusvoimaan.
Sääsuhteiden muutosten selittäminen edellyttää koko lämpöjärjestelmän mekanismien ymmärtämistä. Siitä olemme tällä hetkellä hyvin kaukana. Siksi nimiselitykset La Nina, El Ninjo yms. nostetaan neuvottomuuden iskiessä ajoittain kehiin.

hömppää,.-. kirjoitti:

"Kasvihuoneilmiöllä" viitataan nimenomaan hiilidioksidin lisääntymisen hypoteettisesti aiheuttamaan yleiseen lämpenemiseen.
Siitä edelleen päätellään, että ilmakehän ja koko lämpösysteemin lämpösisällön kasvun tulisi johtaa epävakaisuuteen, joka ilmenisi mm. myrskyjen kasvuna, kuivuutena, sateisuutena jne. vähän sen mukaan, kuka kulloinkin teoriaa ja tarkasteltavaa sääilmiöitä tulkitsee. Hyvin keskeistä on, että teoritisoinnin loppupäätelmä johtaa katastrofin ennustamiseen, "ellei pian tehdä jotakin".

Perusfysiikan mukaan kuvatun lämpöefektin pitäisi vaikuttaa eniten napa-alueilla, koska siellä on kylmempää. Lämpenemisen tulisi siis olla siellä nopeampaa kuin päiväntasaajalla ja lauhkealla vyöhykkeellä.
Edelleen perusfysiikan mukaan tämä merkitsisi globaalien lämpötilaerojen supistumista ja nimenomaisesti ääri-ilmiöiden loivenemista. Sääsuhteissa nimittäin olennaisia ovat juuri alueelliset erot, joista virtauksien voima ja suunta riippuu.
Edelleen kasvihuoneteorian mukaan ilmakehän lämpenemisen tulisi olla nopeampaa troposfäärin yläosassa kuin alaosassa. Meteorologinen havaintopallojen ja satelliittimittausten data ei tällaista kehitystä osoita lainkaan.

Kasvihuoneilmiö on historiallinen metafora. Se syntyi silloin, kun ilmakehän fysiikkaa ei tunnettu. Teorian tieteellinen sisältö on nollan arvoinen. Käyttö perustuukin tuttuuteen ja käsitteen pelotusvoimaan.
Sääsuhteiden muutosten selittäminen edellyttää koko lämpöjärjestelmän mekanismien ymmärtämistä. Siitä olemme tällä hetkellä hyvin kaukana. Siksi nimiselitykset La Nina, El Ninjo yms. nostetaan neuvottomuuden iskiessä ajoittain kehiin.

Maailman lämpötilaan vaikuttaa karkeasti ottaen kolme perustekijää:

Tähtitieteellis-teoreettisen maaplaneetan muoto, sijainti ja säteilytalous, pallon pinnan ja sitä ympäröivän kaasun fysiikka sekä maapallolla reaalisesti toimivat säämekanismit yhdistettynä valtamerten lämpöjärjestelmän toimintaan.

Väitteeni kohdistuu keskimmäiseen eli kaasukehän fysiikkaan. Jos ilmakehään saataisiin jostakin merkittävä lisäannos lämpöä, se lämmittäisi termodynamiikan peruslakien mukaisesti suhteellisesti enemmän nykyisiä kylmiä alueita kuin lämpimiä. Lämpö "pakenisi" kohti viileämpiä seutuja.

Toisin sanoen, päiväntasaaja-alueen ilman lämmittämiseen esim. yhdellä asteella tarvitaan merkittävästi suurempi lämpömäärä, kuin napa-alueen.

Tällä ei ole tekemistä viime vuosina vouhkatun pohjoisen napa-alueen tietyn kulman lämpenemisen kanssa. Sillehän on uusissa tutkimuksissa alkanut löytyä jo luonnollisiakin selityksiä.

saturaatio mutaatio kirjoitti:

Maailman lämpötilaan vaikuttaa karkeasti ottaen kolme perustekijää:

Tähtitieteellis-teoreettisen maaplaneetan muoto, sijainti ja säteilytalous, pallon pinnan ja sitä ympäröivän kaasun fysiikka sekä maapallolla reaalisesti toimivat säämekanismit yhdistettynä valtamerten lämpöjärjestelmän toimintaan.

Väitteeni kohdistuu keskimmäiseen eli kaasukehän fysiikkaan. Jos ilmakehään saataisiin jostakin merkittävä lisäannos lämpöä, se lämmittäisi termodynamiikan peruslakien mukaisesti suhteellisesti enemmän nykyisiä kylmiä alueita kuin lämpimiä. Lämpö "pakenisi" kohti viileämpiä seutuja.

Toisin sanoen, päiväntasaaja-alueen ilman lämmittämiseen esim. yhdellä asteella tarvitaan merkittävästi suurempi lämpömäärä, kuin napa-alueen.

Tällä ei ole tekemistä viime vuosina vouhkatun pohjoisen napa-alueen tietyn kulman lämpenemisen kanssa. Sillehän on uusissa tutkimuksissa alkanut löytyä jo luonnollisiakin selityksiä.

Nuo kaksi ylempää viestiä on kopioitu suoraan tiede.fi-palstalta. Eikä kopioija ole tätä mitenkään kertonut. Kyseessä on siis plagiointi eli toisen tekemän työn esittäminen omana eli huijaus.

http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?p=710818&highlight=&sid=38f19610507ba96750cdbe7f8f53c3df#710818

http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?p=711083&highlight=&sid=38f19610507ba96750cdbe7f8f53c3df#711083