Mikäli nivelellisen rakenteen siirtymät ratkaisee käyttäen elementtimenetelmää johon on tuotu nivelten kohdalle lisävapausasteet, niin tarvitseeko tukivoimien laskennassa huomioida jotain erityistä. Nyt antaa tukivoimiksi pelkkää siansaksaa...
TUKIVOIMAT
MEKANIX
7473
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
liikaa tuettu kokonaisrakenne? Yleensä vaikkapa sillassa toinen pääty saa liikkua vapaasti sivusuunnassa ja toinen on tuettu kaikkiin suuntiin? (Lämpölaajenemisen aiheuttamien voimien poistamiseksi)
Staattisestimääräämätön rakenne voidaan tukea niin tiukasti kuin halutaan.... Vai mitä...
saa samat arvot kuin jossain mallissa.
Varsinkin jos kyseessä on nivelrakenne, jossa ideana nimenomaa on, että nivelet saavat heiman elää, jolloin niveliin ei aiheuteta vääntöä, (taikka paremmin ne katsotaan kykenemättömiksi ottamaan vääntöä) vaan kaikki voimat siirtyvät sauvojen vedoksi taikka puristukseksi. Jos tällaista rakennetta tukee jostain tukipisteestä liikaa, niin lopputulos on aivan jotain muuta, kuin sellaisessa tapauksessa (joka on se yleensä tavoiteltu), jossa rakenne saa vapaasti elää, kun sitä kuormitetaan.
Pitää siis muistaa, että kuormituksessa nivelet liikkuvat ja jos ne on tuettu liikaa, niin liikkuminen ei enää olekkaan mahdollista ja siitä aiheutuu helposti ylimääräistä kuormitusta jonnekkin. Ja sellaista ei voida edes sallia jo pelkästään lämpölaajenimisien johdosta normaaleille rakenteille. Niihin on pakko jättää hieman vapautta elää.
En ole aivan varma mitä tarkoitat, mutta minä tarkoitin asiaa mekaniikan näkökulmasta kun kuormitus on järkevissä rajoissa. Minulla pilareista ja palkeista koostuva rakenne jossa sisäisiä niveliä (ei ota momenttia). Sain juuri laskettua valmiiksi. Tulokset täsmää laskentaohjelman antamiin tuloksiin. Kiitokset mielenkiinnosta....
vaikka kyseessä olisikin nivelistään jäykkä ratkaisu. Tämä on totta, koska niveliin syntyvä taivutus on niin suuri, että jollei se jousta, niin se vähintäänkin rikkoutuu taikka joustaa yli myötörajan. Lähes kaikki käytännön ristikot ajatellaan nivelrakenteina, koska mikään muu ei ole järkevää.
Elementtimenetelmässä koko laskenta suoritetaan siirtymien kautta ja jos siirtymät "vahingossa" (tietämättään) estää, elikkä "syyllistyy" ylituettuun rakenteeseen, niin syntyy tietenkin jokseenkin "sopimattomia" jännityksiä.
Jos vaikkapa ristikkosillassa tukee molemmat päädyt x-suunnassa (siirtymä nolla), niin on selvää, ettei missään käytännön sillassa sellainen toteudu, koska niillä voimilla, joita rakenteesta maaperään siirtyy, maaperä yksinkertaisesti joustaa. Elikkä kun sillan kiinnittää elementtimenetelmässä vain toisesta päädystä x-suunnassa, niin asia on periaatteessa sama.
En tiedä mitä ohjelmaa käytät, mutta kannattaa ehkä tarkistaa lisäksi nurjahdus puristussauvoille?
Onhan nämä asiat kokonaisuudessa huomioitava...
Rasitusten laskenta ja mitoitus ovat kuitenkin "erillisiä asioita". Voihan sitä tietyllä tuennalla katsoa millaista rasitusta kuorma tarjoaa. Nurjahdustarkasteluhan kuuluu perusmitoitukseen...
Yleensä palkkien liitokset (hitsi, pultti, ...) eivät ole palkkien taivutus- ja vääntöjäykkyyksiin verrattuna jäykkiä, eivätkä myöskään niveliä vaan jotain siltä väliltä. Ei voi sanoa että niveltuettu rakenne olisi jotenkin lähempänä totuutta tai että laskenta olisi aina silloin jotenkin varmempaa.