..mahdollinen seuraavilla lähtötiedoilla?:
Massa m on ripustettu venymättömällä ja massattomalla langalla kahden jousen ja väkipyörän avulla(tehtävässä kuva, jossa ensimmäinen väkipyörä kiinnitetty jousella lattiaan ja toinen väkipyörä jousella kattoon)
Jousien jousivakiot ovat k1 ja k2. Laske massan pystyvärähtelyjen ominaiskulmataajuus, kun jouset ja väkipyörät oletetaan massattomiksi ja kitkattomiksi.
Tehtävänannosta saa ainakin käsityksen että numeroarvoa haetaan, mutta en tohon oikein millään päässyt käsiksi. Perkele.
Massa m on ripustettu venymättömällä ja massattomalla langalla kahden jousen ja väkipyörän avulla(tehtävässä kuva, jossa ensimmäinen väkipyörä kiinnitetty jousella lattiaan ja toinen väkipyörä jousella kattoon)
Jousien jousivakiot ovat k1 ja k2. Laske massan pystyvärähtelyjen ominaiskulmataajuus, kun jouset ja väkipyörät oletetaan massattomiksi ja kitkattomiksi.
Tehtävänannosta saa ainakin käsityksen että numeroarvoa haetaan, mutta en tohon oikein millään päässyt käsiksi. Perkele.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ensin pitää selvittää mssaan vaikuttavan systeemin jousivakio, eli kuinka monen Newtonin voima tarvitaan, jotta massaa saadaan poikkeutettua metrin verran (oletetaan siis että lasketaan SI yksiköissä). Sitten vain jousivakion ja massan arvot tuttuihin kaavoihin, ja paistetaan vielä hetki alatasolla 220 asteessa, mielellään yöaikaan, jottei tule uutta sähkönkulutus piikkiä.
Miten jousivakion voi selvittää tietämättä massan suuruutta?
Ne jousivakiothan on annettu. Se, miten jouset vaikuttavat värähtelysysteemissä, on sitten pelkkää väkipyörälaskua (so. voimat ja reaktiot).
Lopputulokseksi saadaan lauseke, jossa ovat mukana k1, k2, m ja joitakin numeerisia kertoimia.
..tuota tietoa jaat.
Kuten tuolla aiemmin totesin, niin ratkaisun avaimet on olemassa, mutta oma muskeli ei tällä kertaa ihan riitä ja kaipaisinkin jotain vähän konkreettisempaa
Kovin varmaa konkreettista ei voi sanoa, kun ei ole tehtävän kuvaa käytössä.
Perusidea on kuitenkin se, että lasketaan massaan kohdistuvan voiman ja siitä jousiin aiheutuvien voimien välinen yhteys. Näin väkipyörä-jousisysteemi voidaan korvata yhdellä jäykkyydeltään samanarvoisella jousella. Silloin meillä on normaali värähtelevä jousi-massasysteemi.
..kun jousivakioiden arvosta ei tiedetä, eikä massan arvoa tiedetä.
Ajatellaan yksinkertaisempaa esimerkkiä:
Massa m on ripustettu katosta kiinnitettyyn jouseen, jonka jousivakio on k. Laske massan pystyvärähtelyjen kulmataajuus.
Tuossa on minun mielestä ihan sama ongelma. Ei mitään mistä lähteä purkamaan
.että lopputulokseksi ei saada jämptiä arvoa ominaiskulmataajuudelle, tyyliin 10 rad/s?
Tuon vastaus on aivan selvä eli ominaiskulmanopeus ω = (k/m)^(1/2).
Etkö todellakaan ole koskaan kuullut symboleilla laskemisesta, tai miten olet siltä välttynyt?
Olen tottunut siihen, että kun kysytään jonkin suureen arvoa, halutaan nimenomaan numeroarvo.
Olisi pitänyt tajuta heti ettei se tässä tapauksessaa ole mahdollista