Tämä alkaa vaivata jo jokapäiväistä elämääni. Lampun sammuttaminen,oven sulkeminen,telkkarin kiinni laittaminen.. saatan joutua tekemään nämä asiat moneen kertaan,kunnes olen tyytyväinen enkä ajattele mitään "hyvää asiaa",koska jos samalla sammutan lampun kun ajattelen jotain hyvää,myös tämä "hyvä asia" "sammuu". En vain uskalla sammuttaa esim.lamppua normaalisti,koska pelkään niin kovasti että silloin sattuu jotain kamalaa.
Myös jotkut numerot saavat aikaan saman tyylisen tilanteen. Numero 8 on paha,todella paha. Yritän välttää sitä kaikessa,eikä se saa missään tapauksessa jäädä viimeisenä numerona mieleen. Jos näen esim.rekisterikilven missä on numero 8,on etsittävä äkkiä toinen jossa ei ole tätä numeroa. Saatan toistaa numeroita 7-10 järjestyksessä mielessäni usean kerran peräkkäin,enkä tiijä yhtään miksi. Jos kosken vaikka oven kahvaan,on minun koskettava siihen yleensä viisi kertaa.Tai 10,mutta ei missään tapauksessa 8. Pystyn yleensä välttämään tätä ihmisten seurassa,mutta yksin ollessani tuntuu että tulen hulluksi. Haluaisin niin kovasti lopettaa kaiken tuon,mutta sitten pelkään vain että jotain kamalaa sattuu.
Voiko tästä selvitä ilman ammattilaisella käyntiä?
Myös jotkut numerot saavat aikaan saman tyylisen tilanteen. Numero 8 on paha,todella paha. Yritän välttää sitä kaikessa,eikä se saa missään tapauksessa jäädä viimeisenä numerona mieleen. Jos näen esim.rekisterikilven missä on numero 8,on etsittävä äkkiä toinen jossa ei ole tätä numeroa. Saatan toistaa numeroita 7-10 järjestyksessä mielessäni usean kerran peräkkäin,enkä tiijä yhtään miksi. Jos kosken vaikka oven kahvaan,on minun koskettava siihen yleensä viisi kertaa.Tai 10,mutta ei missään tapauksessa 8. Pystyn yleensä välttämään tätä ihmisten seurassa,mutta yksin ollessani tuntuu että tulen hulluksi. Haluaisin niin kovasti lopettaa kaiken tuon,mutta sitten pelkään vain että jotain kamalaa sattuu.
Voiko tästä selvitä ilman ammattilaisella käyntiä?
Vastaukset 3
Vanhimmat
"Lampun sammuttaminen,oven"
Pilkun jälkeen välilyönti - lähdetään siitä!
"Lampun sammuttaminen, oven" jne.
Minulla oli samantapaisia juttuja joskus 11-12
vuotiaana.Ne kesti aikansa,loppuivat sitten it-
sestään ilman mitään lääkkeitä tai terapiaa.
Kyllähän ne pakko-oireet rajoitti elämää silloin
kun piti tehdä kaikkia ihme juttuja että olisi
pystynyt olemaan ahdistumatta.
Jos sinua vaivaa nuo jutut mitä sinulla on niin
käy mielenterveystoimistossa niin voit saada nii-
hin lääkitystä tai terapiaa.
Nämä oireet ovat jatkuneet minulla yläasteesta asti eli viitisen vuotta. Joka vuosi olen ajatellut: "jos ne kohta loppuvat"..
ehkä jouvun siis pakostikin lähtemään ihan ammattilaisen juttusille,vaikka se ajatuksena kuulostaa pahalta.