Suurin ympäristökatastrofi on vasta tulossaan. Bioenergia, eli lähinnä bioetanoli ja biodiesel.
Molemmat aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöjä 2 - 3 kertaa enemmän kuin öljy per tehoyksikkö.
Lisäksi ovat nostaneet jo vuoden sisällä viljan markkinahinnan kaksinkertaiseksi. Eräänkin valtion hallituksen typerryttävä bioenergiakoohotus jatkuu, selvistä tieteellisistä faktoista huolimatta.
Globaalisti tämä linja johtaa viljan hinnan nelinkertaistumiseen viidessä vuodessa. Huimien päästölisäysten päälle.
Lisäkuolemia köyhissä maissa, eikä enää edes kaikkein köyhimmissä, on laskettu tulevan miljoonia lisää vuositasolla joka vuosi. Ja vain siksi, että tietyt tyypit polttavat ruuan kulkupeleissään.
Kyseessä on rikos ihmiskuntaa vastaan, tiedämmehän nämä Aatut ja Josifit jne., jotka nyt osoittautuvat pelkiksi pikkurikollisiksi.
Molemmat aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöjä 2 - 3 kertaa enemmän kuin öljy per tehoyksikkö.
Lisäksi ovat nostaneet jo vuoden sisällä viljan markkinahinnan kaksinkertaiseksi. Eräänkin valtion hallituksen typerryttävä bioenergiakoohotus jatkuu, selvistä tieteellisistä faktoista huolimatta.
Globaalisti tämä linja johtaa viljan hinnan nelinkertaistumiseen viidessä vuodessa. Huimien päästölisäysten päälle.
Lisäkuolemia köyhissä maissa, eikä enää edes kaikkein köyhimmissä, on laskettu tulevan miljoonia lisää vuositasolla joka vuosi. Ja vain siksi, että tietyt tyypit polttavat ruuan kulkupeleissään.
Kyseessä on rikos ihmiskuntaa vastaan, tiedämmehän nämä Aatut ja Josifit jne., jotka nyt osoittautuvat pelkiksi pikkurikollisiksi.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Mutta mitä tilalle?
senkun kruisii, kuvitellen, ettei kansa saa tarpeekseen tai nouse kapinaan, kun nälkäkuolemat lisääntyy.
heillä on kusi noussut päähän, kuvitellen sääntöjen suojelevan loputtomiin, sääntöjen jotka jo alkujaan olivat epäoikeudenmukaisia.
Kommunismi tulee nostamaan puhdasta päätään vielä, nykyisen kapitalismin tilalle, jota monin keinoin koitetaan kuvittaa demokratiaksi kutsumalla sitä siksi. Ei kestä enää kauaa kun kansa tajuaa, ettei nykyinen malli ole demokratiaa, vaan päinvastoin. Demokratiassa ei muovata kansan mielipiteitä yleisen median avulla, vaan tuodaan totuus esiin, sellaisena kuin se on, hyvine ja pahoine puolineen, eikä vain ideologisen/valtapuolueen suuntauksen/linjan mukaisesti..
nykyinen malli luo olosuhteet loisolioille, jotka elävät täysin kansan selkänahasta ihmismielen luoman koneiston sääntöjen avulla, joita todellisuudeksi uskotellaan kansalle. mitä se ei ole.
tämä kansan täytyy tajuta.
ettei lankea ennakkoluuloihinsa, saati virheelliseen loogisuuteen.
jota on kommunismin opetettu pelko median ja koulujärjestelmän avulla.
Kommunismiiin yhdistetään virheellisesti stalinin määräykset, jotka eivät ole missään tekemisissä kommunismin kanssa. mikä tahansa hallintajärjestelmä on tasan tarkkaan niin hyvä, kuin sitä ajavat ihmiset. Kuka oikeasti uskoo, että vainoharhainen suutarinpoika oikeasti oli paras mies tehtävään, johon tältä puuttui valmiudet..
Usein ihmiset kavahtaa kommunismi sanaa omista peloistaan johtuen, ei siksi mitä se oikeasti on.
Ottakaa selvää älkääkä antako pelko tuntemusten ohjata teitä kuin pientä lasta.
Peltobiomassan viljely Suomen ilmastossa tuottaa suunilleen 4-5 kertaisesti viljelyyn ja tavarankäsittelyyn tarvittavan energiamäärän. Eli biomassan tuotanto sinänsä on energiatehokasta. Jos tätä biomassaa sitten aletaan jalostamaan etanoliksi, saanto on huono ja prosessissa tärvääntyy energiaa. Mutta jos biomassa käytetään esim. lämmön ja sähkön tuotantoon tilanne on aivan toinen. Tai jos biomassasta tehtäisiin biokaasua joka soveltuu mm. autojen polttoaineeksi ja moniin muihin tarkoituksiin.
tietoisku:
Etanolintuotannon kestävyys
Kimmo Klemola
01.01.2007
Alkuosan lähde [1]:
Patzek Tad W., Thermodynamics of the corn-ethanol biofuel cycle, University of California Berkeley, August 14, 2005.
Berkeleyn yliopiston professori Tad Patzek on käsitellyt erinomaisessa teoksessaan "Thermodynamics of the corn-ethanol biofuel cycle" biopolttoaineiden tuotannon kestävyyttä, esimerkkitapauksena Yhdysvaltain maissietanolin tuotanto.
Maissietanolin tuotannossa tulee selvittää seuraavat asiat:
*
Onko etanolin tuotanto maissista kestävällä pohjalla?
*
Jos etanolin tuotanto maissista ei ole kestävää, onko se kuinka kestämätöntä?
*
Voidaanko maissietanolin tuotannosta tehdä kestävää prosessimuutoksilla?
Mikäli maissipellolta otetaan talteen vain maissin jyvät, humusta häviää pellolta vuodessa noin 500 kg/ha. Tämä voidaan korvata palauttamalla etanolitehtaan sivutuoterehusta 2000 kg/ha. Muuten maissietanolin tuotanto ehdyttää öljy-, maakaasu- ja kivihiilivarojen lisäksi maaperää.
Termodynamiikan toisen pääsäännön mukaan ajan kuluessa maailmankaikkeuden entropia lähestyy vääjäämättä maksimia. Tämä entropialaki määrää rajat sille mitä ei voi tapahtua, mutta ei määrää aukotta mitä voi tapahtua. Tämä porsaanreikä mahdollisti elämän synnyn. Elämän perusta on ympäristö, joka muuttuu alhaisen entropian tasolta vain hieman korkeammalle entropian tasolle. Elämä hiipuu ympäristössä, jossa entropia on liian suuri, kuten aavikolla tai saastuneessa vedessä. Kestävässä viljelyssä alhaista entropiaa tuhlataan vain vähän. Teollinen maatalous ei ole kestävää.
Yleinen kuvitelma on, että maapallon ekosysteemi ammentaa auringonvalosta energiaa ja voi tuottaa meille ikuisesti ruokaa, puuta ja muita luonnontuotteita. Ihmiskunnan olemassaolon aikana auringon antama energia on pysynyt hyvin vakiona. Se on elämämme ja maatalouden kannalta oleellisen tärkeää, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että teollinen maatalous saattaa aiheuttaa vakavaa maaperän eroosiota jo yhden ihmissukupolven aikana. Jo varhaisimmat maanviljelijät tiesivät, ettei lannan palauttaminen pelloille lannoitteeksi riitä estämään maaperän köyhtymistä. Puhdas vesi on maataloudelle elintärkeää ja maatalous ehdyttää myös puhtaita vesivaroja.
On väärin kuvitella, että lannoitus voi kumota termodynamiikan toisen pääsäännön ja tehdä ruoantuotannosta ikuisesti kestävää. Elämä ei perustu pelkästään aurinkoenergialle vaan myös ekosysteemin alhaiselle entropialle. Aikojen kuluessa vetojuhdat ja työhevoset ovat vaihtuneet koneisiin. Traktorit valmistetaan raudasta, muista metalleista, öljystä ja kivihiilestä, ja ne kulkevat öljyllä. Luonnonmukaisesti tuotettu karjanlanta on korvattu teollisilla lannoitteilla, jotka valmistetaan maakaasusta, öljystä, kivihiilestä ja mineraaleista. Maatalouden matalan entropian lähde ei enää olekaan vain auringonvalo, vaan kasvavassa määrin maankuoren fossiiliset raaka-aineet ja mineraalivarat. Niiden riittävyys määrää, kuinka kauan ja kuinka paljon ihmisiä maapallo voi elättää. Jos M on käytettävissä olevien mineraalien ja fossiilisten raaka-aineiden määrä ja r niiden hyödyntämisen keskimääräinen tahti, M = rt, jossa t on tehomaataloudesta elävän ihmiskunnan jäljellä oleva aika. Tämä aika saattaa olla vain kymmeniä vuosia. Tähän yhtälöön ei myöskään mahdu viljeltyjen biopolttoaineiden tuotanto, joka vain kiihdyttää mineraalien ja fossiilisten raaka-aineiden kulutusta. Nykyinen teollinen maatalous ja ruoantuotanto eivät voi olla kestävällä pohjalla, koska ne perustuvat ehtyvien lähinnä fossiilisten raaka-aineiden käyttöön.
Kestäväksi maissin tuotannoksi Berkeleyn professori Tad Patzek arvioi 1600 kg/ha, viidesosa nykyisestä, eli vuosien 1866–1939 keskimääräinen hehtaarisato. Mikäli nykyinen maissimäärä tuotettaisiin kestävästi eli sato olisi 1600 kg/ha, tarvittava peltoala olisi noin 140–180 miljoonaa hehtaaria eli suunnilleen koko USA:n peltoala. Kestävä viljely tarkoittaa, että maissi tulisi kasvattaa ns. luomuna eli mm. lannoitteena käytettäisiin luonnonmukaisesti tuotettua karjanlantaa. Karja ei siihen riittäisi ja peltojen kyky tuottaa maissia ehtyisi muutamassa kymmenessä vuodessa. Sama pätee myös muihin teollisesti viljeltyihin biopolttoainekasveihin.
Meille ei riitä luonnollinen hiilikierto ja nykyinen auringon energia vaan sitä on nopeutettava fossiilisiin polttoaineisiin satoja miljoonia vuosia sitten kertyneellä auringon energialla. Maakaasusta, öljystä ja kivihiilestä tuotetaan lannoitteita, työkoneita, kasvi- ja hyönteismyrkkyjä, ja näin maissin ja etanolin tuotantomääriä saadaan kasvatettua. Samalla me kuitenkin köyhdytämme maata, saastutamme ympäristöä kemikaaleilla ja ehdytämme ja pilaamme puhtaita vesivaroja. Teollinen etanolin tuotanto ei voi olla kestävää.
Suurimman osan viljellystä biomassasta tulee jäädä tai se tulee palauttaa takaisin peltoon maaperän köyhtymisen ehkäisemiseksi. Maissin varsien ja lehtien ja viljan olkien hyväksikäyttö ns. selluetanoliprosessissa ja muissa ns. BTL-prosesseissa (biomass-to-liquids) tai vedyn tuotannossa biomassasta ovat ristiriidassa tämän vaatimuksen kanssa.
Teollinen peltoetanoli on valmistettu käytännössä fossiilisista raaka-aineista ja koko etanoliketjun fossiilisista raaka-aineista syntyneet hiilidioksidipäästöt ovat suuremmat kuin jos polttoaine olisi valmistettu suoraan fossiilisista raaka-aineista.
Etanoli ymmärretään usein hiilidioksidipäästöjä arvioitaessa täysin vihreäksi eli sen ei lasketa aiheuttavan lainkaan hiilidioksidipäästöjä, koska etanolin hiili on peräisin ilmakehästä hiilensä saavista kasveista. Oikea tapa olisi lisätä etanolin tuotantoon käytettyjen fossiilisten raaka-aineiden aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ja tarkastella nettohiilidioksidipäästöjä. Vertailtaessa tällä tavalla syntyneitä hiilidioksidipäästöjä havaitaan, että maissietanoli aiheuttaa huomattavasti suuremmat hiilidioksidipäästöt kuin raakaöljystä jalostettu bensiini ja diesel tai maakaasu.
Biopolttoaineiden vaihtoehdoksi professori Patzek esittää yksinkertaista ja edullista mutta kivuliasta ratkaisua: energian säästämistä kaikilla talouden aloilla. Toinen ratkaisu on energiantuotannon turvaaminen entistä enemmän aurinkoon.
Patzek-osa loppu
Cornellin yliopiston professori: David Pimentel: ”Peltojen käyttö tuottamaan raaka-ainetta energiaintensiiviselle etanoliprosessille, josta saadaan huonolaatuista autojen polttoainetta, on yhteiskunnan tukemaa kestävän kehityksen vastaista ruoan polttamista. Etanolin tuotanto on ympäristön kannalta haitallista. Maissin tuottaminen aiheuttaa viljelysmaan eroosiota, joka on noin 12 kertaa voimakkaampaa kuin viljelysmaan palautuminen.”
Toisenkinsuuntaisia tutkimuksia on julkaistu. Sheehanin et al. [2] mukaan yksin Iowan osavaltio voi tuottaa E100-etanolia 8 miljardia litraa maissinviljelyn jätteestä ilman että maaperä köyhtyy pitkällä aikavälillä (90 vuoden ennuste).
Saksalaisen tohtori Gerd Eisenbeißin mukaan rajalliset biomassavarat tulisi käyttää lämmön- ja sähköntuotantoon. Energiakasvien viljely on epäeettistä maailmassa, jossa suuri osa väestöstä kärsii aliravitsemuksesta. Viljelysmaan ja vesivarojen tuhoutuminen ja väheneminen ovat kestävän kehityksen avainongelmia. Puun käytön kiihtyvä lisääminen sotii ilmastotavoitteita vastaan. Metsät ovat hiilinieluja.
Monien uusiutuvien energianlähteiden, mukaan lukien biomassan, ongelma on, että niiden liikakäyttö saattaa aiheuttaa vakavia ympäristöhaittoja. Toisaalta fossiiliset polttoaineet ja esimerkiksi hiilidioksidin talteenotto hiilivoimaloista ja ydinvoiman fissiotuotteiden varastointi jättävät tuleville sukupolville ikävän perinnön.
Nykyisenlaista kulutusta ei voida todennäköisesti ylläpitää uusiutuvalla energialla ainakaan tällä vuosisadalla. Kestävän kehityksen mukainen tulevaisuus ei ole mahdollista ilman, että materialistisesta kulutuksesta tingitään. Fossiilienergia tulisi korvata lähes täysin uusiutuvalla energialla, ja mikäli siihen ei kyetä, kestävän yhteiskunnan tulee vähentää energian käyttöään dramaattisesti.
Ekosysteemin kasvit, eläimet ja mikrobit ovat miljoonia vuosia keränneet vain noin promillen auringon säteilyn energiasta. Kasviston keräämä auringon energia päätyy biomassaksi, joka puolestaan mahdollistaa elämän – myös ihmiselämän – maapallolla. Ihminen käyttää noin 50 % maailman biomassasta ruoan, sahatavaran, paperin, lääkkeiden, polttoaineiden jne tuottamiseen. Maailman noin 30 miljoonaa eliölajia käyttävät loput.
Biomassan hyödyt eivät jakaudu kaikille ihmisille tasaisesti – suuri osa maailman ihmisistä on aliravittuja. Lisäksi biomassan liika hyödyntäminen on uhka luonnon monimuotoisuudelle. Noin 50 vuodessa maailman väkiluvun arvioidaan lisäksi kasvavan noin 6,5 miljardista yli 9 miljardiin. Aliravittujen määrän arvioidaan nousevan miljardeihin muutamassa vuosikymmenessä. Väestönkasvu lisää monia ympäristöongelmia, kuten metsien tuhoutuminen, kaupungistuminen, saastuminen ja teollistuminen. Tulevina vuosikymmeninä tarve tuottaa biomassasta aina vain enemmän ruokaa, puu- ja paperituotteita sekä toisaalta energiaa, polttoaineita ja kemikaaleja aiheuttaa kilpailutilanteen eri tarpeiden välille. Ihmisen tarve saada tuotettua biomassaa mahdollisimman paljon ja tehokkaasti on suuri vaara luonnon monimuotoisuudelle. Joka päivä maapallolta katoaakin jopa 150 eliölajia.
Luonnossa ja viljelysmailla voidaan tuottaa vuodessa noin 3 t/ha kuivaa biomassaa eli noin 50 GJ/ha. Luonnon tuottava ekosysteemi on noin 50 miljardia hehtaaria. Meriä on noin 36,5 miljardia hehtaaria ja maata noin 13,5 miljardia hehtaaria. Meret tuottavat biomassaa vuodessa noin 1 kuivatonnin/ha (36,5 miljardia tonnia eli 607 EJ) ja maa-alueet noin 3 kuivatonnia/ha (40,5 miljardia tonnia eli 678 EJ). Biomassaa syntyy siis vuodessa noin 77 miljardia tonnia (1285 EJ) eli 12,8 tonnia ihmistä kohti. Maa-alueet tuottavat biomassaa ihmistä kohti 6,8 tonnia vuodessa. Ihmiset käyttävät biomassasta noin puolet, joten yksi ihminen käyttää vuodessa noin 3,4 tonnia biomassaa. Loppu biomassasta kuluu maailman maa-alueiden ehkäpä noin 10 miljoonan eliölajin tarpeisiin. [3]
Lähteet:
1. Patzek Tad W., Thermodynamics of the corn-ethanol biofuel cycle, University of California Berkeley, August 14, 2005.
2. Sheehan John, Aden Andy, Paustian Keith, Killian Kendrick, Brenner John, Walsh Marie, Nelson Richard, Energy and environmental aspects of using corn stover for fuel ethanol, Journal of Industrial Ecology, Vol. 7, No. 3-4, 2004.
3. Pimentel David, Biomass utilization, limits of, Encyclopedia of Physical Science and Technology, 3rd ed., vol. 2. San Diego, Academic Press, 2002.
edes tyydyttämään nykyistä joukkoliikenne/kuorma-autojen energian tarvetta kestävästi vaikka koko peltopinta-ala pistettäisiin siihen hommaan. Ruokaa ei kansalle siinä enää riittäisi lainkaan.
vain lukea. masentavaa on:
Raaka-aineen riittävyys
Kimmo Klemola
01.01.2007
Biomassan määrästä ja hiilikierrosta: Puuta hakataan maailman metsistä 3,334 miljardia m3/vuosi. Maailman metsien kasvustossa on 359 GtC (C = hiili), josta vuosittain korjataan 1,12 GtC. Puutuotteisiin on sitoutuneena 2–8 GtC ja hiilidioksidina ilmakehään vapautuu 0,98 GtC/vuosi. Puutuotteisiin siis akkumuloituu 0,14 GtC/vuosi. Metsämaahan on sitoutuneena 787 GtC. Metsänkorjuun jälkeinen metsänkasvu on 0,9 GtC, mutta maankäytön muutokset, kuten sademetsien hakkuut laidunmaiksi ja kaupungistuminen, lisäävät hiilidioksidin määrää ilmakehässä 0,9 GtC/vuosi. Fossiilisten polttoaineiden käyttö lisää hiilidioksidin määrää 6,3 GtC/vuosi. Fossiilisten polttoaineiden jäljellä oleva määrä on noin 20 000 GtC. Valtameriin sitoutuu 1,7 GtC/vuosi. Valtamerten pohjissa arvioidaan olevan suurin osa maailman ekosysteemin hiilestä, 40 000 GtC. Ilmakehässä on hiilidioksidia 780 GtC ja määrä kasvaa 3,38 GtC/vuosi, joka vastaa noin 1,5 ppm:n CO2-pitoisuuden nousua vuodessa. Edellä olevat hiilivirrat ovat mitattavissa tai laskettavissa. Tästä taseesta jää jäljelle 2,2 GtC/vuosi, jonka lasketaan sitoutuvan metsiin ja metsämaahan. Edellä olevasta voidaan laskea, että puumassaa korjataan maailman metsistä 1,12 GtC/0,5 = 2,24 Gt k.a./vuosi (puumassassa 50 % hiiltä). [1]
”Maailman elintarviketuotantoa pitää voimakkaasti lisätä, jotta aliravitsemus vähenee samalla kun väestön ennustetaan kasvavan 50 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Globaali elintarviketilanne edellyttää suomalaisen maataloustuotannon ylläpitämistä. Suomelle oma maatalous on myös turvallisuuskysymys.” [2]
”Metsät kattavat noin 3,9 miljardia hehtaaria eli kolmanneksen maapallon maapinta-alasta. Maailman metsäpinta-alasta 52 prosenttia on trooppista metsää. Trooppisten luonnonmetsien häviäminen on yksi maailman suurimpia ympäristöongelmia. Tropiikin metsäkato on tällä hetkellä reilut 12 miljoonaa hehtaaria vuodessa ja se tarkoittaa, että trooppista metsää häviää noin 0,7 prosenttia vuodessa. Afrikassa ja Etelä-Amerikassa metsäala pienenee. Sen sijaan Länsi-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa metsäala kasvaa. Metsien häviäminen ja metsien tilan heikkeneminen on johtanut myös metsien monimuotoisuuden vähenemiseen ja metsien tuottamien ympäristöpalvelujen heikkenemiseen.” [2]
”Maapallon väestönkasvu, metsien raivaaminen muiden maankäyttömuotojen tieltä sekä polttopuun keruu ovat tärkeimmät metsien häviämisen syyt. Noin 500 miljoonan ihmisen elämän ja toimeentulon katsotaan olevan täysin riippuvaisia metsistä. Maailman ihmisistä noin neljänneksen toimeentulo perustuu jossakin määrin metsiin. Vuosittaisesta puunkäytöstä yli puolet käytetään energiantuotantoon, lähinnä ruoan valmistukseen. Puu on pääasiallisin tai ainoa energianlähde noin 40 %:lle maailman väestöstä. Metsien tuottamat ravinto- ja lääkekasvit sekä metsien merkitys maaperän suojelussa sekä ilmastollisten vaihteluitten hillinnässä ovat myös merkittäviä.” [2]
”Maailman metsävarat ovat kaikkiaan 386 miljardia m3.” ”Maailman vuosittainen raakapuun käyttö on 4,7 miljardia m3.” [2]
Paperiteollisuus ja mekaaninen metsäteollisuus käyttävät Pohjoismaissa suurimman osan korjattavasta puusta. Hakkuumäärät Suomessa ovat noin 60 miljoonaa m3 vuodessa ja puuta tuodaan lähinnä venäjältä ja Baltian maista noin 20 miljoonaa m3 vuodessa. Kestävä hakkuumäärä on noin 65–70 miljoonaa m3 vuodessa. Suomessa puun kokonaiskäyttö siis ylittää jo nyt reilusti oman kestävän hakkuumäärän. Tähän on vaikea sovittaa laajamittaista puuraaka-aineeseen perustuvaa bioenergian lisäämistä ilman puun, bioetanolin tai biodieselin lisätuontia tai paperi- ja metsäteollisuuden alasajoa. Jotain voidaan tehdäkin. Metsiin jäävistä korjuutähteistä tehtävien ns. risutukkien määrää voidaan lisätä ja kesantopeltoja voidaan metsittää tai ottaa energiakasviviljelykäyttöön (ruokohelpi). Kestävän kehityksen, luonnon monimuotoisuuden ja maaperän köyhtymisen kannalta nämä toimet eivät kuitenkaan ole ongelmattomia.
Suomessa on metsiä FAO:n tilaston mukaan 21,935 miljoonaa hehtaaria. Käytännössä puuta jouduttaisiin tuomaan Venäjältä, joka käyttää vain pienen osan valtavasta metsäpotentiaalistaan. Venäjän metsien määrä on FAO:n tilaston mukaan 851,392 miljoonaa hehtaaria. Laskennallisesti Venäjän metsistä voitaisiin hakata yli 2500 miljoonaa m3, kun hakkuumäärä vuonna 2000 oli 116,2 miljoonaa m3. Varsinkin Venäjän ja myös Kanadan metsävarat ovat luoksepääsemättömillä erämailla, joten niiden laajamittainen hyödyntäminen on vaikeaa. Metsät ovat myös hiilinieluja eikä maailman metsiä käytännössä voida enää hyödyntää kestävästi merkittävästi nykyistä enempää. Metsien teollinen käyttö vaikuttaa myös metsien monimuotoisuuteen. Suomi hakkaa puuta erittäin tehokkaasti. Jos koko maailman metsiä hakattaisiin Suomen metsien tavoin, maailman metsien hakkuut olisivat lähes kolme kertaa nykyistä suuremmat. Tämä ei ole kestävästi mahdollista.
Pohjois-Amerikka (Yhdysvallat ja Kanada) voisi laskennallisesti tuplata hakkuumäärät ”kestävästi”. Lisähakkuita voisi olla 734 miljoonaa m3 vuodessa.
EU-15:ssa metsiä on FAO:n tilaston mukaan 115,685 miljoonaa hehtaaria. Kestävä vuosittainen hakkuumäärä on 344 miljoonaa m3. Vuonna 2000 arvioitu hakkuumäärä oli 308,426 miljoonaa m3, joten hakkuumäärää voidaan nostaa kestävästi vain 36 miljoonalla m3:lla. Käytännössä EU-15 ei siis voi parantaa energiaomavaraisuuttaan puuenergian avulla luopumatta osasta metsäteollisuutta.
Ruotsi on lisäämässä kiinteää polttoainetta käyttäviä biopolttoainelaitoksia niin, että suunnitteilla olevien laitosten tarvitsema puumäärä vastaa 10 prosenttia koko Ruotsin paperi- ja selluloosateollisuuden tarpeesta. Lisääntyvä bioenergiakäyttö aiheuttaa ongelmia, kun teollisuus joutuu kilpailemaan raaka-aineista energiantuottajien kanssa.
On arvioitu (Lynd), että Yhdysvalloissa käytettävissä oleva vapaa peltomaa pystyisi tuottamaan 14–28 % maan liikennepolttoainetarpeesta. Tämäkin laskelma perustuu ylioptimistiseen 21 t/ha vuotuiseen biomassan tuotantoon. Runsaalla lannoitteiden ja kasvintorjunta-aineiden käytöllä sekä keinokastelulla maissinviljelyssä päästään hyvällä peltomaalla 15 tonnin hehtaarisatoon. Hyödynnettävissä olevan jätebiomassan määrä Yhdysvalloissa on arvioitu olevan 186 miljoonaa kuivatonnia, josta saataisiin 20 miljardia gallonaa etanolia eli 6 % USA:n öljynkulutusta vastaava määrä.
USA:ssa fotosynteesissä auringonvaloa pystytään valjastamaan noin 1,4 kW/ha, josta kasvi käyttää kasvuprosessiinsa noin 40 %. Vertailun vuoksi amerikkalaisten primäärienergian käyttö on noin 10 kW/ha. Mikäli koko 1,4 kW saataisiin muutettua biomassan energiaksi, hehtaarin energiatuotto olisi 44 150 MJ, mikä vastaa 2,2 kuivatonnia puuta. (Mainitulla 40 %:n kasvuhäviöllä suomalaisen metsän vuosituotoksi saadaan laskettua 3 m3 kiintopuuta eli käytännössä oikea luku.) USA:n kasvisto pystyy keräämään vuodessa 54 Q (Quadrillion British thermal units) energiaa. USA käytti vuonna 2003 energiaa 96 Q.
On arvioitu (Pimentelin ryhmä 1997), että USA:n ruoka- ja energiantarpeen tyydyttämiseksi pelkällä biomassalla peltoala tulisi 15-kertaistaa, maatalouden vedenkäyttö 30-kertaistaa ja torjunta-aineiden käyttö 20-kertaistaa. Lisäksi tämän biomassan tuottaminen ei olisi kestävällä pohjalla.
Pimentelin ja Pimentelin [3] mukaan rikkaassa maassa sähkön kulutus on henkeä kohti 10 000 kWh. Tuon sähkömäärän tuottamiseen tarvitaan 2,2 ha metsää. Kaiken kaikkiaan henkeä kohti tarvittaisiin liikennepolttoaineen ja sähkön tuottamiseen 5,9 ha metsää. Tähän täytyy vielä lisätä ruoantuotantoon, kasteluun, ravinteiden leviämisen estämiseen tarkoitettujen suoja-alueiden ym. tarvitsemat alueet. Kaiken kaikkiaan maailmassa on yhtä ihmistä kohti kuitenkin vain 1,2 ha tuottavaa maata. Jos maailman väkiluku nousee vuoteen 2070 mennessä 9 miljardiin ja tuottavan maan väheneminen saadaan pysäytetyksi, yhtä maapallon ihmistä kohti tulee olemaan vain 0,8 ha tuottavaa maata. Pimentelin laskema 2,2 ha perustuu 65 %:n hyötysuhteelle sähköntuotannossa eli CHP-laitokselle. Tyypillisen hiilivoimalan 35 %:n sähköntuotantohyötysuhteella metsää tarvitaan sähkön tuottamiseen 4,1 ha yhtä rikkaan maan asukasta kohti.
Jos energiakasveja halutaan viljellä, taloudelliselta ja ympäristön kannalta puuenergiakasvit kuten eukalyptus ja poppeli ovat järkevimpiä. Biomassan mahdollisuuksia energiantuotannossa kartoittavat laskelmat kannattaakin perustaa yksinomaan puuenergian käytölle. Toisaalta Patzek ja Pimentel [4] ovat todenneet, että viljellyt puuplantaasit ovat ekologisesti kestämättömiä.
USA:ssa biomassan vuosituotanto 917 miljoonalla hehtaarilla on 2631 miljoonaa kuivatonnia jakautuen [5]:
*
Viljelykasvit: 192 Mha, 1083 Mt
*
Laitumet ja rehukasvit: 300 Mha, 900 Mt
*
Metsät: 290 Mha, 580 Mt
*
Muut: 135 Mha, 68 Mt
*
=> 2,9 t/ha koko USA:n maa-alaa kohti
Kokonaisenergian määrä tuotetussa biomassassa on 49,4 EJ. Yhdysvallat kuluttaa pelkästään fossiilienergiaa vuosittain 91,3 EJ. USA:ssa korjataan vuodessa viljely- ja rehukasveja 1307 Mt (407 Mt viljelykasveja ja 900 Mt rehu- ja laidunkasveja) ja puuta metsistä 100 Mt. Yhteensä korjatun biomassan energiamäärä on 26,6 EJ eli 54 % biomassan vuosikasvusta. Nämä luvut eivät sisällä energiakasveja, vaan ainoastaan ruoantuotannon, sahatavaran, sellun, kuidut ja paperin. Lisäksi USA:ssa jalostetaan 3,4 EJ biomassaa biopolttoaineiksi. Yhteensä siis USA:ssa biomassaa hyödynnetään 30 EJ eli 61 % biomassan vuosikasvusta. Näin suurella määrällä on negatiivinen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen.
Kehitysmaissa poltetaan energiaksi 2000 miljoonaa tonnia puuta, 1300 miljoonaa tonnia viljelykasvien korjuutähteitä ja 1000 miljoonaa tonnia lantaa. Pahin ongelma on viljelykasvien korjuujätteen ja lannan poltto, koska maaperä köyhtyy ja jää ilman kasviston suojaa tuulen ja sateen aiheuttamaa eroosiota vastaan. Maaperän eroosio tuhoaa maan hedelmällisyyden.
Ruoan kypsennys vaatii runsaasti energiaa. Puuhellalla hyötysuhde on 33 %, kun avotulella kuumennettuna vain 10 % biomassan palamisenergiasta käytetään hyödyksi. Tyypillisesti yhden ruoasta saatavan kilokalorin kypsentämiseen kuluu kaksi tai kolme kilokaloria. Kehitysmaissa ruoan kypsentämiseen kuluu 600–700 kg kuivaa biomassaa henkeä kohti. Ruoan kypsentämiseen ja lämmittämiseen kuluu kehitysmaissa henkeä kohti noin tonni kuivaa biomassaa.
Metsien kestävän vuosikasvun voidaan olettaa olevan 3 kuivatonnia/ha. On ehdotettu, että nopeasti kasvavia puita kasvatettaisiin hedelmällisimmillä mailla, jolloin voitaisiin hakata jopa 15 kuivatonnia hehtaarilta. Valitettavasti tämä on epärealistista. Parhaat viljelysmaat on varattava ruoantuotannolle ja suuret hakkuumäärät vaativat myös lannoitusta ja torjunta-aineita, joiden lisääntynyt käyttö pienentää nettoenergiasaantoa. Suuret hakkuumäärät myös köyhdyttävät maan ja altistavat maaperän sateille. Lopulta maan hedelmällisyys ja biodiversiteetti kärsivät.
Lähteet:
1. Booth Trevor H. (ed.), Carbon accounting in forests, Proceedings of an International Workshop on "Facilitating International Carbon Accounting in Forests", CSIRO Forestry and Forest Products, Canberra, February 24, 2003.
2. Toimialavuoropuhelu – MTK maa- ja metsätaloudessa, Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto MTK ry, Suomi maailmantaloudessa -seminaari, Dipoli, Espoo, 12.10., 2004.
3. Pimentel D., Pimentel M., Food, Energy and Society, Colorado University Press, Boulder,Colorado, 1996.
4. Patzek Tad W., Pimentel David, Thermodynamics of energy production from biomass, Critical Reviews in Plant Sciences, Vol. 24, No. 5-6, 2005.
5. Pimentel David, Biomass utilization, limits of, Encyclopedia of Physical Science and Technology, 3rd ed., vol. 2. San Diego, Academic Press, 2002.
ja jaksaa lukea.
vituttaa vain enemmän ja enemän mitä enemmän luet. sen hullummalta alkaa nykymeno vaikuttamaan. Voin vakuuttaa, että kun todella tajuat tilanteen, tulee perin lohduton ja typertynyt olo, peräti vihainenkin. alat vihaamaan kanssaihmisiä joita ei edes kiinnosta, koska he eivät ymmärrä missä hädässä olemme eikä heitä kiinnostakaan välittää. heidän on helpompi olla tajuamatta.
Biopolttoaineet vaativat paljon peltoa, Helsingin Sanomat 03.05.2006 (lähetetty versio)
Kimmo Klemola
03.05.2006
Lassi Hyvärinen (HS 19.4.) kysyi, onko tehty laskelmia biopolttoaineiden viljelyn vaatimasta peltoalasta.
Lähes 80 % Suomen öljynkulutuksesta voidaan korvata ohraetanolilla ja rypsibiodieselillä, mutta viljeltyä peltoa tarvitaan paljon: 2,60 miljoonaa hehtaaria bensiiniautojen korvaamiseen ohraetanolilla, 3,70 miljoonaa hehtaaria dieselautojen korvaamiseen rypsidieselillä, 1,08 miljoonaa hehtaaria Finnairin käyttämän polttoaineen korvaamiseen rypsidieselillä (teknisesti hankalaa), 2,08 miljoonaa hehtaaria laivojen polttoaineen korvaamiseen rypsidieselillä, 0,09 miljoonaa hehtaaria dieselveturien polttoaineen korvaamiseen rypsidieselillä, 1,16 miljoonaa hehtaaria pientalojen lämmitysöljyn korvaamiseen rypsidieselillä, 0,16 miljoonaa hehtaaria kasvihuoneiden polttoöljyn korvaamiseen rypsidieselillä, lisäksi noin 5 miljoonaa hehtaaria rypsipeltoa tulisi varata nykyisten peltojen ja tarvittavien lisäpeltojen viljelyyn kuluvan polttoaineen tuottamiseen.
Suomen peltoala on tällä hetkellä 2,2 miljoonaa hehtaaria. Lisäpeltoa pitäisi raivata tällaiseen lähes öljyttömään yhteiskuntaan noin 16 miljoonaa hehtaaria – yli puolet Suomen maa-alasta.
Peltobiopolttoaineen tuottamiseen kuluu niin paljon fossiilienergiaa, että vaikutus hiilidioksidipäästöihin on vähäinen.
[Yksi vaihtoehto on tuoda biopolttoaineet ulkomailta. Euroopan peltoreservit eivät riitä eikä Euroopan omaa tuotantoa saa yksipuolisesti tukea, joten etanolia ja biodieseliä tuodaan Etelä-Amerikasta ja Aasiasta, joissa biopolttoainetta tuottavien plantaasien alta kaadetaan sademetsää.
Esimerkiksi Nesteen uuden biodieselin raaka-aineeksi on kaavailtu aasialaista palmuöljyä. Laatuominaisuuksiltaan Nesteen biodiesel on toisen sukupolven biodieselin veroista, mutta toisen sukupolven biopolttoaineena sitä ei voi pitää, koska sen raaka-aine on ruoka.]
Öljynkulutuksen rajoittaminen on yksinkertainen ja paljon biopolttoaineita järkevämpi ratkaisu öljyongelmaamme.
Kimmo Klemola
Teknillisen kemian yliassistentti
Lappeenrannan teknillinen yliopisto
No sehän on selvää, että biomassalla ei pystytä korvaamaan nykyistä fossiilisten polttoaineiden kulutusta meillä eikä muuallakaan. Mutta alkuperäinen kommenttini eli biomassatuotannon 4-5 kertainen positiivinen energiatase on tosiasia. Eli jos on joutilasta maata niin aivan järkevää siellä on tuottaa bioenergiaa, ennemmin kuin pitää vaikka kesannolla. Eikä ne kehitysmaat meidän tuottamaa viljaa halua, päinvastoin haluavat lopettaa kaiken elintarviketuonnin teollisuusmaista, jos olen oikein ymmärtänyt.
pitää peltoja välillä kesannolla, koska maaperä köyhtyy muutoin. Typpi lannoitehan saadaan maan ilmakehästä huiman energiankulutuksen avulla :)
Biomassan peltoviljelyssä kuiva-ainesato on luokkaa 6 - 8 tonnia / hehtaari, lämpöarvo noin 17 MJ/kg. Saadaan noin 100 - 130 GJ/ha energiaa vuosittain. Tuotantopanoksiin kuluu noin 25 GJ/ha vuodessa, sisältäen mm. koneiden polttoaineet, sähkön, siemenen, sekä LANNOITTEIDEN valmistukseen ja kuljetukseen tarvittavan energian. Biomassaa tulee siis 4 - 5 kertaa enemmän kuin panostukseen käytetty energia. Lannoitteiden osuus tuotantopanosten energiasta on noin 30 - 50 %.
Käykäähän huviksenne vilkaisemassa raakaöljyn hintaa. Öljyhuippu on todellisuutta.
Bisnesörkyt tietävät, mitä tekevät, mutta kansa ei edes aavistele mitään pahaa. Kansa ei pysty omaksumaan näinkään yksinkertaista faktaa.
Näppituntuma olisi, että ehkä prosentin verran teollisuusmaiden väestöstä olisi älyllisellä ja tiedollisella tasolla vastaanottamaan tämäntasoista tietoa. 99 % antaa mennä vain.
Tunnelin päästä ei edes pilkistä mitään valoksi tulkittavaa.
Sademetsät hakataan, verot nostetaan, vihreät sadistit hallitsevat, ilmastoa pelätään kuin maailmanloppua.
Totuuden puhujalla ei ole yösijaa, eikä keisarilla vaatteita.
Täyttä hössötystä ja politiikkaa koko ilmastopelottelu.
ja tietämätöntä raukkaa. syyllistä muita vain koska et ymmärrä miksi mitäkin tapahtuu.
olet kuin lapsi joka ei ymmärrä, että kakkainen vaippa pitää vaihtaa, muuten tekee kipeää.
Älä tee uusia tuhoajia niin ei tartte vaippaa vaihtaa. Eikö sulle riitä, että täällä on 6,5 miljardia lahopäätä jo ennestään. Tee Jumalainen teko älä lisäänny.
Tuhoaako Suomikin osaltaan ihmiskuntaa?