Coal-to-liquid on käynnistymässä USA:ssa, jossa maailman suurimmat hiilivarannot.
USA:n hiilivarannot kattavat dieselpolttoaineeksi liuotettuina USA:n nykyisen öljystä tehdyn bensan ja dieselin kulutustarpeen 388:ksi vuodeksi, kannattavuusraja on 40 US$ per barrel öljyä. Nyt öljy maksaa yli 100 taalaa per tynnyri, joten tehtaat siellä alkavat valmistaa tätä menovettä täysillä lähiaikoina.
Kiinassa sama puuha on jo alkanut.
Sekä Kiina että USA haluavat omavaraisiksi nestemäisen polttoaineen suhteen. Haittana tässä on vain se, että hiilidieselin kasvihuonekaasupäästöt valmistus mukaanlukien ovat kaksinkertaiset öljyyn verrattuina.
Tässä lopullinen niitti arkkuumme, paluuta ei enää ole.
USA:n hiilivarannot kattavat dieselpolttoaineeksi liuotettuina USA:n nykyisen öljystä tehdyn bensan ja dieselin kulutustarpeen 388:ksi vuodeksi, kannattavuusraja on 40 US$ per barrel öljyä. Nyt öljy maksaa yli 100 taalaa per tynnyri, joten tehtaat siellä alkavat valmistaa tätä menovettä täysillä lähiaikoina.
Kiinassa sama puuha on jo alkanut.
Sekä Kiina että USA haluavat omavaraisiksi nestemäisen polttoaineen suhteen. Haittana tässä on vain se, että hiilidieselin kasvihuonekaasupäästöt valmistus mukaanlukien ovat kaksinkertaiset öljyyn verrattuina.
Tässä lopullinen niitti arkkuumme, paluuta ei enää ole.
Vastaukset 11
Vanhimmat
http://www.futurepundit.com/archives/003569.html
http://www.washingtonpost.com/wp-dyn/content/article/2007/06/17/AR2007061700945.html
Nestemäisten polttoaineiden tuotanto muista kuin maaöljylähteistä luultavimmin vakaannuttaa öljyn hinnan. Jos öljy perusteaisen polttoaineen hinta nousee reilusti yli toisen lähteen tuotetta, kysyntä laskee ja siirtyy vaihtoehdon puolelle. Koska öljyn tuotantokustannukset eivät ole nousseet samassa suhteessa kuin markkinahinta, tuottajilla on varaa alentaa hintaa. Eli seurauksena tästä on, että öljyn hinta asettuu vakaammalle, ehkä hieman laskevalle uralle.
Mitä pelkoihin hiilidioksidin ylituotannosta tulee, niin ainakin tuossa yllämainitussa patentoidussa prosessissa syntyvä CO2 nähdään myyntikelpoisena sivutuotteena. Löytyneekö uusia markkinoita, kun tuotanto kattaa merkittävän osan diesel-polttoaineen kysynnästä?
Sasol-prosessillahan nestemäisiä polttoaineita on valmistettu kivihiilestä kaupalliseen käyttöön jo vuosikymmeniä, ettei tässä ole mistään kovin uudesta asiasta:
http://www.post-gazette.com/pg/06229/714268-28.stm
Mittakaava tietenkin muuttuu, jos Etelä-Afrikka vaihdetaan USA:ksi.
Eräs tulevaisuuden vaihtoehto kivihiilen nestepolttoainekäytölle voisi olla metanolin tuottaminen ja sen käyttö polttokennoissa. Tässä hiilidioksiditase voisi mennä lähemmäksi maaöljyn tasetta, mikäli sekä valmistusprosessi että polttokenno toimisivat hyvällä hyötysuhteella. Bensahan tuottaa liikettä autoon melko huonolla hyötysuhteella. Niinpä kuvitteellinen kaksinkertaisen hyötysuhteen (n. 40% kemiallisesta energiasta ajoneuvon liike-energiaksi) polttokennoauto säästäisi ilmakehän hiilidioksidia! Ydinsähköllä tuotettu vetykaasu olisi vielä vähemmän CO2 tuottavaa, mutta siinäkin on teknisiä ongelmia, niinkuin toki tässäkin vaihtoehdossa.
Enpä nyt tässä näe mitään arkkua sen enempää kuin niittejäkään.
toisen maailmansodan aikana hiilestä.
Ja taas peak oilia siirretään.
Käytin ilmausta "kaupalliseen käyttöön" vähän siinä tarkoituksessa, että saatoin jättää natsiteknologian mainitsematta. Sehän oli tuotantoa sotilaalliseen käyttöön.
Pääpointti kuitenkin sillä, ettei kyse ole teknisesti uudesta asiasta, joskin jotain parannuksia on saattanut matkan varella tulla. Hintataso taitaa pitkälti ratkaista asian. Jos tuon "ylimääräisen" hiilidioksidin saa käytettyä kannattavasti öljynporausalueiden kuiviinpumppaamiseen, kaikki voittavat?
CTL:n sijaan katse on käännetty uusiutuviin energialähteisiin:
http://www.autobloggreen.com/2007/06/10/china-may-abandon-liquified-coal-projects/
Kaiken mitä greenit sulle syöttää?
Tutustuppa tähän videoon:
http://www.youtube.com/watch?v=t2mKZcCVIPI
Hurraa! loputtomasti öljyä!
Suomessa on maainman suurimmat turvevarat. Pitäisi hyödyntää niitä. Toimii se FT-synteesi turpeellakin.
Turpeen käyttöä energiantuotantoon vastustaa ihan ikomat viherhiipparimme. Pitäisiköhän niitä haukkua vai kiitellä siitä että turvevarat säästyy pahan päivän varalle?
Veikkaammapa että kun öljystä alkaa tulla todella HUUTAVA pula ei yksinkertaisesti ole varaa jättää tuollaista energiareserviä käyttämättä.
Silloin ei viherhiippareiden rypistelyt enää paljoa paina.
Hipheihurraa! Nestemäistä polttoainetta loputtomiin. Hyvä uutinen.