sisuksissa sattuu ja tuntuu ahdistava paine. pelkään kuolemaa. koskaan ei tiedä milloin kuolee. mandin kuolema ahdistutti erikoisesti lisää. itken. en mandin kokemuksen takia vaan minua pelottaa kun tiedän niin vielä itsellenikin käyvän. miten saan pelon hallintaan. sormet tärisee ja koen muut ihmiset uhkana. joku voi tulla juuri minut tappamaan. lisäksi pelkään kuolevani vanhuuteen hitaasti kitumalla sairaalassa. henkilökunta kylmästi katsoo ja miettii tilipäivää. onko tämä sairautta vai normaalia? herään joka aamu ahdistuneena omasta iästäni. nukahdan joka yö ahdistuneena omasta iästäni. olen 37. kesällä 38 ja ahdistaa. aika menee eteenpäin ja musertavalta tuntuu kun tietää mikä on edessä hyvin lähellä. olen alkanut käyttää alkoholia apuna kun koen etten pysty/saa/ole tarpeeksi hyvä/lopullisesti tajunnut kelpaamattomuuteni taivaaseen.
tiedostan taivaan olemassa olon. helvettiin joutuminen pelottaa aivan erityisesti. se tästä kuoleman pelosta teleekin sen. jos helvetin varmasti välttäisin niin pääsisin kuoleman pelosta. vaan syntiä teen päivittäin paljon. joko on aika mennä lääkärille juttelemaan kun ei tunnu hyvälle.
tiedostan taivaan olemassa olon. helvettiin joutuminen pelottaa aivan erityisesti. se tästä kuoleman pelosta teleekin sen. jos helvetin varmasti välttäisin niin pääsisin kuoleman pelosta. vaan syntiä teen päivittäin paljon. joko on aika mennä lääkärille juttelemaan kun ei tunnu hyvälle.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Jos kuolemanpelko vaikeuttaa jokapäiväistä elämää, niin kannattanee mennä ammattiauttajalle juttelemaan.
antaisin, kuin Ratikkakuski, toinen vaihtoehto voisi olla vaikkapa pappi, jos kerran olet uskonnollinen.
Eihän uskovilla pitäisi olla mitään pelättävää. Toisin on, jos ei usko mihinkään.
"Eihän uskovilla pitäisi olla mitään pelättävää. Toisin on, jos ei usko mihinkään."
Eikös juuri uskovien pidä pelätä helvettiä, kadotusta,.. samaan tapaan kuin lasten tonttuja ja joulupukkia.
että asiaa voi lähestyä ihan asiallisesta ja muita kunnioittavasta näkökulmasta se sijaan että käyttää pejorisoivia analogioita joiden valinta osoittaa suurta kypsymättömyyttä.
Mitä olen porukkaa seuraillut niin uskikset pelkää sitä kuolemaa eniten, ja vähiten pelkää ei-uskovaiset. Uskontohan tavallaan perustuu siihen kuolemanpelkoon ja siihen ettei haluta uskoa elämän päättyvän kuolemiseen.
uskova sanoo pelkäävänsä kadotusta ja kuolemaa, niin se ei usko. Ainahan toisia voi tietty pelotella kadotuksella, kuolemalla ja helvetillä, mut se on mun mielestä vähä eri asia.
Maan päällä kulkiessaankin ihminen voi olla kuollut, helvetissä ja kadotuksessa ja mun mielestä se ei ole siitä riippuvainen asia sanooko ihminen olevansa Jumalan lapsi vai ei.
lähinnä, että jos ihminen on uskova, se yleensä pyrkii elämään ihanteidensa mukaan ja ainakin on omasta mielestään oikeutettu taivaspaikkaan.
Mulle aikoinaan väitettiin, että jumala on niin kuin rakastava isukki ja kukas isukki viittis lapsiaan rääkätä?
Että tällä logiikalla.
...sisäistämään viestini asiasisältöä närkästykseltäsi?
Tuollainen käsitys minullekin on jostakin tullut.
"uskova sanoo pelkäävänsä kadotusta ja kuolemaa, niin se ei usko"
Tosi uskovainen ei pelkää mitään...kyllä Herra omistaan huolen pitää. Vai miten se oli? Vai miten se meni?
Btw. Montako taivaspaikaa sulla jo on? Mulla on kolome. Eihän niitä taivaspaikkoja oteta pois, jos myö kaikki voortit pois, eihän? Nyt alkoi pelottaan.
:)Niin sitä pitää;)
Mutta kyllähän tonttuja on olemassa??
joka pelkää kuolemaa, pelkää myös elämää.
Ja mullon yks taivaspaikka. Se taivaspaikka on tässä ja nyt, ei missään muualla.
tulla uskoon, niin ei tarvi pelätä kuolemaa.
Ei kukaan pysty olemaan ja toimimaan niin hyvin, että pääsisi taivaaseen ja kaikki ovat tehneet syntiä.
room:3.23"sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla"
room:6.23 "sillä synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme"
Eli uskomalla Jeesukseen saamme lahjaksi iankaikkisen elämän.
Voisit mennä myös juttelemaan jonkun uskovaisen sielunhoitajan kanssa, jos ei auta, niin sitten lääkärin. kannattaisi kuitenkin laittaa nuo ikuisuus asiat kuntoon ensin.
Kuolemanpelko joskus mutta ohi se meni, enää "pelkään" vain tukehtumiskuolemaa. Minä pääsin omastani eroon ihan vaan järkeilemällä. Paljon auttoi myös se etten ole minkään sortin uskovainen joten helpottaa kummasti oloa kun ei tarvitse laskelmoida kenen kyydissä kuoleman jälkeen olisi parempi olla. Mulle kaikki loppuu siihen kuolemaan ja se on helpottava tieto.
Ammattiauttajaa mäkin suosittelen, koska oireet ovat jo noinkin pahoja.
tuollaisten takia, niin ehdottomasti apua hakemaan.
Kuolema tulee varmasti. Ei sitä tarvi pelätä, ei edistää - eikä varta vasten odottaa.
Kuolema on yksi niitä harvoja asioita joka jokaiselta onnistuu lopulta ja varmasti. Turha sitä on jännittää. Elämä on tärkeämpää.
jo on neuvottu, ota yhteyttä ammattiauttajaan.
Itse pääsin kuolemanpelosta, kun sain yöllä vuosiasitten pahan allergiakohtauksen.
Kesken kohtausta kihahti "Jos minun aika on kuolla nyt, niin antaa mennä" ajatus.
Poisti samantien henkiset paineet, jolloin olotila parani 1/4.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18273516/ihmisen-metafyysinen-rakenne
Jos siis joku meissä haluaa ikuista elämää, se tarkoittaa, että tämä on tämän halun esittäjän, eli tietoisuuden, luonne. Tietoisuus pyrkii ikuiseen tilaan.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18274310/ihmisen-metafyysinen-rakenne--osa-2
Kaikki prosessit, yksinkertaisimmatkin, edellyttävät jonkinlaista organisointia. Jonkinlaista tietoista ohjausta. Ja nämä kehossamme tapahtuvat prosessit, fysiologiset prosessit, psykologiset prosessit, ne ovat hyvin monimutkaisia. Äärimmäisen monimutkaisia.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18274383/hienojakoinen-keho
Toisin sanoen uskotaan, että tämä toiminta on korkeampaa hermostollista toimintaa. Heillä on tästä omat selkeät vahvistuksensa.
sama-energia-tulee-lopulta-takaisin
Monien kansojen tiedossa on karman laki, vaikka he eivät tietäisikään, että kyse on karman laista.