maan sisällä esim. 9km syvyydessä on lämpötila n.120 celsius astetta,mikä estää lämmön nousun maan pinnalle asti, aikaa on ollut miljoonia vuosia.
lämpöhän pyrkii nousemaan vedessä ylöspäin.
maan vetovoima vai?
lämpöhän pyrkii nousemaan vedessä ylöspäin.
maan vetovoima vai?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Vedessä lämpö siirtyy joka suuntaan samalla tavalla, kuten myös kylmyys. Kuumempi vesi on kevyempää, joilloin itse kuumempi vesi massa siirtyy ylöspän, jos läsnä on viileämpää vettä. tai astia jäähtyy jolloin reunoja pitkin viileä vesi valuu alas, kuumemman jäädessä pinnemmaksi, reunoja pitkin valuminen on vielä aika laminaarista.
Kuuma kallio on myös kevyempää, mutta kallio on aika jäykkää, se ei virtaa helposti.. Sitten pitää ajatella miljoonien vuosien päähän. maapallon muodostumisen aikaan tormäykset kuumentivat pallon sulaksi laavapalloksi, ja maapallon ytimen kuumuus onkin osittain sitä aikojen alun kuumuuden jäänteitä, osan lämmöstä selittää myös ytimessä tapahtuvat ydinrektiot. Kallio on yllättävän hyvä eriste,joten tuo lämpö 9km syvyydessä ei juuri sieltä muutu. Onhan siperiassa taas 450m ikiroudassa.. Jos siellä tulisi iki kesä.. menisi vissiin tuhansia vuosia ennekuin kaikki routa sulaisi. Suomessakin taitaa joku 6-9m syvyys olla missä lämpötilat menee puolenvuoden viiveellä.. eli siellä talvella on lämpimintä, ja kesällä kylmintä.
Mutta maan sisuksissa muodostuu koko ajan uutta lämpöä. Luulen että se on radioaktiivinen hajoaminen, mikä pitää maan sisuksen lämpimänä. Onhan meidänkin Kalliossamme onko se uraania, mikä muuttuu monimutkaisessa prosessissa radoniksi, vai onko se radon lähtöaine? Radon on radoioaktiivista ja radioaktiivisuus tarkoittaa sitä, että atomeissa tapahtuu itsestään hajoamista.
Kaikki mikä tapahtuu luonnossa itsestään merkkaa sitä, että systeeemissä ollutta energiaa vapautuu.
Maapallo siis käyttää direktiivien vastaisesti uusiutumatonta energiaa tulivuorten tekemiseen ja mannerlaattojen järjestelyyn.
Koko ajan nousee lämpöä maasta, mutta hitaasti. Kallion lämmönjohtavuus on luokkaa 3 W/mK ja styroxin n. 0.05 W/mK eli styrox on 60 kertaa parempi eriste. 9 km kalliota eristää siis saman verran kun 150 m styroxia. Kuvittele itse, paljonko 150 m paksu styroxilla eristetty seinä lämpenee jos toisella puolella on 120 astetta. Ei kovin paljoa.
Muuten, lämmin vesi ja ilma nousevat kevyempinä ylöspäin ja kuljettavat samalla lämpöä. Lämpö sinänsä ei välitä painovoimasta.