Kun nainen teettää miehellä töitä, selittää nainen sen sillä, että miehen täytyy saada tuntea itsensä sankariksi.
Miksei nainen koe itseään arvokkaaksi ja tärkeäksi sankariksi, jos mies teettää hänellä siivoukset, pyykin, tiskauksen yms? Sellaisen pitäisi lisätä naisenkin itseluottamusta ja onnellisuutta.
Miksei nainen koe itseään arvokkaaksi ja tärkeäksi sankariksi, jos mies teettää hänellä siivoukset, pyykin, tiskauksen yms? Sellaisen pitäisi lisätä naisenkin itseluottamusta ja onnellisuutta.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Että me miehet ei osata viattoman avunpyynnön ja suostuttelun jaloa taitoa.
on ainakin pakko olla, kun naiset niin monella palstalla kitisee, ettei "se osaa edes roskia viedä."
Se, ettei mies vie roskia, on vain on osoitus rakkaudesta ja halusta ylläpitää ja kohottaa naisen itsetuntoa.
Siitähän siinä on kyse. Pitää olla nokkela ja kokea onnistumisen elämyksiä, kun on saanut toisen tekemään jotain puolestaan oman mukavuudenhalun hallitessa. Melko noloa mutta normielämää.
Onneksi mulla ei ole normielämä, ei tartte pelata vaan olla ja nauttia toisen seurasta. Teen suht mielelläni ja paljon toisten hyväksi, myös kaikkia kotitöitä silittäminen poislukien. Tekeminen loppuu toki siihen paikkaan, kun toinen kokee sen itsestäänselvyydeksi. Herras- ja kunnonmies -termit voisi heittää jo romukoppaan. Elämme tasa-arvon aikana järki päässä emmekä missään 30-luvun leffassa.
Pieni ihme, jos joku ei mieti kommentoivansa "Oletko ihan varma, ettei naisesi käytä sinua huomaamattasi hyväksi? tsih".
on raskasta. Toivottavasti Salkkart yms. soopa vähentää naisten luontaista tarvetta sille oikeassa elämässä. Valitettavasti vaan taitaa olla niin, että löytävät em. ohjelmista vain uusia ideoita tunnekuohujen ja jännittävien käänteiden kehittelyyn myös reaalielämässä. Prkl.
Siellähän taitaa kiukutella todellinen sovinisti. Hahhah. :D
Herrasmiehille on aina tilausta. On ihanaa tuntea itsensä arvostetuksi ja saada huomionosoituksia. Tietysti me naiset otamme apua vastaan kun sitä haluamme. Sitä paitsi meillä on kuuleppas hyvät konstit sen saamiseksi. ;)
Kaltaisillesi moukille nauran päin naamaa. Pyh!
ihan selkeää tasa-arvoa.
Kyllä mieskin ihan mielellään ottaa huomionosoituksia ja palveluksia vastaan, mutta emme vaadi tai maanittele niitä.
Prinsessan palvonta ei ole nykypäivää. Jos palvontaa aletaan tuheron pihtauksella vaatia, niin sen tietää mitä siitä parisuhteesta tulee.
Sano miks sanot, omapahan on taakkani kantaa. Joku oven aukominen ei ole mitään herrasmiesmäisyyttä vaan arkirutiinia. Jos moisesta haluaa tehdä numeron niin siitä vaan. Ettehän te naiset tartte meitä juuri muuhun kuin siittiötehtaaksi. Tasavertainen suhde on silti se pointti elämässä, ainakin mulle.
Mun herrasmiesolemus jäi pitkälti siihen käräjäsaliin, jonne pääsin kun pätkäsin naistaan hakkaavaa nenukkiin. Ämmä vaan tihrusti rakkauttaan sitä ihanaa miestä kohtaan. Muita syytteitä ei edes jaettu. Toki tuo kertoo enemmän oikeuslaitoksemme tilannetajusta, kuten Vanhanen vs. Media -casekin.
Miehet: älkää vaan ikinä menkö riitoihin väliin.
Naiset: opetelkaa potkimaan munille.
Oletko todella lyönyt jotain ihmistä? Enpä olisi uskonut, että joku kehtaa tunnustaa olevansa paitsi sovinisti myös väkivaltainen... Olet tosi pelottava ihminen.
täyttää tajuntani. Mä en voi voittaa tätä keskustelua, saati selittää oikeustajuani tahi ajatusmaailmaani sinulle. Nostan kädet pystyyn ja sanon vaan että
http://www.youtube.com/watch?v=TaYEKAHXh44&feature=related
tajua mistä sua nyt mollataan. Kyllä mä ainakin arvostaisin sitä miestä, joka mua puolustasi jos tollainen tilanne tulisi, enkä tosiaan syyttäisi silloin mistään. Tekisin itse ihan varmasti samoin jos jotain läheistäni pitäisi puolustaa ja en usko, et ne tekoni seuraukset olisi siinä ensimmäisenä mielessä silloin.
ihan eri asia. Nuo siivoukset, tiskaukset ja pyykinpesut ovatkin naisten hommia. Sit taas autoihin liittyvät asiat miesten. Ihan loogistahan se on, et se kumpi omat hommansa hallitsee paremmin, niin se neuvoo jos joskus tulee tilanne, et toisen on pakko mennä toisen "alueelle".
Kyl mä olisin onnellinen miehen kanssa, vaikka minä hoitaisin siivouksen ja tiskit ja pyykit. Ei se mun arvokkuus ole sidoksissa kotitöihin, vaan tunnen itseni arvokkaaksi ja tärkeäksi miehelle kyllä ihan muilla tavoin ja muista syistä..
Sisätyöt ei sovi meitsin imagoon.
kolaile sinä lumia pihalta talvella ja aja kesällä nurmikko. Minä en taas mihinkään sellaiseen mieluusti ala, vaan ne on miesten hommia. Vai eikö sun imagoon sovi pihatyötkään?
noi on just yks tapa rentoutua, ei niitä voi kutsua edes työksi.
Sukupuoliroolit on p:stä.
mielestä kaikkea fyysisesti raskasta voi sanoa työksi.
Lumenkolaus on kaukana rentoutumisesta varsinkin jos piha on reilummankokoinen.
Sukupuoliroolittajat ei pysy mun vauhdissa...
roolijako varmasti kaikilla alitajuisesti on. Toiset vaan haluaa peittää sen jostain syystä. Mä ainakin koen silti roolijaosta huolimatta olevani tasaverainen miehen kanssa. Multa sujuu toiset asiat paremmin ja siltä taas vastaavasti toiset. Kotityöt on rahan lisäksi ainakin toistaiseksi ollut ainoa asia, josta mun kanssa ei riitaa helpolla ole saanut aikaiseksi.
En sit tie, jos joskus tapaan miehen jonka suurin intohimo on pyykkien pesu tai tiskaus. Voi olla etten mukisematta ainakaan paikkaani luovuta:D
ole kuitenkaan mitään geneettisiä ominaisuuksia, ainoastaan kulttuurisia toimintamalleja.
En kyllä usko, että ajatus omasta stererotyyppisestä roolista olisi kaikilla.
Itse olen mies ja ihan yhtä luontevalta tuntuu silitys kuin renkaidenvaihto. Osaan leipoa, kutoa räsymaton ja säätää venttiilivälykset. Kaikki ihan yhtä mielenkiintoisia käsillä tehtäviä töitä.
miesten töitä tehdä. Ei se siitä kiinni ole, mutta en koe että mun tarvii tehdä niitä ainakaan silloin jos samassa taloudessa asuu joku, jolta ne sujuu luontevammin ja helpommin.
voisin sanoa, että perinteisissä rooleissa pysytteleminen osoittaa pelkkää turvallisuushakuisuutta.
Mut ok! Sovitaan, et mä edustan muutosta ja sä pysähtyneisyyttä.
nimenomaan parisuhteessa kaipaan. Ei se silti tarkoita totaalista jämähtämistä mihinkään, koska mä sit taas oon ihminen jota kaikki rutiinit ahdistaa... muutosta kaipaan jokaiseen päivään ja en tunne syyllisyyttä vaikka astiat jää tiskaamatta tai pyykit pesemättä jos on jotain kivempaa tekemistä.
Ne on kuitenkin vaan kotitöitä, eikä niillä oo onnellisen ja nautintohakuisen elämän kanssa mitään tekemistä.
perusturvallisuudesta. Sitä paikkaamaanko sä miehen sit otatkin?
kohdassa väittänyt etsiväni tai ottavani jonkun miehen. Oon nyt lähes kolme vuotta ollut jo ilman parisuhdetta, eikä koko aikana ole kertaakaan tullut sellainen olo, et olis joku suuri tarve parisuhteeseen vain sen parisuhteessa olon takia. Miehiä kyllä on tarvittaessa tekemään niitä miesten töitä joista en itse selviydy ja apua pyydän kyllä monesti vasta sitten kun oon itse sählännyt jutut vielä pahempaan kuntoon.:D Taino nykyään pyydän ehkä jo hieman varhaisemmassa vaiheessa...
Mitä tarkoitat sillä perusturvallisuudella? En mä usko, et oon tähän ikään mennessä sellaista kokenut...kuulostaa tavoittelemisen arvoiselta asialta kyllä.
niitä naisten töitä "tarvii" tehdä, vaan teen niitäkin töitä, koska pidän niistä.
hyvä mies, en sitä epäile ollenkan. Itse olen huono nainen, mutta ehkä joku mustakin voi tykätä vaikka omanlaiseni olenkin. Vaikea tapaus kuulemma;D
sinustakin tykkää, enkä usko ollenkaan että olet huono nainen. Olet vaan jumiutunut roolimalleihin ja tuolla aiemmin sanoit uskovasi kaikkien haikailevan roolien perään. Siitä vaan halusin muistuttaa, että näin ei välttämättä ole, vaikka sinä kokisitkin niin.
mun vanhempia. Nehän tässä ovat kaiken tuon saaneet aikaan.:D
Ehkä jos olisin elänyt yh-isän kanssa lapsuuteni niin voisinkin ajatella toisin, mutta se malli jonka olen kotoa saanut on se että on naisten työt ja miesten työt erikseen. Koko elämäni aikana oon kerran nähnyt isäpuoleni imurin varressa ja sekin oli silloin kun äiti ei ollut kotona ja se hajotti jonkun lasin, josta piti sirpaleet imuroida. Varsinaisessa siivoustarkoituksessa ei ole tehnyt mitään...paitsi pihatöitä tai jotain semmosta.
ekaks käydä lukees toi alempi juttu, nyt voikin sit vastata tähän.
>Miksei nainen koe itseään arvokkaaksi ja tärkeäksi sankariksi, jos mies teettää hänellä siivoukset, pyykin, tiskauksen yms?
Lisäähän se naisen itseluottamusta, ku nainen haluu olla hyvä sille miehelle jota rakastaa. Ja niin kauan kun mies tuota työtä arvostaa ni, niin kauan nainen sitä tekee. Ne pirut vaan vaistoaa sen, että jos miehen arvostus noita töitä kohtaan lakkaa ja sitte joutuukin ite joko ulos, tai imurinvarteen.
...joltakin teinipissisfantasialta tuollaiset sankarijutut. Jos mä haluaisin tuntea itseni joksikin vitun sankariksi, niin menisin varmaan lauantai-ilta snakarille riehumaan :)
Sekoittaa ikävästi pakkaa, että murkkuiästä just selvinneet kutsuvat toisiaan miehiksi ja naisiksi.
Hieman heittää ajatukset härän pyllyä, kun yhtäkkiä pitäisi ajatella, että naiset ois prinsessoja ja miehet ritareita...
eiköhä ne hommat jakaannu sen mukaan kuka mitäki osais ja ehtis tekeen.
sit on tietty sellanenki käsite ku oma-aloitteellisuus. tai viitseliäisyys, iha mite vaa. tai auttamishalu, jos sellast apuhommaa pukkaa.
et se oo mitää sankaruutta, ku siihe sankaruutee tän mielest liittyis jotai uhrautumist. ja normaalis arjes ei niinku yleensä tarviis alkaa uhrautuun tai draamaileen juurikaa. tai tekeen numeroo tekemisistään.
mut kyllähä sitä ihmine tarvii sellast tunnetta et on tarpeelline ja hyödylline. se tekemine auttais kyl siihe. ja osaamisest tulis hyvä mieli. ja oppimisest kans.
tehdä normaaleja asioita? Mitä sankarillista on luistaa hommista? Mitä sankarillista on hoitaa oma osuus?
Teettää? Miksei soita siivoojaa paikalle?
Mitä sankarillista on ylipäätänsä parisuhteessa kilpailla kumpi tekee mitäkin ja tai ei tee?
Mitä ideaa parisuhteessa edes jaotella hommia sukupuolisidonnaisiksi?
Se tekee kumpi osaa ja kerkiää, jos ei osaa aina voi pyrkiä opettelemaan ja luonnollista on jos toinen on himassa, niin se hoitaa enempi noit perinteisiä kotihommia, oli se sit mies tai nainen se kotona olija. Molemmat jos painaa duunissa, niin molemmat hoitaa noit perinteisiä kotihommia ja ei perinteisiä tasapuolisesti tai sitten ulkoistetaan kaikki hommat muille tekijöille: siivooja, remonttireiska yn.muut joka homman voi ulkoistaa muillekin.
on siinä että mies ritarillisuuden puuskassaan tuntee tehneensä jotakin hienoa ja tärkeää.
Siivouksessa, pyykeissä ja tiskeissä ei ole mitään hienoa ja niiden tärkeyskin huomataan vasta kun hommat jää hoitamatta. Vrt. esim. siivoojan ja elektroniikka-asentajan palkkoja ja arvostusta.
Miehissä ja naisisissa on mm. se ero, että miehellä on TARVE olla naiselle tarpeellinen, naisella ei ole samanlaista tarvetta olla miehelle "sankari". Mies haluaa osata jotain mitä nainen ei osaa, haluaa osaamisellaan tehdä vaikutuksen. Näin se vaan on, ei naisilla oo samanlaista tarvetta näyttää miehelle, että "katso mä osaan, enkä ole mahtava tyyppi" :))
Kevyttä kauraa kotona, mutta työelämässä nainen pistää miehen tekemään kaikki vaativammat (tai raskaammat/paskamaisemmat) hommat ja Samasta työstä sama palkka- periaatteen mukaan naista sorretaan, kun naisen euro mitä ikinä "tutkija" tilastoista väärin katsomalla tahtookin nähdä.
Voin kuvitella, että esim. roteva miespuolinen perushoitaja selviää yksin joistain asioista, jotka vaatii normaalisti kaksi naista.