Heps.
Ajattelin tässä kirjotella, jos vaikka jollakulla olis jotain sanottavaa, ja oman oman mielen purkamiseksikin.
Tapasin mielenkiintoisen ihmisen ja heti ensitapaamisella tuntui, että molemmat hymyilevät suu korvissa. Vaikutti alusta alkaen lupaavalta molemmin puolin. Tapailimme tiiviisti kaksi viikkoa ja nautin tästä ajasta paljon. Sitten parin viikon jälkeen hän kertoo minulle, ettei tästä taida tulla mitään. Olen hänen mukaansa puoleensa vetävä niin fyysisesti kuin henkisesti, mutta vaan jotain puuttuu. Tuntuu niin kurjalta, kun ei osaa edes sanoa, että mistä se johtuu, kun niin vaan kuulemma tuntuu. Olisi kiva, jos edes tietäisi - okei tämä tässä on se syy, mutta ei. Meikäläinen oli jo läpeensä ihastunut ja nyt on yhtä tuskaa kestänyt ja kestää taas varmaan niin pitkään kunnes jotain lupaavaa ilmaantuu, eli kauan.
Ajattelin tässä kirjotella, jos vaikka jollakulla olis jotain sanottavaa, ja oman oman mielen purkamiseksikin.
Tapasin mielenkiintoisen ihmisen ja heti ensitapaamisella tuntui, että molemmat hymyilevät suu korvissa. Vaikutti alusta alkaen lupaavalta molemmin puolin. Tapailimme tiiviisti kaksi viikkoa ja nautin tästä ajasta paljon. Sitten parin viikon jälkeen hän kertoo minulle, ettei tästä taida tulla mitään. Olen hänen mukaansa puoleensa vetävä niin fyysisesti kuin henkisesti, mutta vaan jotain puuttuu. Tuntuu niin kurjalta, kun ei osaa edes sanoa, että mistä se johtuu, kun niin vaan kuulemma tuntuu. Olisi kiva, jos edes tietäisi - okei tämä tässä on se syy, mutta ei. Meikäläinen oli jo läpeensä ihastunut ja nyt on yhtä tuskaa kestänyt ja kestää taas varmaan niin pitkään kunnes jotain lupaavaa ilmaantuu, eli kauan.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Vaikka tuntuukin pahalta niin ajattele asian kääntöpuolta. Hän uskalsi sanoa heti kun hänelle oli käynyt selväksi että "se jokin" puuttui. Jos hän olisi vain jatkanut pidemmälle vaikka asia oli selvä niin hän olisi pettänyt _sekä_ itseään _että_ sinua. Ja ero olisi ollut vielä tuskallisempi. Nyt hän lopetti teidän molempien ajan tuhlaamisen kiitettävän nopeasti kun asia oli selvä.
Ja turhaan pohdit syitä siihen missä oli vika. Voit sinä sitä häneltä vielä kysyä, mutta jos vastausta ei tule niin sitten ei tule. Sinä vain et ollut sellainen jonkalaista hän etsi. Jos hän esim. pitää huumorintajuisista ihmisistä ja olet vakava (ja päinvastoin jos esim. olet iloinen/huumorintajuinen/ulospäinsuuntautunut ja hän etsi vakavaa ihmistä) niin se saattaa jo jollekin riittää.
Nuolet haavasi ja menet eteenpäin.
Kiitos vastauksesta. Ehkä tätä tosiaan pitäis alkaa jättää taakseen, tuntuu vaan niin hiton pahalta, kun kyseessä oli sen verran ihana tapauks, ettei ole vielä toista vastaavaa koukkuun tarttunut ja itsekin ole kauheen ronkeli. Saa nähdä, jos joskus vielä osuisi vastaava kohdalle.
..että miesystäväsi on suorapuheinen ja rehellinen. Jos kaveri sanoo, että "jokin puuttuu", niin se vaatii rohkeutta. Useinhan heitellään kaikenlaisia tekosyitä: ..on kiirettä, ..ei olla valmiita sitoutumaan ..tarvitsee omaa aikaa yms. roskaa.
Itselläni on juuri tämä ikävä epätietoinen olo, ihastumiseni kohde ei sano suoraan, vaan väittää, että ei ole valmis suhteeseen, mutta tuntee minun olevan hänelle oikea. En haluaisi tuhlata aikaani odottelemalla jotain, mitä ei koskaan tule, mutta tunnetasolla on vaikea irrottautua.
Voi harmitus ettei homma toiminut. Ihmettelen vain miksi sitten molemmilla oli hymy kasvoilla koko ajan ja oli kivaa jos toisella sitten ei oikeasti ollutkaan? Yrittikö hän väkisin puristaa asioita iloiseksi vai mikä mätti sitten loppujenlopuksi...en ymmärrä.
itse olen huomannut useammankin kerran etttä ns. jeesjees-ihmiset eivät ole kiinnostavia. Ihmiset jotka hymyilevät ja yrittävät tavallaan olla kaikin tavoin "mieliksi" ja mukavia. Mitä luonnollisempi olen ollut, tuittupäinenkin, sen kiinnostuneempia ovat miehet olleet. Kun taas tavoittelen jotain hampaat irvessä ja hinnalla millä hyvänsä ( yleensä hinnan maksan sitten minä koska en ole oma itseni silloin) ei miestä ole jaksanut kiinnostaa suhde minun kanssani kauaa. Harmillista mutta ilmeisesti totta :(
Hyvä kuitenkin että sanoi sulle alussa heti tämän. Se ei suinkaan tarkoita että olisit "viallinen". Joku odottaa sinua jossain :)
No siis sehän meni niin, että molempien mielestä vaikutti alkuun tosi hyvältä ja molemmilla hymy korvissa ensi tapaamisella. Niin siinä sitten kävi, että kun enemmän tavattiin ja tutustuttiin, niin minä ihastuin, hän ei.
Sehän pitää kyllä paikkansa, että mä olin ihan liian kiltti ja varovainen hänen suhteensa. Mutta vähän sellanen vaan olen, jos johonkin pahasti ihastun. Ei se silti tarkota, etten mielipiteitäni ilmaise ja olisin ihan idiootti jeesjees.