Jos älykkyys on sitä, että osaa jatkaa jonkun
systeemin mukaan meneviä numerosarjoja tai että
tietää mikä on itseisarvo tai neliöjuuri jne.
niin kyllä on ahdasmielinen ajattelutapa älykkyydestä. Katsokaas, kukaan ei voi tietää
mikä on neliöjuuri tai itseisarvo ellei joku
sitä hänelle ole kertonut, edes maailman fiksuin
ja älykkäin matemaattinen persoona ei sitä tietäisi ellei ketään sitä kertoisi. Ihminen joka
ei koskaan ole lukenut matematiikkaa päivääkään
saattaa olla monta kertaa älykkäämpi kuin omia
äö tuloksiaan kehuskelevat. Jos menen älykkyystestiin ja näen itseisarvo merkin ja en
tiedä/muista mitä se tarkoittaa en osaa ratkaista
kyseistä tehtävää, olenko silloin tyhmä? Vastaus
on että EN ole. Tosiasiassa jos matematiikkaa on
harrastanut niin älykkyystesteissäkin osaa ratkaista tehtävät nopeammin. Tottakai päähän on
iskoistunut tapa, jolla esim. numerosarjoja ratkaistaan. Älykkyyttä on olla pianovirtuoosi,
taidemaalari, taitava puuseppä, runoilija jne...
ja muiden muassa matemaatikko. En usko, että
mensan jäsenet ovat kaikkea tätä, he hallitsevat
ehkä jonkun osa-alueen, mutta tuskinpa heistä
kovinkaan moni on pianovirtuoosi tai taidemaalari.
systeemin mukaan meneviä numerosarjoja tai että
tietää mikä on itseisarvo tai neliöjuuri jne.
niin kyllä on ahdasmielinen ajattelutapa älykkyydestä. Katsokaas, kukaan ei voi tietää
mikä on neliöjuuri tai itseisarvo ellei joku
sitä hänelle ole kertonut, edes maailman fiksuin
ja älykkäin matemaattinen persoona ei sitä tietäisi ellei ketään sitä kertoisi. Ihminen joka
ei koskaan ole lukenut matematiikkaa päivääkään
saattaa olla monta kertaa älykkäämpi kuin omia
äö tuloksiaan kehuskelevat. Jos menen älykkyystestiin ja näen itseisarvo merkin ja en
tiedä/muista mitä se tarkoittaa en osaa ratkaista
kyseistä tehtävää, olenko silloin tyhmä? Vastaus
on että EN ole. Tosiasiassa jos matematiikkaa on
harrastanut niin älykkyystesteissäkin osaa ratkaista tehtävät nopeammin. Tottakai päähän on
iskoistunut tapa, jolla esim. numerosarjoja ratkaistaan. Älykkyyttä on olla pianovirtuoosi,
taidemaalari, taitava puuseppä, runoilija jne...
ja muiden muassa matemaatikko. En usko, että
mensan jäsenet ovat kaikkea tätä, he hallitsevat
ehkä jonkun osa-alueen, mutta tuskinpa heistä
kovinkaan moni on pianovirtuoosi tai taidemaalari.
Vastaukset 65
Vanhimmat
Jos menet Mensan testiin, et tule kohtaamaan yhtään itseisarvomerkkiä etkä numerosarjaa, jota tulisi jatkaa.
Suora lainaus Mensan sivuilta: "Mensan käyttämä testi on Cattell & Cattell Culture Fair, eli ei-kulttuurisidonnainen. Testin idea on siis, ettei testattavan koulutus, ammatti ja muut taustatekijät liiaksi vaikuta testitulokseen. Testissä ei ole lainkaan sanallisia eikä matemaattisia tehtäviä vaan on kuviopäättelytesti."
kuviopäättelytesti olisi kulttuurisidonnainen, tai ettei "päättelyllä" olisi tekemistä matematiikan kanssa (nimim. Kata), ei kestä lähempää tarkastelua.
Kysymykset ja vastaukset muodostuvat aina ontologisesti suljetussa loogisessa avaruudessa, ja pohjimmiltaan kulttuurit ovat muodostaneet erilaisia perusratkaisuja ontologisen laatunsa suhteen. Esimerkiksi kuvakirjoitus tai syklinen aikakäsitys saattavat edustaa toisenlaisia kulttuurisia perusratkaisuja kuin äännekirjoitus tai lineaarinen ajantaju.
Omassa kulttuurissaan yksilö omaksuu "annettuna" asioita, joiden varassa hän myöhemmin jäsentää koko maailman ja jotka tekevät hänen sokeaksi hahmottamaan omia lähtökohtiaan. Länsimaisen älyn voittokulku maailmassa tekee meistä ehkä vieläkin sokeampia havaitsemaan siihen sisäänrakennettuja heikkouksia.
Älykyyden käsittäminen "päättelykykynä" ja tämän kyvyn glorifioiminen ovat sikäli vaarallista ja vastenmielistä menettelyä, että näin sokeutemme oman "länsimaisen" ajattelu"laatumme" rajoittuneisuutta kohtaan vain kasvaa. Uskomme todella siihen että "maailma" tai "todellisuus" ovat lainmukaisia ja että näitä päättelylakeja hallitseva ihminen hallitsee myös todellisuutta.
Tieteisuskon varassa sitten tehdään tarpeen vaatiessa myös hirmutekoja. Näille pohjaa luodaan jo siinä että eräiden propagandistien tavoin herätetään voimakas keskustelu rotujen välisistä älykkyyseroista, jne.
Onko sinulla tarjota tilalle parempaa älykkyyden määritelmää ja sen mittaamiseen aukottomampaa menettelyä? Huomasitko tuossa Mensa-sitaatissa sanan "liiaksi"?
Onhan selvää, että mikä tahansa älykkyystesti mittaa vain ja ainoastaan testattavan sillä hetkellä olevaa kykyä suoriutua kyseisestä testistä.
olla tilalle jokin "parempi" älykkyyden määritelmä? Mitä tyhjiötä sen pitäisi täyttää, minkä tilalle sinä sen asettaisit? Jos älykkyyttä koskeva ajattelumme kokonaisuudessaan on harhaista, miten tähän harhaan sijoitettaisiin jokin "terve" komponentti?
"Onhan selvää, että mikä tahansa älykkyystesti mittaa vain ja ainoastaan testattavan sillä hetkellä olevaa kykyä suoriutua kyseisestä testistä."
Ja mikähän siinä niin selvää on? Yhdet mittaavat toisia, mutta jos älykkyyttä koskeva ajattelu on harhaista, mistä se selvyys syntyy? Sinäkin puhut ikään kuin taustalla olisi jokin ihmisten omasta rajoittuneisuudesta riippumaton absoluutti, joka olisi mittaajista riippumaton. Höpöhöpö.
Toinen juttu on se että ihmiset liittävät asiaan kaikenlaisia katteettomia kuvitelmia, toiveita ja pelkoja, ja puheisiin älykkyydestä kytketään nykyisin jopa poliittisia ohjelmajulistuksia, kuten esim. herrojen Ahmavaara ja Vanhanen taholta Suomessa tapahtuu. Siinä jo sekin mitä sanotaan "tieteelliseksi" ajatteluksi on valjastettu pelkän pahan tahdon keppihevoseksi.
Muotoillaan kysymys toisin. Tällä foorumilla pyritään keskustelemaan älykkyydestä. Jos älykkyyttä koskeva ajattelumme kokonaisuudessaan on harhaista, niin haluaisitko keskustella täällä jostain ja jos, niin mistä, vai pitäiskö koko foorumi sulkea harhaisena?
Sinäkin esität väitteitä, mutta argumenttisi niiden tueksi on luokkaa "höpöhöpö". Aika väkevää.
Kuviopäättelytesteillä on erittäin hyvä sisäinen tarkkuus, eli niissä saadaan toistuvasti hyvin samanlaisia tuloksia, lisäksi eri testien väliset korrelaatiot ovat erittäin hyvät. Ne siis mittaavat jotakin. Me kutsumme sitä "jotakin" älykkyydeksi. Aivan samoin vaaka mittaa painovoimaa tarkasti, toistettavasti ja luotettavasti, vaikka meillä ei olisi mitään käsitystä painovoiman luonteesta, niinkuin meillä ei tuhansiin vuosiin ollutkaan, vaikka vaakoja joka päivä käytimme. Koska niin varmasti pystyt sanomaan, mitä se "oikea, todellinen" älykkyys ei mielestäsi ole, pystynet varmaan myös kertomaan, mitä se sitten mielestäsi on. Ehkä kerrot meille, kun niin hyvin tiedät, mitä se ei siis ole? Lisäksi tämä halveksimasi länsimainen älykkyys on se, jota näköjään länsimaisissa teollistuneissa (ja demokraattisissa) yhteiskunnissa tarvitaan, ja joka korreloi voimakkaasti työssä menestymisen ja suoriutumisen kanssa, ja jonka puute korreloi selvästi huonon suoriutumisen ja pärjäämisen kanssa, ja jota tämä yhteiskunta arvostaa. Voit olettaa mielin määrin korkeampia ja hienompia afrikkalaisia, intialaisia, amazonilaisia ym. "älykkyyksiä", mutta kun niin kauan kun ne eivät missään tuntemassamme mielessä ilmene, eikä niitä näköjään mitenkään voi havaita, ne ovat meille käytännössä olemattomia. Sitäpaitsi oleellista on, että testit korreloivat erittäin hyvin kaikenlaisen kognitiivisen suoriutumisen kanssa yleisesti, ja sellaisessa suoriutumisen ennustamiseen niitä käytetäänkin.
Ajatuksen "useista älykkyyksistä" esitti Howard Gardner joskus -80-luvulla, joskin jo vuosisadan alussa Thorndike oli esittänyt hyvin samankaltaisen ajatuksen. Gardner on tässä mielessä kuitenkin tunnetumpi, ja muita sitten ei oikeastaan olekaan. Gardnerin teoriasta ei nykyään juuri puhuta, yleisälykkyyden käsite, eli g-faktori on täysin syrjäyttänyt sen, eikä se koskaan ollut muuta kuin epätoivoinen yritys kutsua mahdollisimman suurta joukkoa erilaisia luonnonlahjoja erilaisiksi "älykkyyksiksi" ja antaa siten muka kaikille edes jonkinlaista "älykkyyttä" (vrt. "luovuus" peruskoulussa). Gardner lisäsi vielä kahdeksannenkin "älykkyyden" listaansa, jossa jo olivat mm. "interpersonaalinen älykkyys" ja "ruumillis-kinesteettinen älykkyys", ja kutsui uusinta tulokasta "naturalistiseksi älykkyydeksi". Näillä perusteilla esim. nyrkkeilyottelua voisi kutsua "ruumiillis-kinesteettisen älykkyyden" mittelöksi. Itse voisin esittää vielä yhdeksännenkin tähän samaan sarjaan ja kutsua hyperventiloivaa ihmistä "respiratorisesti älykkääksi".
"Jos älykkyyttä koskeva ajattelumme kokonaisuudessaan on harhaista, niin haluaisitko keskustella täällä jostain ja jos, niin mistä..."
Olen esittänyt muutaman kommentin koskien tuota harhaisuutta. Sinä taas "puhut ikään kuin taustalla olisi jokin ihmisten omasta rajoittuneisuudesta riippumaton absoluutti, joka olisi mittaajista riippumaton".
Lottoarvonnassa toteutuu tietty tilastollinen todennäköisyys. Samaten älykkyystestit jakavat ihmisiä. Lottoajat kuitenkin lottoavat siksi että voivat lottoon liittää toiveensa - ja kirjoittaessaan numeroitaan he yrittävät onnistua. Se kaikki on inhimillistä mutta kokonaan irti siitä tilastollisesta tosiasiasta joka arvonnassa toteutuu. Samaten ihmiset uskovat että älykkyys olisi jotain muuta kuin se jakauma, joka ihmisjoukossa saadaan esille testaamalla. Älykkyyteen liitetyt toiveet ja pelot, tai sen nimissä esitetyt poliittiset propagandaohjelmat ovat jotain joka on vain harhaista höpöhöpöä.
Sorry etten osaa esittää asiaani niin että sinäkin sen ymmärtäisit.
esität tosi hyvän, tiiviin määritelmän siitä mitä älykkyys muka on:
"...länsimainen älykkyys on se, jota näköjään länsimaisissa teollistuneissa (ja demokraattisissa) yhteiskunnissa tarvitaan, ja joka korreloi voimakkaasti työssä menestymisen ja suoriutumisen kanssa, ja jonka puute korreloi selvästi huonon suoriutumisen ja pärjäämisen kanssa, ja jota tämä yhteiskunta arvostaa..."
Olisiko tuohon mitään lisättävää? Hyvinhän sinä yleiskäsitteitäsi pyörittelet ja niillä itseäsi sumutat. Tuot esille arvosi (jotka projisoit jopa minun tekstiini; minä kuitenkaan en arvioi kulttuurisia eroja hyvän ja pahan akselilla, koska hyvä ja paha asettuvat paikoilleen kulttuurien sisältä käsin) ja maalailet lavean kuvan, jonka tarkoituksena ilmeisesti on todistaa että älykkyys = yleinen hyvä. Tällaista uskoa vastaan on mahdotonta argumentoida, koska sen lähtökohdat ovat sillä lailla valikoituja ettei niitä voi ulkoapäin kyseenalaistaa.
Kuten taisin sanoa, kysymykset ja vastaukset muodostuvat suljetussa ontologisessa avaruudessa, ja jos näitä ontologioita voidaan vertailla, se ei voi tapahtua etsimällä yhden ontologian asettamiin kysymyksiin vastauksia toisen ontologian sisältä.
Oman länsimaisen kulttuurimme "voittokulku" on vähintäänkin kaksiarvoinen asia: yhtäältä olemme muuttaneet maailmaa varsinkin uudella ajalla valtavasti, toisaalta olemme saattaneet maailmaan ongelmia, joita ilmeisestikään emme oman "älymme" puitteissa pysty ratkaisemaan.
Enpä tiedä voinko juuri valaista sinulle asiaa enempää.
On sanottu, että uskontoa tarvitaan ratkaisemaan sellaisia elämänongelmia joiden syntymisessä se on myötävaikuttanut. Jotain samantapaista ehkä voitaisiin esittää tämän ns. älykkyydenkin suhteen. Kuten ei ole mitään "todellista" tai "oikeaa" uskonnollisuutta, joka "aitona" jäisi jäljelle kun ihmisten uskontoa koskevat erilaiset käsitykset riisuttaisiin, samaten ei liene mitään mikä olisi "älykkyyttä" jos ajattelukyvyn kulttuuriset sidonnaisuudet riisuttaisiin. Kuitenkin ihmiset kokevat ja puhuvat uskonasioistaan aivan kuin niihin sisältyisi jokin "todellinen" komponentti, ja samaten puhutaan "älykkyydestä" ikään kuin olisi olemassa jokin "todellinen" älykkyys. Tällainen puhe tarkoittaa aina jonkin "ihmistä suuremman" maagisen tekijän mukaanvetämistä - ja tällainen magia sitten sisältää myös aina väärinkäytön mahdollisuuden.
Uskontojen nimissä on tehty vaikka millaista pahuutta. Minusta näyttää nyt siltä, että älykkyyden nimissä ollaan ryhtymässä joukkomittaiseen "menestymättömien" yksilöiden ja rotujen eliminoimiseen. Ne jotka oikeuttavat omat poliittiset arvovalintansa yms. ja vetoavat niiden yhteydessä "älykkyyteen" ovat oman aikamme inkvisiittoreita.
Jos olet riittävän "älykäs" (anteeksi epämääräinen termi), osannet esittää asiasi (tai ainakin osan siitä) niin, että tällainen vähälahjaisempikin siitä voisi käsittää edes pienen siivun.
Jos paloittelemme asiaa pienemmiksi osakokonaisuuksiksi, niin ehkä ymmärryskin helpottuu. Mainitset tuossa, että "Älykkyyteen liitetyt toiveet ja pelot, tai sen nimissä esitetyt poliittiset propagandaohjelmat ovat jotain joka on vain harhaista höpöhöpöä."
Mihin toiveisiin ja pelkoihin tuossa viittaat? Samoin olisi kiehtovaa kuulla lisää noista poliittisista propagandaohjelmista.
Toinen pieni näytepala: "Samaten ihmiset uskovat että älykkyys olisi jotain muuta kuin se jakauma, joka ihmisjoukossa saadaan esille testaamalla." Sinäkö uskot, että älykkyys on vain ja ainoastaan se jakauma, joka testaamalla saadaan esille?
Toivottavasti osasin esittää asiani niin, että sinäkin sen ymmärrät:-)
anteeksi? Ja kuinka minun tulisi siihen suhtautua? Ja miten älykkyys kuuluu tässä perusteiden joukkoon?
"Jos paloittelemme asiaa pienemmiksi osakokonaisuuksiksi, niin ehkä ymmärryskin helpottuu."
Ei helpotu. Ymmärrys koskee nimenomaan sitä kokonaisuutta. Jos et omasta "anteeksiantoa" koskevasta heitostasi ymmärrä mitä höpöhöpöä älykkyys sinulle merkitsee, ei asia sinulle selviä pala palaltakaan.
Älykäs, kyvykäs, hyvä ihminen. Tai sitten ei. Ehkä aivan päinvastoin: älykäs, kulttuurin tuhovoimia kyvykkäästi hyödyntävä ihminen, joka ei ole sinut oman pahuutensa kanssa. Älykkyydessä ei itsessään ole mitään mikä määräisi sisällön.
Ihmiset uskovat että älykkyys olisi jotain muuta kuin se jakauma, joka ihmisjoukossa saadaan esille testaamalla.
Toistanko tämän? Ihmiset uskovat että älykkyys olisi jotain muuta kuin se jakauma, joka ihmisjoukossa saadaan esille testaamalla.
Ilmeistä on, etten osaa esittää asiaa nin että sinäkin sen ymmärtäisit. Ymmärtäminen on vaikeaa. On vaikeaa asettaa kysymysmerkit tarpeeksi syvälle. Ymmärtäminen ei rakennu palasista kuten palikkatesti.
Tämä edellisessä viestissäni käyttämäni otsikko oli suora vastaus sinun sitä edeltävän viestisi lopetukseen: "Sorry etten osaa esittää asiaani niin että sinäkin sen ymmärtäisit." Tulkitsin tuon sanan "sorry" jonkinasteiseksi anteeksipyynnöksi tai pahoitteluksi. Sorry, jos tulkitsin väärin.
Ymmärtämistäni ehkä helpottaisi se, jos suostuisit vastaamaan sinulle esittämiini kysymyksiin. Mutta ei. Olo on kuin "keskustellessa" vaikkapa jehovan todistajan kanssa, joka kyllä kuuntelee kysymyksen, mutta todellisen vastauksen asemasta tulee sitä ja samaa liturgiaa.
Olet toistanut saman väittämän jo kolme kertaa: "Ihmiset uskovat että älykkyys olisi jotain muuta kuin se jakauma, joka ihmisjoukossa saadaan esille testaamalla.". Itse olen kysynyt sinulta, kuulutko noiden ihmisten joukkoon. Ei vastausta. Oletko siis sitä mieltä, että älykkyys on vain se jakauma, joka ihmisjoukossa saadaan esille testaamalla? Koeta pinnistää jonkinlainen vastaus sen sijaan, että toistaisit väittämäsi jälleen kerran.
Samoin kysymykseeni noista "poliittisista propagandaohjelmista" et tunnu haluavan vastata. Miksi?
Tuleeko sinulle useinkin sellainen tunne, että kukaan ei ymmärrä sinua? Onko tullut koskaan mieleesi, että vika ei välttämättä ole kuulijoissa...
on poliittinen ohjelmasi. Ajattele alentuvia sävyjäsi. Ihan helposti jakaisit anteeksiantovuoroja älykkyystesteissä saatujen tulosten perusteella. Sorry, jos tulkitsen väärin.
Ymmärtäminen on "holistinen" tapahtuma. Et reagoi tähän esittämääni olennaiseen seikkaan.
Koska et pysty kyseenalaistamaan lähtökohtiasi, sinulle syntyy vaikutelma, että vastassasi on liturgiaa. Sorry.
Olen saanut tuta niin ymmärtämistä kuin ymmärtämättömyyttä, eikä ymmärryksen ehtoihin liity mitään minulle epäselvää. Tässä tapauksessa vika on kuulijassa.
Jostain kumman syystä minusta tuntuu siltä, että tämä "keskustelu" ei johda eikä voisikaan johtaa mihinkään. Ilmeisesti et edes lue, mitä sinulle kirjoitetaan, vaan sinulla on jo seuraava viesti valmiina odottamassa.
Älä ota tätä nyt mitenkään loukkauksena tai "alentuvana sävynä", mutta viimeksi olen käynyt tällaista keskustelua siskoni opiskelu- ja kämppäkaverin kanssa. Hänellä oli myös hallussaan absoluuttinen totuus. Hänkin halusi, että toiset kyseenalaistaisivat lähtökohtansa, vaikka ei itse moiseen kyennyt. Hänellä paranoidinen skitsofrenia puhkesi 25-vuotiaana eikä lääkityksestä ole juuri ollut apua. Toivottavasti yhtäläisyydet sinun ja hänen välillä rajoittuvat vain noihin ensinmainittuihin.
et useinkin löydä yhteyksiä keskustelukumppaniesi ja siskosi paranoidiseen skitsofreniaan sairastuneen opiskelu- ja kämppäkaverin kanssa.
Levättyäsi voit sitten vaikka aloittaa keskustelun alusta ja miettiä mikä jäi käsittämättä ja keneltä:
Miksi
Kirjoittanut: pitäisi, 31.7.2003 klo 16.49
olla tilalle jokin "parempi" älykkyyden määritelmä? Mitä tyhjiötä sen pitäisi täyttää, minkä tilalle sinä sen asettaisit? Jos älykkyyttä koskeva ajattelumme kokonaisuudessaan on harhaista, miten tähän harhaan sijoitettaisiin jokin "terve" komponentti?
"Onhan selvää, että mikä tahansa älykkyystesti mittaa vain ja ainoastaan testattavan sillä hetkellä olevaa kykyä suoriutua kyseisestä testistä."
Ja mikähän siinä niin selvää on? Yhdet mittaavat toisia, mutta jos älykkyyttä koskeva ajattelu on harhaista, mistä se selvyys syntyy? Sinäkin puhut ikään kuin taustalla olisi jokin ihmisten omasta rajoittuneisuudesta riippumaton absoluutti, joka olisi mittaajista riippumaton. Höpöhöpö.
Toinen juttu on se että ihmiset liittävät asiaan kaikenlaisia katteettomia kuvitelmia, toiveita ja pelkoja, ja puheisiin älykkyydestä kytketään nykyisin jopa poliittisia ohjelmajulistuksia, kuten esim. herrojen Ahmavaara ja Vanhanen taholta Suomessa tapahtuu. Siinä jo sekin mitä sanotaan "tieteelliseksi" ajatteluksi on valjastettu pelkän pahan tahdon keppihevoseksi.
Älykäs ihminen suoriutuu älyllään, ei tarvitse avukseen ilkeyttä. Vai?
Toinen pitää itseään älykkäänä ja katsoo edustavansa jotain. Toinen taas väittää, että koko juttu älykkyydestä on harhaa, eikä älyn nimissä voi edustaa mitään.
Mielestään älykäs päätyy esittämään vihjauksia toisen mielenterveydestä. Toinen ei epäile vastaväittäjänsä psyykkistä kuntoa, mutta älyä sitä enemmän.
Triple, naapurissa oli järjestelmä jossa toisinajattelijat, jotka eivät suostuneet käyttämään järjestelmän edellyttämiä käsitteitä, suljettiin mielisairaaloihin. Tämä tapahtui tieteellisen marxilaisen psykologisen arvion perusteella. Teetkö sinä saman "älykkyytesi" perusteella?
Täällä te järjenjättiläiset kinastelette
juupas eipäs keskustelua. Käytätte toinen
toistaan hienompia ilmaisuja ja sanontoja,
joita ei toinen osapuole välttämättä täysin
ymmärrä. Sen jälkeen ihmettelette miksi teitä
ei ymmärretä. Asiat voi ilmaista käyttämällä
sivistyssanakirjaa tai suomea puhumalla, itse
kannatan jälkimmäistä. Älykkään ihmisen ei
tarvitse puolustaa näkökantaansa, koska tietää
olevansa oikeassa.
"kuviopäättelytesti olisi kulttuurisidonnainen, tai ettei "päättelyllä" olisi tekemistä matematiikan kanssa (nimim. Kata), ei kestä lähempää tarkastelua. "
Niinkö? Missä vaiheessa olen sanonut ettei matikalla ja päättelyllä ole Mitään tekemistä keskenään? Kirjoitin näin;
"Mensan testi mittaa pelkästään juuri tätä loogista päättelykykyä, matikalla ei ole tämän älyn kanssa mitään tekemistä..."
Huomaa kohta TÄMÄN älyn kanssa! Matemaattisella osaamisella ei ole tekemistä TÄMÄN älyn kanssa, jota mensan testi mittaa.
Tietysti loogisuus auttaa matematiikan ymmärtämisessä. Mutta se että on hyvä looginen päättelykyky, ei tarkoita Automaattisesti että olisi hyvä myös matematiikassa. Eli vielä, vielä kerran suomeksi: mensan testi ei vaadi matikkapäätä.
Niin epäuskottavalta kuin se varmaan tuntuukin, niin tuota mielenterveysviittausta ei ollut tarkoitettu pelkästään piruiluksi, vaan tämän kyseisen tapauksen kanssa keskustelu oli aivan yhtä epätoivoista kuin sinunkin kohdallasi ja se nyt vaan muistui elävästi mieleeni (todella ja valitettavasti). Yksi yhtäläisyys oli muuten myös se, ettei hänkään koskaan allekirjoittanut viestejään eikä kirjeitään.
Äläkä ole huolissasi siitä, että useinkin löytäisin yhteyksiä keskustelukumppanieni ja tämän kyseisen mielenterveyspotilaan kanssa. Netin ulkopuolisessa elämässä voin valita keskustelukumppanini, joten riski on pieni:-)
Koska minulle tuntuu olevan ylivoimaista ymmärtää sinun aivoituksiasi ja sama tuntuu pätevän myös toisinpäin, niin ehdottaisin, ettemme todellakaan aloittaisi tätä keskustelua alusta. En usko, että tästä on minkäänlaista iloa tai mielenravintoa meille kummallekaan, saatikka sitten satunnaisille tarkkailijoille.
Kiitän sinua kuitenkin kärsivällisyydestäsi ja nopeista vastauksistasi.
99,9
*kiittää, kumartaa ja poistuu takavasemmalle*
Ei äly ole kaikkivoipa. Vanhan sananlaskun mukaan suuren typeryyden edessä jumalatkin ovat voimattomia. Mielestäni jaksoin kuitenkin varsin pitkään.
Okei, myönnetään, myönnetään... Älykkyyden pahin puoli on se, ettei se mitenkään estä olemasta laiska eikä myöskään varsin ilkeä, suorastaan v**tumainen.
Ehkä keskustelua olisi helpompi arvioida, jos olisi käyty jonkinlaista keskustelua. Mielestäni käyty viestien vaihto ei täytä millään tavoin keskustelun kriteereitä.
Myös tässä maassa saattaa joutua mielisairaalaan, jos elää käsitemaailmassa, joka poikkeaa riittävästi enemmistön näkemyksestä.
Kuinka pitkiä väittelyitä sinä nimetön jaksat käydä ovellesi ilmestyneiden kiihkouskovaisten kanssa?
Olet varsin oikeassa. Pidän vielä itseäni syypäänä koko sotkuun, kun lähdin mukaan leikkiin, jota ei saa järkevästi lopetettua.
Siinä olen varsin eri mieltä, että älykkään ihmisen ei tarvitsisi puolustaa näkökantaansa, koska tietää olevansa oikeassa. Vertaa asiaa vaikka lasten kasvatukseen, niin ymmärrät, mitä tarkoitan.
Älä hyvä Kata aloita, älä ihmeessä. Katso nyt, kuinka minullekin kävi...
En taida jatkaa vaikka jo aloitinkin. Vaikea vain olla ärsyyntymättä, jos joku alentuvaan sävyyn tulee oikaisemaan mun kirjoittamaa juttua ja onkin itse ymmärtänyt lukemansa täysin väärin. No se siitä...
En ole käynyt, mutta luulisinpa että älykkyystesteissä ei käytetä mitään matematiikan termejä / kaavoja tai yleensäkään mitään "opittavia" asioita.
Loogista päättelykykyä voidaan testata kuviotesteillä ym.. Testien laatijat ovat todennäköisesti ainakin pyrkineet mahdollisimman vähän kulttuuritaustasta tai koulutustasosta riippumattomaan testiin!? Tietysti pitkälle esim. matematiikkaa opiskellut on jonkin verran harjaantuneempi ratkomaan sen tyyppisiä ongelmia, olipa pulmat sitten kuvattu matematiikan merkinnöillä tai jollain kuvioilla.
Siksi kai noita testejä on, että voidaan taustasta riippumatta testata nimenomaan looginen päättelykyky. Eihän se tietenkään esim. musikaalista tai sosiaalista älykkyyttä tai puusepäntaitoja jne testaa.. Mutta ei kai se ole tarkoituskaan.
Kyllähän usein koulussa pärjää ulkoa opettelemalla, mutta eiköhän tarpeeksi pitkälle mentäessä tarvita myös kykyä soveltaa opittuja asioita.
No, ite en menisi testattavaksi, pelottaisi liikaa jos tulos näyttäisi jotakin järvisimpukan tasoa. Parempi lienee edes luulla olevansa keskiverto älykäs kuin tietää olevansa tyhmä. Tai sitten ei. "so not!"
Monia näyttää vaivaavan mitä on älykkyys.
Älykkyys kyllä ilmenee ihan tavallisessa elämässä ilman testejäkin.
Kyllähän sen huomaa kellä leikkaa,kellä ei.
Sanoit."Kukaan ei voi tietää
mikä on neliöjuuri tai itseisarvo ellei joku
sitä hänelle ole kertonut, edes maailman fiksuin
ja älykkäin matemaattinen persoona ei sitä tietäisi ellei ketään sitä kertoisi"
Kyllähän joku nero nuokin on oivaltanut.
Nerot kyllä huomataan ja he saavatkin aikaan merkittäviä oivalluksia/keksintöjä.
Albert Einstein sanoi, että älykkyydestä
98% on verta ja hikeä ja 2% neroutta!
Taitaapi pitää paikkaansa! Saattoipa
Mozartkin olla nero, vaikka ei järin fiksusti
aina käyttäytynytkään. Albert Einsteinkin
pärjäsi koulussa alle keskiarvon, vaan kukapa
olisi uskonut. Nerous ja lahjakkuus ovat melko
häilyviä käsitteitä, ehkä on jo lahjakkuutta
sinänsä se, että esimerkiksi Einstein oli niin
kiinnostunut fysiikasta/matematiikasta. Hirmuinen
motivaatio pitää ihmisellä olla, kun lähes
koko elämänsä teorioita kehittelee ja tutkii.
Ehkä monella meistä olisi kykyjä, mutta motivaatio
puuttuu tai ehkä se on tyhmyyttä kun ei ole
motivaatiota, mistäpä sitä tietää.
Einstein on sanonut mm näin:
"Monet ryhtyvät tiedemiehiksi, koska heillä on iloa tuottava tunne huippuälykkyydestä; tiede on heidän oma erityinen urheilunsa, josta he hakevat elämyksiä ja kunnianhimolleen täyttymystä; tieteen temppelistä löytyy myös monia muita, jotka tarjoavat aivojensa tuotteet tälle alttarille puhtaasti hyötymistarkoituksessa. Jos Jumalan enkeli tulisi ja ajaisi kaikki näihin kahteen kategoriaan kuuluvat temppelistä ulos, joukko pienentyisi ratkaisevasti, mutta jäljellä jäisi vielä joitakin sekä nykyisen että entisen ajan ihmisiä. - Albert Einstein
"Älykkyys kyllä ilmenee ihan tavallisessa elämässä ilman testejäkin.
Kyllähän sen huomaa kellä leikkaa,kellä ei. "
Älykkäitä ihmisiä pidetään usein tyhminä, kun ei kuulija ymmärrä mitä älykkäämpi tarkoittaa. Monelle on oman äo:n tulos yllätys, on se sitten odotettua parempi tai huonompi; loogista päättelykykyäään on tosi vaikea itse arvioida kohdalleen.
Ja monien em kaltainen älykkyys pysyy piilossa ammatinvalinnan, ystäväpiirin tai muun vastaavan asian takia - jos ei vaikka kampaajan työssään juurikaan tarvitse älyllään loistaa, niin ympäristö varmaankin olettaa henkilön olevan jotain muuta kuin älykäs.
Niin, ja tarkoitin tässä älyllä juuri äo-älyä enkä muita lahjakkuuden lajeja, ne kyllä näkyvät ulospäinkin.
Nyt meni hieman puurot ja vellit sekaisin. Tuo lausahdus on kylläkin aikaisemmin käännetty seuraavasti: "Neroudesta on 1% älykkyyttä ja 99% hikeä." Kyseessä on siis nerouden, ei älykkyyden "määritelmä".
Alkuperäinen teksti kuuluu seuraavasti: "Genius is 1 percent inspiration and 99 percent perspiration."
Lisäksi tämä viisaus ei ole peräisin Albert Einsteinilta, vaan ajatuksen isä on Thomas Alva Edison.
Tarkoitin tolla "Kyllähän sen huomaa kellä leikkaa, kellä ei." Esim kaveriporukassa tai työpaikalla ilmenevää ongelmanratkaisukykyä tms....
Tosi on että joitain älykkäitä pidetään tyhminä
ensivaikutelman vuoksi.Paremmin tutustuessa kyllä huomaa älyn.Tarkoititko ÄO-älyllä testeissä ilmenevää älyä? Sehän on "turhaa" älykkyyttä jos ei äly muualla ilmene kuin testeissä :-)
Esim Einsteinin ÄO oli jotakuinkin 180 ja se kyllä huomattiin.
Milläköhän ilveellä Einsteinin älykkyys on
mitattu? Luulenpa että toisen maailmansodan
aikaiset älykkyystestit ovat olleet "hieman"
kyseenalaisia. Eipä taida kovinkaan luotettava
tieto olla.
Ei pitäisi kirjoittaa asioita, joista ei ole
aivan varma, eli tein virheen. Toivottavasti
tarkoitukseni kuitenkin tuli selväksi.
Tämän huippuneron lapsi oli skitsofreenikko, eipä riittänyt herran äly sentään kasvattaa kunnon jälkeläisiä. Eli oliko Einstein älykäs? Eikö se ole älykkyyttä, että onnistuneesti jatkaa omaa lajiaan? Sehän meidän tarkoitus täällä loppujen lopuksi on, te voitte tehdä testejänne vaikka maailman loppuun saakka, ei tämä maailma siitä muuksi muutu!
Olisiko Meikäläisen ehdotus älykkyyden määritelmäksi siis: "Älykkyys on sitä, että pystyy tuottamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä"?
Tuostahan seuraisi se, että tämänkin maan suurimmat nerot löytyisivät tuolta lestadiolaispiireistä:-)
Kyky tehdä lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä älykkyyden mittana. No sitten kanit on tosi älykkäitä;-) Sori, menee vähän liian pitkälle.
Leikki sijansa saakoon.
http://home8.swipnet.se/~w-80790/Index.htm
http://www.surfonby.com/iq.html
Joo.
"Tarkoititko ÄO-älyllä testeissä ilmenevää älyä? Sehän on "turhaa" älykkyyttä jos ei äly muualla ilmene kuin testeissä :-) "
Juuri sitä tarkoitin ja turhaa se minunkin mielestäni on. Mitään hyötyä käytännössä (esim. uralla etenemisessä) siitä ei ole jos ei ole sosiaalisia, verbaalisia tai joitain muita taitoja.
...on monenlaisia. Yhtenä lahjakkuuden lajina pidetään "älykkyyttä" jota sitten yleensä mitataan älykkyysosamäärällä. Mensan testi mittaa pelkästään juuri tätä loogista päättelykykyä, matikalla ei ole tämän älyn kanssa mitään tekemistä... itse olen siitä hyvä -ja varmaan aika tavanomainen- esimerkki.
Jos vaikka lukaisis jonkin psykologiaa/älykkyyttä käsittelevän teoksen, niin selviäis mitä älykkyydellä noin niin kuin yleensä tarkoitetaan, ettei aina olis käsitteet yhtenä mylläkkänä... eivät musikaalisuus, taiteellisuus, matemaattisuus, sosiaalisuus ja äo-älykkyys kulje käsi kädessä!
"loogista päättelykykyä, matikalla ei ole tämän älyn kanssa mitään tekemistä..."
Vai ei ole matematiikalla mitään tekemistä
loogisen päättelykyvyn kanssa. Äläs nyt viitsi,
en tiedä kuinka älykäs olet, mutta matematiikka
ja looginen päättelykyky kulkevat käsi kädessä.
"eivät musikaalisuus, taiteellisuus, matemaattisuus, sosiaalisuus ja äo-älykkyys kulje käsi kädessä!"
Juuri tämän takia älykkyyden mittaaminen onkin
niin naurettavaa, se kertoo ihmisestä loppujen
lopuksi naurettavan vähän!
Tuolta lisää tietoa
http://www.kyamk.fi/oppiminen/persoona.html
ja logiikka ovat yhteneviä, paitsi että logiikassa X^2 = X (0 ja 1 ovat yhteneviä, koska 0^2 = 0 ja 1^1 = 1). Eli kyllä loogisella päättelyllä ja matematiikkalla on paljon yhteistä.
< "loogista päättelykykyä, matikalla ei ole tämän älyn kanssa mitään tekemistä..."
Vai ei ole matematiikalla mitään tekemistä
loogisen päättelykyvyn kanssa. Äläs nyt viitsi,
en tiedä kuinka älykäs olet, mutta matematiikka
ja looginen päättelykyky kulkevat käsi kädessä. >
sopivastipa irroitit tuon kirjoittamani lauseen edellisestä, jolloin tarkoitus muuttui alkuperäisestä. Edelleen väitän että mensan mittaamalla loogisella päättelykyvyllä ei ole mitään tekemistä matemaattisen osaamisen kanssa.
Mensan testissä ei ole matemaattisia tehtäviä. Jos olet hyvä kuviopäättelytestissä, ei se tarkoita että olet hyvä matematiikassa. Kyllä, kuviopäättelyyn tarvitset loogista päättelykykyä, matematiikkaan loogisuutta, mutta älykkyysosamäärä ja matemaattinen lahjakkuus eivät ole toistensa synonyymejä!
"Kyllä, kuviopäättelyyn tarvitset loogista päättelykykyä, matematiikkaan loogisuutta, mutta älykkyysosamäärä ja matemaattinen lahjakkuus eivät ole toistensa synonyymejä!"
Aika hiuksen hieno ero taitaa olla loogisella
päättelykyvyllä ja loogisuudella! Ei nyt ehkä
synonyymeistä voida puhua, mutta hyvin
rinnakkain ne kulkevat joka tapauksessa!
Matematiikka=logiikka, ja logiikkaan tarvitaan
loogista päättelykykyä.
Se raja loogisuuden ja loogisen päättelykyvyn välillä on totta kyllä hiuksenhieno mutta se kuitenkin on olemassa. Aivan, matematiikkaan tarvitsee loogista päättelykykyä, mutta hyvään loogiseen päättelykykyyn ei tarvita matemaattista osaamista.
Tällaista olen lukenut muutamista älykkyyttä koskevista julkaisuista, ja sitä tukee omatkin kokemukseni... mensan testissä pärjäsin hyvin vaikka en ole matemaattisesti lahjakas. Minulta on mitattu äo:n lisäksi myös verbaalisuutta, luovuutta ja matemaattisuutta- kaikissa muissa huipputulos paitsi matikassa olen "keskiverto".
En väittänytkään etteikö loogisuudella ja matematiikalla olisi jotain yhteistä - sanoin että äo ja matemaattisuus eivät kulje käsi kädessä.
Matematiikkaan kuuluu logiikka, mutta loogiseen ajatteluun ei välttämättä kuulu matematiikka; voit ajatella loogisesti vaikka matematiikassa olisitkin huono.
Eli vielä suomennettuna - mensan testissä pärjätäkseen ei tarvitse olla matemaattisesti lahjakas.
"Aivan, matematiikkaan tarvitsee loogista päättelykykyä, mutta hyvään loogiseen päättelykykyyn ei tarvita matemaattista osaamista."
Väitteessäsi piilee pieni ristiriita. Ihminen,
joka loogisesti ajattelee ei voi olla huono
matematiikassa, koska matematiikka on logiikkaa,
johon tarvitaan loogista päättelykykyä. Toivottavasti elämästäsi tuli onnellisempi kun
pärjäsit testeissäkin niin hyvin!
...elämästäsi tuli onnellisempi kun vittuilet turhasta. Muuten en olisikaan mistään testituloksista kertonut vaan kun Et Millään muuten usko että looginen päättelykyky voi olla hyvä vaikka matikkapäätä ei olisikaan suotu!
Ehkä siitä aavistuksen onnellisempi tuli.
Inhimillinen olento ei ajattele koskaan loogisesti, muista se! Vaikka testit sanoisivat
mitä tahansa on nekin suunnitellut vain
inhimillinen olento, samanlainen kuin minä
tai sinä.
Tästä voi moni olla eri mieltä.
Ideana hänellä, että voi olla älykäs usealla tavalla.
http://gamma.nic.fi/~peinio/AO11a.htm
Kun klikkaat tuon laittamasi linkkisivun yläreunassa olevia muita linkkejä, niin Gardnerin ajatukset saavat arvoistansa seuraa:-)
No niin onkin. Painii sarjassa "Huu Haa":-)
Lainaus Mensan sivuilta:
"On myös muistettava, että älykkyyden lajeja on useita. Mensan testi mittaa yleisälykkyyttä eli g-faktoria. Joku älykkyystestissä heikommin menestynyt voi olla huippukyky jonkin älykkyyden lajin osa-alueella."
Mensassakin ollaan sitä mieltä,että älykkyyttä olisi montaa lajia. Täälläkin tuntuu olevan yleisin kiistelyn aihe "mitä älykkyys on"
Asiantuntijatkin älykkyyttä määritellessään ovat usein eri mieltä.Tyydyttävää vastausta kysymykseen ei olla vielä saatu. Herääkin kysymys :Onko mahdollista mitata ilmiötä, jota emme edes tunne? :)
On syytä myös miettiä, onko älykästä olla
älykäs? Jos ihminen pyrkii tyytyväisyyteen
niin luulen, että tyhmempi ja tietämättömämpi
ihminen on useasti onnellisempi kuin "älykäs".
Moni myös ajattelee, että ihminen on tämän
planeetan "viisain/järkevin" olento, ja tiedän
myös kuinka moni sitä perustelee. Itse olen
sitä mieltä, että ihminen on tämän luomakunnan
tyhmin olento! Ehkä me olemme liian "älykkäitä",
ja se tekee meistä loppujen lopuksi "tyhmiä".
Sitä voi kukin miettiä mikä on tyhmyyttä ja mikä
ei, mutta tämä alkaa jo olla enemmänkin filosofiaa.
Yksi älyn tehtävistä on ottaa huomioon vaarat, jotka syntyvät liiasta pelkkään älyyn luottamisesta. - Lewis Mumford
Voisikin sanoa: Älykäs on tyhmä jos luottaa sokeasti omaan älykkyyteensä.
Tyhmiä ja tietämättömiä sanotaankin usein "onnellisiksi" ja tietohan tuo tuskaa.
Ihminen on niin älykäs,että tuhoaa tämän planeetan
ennen pitkää pelkän voitontavoittelun ja rahan palvomisen vuoksi.
Eipä muuten pidä paikkaansa.
Jokainen älykäs ihminen jolla annetasiin tarpeeksi aikaa tajuaisi nuo itsesiarvot ja neliöjuuret. Hän ei ehkä antaisi niillee samoja nimiä, mutta idea säilyisi samana.
Perinnöllinen opetus vain auttaa sen verran ettei kaikkien tule lähteä sieltä juuresta ja keksiä kaikea itse, kosksa silloin kaikentaitava ihminen matematiikassa olisi jo elämänsä ehtoopuolella verraten siihen mitä nykyajan peruskoululainen tietäisi.
Itseisarvot ja neliöjuuret ovat tosiaan melko uusi asia. Olettaisin, että ihmisten älykkyys on pysynyt suht koht samana jo aika monta tuhatta vuotta, mutta kelle tahansa olisi ollut mahdotonta keksiä edellä mainittuja asioita esimerkiksi siinä vaiheessa, kun arabialaisia lukumerkkejäkään ei oltu vielä keksitty. Niinpä muuten älykäs ihminen, joka on ollut täysin eristyksissä kulttuurista, ei olisi kovinkaan korkealla tasolla siinä, mitä yleensä pidetään älykkyytenä.
Sanoisin siis, että älykkyyteen vaikuttaa melko paljon se, onko henkilöllä itsellään ollut motivaatiota ja mahdollisuuksia kehittää itseään, hankkia tietoa jne.
oikeammin tai tarkemmin olisi sanoa, että ihmisen rakenteelliset edellytykset ovat pysyneet samoina jo tuhansia vuosia.
Ihminen on kuitenkin "alusta alkaen" sosiaalinen laji, ja kaikki ihmisessä, alkaen minäkuvasta ja ajattelusta kieleen ja kulttuuriin on niin sanotusti "sosiaalista muodostetta". Älykkyyttä koskee sama atomistinen harha joka koskee yleensäkin ajattelua - kuvitellaan että se olisi jotakin joka voisi syntyä yksilössä silloinkin kun tämä syntyisi, kehittyisi ja eläisi täydellisesti eristyksissä.
Mutta ihmisestä tulee ihminen vain silloin kun hän kasvaa ihmisyhteisössä. Myös ajattelu (ja kaikki sen ominaisuudet, ml. älykkyys) ovat sosiaalisen ihmisen ominaisuuksia.
Perhe, yhteisö ja laajemmin ottaen kulttuuriin sisäänrakennetut ajattelutavat määräävät sen millainen yksilöstä (tietyllä yksilöllisellä väljyydellä) muotoutuu. Yksilöjen välisiä eroja on, mutta myös eroja kulttuuripiirien välillä.
Kysymykset ja vastaukset muodostuvat aina ontologisesti suljetussa loogisessa avaruudessa, ja pohjimmiltaan kulttuurit ovat muodostaneet erilaisia perusratkaisuja ontologisen laatunsa suhteen. Esimerkiksi kuvakirjoitus tai syklinen aikakäsitys saattavat edustaa toisenlaisia kulttuurisia perusratkaisuja kuin äännekirjoitus tai lineaarinen ajantaju.
Omassa kulttuurissaan yksilö omaksuu "annettuna" asioita, joiden varassa hän myöhemmin jäsentää koko maailman ja jotka tekevät hänen sokeaksi hahmottamaan omia lähtökohtiaan. Länsimaisen älyn voittokulku maailmassa tekee meistä ehkä vieläkin sokeampia havaitsemaan siihen sisäänrakennettuja heikkouksia.
"Länsimaisen älyn voittokulku maailmassa tekee meistä ehkä vieläkin sokeampia havaitsemaan siihen sisäänrakennettuja heikkouksia."
Mistä maasta kotoisin olevan älyn voittokulku antaisi meille terävimmän näön ja kirkkaimman viisauden?
kysymykset ja vastaukset muodostuvat suljetussa ontologisessa avaruudessa, ja jos näitä ontologioita voidaan vertailla, se ei voi tapahtua etsimällä yhden ontologian asettamiin kysymyksiin vastauksia toisen ontologian sisältä.
Kulttuurinen hyvä ja paha asettuvat paikoilleen kulttuurin sisällä, eikä kulttuurien keskinäiseen vertailuun kannata lähteä omista "realiteeteista" käsin. Sinun kannattaisi ajatella tämä varovainen lähtökohta läpi. Mutta on ehkä tyydyttävämpää huudella tyhmiä?
Oman länsimaisen kulttuurimme "voittokulku" on vähintäänkin kaksiarvoinen asia: yhtäältä olemme muuttaneet maailmaa varsinkin uudella ajalla valtavasti, toisaalta olemme saattaneet maailmaan ongelmia, joita ilmeisestikään emme oman "älymme" puitteissa pysty ratkaisemaan.
Uuden ajan individualistinen trendi on ollut tavattoman voimakas. (Mm. Ilkka Niiniluoto on ansiokkaasti eritellyt tätä useissa yhteyksissä.) Samaan aikaan kun länsimainen älymystö ja sivistyneistö on uhrannut parhaat voimansa keskinäisessä kilpailussa (jossa älykkyyden mittaaminenkin on yksi karikatyyrinen kuriositeetti), se on ollut voimaton ja kyvytön ratkaisemaan maailman nälän ja köyhyyden ongelmaa. Siis siitä huolimatta että sillä olisivat siihen kaikki edellytykset.
"oikeammin tai tarkemmin olisi sanoa, että ihmisen rakenteelliset edellytykset ovat pysyneet samoina jo tuhansia vuosia."
Olet aivan oikeassa, esitin asiani todella huonosti. Sorry. Toivottavasti tässä viestissä on enemmän järkeä.
"Ihminen on kuitenkin "alusta alkaen" sosiaalinen laji, ja kaikki ihmisessä, alkaen minäkuvasta ja ajattelusta kieleen ja kulttuuriin on niin sanotusti "sosiaalista muodostetta". Älykkyyttä koskee sama atomistinen harha joka koskee yleensäkin ajattelua - kuvitellaan että se olisi jotakin joka voisi syntyä yksilössä silloinkin kun tämä syntyisi, kehittyisi ja eläisi täydellisesti eristyksissä."
Jos ihminen tai eläin eläisi täydellisessä eristyksessä, tilanne olisi kuin vastasyntyneellä. Hänellä olisi kyky havainnoida ja oppia, mutta toistaiseksi ei vielä mitään, mihin perustaa ajattelua. Ei voi tehdä yhtä ainutta johtopäätöstä, jos ei tiedä ainuttakaan faktaa. Jos tarkoitat "sosiaalisesti eristyksissä", kuten minäkin viestissäni, niin silloin olen kanssasi eri mieltä. Äly (sellaisena kuin minä sen käsitän) on esimerkiksi ongelmanratkaisukykyä ja tätähän löytyy kaikilta eläimiltä ja ihmisiltä, sosiaalisesta ympäristöstä riippumatta.
"Mutta ihmisestä tulee ihminen vain silloin kun hän kasvaa ihmisyhteisössä. Myös ajattelu (ja kaikki sen ominaisuudet, ml. älykkyys) ovat sosiaalisen ihmisen ominaisuuksia."
Koska uskon, että myös eläimet ja pikkulapset ajattelevat, en voi yhtyä ajatuksiisi. Kaikilla ihmisillä on aika, jolloin he eivät vielä ajattele sanallisesti (sitähän ei voi tehdä ennen kuin oppii puhumaan). Kuitenkin, jo ennen puhumaan oppimista ihmisen on tehtävä lukemattomia johtopäätöksiä ja ne ovat mielestäni ajattelua ja samalla siis älykkyyttä. Puhumaan oppiminenkin puolestaan vaatii mielestäni huomattavaa aivotoimintaa, joten muuten oltaisiin noidankehässä. Ajattelu ei siis perustu puheeseen. Tiedät varmaan, mitä tarkoitetaan "älynväläyksellä". Huomaat yht'äkkiä keksineesi jotakin uutta vanhan tietosi pohjalta. Tämä tapahtuma on hetkellinen, vasta sen jälkeen voit pukea uuden ajatuksesi sanoiksi.
Ajattelu sanoilla on hitaampaa kuin ilman, se kun tapahtuu suunnilleen samalla nopeudella kuin puhuminen. Kuitenkin sen on oltava tehokkaampaa, koska kerran teemme niin. Veikkaisin, että sanat helpottavat huomattavasti ajatusten jäsentelyä ja palauttamista "työmuistiin" ja mahdollistavat näin huomattavasti pidemmät päättelyketjut.
Ensimmäisen viestisi lopun kanssa olenkin taas harvinaisen samaa mieltä kanssasi, varsinkin viimeinen lause on surullisen totta ja mielestäni kaikkien pitäisi se muistaa. En tiedä auttaako se mitään, mutta yritän ainakin tunnistaa tuon puolen ajattelussani.
"Samaan aikaan kun länsimainen älymystö ja sivistyneistö on uhrannut parhaat voimansa keskinäisessä kilpailussa (jossa älykkyyden mittaaminenkin on yksi karikatyyrinen kuriositeetti), se on ollut voimaton ja kyvytön ratkaisemaan maailman nälän ja köyhyyden ongelmaa. Siis siitä huolimatta että sillä olisivat siihen kaikki edellytykset."
Itseäni pelottaa eniten ympäristön tuhoaminen, mutta toki myös muut ajattelumme (tai sen irvikuvan) mukanaan tuomat ongelmat ovat kauheita. Ihmisillä taitaa olla kilpailua ihannoivan yhteiskunnan lisäksi ongelmana kilpailuvietti, ainakin itsessäni tunnistan sen joskus vahvana. Sitä on kuitenkin mahdollista purkaa myös leikkimielisissä kilpailuissa, vaikka osa niistäkin saastuttaa aivan liikaa.
En kuitenkaan pidä individualistista trendiä mitenkään pahana asiana, päin vastoin. Se kannustaa ihmisiä ajattelemaan omilla aivoillaan, ei seuraamaan sokeasti muita. En voi pitää sitä pahana, sillä sodankäynti ja asevarustelu taitavat olla ikävimmät toistaiseksi keksimämme kilpailulajit.
jossa ilmaiset käsityksesi erinomaisen selvästi.
Se missä jään olemaan eri mieltä liittyy ajattelemiseen, joka mielestäni pitää määritellä "minän" toiminnoksi (kuten tahtokin). "Minä" on kuitenkin sosiaalinen muodoste, sitä ei synny ilman alkusymbioosin sinä-osapuolta. Ensin on siis sinä ja sitten vasta minä, kuten Nietzsche esitti, ja kuten psykoanalyytikot toteavat kuorona perässä.
Arvomaailmamme näyttävät kovasti samansuuntaisilta.
Kiitos vastauksestasi.
Kuten jo kerran kirjoitinkin tällä palstalla, määrittelen ihmisten älykkyyden usein sen mukaan, paljonko heidän mielipiteensä eroavat omistani ;-)
Tuo selkiyttääkin käsitystäsi, ymmärrän nyt mitä tarkoitat. Mutta tarvitseekohan sen sinä-osapuolen kuitenkaan olla saman lajin edustaja? Vai voisiko se olla mahdollisesti olla varottava vihollinen, jokin esine tai ympäröivä maailma yli päätään? En tiedä. Jos olen oikeassa, se kyllä venyttää "sosiaalisen" käsitteenä äärimmilleen.
Useimmilla tiedostavilla eliöillä lienee jonkinlainen tietoisuus itsestään, ilman sitä olisi kai vaikea pysyä hengissä. Täytyy pystyä erottamaan itsensä siitä, joka pyrkii syömään sinut. Tämän lisäksi monilla eläimillä (ja ihmisillä) on käsitys me-osapuolesta, en tosin tunne psykoanalyysia, joten en tiedä missä vaiheessa se muodostuu.
Toisaalta, psykoanalyysi on kehitetty lähinnä ihmisiä varten, joten se ei välttämättä sovellu muihin eläimiin. Sen soveltaminen joiltain osiltaan eläimiin voisi kuitenkin olla objektiivisuudessaan melko hyvä keino havaita mahdollisia virheitä, mutta kaipa niin on jo joku tehnytkin.
Tarkemmin ajatellen ihmisille on kyllä aina tuottanut äärimmäisen suuria vaikeuksia tarkastella eläimiä objektiivisesti. Olen aina ihmetellyt mistä se johtuu. Mahdollisesti psykoanalyysi voisi tarjota vastauksen siihenkin, jos joku viitsisi asiaa tutkia...