http://www.cryptomundo.com/cryptozoo-news/oceania-pygmy/
http://www.plosone.org/article/fetchArticle.action?articleURI=info:doi/10.1371/journal.pone.0001780
Palaun saaarelta on löydetty hyvin pienikokoisten 1500-3000 vuotta sitten eläneiden ihmisten jäänteitä. Tuoko löytö uutta valoa floresinihmisen mysteeriin?
http://www.plosone.org/article/fetchArticle.action?articleURI=info:doi/10.1371/journal.pone.0001780
Palaun saaarelta on löydetty hyvin pienikokoisten 1500-3000 vuotta sitten eläneiden ihmisten jäänteitä. Tuoko löytö uutta valoa floresinihmisen mysteeriin?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kääpiökasvuisuus ehkä johtui jodinpuutteesta:
"Indonesiaan kuuluvalta Floresin saarelta neljä vuotta sitten löydetyt pienikokoisten ihmisten fossiilit saattoivat olla vakavasta jodinpuutteesta kärsineitä kääpiökasvuisia ihmisiä eivätkä erillinen, nykyihmisestä poikkeava laji." http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id14912.shtml
Jodinpuutos on ymmärrettävää vuoristo-oloissa, mutta ei saarella kalaa syövän populaation parissa (merikala on tärkeä jodin lähde). Tämä kretinismi-selitys on osoittautunut todella hämmästyttävän hataran aineiston pohjalta kehitetyksi yritykseksi. Mikään muukaan yritys selittää hobitteja nykyihmisen epämuodostuneiksi muodoiksi ei ole sopinut yksiin aineiston kanssa. Homo florensis on siis edelleen mitä todennäköisimmin kääpiöitynyt varhaisihmisen laji.
Lisää aiheesta:
http://johnhawks.net/weblog/fossils/flores/cretin-flores-faq-2008.html
tuli mieleen semmoinen. että ainakaan nykytiedon mukaan ainoastaan homo sapiens olisi hallinnut kalastamisen. Ehkä floresin ihmisen kohdalla voisi olla kyseessä relikti pystyihmispopulaatio, joka on saarilla asumisen takia altistunut jodin puutteeseen.
Mutta toisaalta kuka näistä totuuden tietää. Tarvitaan lisää näytteitä ja tutkimusta.
Ei sovi yksiin todisteiden kanssa tuo työhypoteesi. Floresinihmisen asuttamasta luolasta löytyy nimittäin kypsennettyjen kalojen jäänteitä samalta aikakaudelta kuin miltä itse ihmisten luut ovat. Hobitille siis maistui kala, mikä ei sovi joditeoriaan ollenkaan. Eipä tosin sovi teoriaan paljon mikään muukaan H. florensiksen rakenteessa. Harmillista että näin heikkotasoinen tutkimus sai näinkin paljon julkisuutta. Sensaatiohakuisuus myy, ilmeisesti.
Ei ole mitenkään poikkeavaa että ihmisrodusta löytyy pienikokoinen populaatio. Ilmeisesti saaren ekosysteemi on suosinut pienempää ihmistä ja normaalikoko on ollut jotenkin haitta.
Karhut tuottavat säännöllisesti sekä pieniä että isoja uroksia. Täysikasvuisia uroksia on n. 150 kiloisista aina neljäänsataan kiloon saakka. Kokoero on siis merkittävä. Vain n. 300kg ja ylöspäin olevat urokset pääsevät parittelemaan joten iso uros tuottaa myös nämä pienet urokset.