Telaponttoonilaivalla saavutetaan yli 90% säästö energiakustannuksista.
Mikä on tämä ihmeellinen telaponttoonilaiva?
Maallikko hahmottaa asian parhaiten kuvittelemalla telaketjuajoneuvon telojen sijalle ponttoonit laivan sivulle. Telaketjun sijasta pyörivät telassa ponttoonit telassa.
Näin laiva etenee ilman veden vastusta. Ponttoonit eivät siis liiku ollenkaan vedessä eteenpäin, veden vastuksen voittamisen vaatima energiahukka jää yhtälöstä pois.
Ponttooneja on x kappaletta. Etummaisen ponttoonin painuessa veteen takimmainen nousee ylös korvaten yksi yhteen etuponttoonin veteen painumisen vaatiman energian takana vastaavasti ylös vedestä noustessaan telassa. Näin muodostuu "laivalle" tasainen kiskoilla eteneminen, laiva on käytännössä nyt siis juna.
Ponttoonilaivajuna etenee kuin juna ikään, 100, 200 tai 400 km/h, etenemiseen soveltuvat junan energiankulutuskaavat. Eteneminen on tässä tapauksessa aina pelkkää tasamaata eli vedenpintaa.
Vanhanaikaisten laivojen eteneminen tyssää veden vastukseen, joten jo 45 km/h eli noin 25 solmun nopeudessa yli 90% potkurienergiasta kuluu veden vastuksen voittamiseen. 100 km/h vie antiikkilaivan potkurienergiasta 99%.
Ponttoonilaivajuna käyttää kaiken energian etenemiseen ja tavalliseen junakitkaan, joka kitka muutama prosentti etenemisenergiasta. Näin ponttoonilaivajunalla on oma raide aina allaan ja maasto tasainen.
45 km/h nopeudella ponttoonilaivajuna käyttää vain 10% antiikkilaivan vaatimasta energiasta, 100 km/h nopeudella 2%. Lisäksi nopeus on vapaasti valittavissa vaikka 500 km/h tasoon.
Näin saadaan raskas laivaliikenne etenemään junanopeuksilla käytännössä katsoen lähes ilman energiankulutusta verrattuna antiikkilaivaliikenteeseen.
Laivaliikenne tuottaa kasvihuonekaasupäästöistä 5%. Nämä päästöt jäävät siis pois.
Laivaliikenne etenee 20 - 30 km/h, ponttoonilaivajunaliikenne 200 - 300 km/h, miten vain.
Lentoliikenne on lähivuosina lopetettava. Tässä siis myös lentoliikenteen korvaaja.
Mikä on tämä ihmeellinen telaponttoonilaiva?
Maallikko hahmottaa asian parhaiten kuvittelemalla telaketjuajoneuvon telojen sijalle ponttoonit laivan sivulle. Telaketjun sijasta pyörivät telassa ponttoonit telassa.
Näin laiva etenee ilman veden vastusta. Ponttoonit eivät siis liiku ollenkaan vedessä eteenpäin, veden vastuksen voittamisen vaatima energiahukka jää yhtälöstä pois.
Ponttooneja on x kappaletta. Etummaisen ponttoonin painuessa veteen takimmainen nousee ylös korvaten yksi yhteen etuponttoonin veteen painumisen vaatiman energian takana vastaavasti ylös vedestä noustessaan telassa. Näin muodostuu "laivalle" tasainen kiskoilla eteneminen, laiva on käytännössä nyt siis juna.
Ponttoonilaivajuna etenee kuin juna ikään, 100, 200 tai 400 km/h, etenemiseen soveltuvat junan energiankulutuskaavat. Eteneminen on tässä tapauksessa aina pelkkää tasamaata eli vedenpintaa.
Vanhanaikaisten laivojen eteneminen tyssää veden vastukseen, joten jo 45 km/h eli noin 25 solmun nopeudessa yli 90% potkurienergiasta kuluu veden vastuksen voittamiseen. 100 km/h vie antiikkilaivan potkurienergiasta 99%.
Ponttoonilaivajuna käyttää kaiken energian etenemiseen ja tavalliseen junakitkaan, joka kitka muutama prosentti etenemisenergiasta. Näin ponttoonilaivajunalla on oma raide aina allaan ja maasto tasainen.
45 km/h nopeudella ponttoonilaivajuna käyttää vain 10% antiikkilaivan vaatimasta energiasta, 100 km/h nopeudella 2%. Lisäksi nopeus on vapaasti valittavissa vaikka 500 km/h tasoon.
Näin saadaan raskas laivaliikenne etenemään junanopeuksilla käytännössä katsoen lähes ilman energiankulutusta verrattuna antiikkilaivaliikenteeseen.
Laivaliikenne tuottaa kasvihuonekaasupäästöistä 5%. Nämä päästöt jäävät siis pois.
Laivaliikenne etenee 20 - 30 km/h, ponttoonilaivajunaliikenne 200 - 300 km/h, miten vain.
Lentoliikenne on lähivuosina lopetettava. Tässä siis myös lentoliikenteen korvaaja.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Nauru pidentää ikää.
:oD
Ilmeisesti kova sana myös soutuveneeseen. Jos veden vastus on pois, saa karppismaisella kilpasouturilla helposti ammattimies 60 km/h.