http://www.eetimes.com/showArticle.jhtml;jsessionid=4A5RWE0JK35KWQSNDLOSKHSCJUNN2JVN?articleID=206903246&printable=true
Rensselaer Polytechnic Institute / Rensselaer's Cognitive Science Department on kehittänyt Rascals -ohjelmiston (Rensselaer Advanced Synthetic Architecture for Living Systems), jonka on tarkoitus Second Life - virtuaalimaailmassa ohjata avataraa siten, että tarkkailija ei pysty erottamaan sitä toisista ihmisen ohjaamista avataroista. Virtuaalihenkilö saa persoonallisuutensa tietyltä opiskelijalta, joka siirtää sille koko historiansa, taustansa, asenteensa ym. Hahmon mieltä emuloiva ohjelmisto pyörii kokeessa maailman tehokkaimmilla supertietokoneilla. Tapahtuma liittyy EMPAC-2008 tilaisuuteen:
http://empac.rpi.edu/
Tällä kertaa minä epäilen enemmän kuin vähän. Jos testaajat ovat tehtävänsä tasalla, uskon heidän pystyvän käymään tutkittavien avatarojen kanssa keskusteluja niin hämääviä ja monimutkaisia englanninkielisiä lauserakenteita käyttäen, että Rascals menee halpaan, paljastaa puuttellisen kykynsä kytkeä commonsense-äly luonnollisen kielen lauseiden ymmärrykseen, asiayhteyteen ja tulkintaan, joka ainakin opiskelijatasoisilta ihmisiltä (heidän ohjaamiltaan avataroilta) testissä sujuu helposti.
Mutta jos olen väärässä, niin todelliseen ihmisentasoiseen tekoälyyn ei mene montaa vuotta. Ja siitä seuraa sitten monia asioita...
Ei kai ihan tänä vuonna? Puistattaa..
Rensselaer Polytechnic Institute / Rensselaer's Cognitive Science Department on kehittänyt Rascals -ohjelmiston (Rensselaer Advanced Synthetic Architecture for Living Systems), jonka on tarkoitus Second Life - virtuaalimaailmassa ohjata avataraa siten, että tarkkailija ei pysty erottamaan sitä toisista ihmisen ohjaamista avataroista. Virtuaalihenkilö saa persoonallisuutensa tietyltä opiskelijalta, joka siirtää sille koko historiansa, taustansa, asenteensa ym. Hahmon mieltä emuloiva ohjelmisto pyörii kokeessa maailman tehokkaimmilla supertietokoneilla. Tapahtuma liittyy EMPAC-2008 tilaisuuteen:
http://empac.rpi.edu/
Tällä kertaa minä epäilen enemmän kuin vähän. Jos testaajat ovat tehtävänsä tasalla, uskon heidän pystyvän käymään tutkittavien avatarojen kanssa keskusteluja niin hämääviä ja monimutkaisia englanninkielisiä lauserakenteita käyttäen, että Rascals menee halpaan, paljastaa puuttellisen kykynsä kytkeä commonsense-äly luonnollisen kielen lauseiden ymmärrykseen, asiayhteyteen ja tulkintaan, joka ainakin opiskelijatasoisilta ihmisiltä (heidän ohjaamiltaan avataroilta) testissä sujuu helposti.
Mutta jos olen väärässä, niin todelliseen ihmisentasoiseen tekoälyyn ei mene montaa vuotta. Ja siitä seuraa sitten monia asioita...
Ei kai ihan tänä vuonna? Puistattaa..
Vastaukset 17
Vanhimmat
vielä tänä vuonna, eikä kyllä ihan heti vielä enskää vuonna, eikä sitä seuraavana.
Tekisi mieli sanoa että paljon mölyä tyhjästä, mutta hukkaan menee sanat. Lokakuussa, ensi vuonna, kymmenen vuoden päästä, ja aikojen päästäkin tilanne on sama. Täällä spekuloidaan edelleen että kohta ne robotit tekee sitä ja tätä. Ja tottakai kaikki edelliset ennustukset jäänyt unholaan.. Ehkä niitä ei ole ollutkaan..
On toki mahdollista että ne tekee joskus jotain älykästäkin, mutta epäilen, loppunee aika kesken (niin sitä rajatonta kasvua ei siis ollutkaan vaikka aika vekkuliahan se olisi). Mutta yhtä kaikki, den som lever får se..
Mielenkiintoista siltä pohjalta että web-sivulla käytetty tietokoneen tekemä turingin testi eli kuvavarmennus ei mittaa yksin yleistä älyä vaan myös synnynnäisiä taitoja. Koneen on yhä vaikeaa testata ihmisyyttä. Seuraavaksi kuvavarmennus sitten testaa jotain savanneilla opittuja taitoja tai sitten kysyy sukupuuta ja sormenjälkeä...
Todellisuudessa tietokoneen ainoa tapa testata yleinen äly voisi olla valokuvan näyttäminen. Jos useat eri nettailijat näkee siinä samaa, he ovat ihmisiä. Sitä voisi hyödyntää annotoinnissa.
Nykyisessä kuvatestistä ei kuitenkaan näy tekoälyn taso. Ehkä jonkun laajan web-tietämyskannan kehittäjä ymmärtää parhaiten missä mennään...
(Ja vuonna 2008 keskivertoihminen tukee puolijohdekehitystä 30 eurolla vuodessa...)
"Todellisuudessa tietokoneen ainoa tapa testata yleinen äly voisi olla valokuvan näyttäminen."
...no ei sekään testaa yleistä älykkyyttä. Pitäisi tehdä monimutkainen kysymys vaikka lojbanilla.
"Pitäisi tehdä monimutkainen kysymys vaikka lojbanilla."
Mutta minä kun oletan, että lojban-kielisen monimutkaisenkaan lauseen parsiminen ja semanttinen analyysi, jopa yhtä kompleksisen vastauksen generointi ei välttämättä edellytä yleistä tekoälyä. Se ei periaattessa ole (kovin paljon) ihmeellisempää, kuin C -kielisen lähdekoodin kääntäminen konekieleksi ja C koodin generointi UML-esityksestä. Siis milestäni ei vastaa turing-testiä (sellaisenaan). Asia muuttuu, jos keskustelun sisältö edellyttää esim hyvin luovaa ongelmanratkaisua tai laajaa ja syvää maailmankuvaa.
". Siis milestäni ei vastaa turing-testiä (sellaisenaan). Asia muuttuu, jos keskustelun sisältö edellyttää esim hyvin luovaa ongelmanratkaisua tai laajaa ja syvää maailmankuvaa."
Kuinka moni Suoli24:n keskustelija mielestänne pääsisi tuollaisesta Turingin testistä läpi?
"Kuinka moni Suoli24:n keskustelija mielestänne pääsisi tuollaisesta Turingin testistä läpi? "
Erittäin hyvä kysymys.
Tästä voikin päätellä, että koko turing-testin idea: erottaa tietokonejärjestelmä ihmisestä, on epäselvä ja huono. Ihmisiä on niin monen tasoisia (kuten S24-sivuiltakin voi nähdä). Minkä tasoisia ihmisiä pitäisi verrokkien olla? Todennäköisesti ajatuksen on, että "keskivertoja". Siis esim sellaisia, jotka ovat suorittaneet keskinkertaisesti peruskoulun, hallitsevat jonkun tavallisen, vasta-alkajalle ei ihan helpon ammatin, ja muutenkin selviävät ilman isoja ongelmia nykyisessä, kohtuullisen kompleksisessa elämässä, kantaen vastuun itsestään ja esim holhottavistaan. Mutta esim juuri ja juuri kirjoitustaitonen kehitysvammainen ei kelpaisi verrokiksi.
Kuitenkin turing-testin suurin haaste on luonnollisen kielen (esim englannin) ymmärtäminen. Tämä tehtävä on (minun ja useimpien, joilla on edes jotakin kokemusta asiasta) trivialeja, töksähteleviä peruslauseita lukuunottamatta todella vaikea tehtävä, joka ei ole mahdollinen ilman laajaa "commonsense-ymmärrystä", jonka avulla voidaan suodattaa kielen määrittelemättömät, epäselvät, sumeat ilmaukset (joita luonnolliset kielet vilisevät).
Sitten "maailmankuvaa" ja "kielenymmärrystä" ei voi erottaa toisistaan (paitsi käyttämällä esim. lojbania, joka osittain vesittäisi testin idean: fuskausta). Juuri tämä "fuskaaminen" kiinnostaa minua.
"keskustelun sisältö edellyttää esim hyvin luovaa ongelmanratkaisua tai laajaa ja syvää maailmankuvaa."
Voisikohan toimia niinkin syvällinen kysymys kuin "millä puolella digitaalisissa kameroissa on yleensä enemmän nappuloita?"...
Tietysti kuvatesti on hyvä kun siinä tarvitaan taitoja joiden oppimiseen kuluu ihmisen ensimmäiset elinvuoden. Ei siis ole vieläkään tekoälyä joka olisi tässä 3-vuotiaan tasolla. Edes kovakoodattuna. Kuitenkin, minusta kuvavarmennus on lyhytaikainen tekniikka ja sitä on pakko tehostaa jatkuvasti. Nyt on murtamiseen kannustin ja hyvä palkkio roskapostittajille. Jatkossa kirjaimiin ja numeroihin tulee vielä varjoja, heijastuksia, jne.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuvavarmennus
Jokohan se kissa ja hiiri -leikki siis alkoi...?
" Ei siis ole vieläkään tekoälyä joka olisi tässä 3-vuotiaan tasolla. "
Väittävät samassa paikassa ( Rensselaer's Cognitive Science Department) kylläkin, että heidän tämänhetkinen virtuaalihenkilönsä vastaa nelivuotiasta poikaa.
"http://itnews.com.au/News/72057,childlike-intelligence-created-in-second-life.aspx"
Mutta ihan varmasti löytyy käytännön elämän asiota, jotka virtuaalihenkilälle ovat outoja, mutta ovat outoja myös toista kulttuuria edustavalle. Esim nelivuotias Senegalissa tietää aivan eri asioita kuin nelivuotias Suomessa. Siispä ei ole reilua kysyä siitä digikamerasta, muuten pikkupoika Senegalin syrjäkylistä ei ole ihminen vaan huono huijariohjelma.
Pitäisi aloittaa kyselemällä nettihahmon taustoja ja kysellä siltä pohjalta yhä syvempiä kysymyksiä, siis tentattavan ehdoilla: "Mutta jos kerrot, että X tapahtuu usein tilanteessa Y, niin miksi se ei ole mahdollista myös tilanteessa Z?"
Minä en usko, että ne saavat Turingin testiä läpi. Juttu on nimittäin niin, että ne eivät pysty ensi syksyyn mennessä kokoamaan tarpeeksi laajaa tietämyskantaa. Doug Lenatin CYC:iä on kasattu jo 20 vuotta eikä Lenat ole vielä uskaltanut altistaa sitä Turingin testiin.
Enhän minäkään usko, olen melko skeptinen. Mutta kantoja on jo useita ja aivan varmasti he käyttävät jotakin olemassaolevaa, ehkä MIT:n kantoja. Mutta silti nykyisisten kantojen avulla hallitaan vain triviaalilauseet, joissa ei ole esim monimutkaisia sisäisiä viittaussuhteita. Siis juuri sellaiset lauseet, jotka nelivuotiaskin hallitsee. Mutta tuntuu kovin optistiseltä uskoa, että puolessa vuodessa päästäisiin keskivertoaikuisen tasolle.
Lenatilla on vain kanta, mutta ei itse kognitiivistä arkkitehtuuria. Ben Goertzelillä on arkkitehtuuri, mutta ei siihen sopivaa tietämyskantaa.
"eivät pysty ensi syksyyn mennessä kokoamaan tarpeeksi laajaa tietämyskantaa."
Eikä ole tilaa johon sen tietämyksen laittaisi. Monille isoille kovalevyille? Sitten kun on kunnolla tilaa syntyy tietämysteollisuutta, jossa kielen- ja kuvantunnistusinformaatiota kootaan ja kilpailutetaan massoittain ja siinä samassa nuo arkkitehtuurikysymyksetkin ratkeavat omalla tavallaan.
Käsittääkseni Cyc ja muut tämänhetkiset "commonsense" -kannat ovat kooltaan sellaisia, että määrittelevät muutamia miljoonia käsitteitä, sääntöjä, faktoja, tilanteita. Reaalimaailmassa tehokkaasti toimiakseen AGI tarvitsisi minun arvaukseni mukaan suuruusluokkaa tuhansia kertoja suuremman kannan. Mutta virtuaaliympäristössä (Second World) riittäisi vähempikin, ehkä kymmenes tai sadas osa (reaalimaailman tarpeista) yksinkertaistetun virtuaalimaailman tarpeisiin.
Mutta oletan, että riittävää tietämysta ei ole, koska ei ole ollut toimimassa automatisoitua induktiivistä commonsense-tiedon keräystä, joka voisi olla mahdollista "virtual embodied environment" -olosuhteissa. Näinhän Ben Goertzel uskoo. Ehkä nyt on, ja siitä optimismi.
Näillä "Rensselaer's Cognitive Science Department" -tyypeillä on sen kokoiset supertietokoneresurssit käytössään, että edes keskusmuistikapasiteetista ei ilmeisesti ole pulaa. Kannan ei ole tarpeen maata levyllä, vaan semanttinen verkko voi olla koko ajan keskusmuistissa.
Ilmeisesti he käyttävät seuraavat puoli vuotta jonkinlaiseen induktiiviseen opettamiseen ja uskovat pystyvänsä kasvattamaan nelivuotiaansa lokakuuhun mennessä niin aikuiseksi, että menee täydestä Second World -ympäristössä.
Saapa nähdä, saisivat nyt edes virtuaalikakaransa kahdeksanvuotiaan tasolle, niin sekin olisi hienoa.
"Currently, Bringsjord is stocking his synthetic character will all sorts of facts, figures, family trivia and personal beliefs gleaned from what he calls his "full-time guinea pig," a graduate student that has agreed to bare all for his synthetic doppelganger. The synthetic character will be able to converse with other human-controlled avatars about his educational and family history, his personal pastimes, and even his feelings and beliefs."
Arvaan edellisen perusteella, että oppiva järjestelmä seuraa esikuvan perusteellisia keskusteluita haastattelijoiden kanssa ja muodostaa induktiivisesti näistä tilanteista valtavan määrän uusia käsitteitä, sääntöjä ja faktoja, joita se sitten testaa ja päivittää uusien keskustelujen avulla samaistuen lopulta mahdollisimman tarkkaan esikuvaansa. Näitä keskusteluja käydään täyspäiväisesti seuraavat puoli vuotta ja uskotaan, että se riittää.
Lopulta virtuaalimieli osaa ennustaa periaatteessa minkä tahansa esikuvansa verbaalisen (ja ehkä muunkin virtuaali 3D-maailman) reaktion havaitsemiinsa olosuhteisiin, myös ymmärtäen keskustelukumppaneiden mielentiloja (tätä artikkelissa korostetaan). Täten tietämyskantaa ei syötetä Cyc:n tapaan eksplisiittisesti vaan "by nature method".
Ratkaisevaa on heidän mieliarkkitehtuurinsa laatu.
Miten äly mitataan? Mitä on äly? Yksinkertainen shakkiohjelma päihittä minut mennen tullen ja tunnen itseni typerykseksi sen edessä. Onko se älykkäämpi kuin minä?
Tekoäly voidaan kehittää imitoimaan ihmisen älyä mutta koneelle tuskin koskaan kehittyy samanlaista älyä kuin ihmisellä on. Ihmisen äly ei ole pelkästään logiikkaa, tarvitaan myös ripaus luovaa hulluutta. Sitä ei kone voi saavuttaa.
"Miten äly mitataan?"
Alan Turing esitti hänen mukaansa nimetyn (paljon kritisoidun) testin, jossa kone/ohjelmisto valehtelee olevansa ihminen. Ohjelma ei siis yritäkään olla älykäs kone, vaan käyttäytyä kuten tyhmä, ja inhimillisellä tavalla epälooginen ihminen, jota ei voisi erottaa oikeasta, hieman sekavasti kirjoittelevasta ihmisestä. Ei se ole ihan oikeaa älykkyyttä, vain hämäämistä.
Mutta tuo uskottava hämääminenkin vaatii sen verran hienoa botti-arkkitehtuuria, mielen mallia, että se ei ole toistaiseksi (yrityksistä huolimatta) onnistunut. Minusta turing-testin selvittäminen olisi kuitenkin kovan tason merkkipaalu matkalla kohti oikeaa AGI:a.
"Ihmisen äly ei ole pelkästään logiikkaa, tarvitaan myös ripaus luovaa hulluutta. Sitä ei kone voi saavuttaa."
Tuo on tuttu väite, jota ei kukaan ole onnistunut perustelemaan. Ehkä se perustuu väärinkäsitykseen, että ohjelmistot ovat aina loogisia ja ennakoitavia. Jokainen kompleksisten ohjelmien kanssa toiminut tietää, että näin ei ole. Ja jos erityisesti halutaan tuottaa sumeutta tai ennakomattomuutta, se on suhteellisen helppoa. Esim Brainstorming-prosessi (jota ihmisten ideoinnissa käytetään) on kohtuullisen helppo toteuttaa konellakin:
1. Ensin keksitään ilman mitään kritiikkiä päättömiä ideoita saaden uutta, kiihtyvää inspiraatiota edellisistä.
2. Analysoidaan ideat loogisesti, koetetaan etsiä niistä jotakin hyvää, yhdistellä niitä ja realisoida parhaat toteutettavaan kuntoon.
Onko tässä jotakin, mitä "kone ei voi koskaan saavuttaa"? Oletko kuullut geneettisistä algoritmeistä, joissa ohjelmallisesti matkitaan evoluutioprosessia? Ne ihan oikeasti toimivat ja löytävät ratkaisuja, joita ihmien ei olisi osannut keksiä.
Mitäs jos pudotaan maan pinnalle ja otetaan lusikka kauniisen käteen. AGI korvaa ihmisen useimmissa hommissa 25v kuluessa ja ehkä ottaa lopulta ohjat käsiinsä. Sille ei nyt ole paljon tehtävissä. Realistisesti havainnoiden se nyt vain näyttää tältä, jos ei työnnä päätään puskaan.
Kun katson DARPAN Big Dogin luovaa tasapainoilua jäällä ja kun se löytää aina oikeat askelkuviot niin AGISSA on selvästi kysymys enää muistin määrästä. Nykyinen muisti ei vielä riitä siihen symboliseen älykkyyteen mikä on koirilla ja ihmisillä, mutta niin kuin Yusa aikaisemmin sanoi, teratavuluokan muisti todennäköisesti riittää.
Luulen että 2010 lähtien ohjelmoinnissa aletaan ajattelemaan uudella tavalla ja rakentamaan ohjelmat enemmän neuroverkon kaltaisiksi mieliksi. Niin että se näkyy käyttäjälle kuin aivot kirurgille.
Toisaalta koiraälystä on matkaa ihmisälyyn. Jos koiran tasoinen äly tuottaa vastarintaa niin asiaan olisi vielä vähän aikaa puuttua. Ja miksi ei aiheuttaisi. Lipponen tuossa kertoi netti-uutisten lukukokemuksistaan: "Liian pirstaleista, ei koskaan enää." Samalla ajattelulla nämä jäärät voivat laittaa muistit verolle, kun se ei hyödytä heitä mitenkään.
Mutta markkinatalous kun on sellaista että tsunameihin ja päästöihin kannattaa puuttua vasta kun sillä voi tehdä rahaa, eli tuhon ollessa käynnissä.